Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Tasokeräin vs. putkikeräin – kumpi kannattaa?

Jos pohditset lämpöveden valmistusta tai lämmityksen tukemista aurinkoenergialla, törmäät väistämättä peruskysymykseen: litteäkeräin vai putkikeräin? Molemmat teknologiat toimivat samalla periaatteella – ne keräävät auringon säteilyä ja siirtävät lämmön lämmönsiirtoväliaineelle – mutta yksityiskohdat ovat riittävän suuria, jotta oikea valinta voi merkittävästi vaikuttaa investoinnin takaisinmaksuun, käyttömukavuuteen ja koko järjestelmän käyttöikään. Tässä artikkelissa käymme läpi molemmat teknologiat perusteista yleisiin asiakastilanteisiin, jotta voit tehdä päätöksen varmuudella.

Miten kumpikin keräintyyppi oikeastaan toimii

Ennen kuin vertailemme niitä, on hyvä ymmärtää, mitä kummassakin laitteessa tapahtuu. Molemmat tyypit kuuluvat nestepohjaisiin aurinkokeräimiin – lämmön siirtää neste (yleensä vesi-glykoliseos) – mutta niiden rakenne on olennaisesti erilainen.

Litteäkeräin – rakenne ja toimintaperiaate

Litteäkeräin on pohjimmiltaan eristetty kotelo, jossa on lasinen etuosa. Sisällä on absorbaattori – alumiinista tai kuparista valmistettu pinta, jossa on selektiivinen pinnoite, joka maksimoi näkyvän valon imeytymisen ja minimoi lämmön säteilyn ympäristöön. Absorbaattorin läpi kulkee putkiverkosto (letku- tai lamellijärjestelmä), jossa lämmönsiirtoväliaine virtaa. Takaseinät ja sivuseinät on lämpöeristetty mineraalivillalla tai PU-vaahtomuovilla, ja etulasi luo ilmatilan ja kasvihuoneilmiön.

Koko keräimestä muodostuu kompakti paneeli, jonka absorbaattorin pinta-ala on tyypillisesti 2,0–2,6 m². Se valmistetaan yhtenä kokonaisuutena, mikä helpottaa käsittelyä, asennusta ja säänkestävyyttä.

Putkikeräin – rakenne ja toimintaperiaate

Putkikeräin (tarkemmin sanottuna: tyhjiöputkikeräin) toimii eri periaatteella. Se koostuu sarjasta lasiputkia, joista jokainen on itse asiassa tyhjiöastia – kaksinkertainen lasiputki, jonka välistä ilma on poistettu. Tyhjiö on erinomainen lämmöneristin, joten putket menettävät huomattavasti vähemmän lämpöä säteilyn ja konvektion kautta kuin litteäkeräin.

Jokaisessa putkessa on selektiivinen pinnoite, ja joko putki sisältää suoraan väliaineen (ns. direct-flow tai U-putki) tai lämpöputki (heat-pipe), joka siirtää lämmön höyrystymisen kautta yhteiseen keräimeen (manifoltiin) putkien yläosassa. Heat-pipe -järjestelmät ovat nykyään yleisimpiä kotiasennuksissa.

Lasi (strukturoitu / heijastamaton) Ilmarako Absorbaattori (AlCu, selektiivinen pinnoite) Putket lämmönsiirtoväliaineella Lämpöeristys (mineraalivilla / PU-vaahto) Alumiinirunko (takakansi) Väliaineen virtaus (tulo ← → lähtö) Litteän aurinkokeräimen leikkaus Tyhjiöputkikeräimen leikkaus (heat-pipe) Manifold (lämmönkeräin) – eristys + lämmönvaihdin 1 2 3 4 5 6 7 8 Lasiputki (tyhjiö) Absorbaattori + lämpöputki

Tekniset parametrit – missä todelliset erot piilevät

Keräinten vertailu pelkän vaikutelman tai markkinointilauseiden perusteella on virhe. Tärkeät ovat konkreettiset tekniset arvot, jotka löydät Solar Keymark -sertifikaateista tai valmistajan teknisistä tiedotteista. Tarkastele kolmea keskeistä parametria:

Optinen hyötysuhde (η₀)

Se kertoo, kuinka suuri osa keräimeen osuvasta auringon säteilystä muuttuu lämmöksi, kun väliaineen ja ympäristön välillä ei ole lämpötilaeroa. Tasokeräin antirefleksilasilla saavuttaa tyypillisesti η₀-arvon 0,78–0,83. Putkikeräin (lämpöputki, hyvällä selektiivisellä pinnalla) saavuttaa η₀-arvon 0,72–0,78. Ensi silmäyksellä tasokeräin näyttää siis ”tehokkaammalta” – mutta tämä luku pätee vain alhaisilla lämpötilaeroilla, eli kesällä ja lämmitetyssä järjestelmässä.

Lämmönhukkaparametrit (a₁ ja a₂)

Parametri a₁ ilmaisee lämmönhukan lineaarisen riippuvuuden lämpötilaerosta ja a₂ neliöllisen riippuvuuden. Tasokeräimellä a₁ on tyypillisesti 3,5–4,5 W/(m²·K), kun taas putkikeräimellä 0,8–1,8 W/(m²·K). Tämä tarkoittaa, että putkikeräin säilyttää lämmön paremmin kylmällä säällä tai kun väliaineen on saavutettava korkeampi lämpötila (esim. 60–70 °C suorassa lämmityksessä). Tyhjiöeristys päihittää tasokeräimen ilmavälin.

Absorberin pinta-ala vs. aukko

Huomioi yksi hankala yksityiskohta: putkikeräimet ilmoitetaan usein ns. aukopinta-alalla (kokonaispinta-ala, johon säteily osuu putkien välien mukaan lukien), mutta niiden todellinen absorptiopinta-ala on pienempi – tyypillisesti 60–75 % aukopinta-alasta. Tasokeräimellä absorptiopinta-ala on käytännössä sama kuin aukopinta-ala (yleensä 95–98 %). Siksi pelkän ilmoitetun pinta-alan perusteella vertailu on harhaanjohtavaa – tarkista aina teho kWh tai W/m² absorberia sertifikaatista.

Keräimen teho vs. lämpötilaero (ΔT) Suuntaa antava vertailu valaistuksella 800 W/m² ΔT = Tmedium − Tulkoinen [K] Teho [W/m²] 0 200 400 600 0 20 40 60 80 Saman tehon piste (~ΔT 10K) Tasokeräin Putkikeräin

Kuvaajasta näkyy keskeinen käytännön sääntö: alhaisilla lämpötilaeroilla (kesä, lämpimän veden lämmitys alhaisemmilla lämpötiloilla) tasokeräin voittaa. Korkeilla lämpötilaeroilla (talvi, lämmityksen tuki, korkeammat vaaditut lämpötilat) putkikeräin on parempi. Tämä sääntö on fysikaalinen eikä sitä voi kiertää – aina on verrattava konkreettisia käyttöolosuhteita.

Milloin tasokeräin kannattaa

Tasokeräin on useimmille suomalaisille kotitalouksille pitkäaikaisesti testattu ja luotettava valinta. Tässä tilanteita, joissa se on järkevin:

Kausiluonteinen lämpimän veden lämmitys (huhti–syyskuu)

Jos ensisijainen tavoitteesi on kattaa lämpimän veden lämmitys lämpiminä kuukausina – ja talvella yksinkertaisesti sammutat järjestelmän tai hyväksyt pienemmän tuen – tasokeräin on taloudellisesti järkevin. Sen korkeampi optinen hyötysuhde auttaa sitä käynnistymään nopeammin aamulla ja tuottamaan enemmän energiaa pitkinä aurinkoisina päivinä kuin vastaava määrä putkia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omakotitalo kahdella tasokeräimellä (yhteensä noin 4,8 m² absorptiopinta-alaa) kattaa kesällä 80–100 % lämpimän veden tarpeen 4 hengen perheelle.

Etelä- ja Keski-Suomen alueet

Mitä enemmän auringon tunteja vuodessa sijaintisi saa, sitä enemmän hyödyt tasokeräimen korkeammasta optisesta hyötysuhteesta. Pääkaupunkiseutu, Uusimaa ja Etelä-Suomi saavat 1 700–1 900 auringon tuntia vuodessa – täällä tasokeräin loistaa. Vuoristoalueilla on vähemmän tunteja, mutta kylmempiä talvia (Oulu, Lappi, Koillismaa) tilanne mutkistuu talvinen lämpöhäviö ja putkikeräin auttaa silloin enemmän.

Asennukset kaltevalle katolle hyvällä kulmalla

Tasokeräin voidaan asentaa eri tavoin – tiilille, koukkuihin, profiilikonsolien kautta – mutta sen litteä geometria on luonnostaan sovitettu kalteville katoille. Sitä ei voida kääntää (ei liikkuvia osia), mutta oikein suunnattu katto etelään 35–50° kulmalla sopii sille täydellisesti. Keräimet Tasokeräin AlCu rakenteellisella lasilla on suunniteltu juuri tällaisiin yleisiin asennuksiin – kestävä alumiinirunko, CPC-lamellinen alumiini-kupariabsorberi ja hyväksi todettu lasi.

Fasadin ja katon estetiikka

Tasokeräin näyttää kompaktiilta, puhtaalta panelilta – visuaalisesti se muistuttaa aurinkosähköpaneelia. Sijoittajille, jotka välittävät talon ulkonäöstä tai ratkaisevat asennusta suojelualueella, tasokeräin on paljon miellyttävämpi kuin rivi lasiputkia.

Alhaisempi alkuhinta

Tasokeräin on halvempi valmistaa ja siten myös ostaa. Tyypillisen 2–2,5 m² pinta-alan tasokeräimestä maksat Suomessa 300–500 € (ilman asennusta ja lisävarusteita). Vastaava putkikeräin on 30–60 % kalliimpi, eikä siihen sisällytä korkeampia vaatimuksia kantavalle rakenteelle ja suurempaa tilaa.

Milloin putkikeräin kannattaa

Putkikollektorilla on vakiintunut asemansa silloin, kun fysiikka todella suosii sitä. Kyse ei ole vain markkinointiedusta – on tilanteita, joissa litteä keräin ei yksinkertaisesti riitä.

Koko vuoden toiminta lämmityksen tuella

Jos haluat lämmittää vettä, mutta myös tukea lämmitystä auringolla (ns. aurinkokeräin-lämmitysjärjestelmä), putkikeräin on edullisempi lokakuusta maaliskuuhun. Kun ulkona on −10 °C ja tarvitset lämmitysväliaineen 65 °C (lattialämmitystä tai korkeampaa lämpötilaa vaativia pattereita varten), lämpötilaero ΔT on 75 K. Tällaisissa olosuhteissa litteä keräin menettää nopeasti tehoaan, kun taas putkikeräin (ΔT-häviöt 0,8 W/(m²·K)) pitää kohtuulliset arvot.

Hajattu säteily ja pilviset päivät

Sylinterimäisiä putkia sisältävät putkikeräimet omaavat yhden fyysisen edun: ne vangitsevat hajautettua (sirovaa) säteilyä suuremmasta kulmasta. Sylinterimäinen pinta absorboi säteilyä myös sivuilta, ei vain suoraan edestä. Pilvisinä päivinä – ja niitä on Suomessa paljon, erityisesti marraskuusta helmikuuhun – putkikeräin tuottaa mitattavasti enemmän tehoa kuin litteä. Erotus ei ole dramaattinen (5–15 % päivässä), mutta kauden aikana se vaikuttaa.

Tasakattot ja epäoptimaalinen suuntaus

Putkikeräimen voi asentaa mihin tahansa kulmaan asennusrakenteen avulla, myös tasakatoille, joissa keräin sijoitetaan jalustojen päälle missä tahansa kulmassa. Jos talosi katto on länsi- tai lounaispuolella etkä halua (tai voi) rakentaa erityisrakennetta, putkikeräin voi kompensoida tätä herkkyydellään hajautetulle säteilylle.

Teollisuus ja teknologiset prosessit

Teollisiin sovelluksiin, joissa väliaineen lämpötila on 70–120 °C (pesu, kemialliset prosessit, absorptiojäähdytys), putkikeräin on käytännössä ainoa järkevä valinta. Litteä keräin kärsisi hyväksyttämättömistä häviöistä tällaisissa lämpötiloissa.

Litteän ja putkikeräimen vertailu – selkeä taulukko

Parametri Litteä keräin Putkikeräin
Optinen hyötysuhde η₀ 0,78–0,83 0,72–0,78
Häviökerroin a₁ 3,5–4,5 W/(m²·K) 0,8–1,8 W/(m²·K)
Teho kesällä (ΔT < 30 K) ★★★★★ ★★★★☆
Teho talvella (ΔT > 50 K) ★★☆☆☆ ★★★★★
Hajautettu säteily kohtalainen parempi
Hankintahinta alhaisempi (300–500 €/kpl) korkeampi (450–800 €/kpl)
Käyttöikä 20–30 vuotta 15–25 vuotta (putket)
Osien vaihto monimutkainen (koko paneeli) helppo (yksi putki)
Kestävyys raekuurteita vastaan korkea (kovannettu lasi) alhaisempi (lasiputket)
Stagnaatiolämpötila 150–190 °C 200–300 °C
Estetiikka kompakti, esteettinen selkeämpi, putket näkyvissä
Sopivuus Suomeen lämminvesi + kesäenergia yhdistelmäjärjestelmät, ympärivuotinen käyttö

Käytännön esimerkkejä asiakastöistä

Vuosien asiakaspalvelun ja projektien kokemuksen perusteella näkyy muutamia tyypillisiä skenaarioita, jotka toistuvat. Jokainen niistä muuttaa hieman yhtälöä: litteä vs. putkikeräin:

Omakotitalo, 4 henkilöä, lounais-Suomi, vain lämminvesi

Tämä on ylivoimaisesti yleisin asiakastapaus. Tavoite: kattaa mahdollisimman suuri osa lämmityksestä vuoden aikana, talvikuukaudet hoidetaan öljykattilalla. Suositus: kaksi litteää keräintä, mieluiten antirefleksilasilla (korkeampi valonläpäisykyky = +4–6 % tehoa verrattuna tavalliseen lasiin). Esimerkiksi Aurinkokeräin litteä AlCu antirefleksilasilla lisää optista hyötysuhdetta juuri antirefleksisen pinnoitteen ansiosta – käytännössä se tarkoittaa selkeää eroa aamuisin ja iltaisin, kun säteily osuu kulmasta. Koko investointi kahden keräimen, 200 litran varastimen, pumppuryhmän ja lisävarusteiden osalta on noin 2 500–3 500 € asennuksineen. Takaisinmaksuaika nykyisillä energian hinnoilla: 8–12 vuotta.

Uudisrakennus vuoristoalueella, lattialämmitys + lämminvesi

Asiakas haluaa hyödyntää aurinkoenergiaa myös siirtymäkausina (lokakuu, marraskuu, maaliskuu, huhtikuu) pelletin kulutuksen vähentämiseksi. Tässä putkikeräin on järkevä – alhaisemmat lämpöhäviöt mahdollistavat sen toiminnan myös marraskuun aamuna −3 °C ulkolämpötilassa ja 45 °C vaatimuksella lattialämmityksen piirissä. Tyypillisesti asennetaan 3–4 putkikeräintä (20–24 putkea kukin). Haittapuoli: huomattavasti korkeampi stagnaatiolämpötila kesällä – väliaine voi lämmetä 250–300 °C:een pysäytetyn pumpun kanssa, mikä asettaa vaatimuksia paisunta-astian, varoventtiilin ja glykoliseoksen laadulle. Tässä on välttämätöntä mitoittaa järjestelmän turvatoimet oikein.

Vapaa-ajan mökki, kausikäyttö, vähän tilaa katolla

Asiakkaalla on käytettävissään 3 m² kattotilaa ja hän haluaa maksimoida tehon kesällä. Litteä keräin on selkeä vastaus: korkeampi optinen hyötysuhde, helppo asennus, pitkä käyttöikä. Mökillä ei ole myöskään huoltoa tai monimutkaista säätöjärjestelmää – litteä keräin yksinkertaisella glykolipiirillä ja 150 litran varastimella toimii luotettavasti yli 20 vuotta ilman merkittävää huoltoa.

Omakotitalo, tasakatto, lämminvesivaraajan lämmitys 12 asunnolle

Tässä tapauksessa putkikollektori voi olla edullisempi – tasakaton asennusrakennetta voidaan optimoida ja kallistuskulma säätää tarkasti. Yhden vahingoittuneen putken vaihto on nopeaa ja edullista (yksi putki maksaa 20–40 €), kun taas koko litteän paneelin vaihto fyysisen vaurion jälkeen on kalliimpaa. Suuremmalla määrällä keräimiä huollettavuus on todellinen käyttötarkoitukseen liittyvä tekijä.

Stagnaatio – aliarvioitu riskitekijä

Stagnaatio tapahtuu, kun keräin tuottaa enemmän lämpöä kuin järjestelmä pystyy johtamaan pois – esimerkiksi kun lämminvesivaraaja on täynnä kuumaa vettä, pumppu pysähtyy ja aurinko paistaa täydellä teholla. Väliaine ylikuumenee, glykoli voi hajota ja järjestelmä altistuu paineelle. Tämä ei ole hypoteettinen skenaario – käytännössä sitä tapahtuu useita kertoja vuodessa jokaisessa järjestelmässä.

Litteä keräin saavuttaa stagnaatiolämpötilat 150–190 °C – edelleen ongelmallista, mutta hallittavissa oikein mitoitetulla paisunta-astialla ja laadukkaalla glykoliseoksella, jonka stabiilisuus on 200 °C asti. Putkikeräimellä on stagnaatiolämpötilat 200–300 °C – tämä on huomattavasti vaativampi tila koko järjestelmälle. Joissakin heat-pipe putkikeräimissä on sisäänrakennettu termostaattinen rajoitin, joka katkaisee lämmönsiirron stagnaation aikana, mikä osittain ratkaisee ongelman, mutta lisää järjestelmään yhden teknisen elementin. Jos olet kiinnostunut talvi- ja kesäkäytön ongelmista tarkemmin, suosittelemme lukemaan artikkelin Aurinkokeräinten talvikäyttö – mitä sinun on tiedettävä tässä Tietopankissa.

Keräimen lasi – vaikuttaako se myös tyypin valintaan?

Kyllä, vaikuttaa – ja juuri litteillä keräimillä lasin tyyppi on tärkeämpi kuin monet luulevat. Litteä keräin toimii ja epäonnistuu sen mukaan, mitä säteilylle tapahtuu lasipinnan läpi. Tavallisella rakennetulla karkaistulla lasilla on valonläpäisykyky noin 91–92 %. Heijastamattomalla pinnoitteella varustettu lasi saavuttaa 95–96 %, mikä käytännössä tarkoittaa todellista 4–6 %:n lisäystä vuotuiseen tuottoon.

Litteille keräimille, joissa on tavallinen lasi, pätee, että ne ovat edullisempia ja teknisesti riittäviä useimpiin sovelluksiin – esimerkiksi Aurinkokeräin litteä AlCu rakenteellisella lasilla on luotettava ja taloudellinen valinta. Jos kuitenkin haluat maksimoida käytettävissä olevan pinta-alan tai asennat keräimen ihanteellisesta poikkeavaan suuntaan, heijastamattomaan lasiin investointi kannattaa. Yksityiskohtainen vertailu lasityypeistä löytyy artikkelista Rakennettu vs. heijastamaton keräimen lasi – mikä on ero.

Putkikeräimessä tämä kysymys ei tule vastaan – lasiputket ovat standardoituja ja niiden valonläpäisykyky määräytyy valmistusprosessin mukaan, ei asiakkaan valinnasta.

Milloin mikä tyyppi on edullisempi? Litteä keräin Kesäinen lämminvesituotto (huhti–syys) Aurinkoiset alueet (etelä-Suomi) Kallistettu katto, etelään Pienempi budjetti Estetiikka, suojelualue Yksinkertainen järjestelmä, mökki Putkikeräin Yhdistelmäjärjestelmä (lämminvesi + lämmitys) Pohjoisemmat alueet Suomessa Tasakatto, vapaa kulma Koko vuoden käyttö Pilviset päivät, diffuusi säteily Teollisuus, korkeammat lämpötilat VS

Mitä numerot kertovat: vuotuinen energiantuotto

Konkreettista päätöstä varten tärkeimpiä ovat simulaatio-ohjelmien (kuten Polysun tai T*SOL) luvut tai Solar Keymark -sertifiointiarvot. Suuntaa antavia vuotuisia tuottoja neliömetriä aukkopinta-alaa kohden Suomen olosuhteissa (Keski-Suomi, lounais-suunta, 40° kallistus):

  • Litteä keräin tavallisella lasilla: 420–480 kWh/(m²·vuosi)
  • Litteä keräin heijastamattomalla lasilla: 450–510 kWh/(m²·vuosi)
  • Putkikeräin (heat-pipe, 20 putkea, aukko): 390–480 kWh/(m²·vuosi) kesällä, mutta parempi teho talvella

Nämä luvut ovat suuntaa antavia – todelliset arvot riippuvat tuotteesta, sen sertifioiduista parametreista, järjestelmän säätämisestä ja paikallisista olosuhteista. Jos suunnittelet mitoitusta, tutustu artikkeliin Kuinka paljon aurinkokeräintehoa tarvitsen kotiini tässä Tietopankissa.

Käyttöikä ja huolto – mitä käytännössä voi odottaa

Litteä keräin on yleensä vähemmän altis mekaaniselle vauriolle. Etupaneelin karkaistu lasi kestää normaalin rakeiden iskun, asennus on suljettu ja sisäpuoli suojattu säältä. Heikko kohta on lasin rungon tiiviste – 15–20 vuoden kuluttua se voi imeä kosteutta, mikä heikentää suorituskykyä. Absorber ja lasi on suunniteltu kestämään 25–30 vuotta normaalilla huollolla.

Putkikeräimellä on muita heikkoja kohtia: lasiputket ovat hauraita – suuremmat rakeet tai mekaaninen isku voivat rikkoa ne. Hyvä uutinen on, että yksi rikkinäinen putki ei tee koko keräimestä käyttökelvotonta – se voidaan vaihtaa, mikä onnistuu myös taitavalta omistajalta (järjestelmän sammuttamisen ja jäähdyttämisen jälkeen). Putkien tyhjiö on rajallinen – 12–18 vuoden kuluttua jotkut putket ”värjäytyvät” (menettävät tyhjiön), mikä heikentää suorituskykyä. Valmistajat ilmoittavat putkien käyttöiäksi 15–25 vuotta.

Käyttökustannusten osalta molemmat tyypit ovat vertailukelpoisia oikealla asennuksella ja asianmukaisella järjestelmällä (aurinkokeräin automaattisella säätämisellä, oikealla glykolitäytteellä, vuosittaisella paineen ja väliaineen pH-arvon tarkastuksella). On tärkeaa tarkistaa vuosittain: järjestelmän paine, glykoliseoksen tila, ilmastusventtiilien toiminta ja säätimen asetukset. Yleisten ongelmien yksityiskohdat löydät artikkelista Aurinkokeräinten yleiset ongelmat ja niiden korjaaminen.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Onko putkikeräin aina parempi kuin litteä?

Ei. Putkikeräimellä on pienemmät lämpöhäviöt, mikä tekee siitä edullisemman kylmissä olosuhteissa ja järjestelmissä, joissa tarvitaan korkeampi väliaineen lämpötila. Kesällä ja lämpimän veden lämmityksessä suotuisissa olosuhteissa litteä keräin on verrattavissa tai jopa parempi, ja se on edullisempi. Valinta riippuu käyttötarkoituksesta, ilmastovyöhykkeestä ja käytettävissä olevasta budjetista.

Voidaanko putkikollektoria asentaa vinoon kattoon samalla tavalla kuin tasakollektoria?

Kyllä, mutta tietyin eroavaisuuksin. Putkikollektori asennetaan vinoon kattoon tukirakenteiden avulla, ja on tärkeää varmistaa putkien oikea kallistus lämpöputkien toiminnan kannalta (vähimmäiskallistus 20–25°). Asennus on monimutkaisempi ja vaatii tarkkuutta. Tasakollektori on yleensä helpompi ja nopeampi asentaa vinoon kattoon. Lisätietoja asennuksesta löydät artikkelista Aurinkokeräinten asennus katolle – ohjeet ja vaatimukset.

Kuinka monta keräintä tarvitsen omakotitaloon?

Lämminveden lämmitykseen 4 hengen perheelle riittää tasakeräimillä yleensä 2 kappaletta (yhteensä noin 4,8–5,0 m² aukkoalaa), putkikeräimillä yleensä 1–2 suurempaa sarjaa (20–30 putkea yhteensä). Yhdistelmäjärjestelmässä, jossa lämmitystä tuetaan, laske 2–3 kertaa suurempi pinta-ala. Tarkemmat laskelmat löydät artikkeleista Kuinka suuren tehon aurinkokeräintä tarvitsen kotiini ja Keräinten mitat ja pinta-ala – kuinka monta kappaletta tarvitsen.

Voivatko keräimet toimia myös talvella, kun lämpötila on nollan alapuolella?

Kyllä, molemmat tyypit toimivat myös negatiivisissa lämpötiloissa – glykolipitoinen neste ei jähmetty (glykolin pitoisuus määräytyy paikallisten lämpötilojen mukaan, yleensä −25–−35 °C). Kysymys on siitä, kuinka paljon tehoa ne tuottavat. Tasakeräin tuottaa talvella huomattavasti vähemmän kuin kesällä, ja syvän pakkasen ja pilvisen sään aikana päivittäinen tuotto voi olla lähes nolla. Putkikeräin on tässä suhteessa hieman tehokkaampi. Lisätietoja artikkelissa Aurinkokeräinten talvikäyttö – mitä sinun on tiedettävä.

Kannattaako maksaa lisää heijastamattomasta lasista tasakeräimessä?

Useimmissa tapauksissa kyllä, jos suunnittelet keräimen käyttöä pitkään (10+ vuotta). Hintaero tavallisen rakennelasin ja heijastamattoman lasin välillä on tyypillisesti 50–120 € per kappale. Vuotuisen tuoton kasvu 4–6 %:lla 480 kWh/m²·vuosi ja sähkön hinnalla 0,20 €/kWh on noin 5–8 € vuodessa per neliömetri – investointi maksaa itsensä siis takaisin 5–15 vuodessa järjestelmän koosta ja energian hinnasta riippuen.

Mikä on Solar Keymark -sertifikaatti ja miksi se on tärkeä?

Solar Keymark on eurooppalainen sertifikaatti aurinkolämpötuotteille, joka vahvistaa, että keräintä on testattu standardin EN 12975 mukaisesti ja sen ilmoitetut parametrit (optinen hyötysuhde, läpäisyhäviöt, seisahduslämpötila) vastaavat todellisuutta. Ilman tätä sertifikaattia et voi saada tukea aurinkojärjestelmälle useimpien suomalaisten tukiohjelmien kautta. Tarkista aina keräimen valinnassa, että tuote on sertifioitu – jos valmistaja ei esitä sertifikaattia tai kieltäytyy toimittamasta sitä, se on varoitusmerkki.

Lopputulos: kumpi tyyppi todella voittaa?

Yhdelle sopivaa ratkaisua ei ole. Tasakeräin on erinomainen, luotettava ja edullinen valinta useimmille suomalaisille kotitalouksille, jotka etsivät luotettavaa lämpimän veden lämmitystä hyvällä sijoitetun pääoman tuotolla ja mahdollisimman pienellä huolella. Putkikeräimellä on fyysinen etu silloin, kun sitä todella tarvitaan – talvella, korkeammilla vaadituilla lämpötiloilla ja pohjoisemmissa sijainneissa, joissa on vähemmän auringonpaistetta. Jos olet epävarma, luotettavin päätös perustuu konkreettisiin parametreihin Solar Keymark -sertifikaateista ja energiasimulaatioon omalle alueellesi – ei markkinointiteksteihin.

Oikean keräimen valinnassa kotiisi auttavat myös muut artikkelit tässä Tietokeskuksessa, erityisesti Miten valita aurinkokeräin – mitä huomioida ennen ostoa ja Keräimen kallistus ja suunta – miten maksimoit energiantuoton. Jos et ole varma, mikä tuote sopii sinulle parhaiten, tutustu koko aurinkokeräinten valikoimaan, mukaan lukien tekniset tiedot ja sertifikaatit – ja tee päätös harkiten.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai kohtaatko erityisen tilanteen kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.