Rakennettu vs. heijastamaton lasi aurinkokeräimessä – mikä on ero?
Rakenne- ja heijastamattomat lasit aurinkokeräimissä – mikä on ero ja millä se vaikuttaa?
Kun asiakas valitsee litteää aurinkokeräintä, huomio kiinnittyy usein absorbaattorin materiaaliin, selektiivisen pinnoitteen tyyppiin tai mittoihin. Keräimen päällyslasia pidetään usein itsestäänselvyytenä – sehän on vain lasia, eikö? Käytännössä asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Keräimen päällyslailla on ratkaiseva rooli siinä, kuinka paljon auringon energiaa ylipäätään pääsee absorbaattorille, ja ero tavallisen rakenteellisen lasin ja heijastamattoman rakenteellisen lasin välillä voi tarkoittaa useita prosenttia hyötysuhteessa vuodessa – mikä aurinkokeräimen 20–30 vuoden käyttöiän aikana tarkoittaa huomattavaa määrää lämpöenergiaa.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä valolle tapahtuu sen osuessa keräimeen, miksi lasin rakenteella ja pintakäsittelyllä on niin suuri vaikutus, mitä tarkkoja lukuja asiaan liittyy ja miten tämä kaikki vaikuttaa valintaasi ostaessasi aurinkokeräimen.
Miten lasi toimii aurinkokeräimessä – valon fysiikan perusteet
Ennen kuin vertaamme lasityyppejä, on hyvä ymmärtää, mitä valolle tapahtuu sen kulkiessa lasin läpi. Auringon säteily, joka osuu keräimeen, käyttäytyy lasin pinnalla kohdatessaan kolmen pääilmiön mukaisesti: osa heijastuu takaisin ilmakehään (heijastus), osa imeytyy itse lasiin (absorptio) ja loput kulkevat lasin läpi absorbaattorille (transmissio).
Meitä kiinnostaa juuri transmissio – sen tulisi olla mahdollisimman korkea. Tavallisella tasolasilla on noin 8 %:n heijastus kummalla tahansa pinnalla (eli yhteensä 8–9 % valosta heijastuu takaisin ja ei pääse absorbaattorille). Tämä tarkoittaa, että ilman mitään lisätoimenpiteitä noin 8–9 % valosta yksinkertaisesti heijastuu pois.
Heijastuksen lisäksi myös valon tulokulma vaikuttaa. Aamulla ja illalla, kun aurinko paistaa loivemmassa kulmassa, heijastus kasvaa huomattavasti – tämä on yksi syy siihen, miksi keräin tuottaa suurimman osan energiasta päivän keskivaiheilla. Lasin pinnan muotoilu ja käsittely voivat osittain kompensoida tätä vaikutusta.
Rakenteellinen lasi – mitä se on ja miksi sitä käytetään
Rakenteellisella lasilla (joskus kutsutaan myös teksturoiduksi tai prismamaiseksi lasiksi) tarkoitetaan lasia, jonka pinta ei ole sileä vaan siinä on hienojakoinen kohokuvio – yleensä pyramidimäinen tai prismamainen. Tämä rakenne muodostetaan lasiin suoraan valmistusvaiheessa, kun lasimassa on vielä muovautuvaa, käyttämällä kuvioituja rullia.
Tarkoituksena on kaksijakoinen. Ensinnäkin, kohokuvioinen pinta taittaa ja hajottaa tulevaa valoa useisiin suuntiin, mikä vähentää todennäköisyyttä, että koko valonsäde heijastuisi takaisin samassa kulmassa. Toiseksi, rakenteellinen pinta on karheampi, mikä tekee siitä vähemmän alttiin lian tarttumiselle – tai toisin sanoen, sadevesi puhdistaa sen paremmin itsestään.
Aurinkokeräimiin käytettävän rakenteellisen lasin paksuus on yleensä 3,2 mm ja transmissiivisuus noin 90–91 %. Tämä luku saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta se on selvästi korkeampi kuin tavallisella tasolasilla (88–89 %). Lasin tulee myös olla valmistettu pienellä rautapitoisuudella – niin sanottu low-iron lasi – koska rauta lasissa absorboi osan valosta ja värjää sen vihertäväksi. Pienirautainen lasi on kirkasta ja sen läpäisykyky on huomattavasti parempi, erityisesti infrapuna-alueella, jota aurinko myös lähettää ja jonka absorbaattori voi muuntaa lämmöksi.
Litteä aurinkokeräin Litteä AlCu aurinkokeräin rakenteellisella lasilla on tyypillinen esimerkki tuotteesta, joka hyödyntää juuri tätä päällystyypin. Pienirautainen rakenteellinen lasi transmissiivisuudella noin 91 %. Tämä on todettu ja luotettava ratkaisu, joka kattaa suurimman osan tavallisista asennuksista lämpövesivaraajan lämmitykseen tai lämmityksen tukemiseen.
Heijastamaton pinnoite – mitä se lisää ja miten se toimii
Heijastamaton lasi on rakenteellista lasia, jossa on lisäpintakäsittely – ohut nanokerros, joka vähentää edelleen heijastusta. Tämä kerros toimii valon aaltojen destruktiivisen interferenssin periaatteella: kerroksen paksuus (tyypillisesti noin 100–200 nm, eli murto-osa millimetristä) on sellainen, että kerroksen ylä- ja alapinnasta heijastuva valo kumoaa toisiaan. Tuloksena on, että vähemmän valoa heijastuu ulos ja enemmän pääsee keräimeen.
Käytännössä heijastamaton pinnoite vähentää heijastusta lasin pinnalta tyypillisestä 4 %:sta (yhdellä puolella) 1–2 %:iin. Jos lasketaan molemmat lasin pinnat, kokonaishedistys laskee noin 8 %:sta 3–4 %:iin. Tällaisen lasin transmissiivisuus on 95–96 %, mikä on huomattava ero tavalliseen rakenteelliseen lasiin verrattuna.
Heijastusta estävä pinnoite levitetään märkäkemiallisesti (sol-gel-prosessi) tai tyhkiöhöyrytyksellä. Tärkeintä on, että pinnoitteen on oltava kemiallisesti vakaa ja kestettävä UV-säteilyä, lämpötilan vaihteluita ja sääolosuhteita – keräimen on toimittava 20–30 vuotta ulkona, missä lasin pinnan lämpötila voi kesällä nousta jopa 80–100 °C:een ja talvella laskea alle -20 °C:een. Nykyaikaiset aurinkokeräinten heijastusta estävät pinnoitteet kestävät näitä olosuhteita ilman merkittävää heikkenemistä – valmistajat takuuvarmasti optisten ominaisuuksien säilymisen koko keräimen käyttöiän ajan.
Tuote Aurinkokeräin tasainen AlCu rakenteellisella heijastusta estävällä lasilla yhdistää molemmat lähestymistavat – pinnan rakenteen ja heijastusta estävän nanopinnoitteen – saavuttaen siten maksimaalisen mahdollisen valonläpäisykyvyn säilyttäen samalla mekaanisen lujuuden ja kestävyyden.
Numeerinen vertailu – mitä prosenttiluvut tarkoittavat käytännössä
5 prosenttiyksikön ero läpäisykyvyssä (91 % vs. 96 %) saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta muutetaan se konkreettisiksi luvuiksi. Oletetaan tyypillinen asennus 4 hengen perheelle:
- 2 keräintä, joiden kokonaispinta-ala on noin 4,5 m²
- Vuotuinen globaalin auringonsäteilyn määrä optimaalisesti suuntautuvalla pinnalla Keski-Euroopassa: 1 100–1 300 kWh/m²
- Oletettu järjestelmän kokonaistehokkuus (keräin, putket, varastosäiliö mukaan lukien): 45 %
Rakenteellisella lasilla (τ = 0,91): Vuotuinen tuotto ≈ 4,5 × 1 200 × 0,91 × 0,45 ≈ 2 215 kWh
Heijastusta estävällä lasilla (τ = 0,96): Vuotuinen tuotto ≈ 4,5 × 1 200 × 0,96 × 0,45 ≈ 2 332 kWh
Ero on siis noin 117 kWh vuodessa. Sähkön hinnalla (korvaavana energiana) noin 0,20 €/kWh, säästö on noin 23 € vuodessa, mikä 25 vuoden käyttöiän aikana on yli 575 € ilman inflaation huomioimista. Heijastusta estävä lasi on ostettaessa hieman kalliimpi – ja juuri tämän lisäkustannuksen vertaaminen säästettyyn energiaan on keskeinen taloudellinen laskelma, jonka jokaisen asiakkaan tulisi tehdä.
Käytännössä ero on hieman monimutkaisempi: heijastusta estävällä lasilla on etua myös auringon vinoissa tulokulmissa – aamulla, illalla ja talvikuukausina, jolloin aurinko on matalalla horisontissa. Vinoon kulmaan osuessa tavallisen lasin heijastus on huomattavasti suurempi (60 asteen kulmassa normaaliin nähden tavallisen lasin heijastus voi nousta 15–20 %), kun taas heijastusta estävä pinnoite vaimentaa heijastusta myös tässä tapauksessa. Siksi todellinen ero vuotuisessa tuotossa voi olla suurempi kuin yksinkertainen laskelma antaa olettaa.
Itsepuhdistuva efekti – miksi lasin pinta on tärkeä myös huollon kannalta
Molemmilla lasityypeillä on strukturoitu (kohokuvioitu) pinta, mikä antaa niille jonkin verran itsepuhdistusominaisuuksia. Sadevesi ei valu tasaiselta pinnalta, vaan leviää mikokuoppiin ja huuhtoo pölyn ja lian pois virratessaan. Siksi rakennetulla lasilla varustettujen keräinten puhdistusväliä suositellaan olevan harvempi kuin esimerkiksi tasolasilla varustettujen aurinkopaneelien.
Heijastusta estävällä lasilla voi olla erilainen hydrofiilisyys – jotkut valmistajat lisäävät pinnalle hydrofobisen tai hydrofiilisen käsittelyn. Hydrofobinen käsittely saa veden muodostamaan pisaroita ja valumaan alas, jolloin lika poistuu. Hydrofiilinen käsittely puolestaan levittää veden ohueksi kalvoksi, mikä vähentää optista vääristymää. Käytännössä riippuu valmistajasta, minkä tyyppisen pinnan hän valitsee.
Pitkäaikaisen käytön kannalta on hyvä tietää, että heijastusta estävä pinnoite voi olla periaatteessa herkempi mekaaniselle vaurioille – esimerkiksi karkean puhdistuksen harjalla voi vahingoittaa pinnoitetta. Useimmat modernit aurinkosovelluksiin tarkoitetut heijastusta estävät pinnoitteet on kuitenkin kovetettu ja testattu niiden kestävyyden varmistamiseksi painepesurilla. Puhdistussuositukset löydät aina keräimen valmistajan dokumentaatiosta.
Lujuus ja lasin kestävyys
Aurinkokeräimen lasi on karkaistua turvalasia. Tämä on perusta, riippumatta pinnan tyypistä. Karkaisu tapahtuu lämmittämällä lasi noin 620–650 °C:een ja jäähdyttämällä se sitten nopeasti, jolloin lasin pintakerroksiin muodostuu puristusjännite. Tuloksena: lasi on 4–5 kertaa vahvempaa kuin karkaistamaton lasi, kestää rakeita (testattu standardin EN 12975 mukaisesti jopa 25 mm halkaisijaltaan olevilla rakeilla 23 m/s nopeudella), lumikuormaa (jopa 3 kN/m²) ja lämpöshokkia.
Karkaisu suoritetaan ennen heijastusta estävän pinnoitteen levittämistä tai sen jälkeen, riippuen valmistajan teknologiasta. Tärkeää on, että heijastusta estävä pinnoite ei vaikuta lasin mekaaniseen lujuuteen – se määräytyy lasin karkaisun perusteella.
Tasokeräinten aurinkolasin tyypillinen paksuus on 3,2 mm (joskus 4 mm suuremmissa kokoluokissa). 3,2 mm paksuinen lasi, jossa on alhainen rautapitoisuus ja heijastusta estävä pinnoite, saavuttaa jopa 96 %:n läpäisykyvyn, ja lasin paino neliömetriä kohti on noin 8 kg/m² – mikä on tärkeää katon rakenteen kannalta. Lisätietoja siitä, miten aurinkokeräimet asennetaan oikein katolle – prosessi ja vaatimukset, löydät täältä.
Lämpölasin vaikutus ja konvektio
Keräimen lasilla on optisen toiminnon lisäksi myös lämmöneristysvaikutus. Se sulkee ilmatilan absorbaattorin ja ulkoilman väliin, estäen konvektiiviset lämpöhäviöt. Ilma tässä tilassa lämpenee, mutta suljetun tilan ansiosta lämmönvaihtoa kylmän ulkoilman kanssa ei tapahdu.
Lämmönhäviöiden kannalta ei ole olennaista eroa rakenteellisen ja heijastamattoman lasin välillä – molemmat täyttävät saman lämmöneristystoiminnon. Suurempi vaikutus lämpöhäviöihin on keräimen takapaneelin eristyksen paksuudella (mineraalivilla 50–80 mm), rungon laadulla ja keräimen tiiviydellä.
Aurinkokeräimen lasia ei tule sekoittaa tupla- tai eristyslasiin – tällainen ratkaisu kyllä parantaa lämmöneristystä, mutta kaksinkertainen lasikerros vähentää merkittävästi valonläpäisyä ja on lisäksi ongelmallinen korkeissa lämpötiloissa, kun pumppu on jumissa (absorbaattori voi saavuttaa 200 °C ja enemmän).
Milloin kannattaa valita heijastamaton lasi ja milloin riittää rakenteellinen lasi
Tämä on kysymys, jonka kanssa asiakkaat usein pohtivat. Teknisesti heijastamaton lasi on aina parempi – ei epäilystäkään. Mutta taloudellinen näkökulma on hieman monimutkaisempi.
Heijastamaton lasi on selvästi kannattava näissä tapauksissa:
- Järjestelmä on suunniteltu maksimoimaan tuottoa – esimerkiksi yhdistettynä lämpövaraajan lämmitykseen ja lattialämmityksen tukeen, jossa jokainen prosentti hyötysuhdetta tarkoittaa todellisia säästöjä.
- Asennus epäoptimaaliselle pinnalle – lounaiseen tai kaakkoiseen suuntaan, tai loivaan kattokaltevuuteen. Tällöin heijastamaton pinta on arvokkaampi, koska auringon tulokulma on suurimman osan päivästä loivempi. Lisätietoja kallistuksesta ja suunnasta löydät aiheesta Keräimen kallistus ja suunta – miten maksimoit energiantuoton.
- Paikkakunta, jossa on pitkä talvi – Pohjois-Suomen alueilla (esim. vuoristoalueet, pohjoiset rinteet) aurinko on pitkään matalalla horisontissa, mikä suosii heijastamatonta lasia. Kiinnostaako sinua talvitoiminta? Katso aihetta Aurinkokeräinten talvitoiminta – mitä sinun tulee tietää.
- Suuremmat asennukset – 4 tai useamman keräimen kohdalla vuotuinen tuotto kasvaa ja heijastamattoman lasin lisäkustannukset lyhenevät nopeammin.
- Asiakas, joka haluaa ostaa parhaan mahdollisen ratkaisun kerralla ja pitkäksi aikaa – prioriteetti ei ole alkuhinta, vaan pitkäaikainen teho.
Rakenteellinen lasi ilman heijastamatonta pintaa on puolestaan täysin riittävä näissä tilanteissa:
- Järjestelmä on tarkoitettu pääasiassa vain lämpövaraajan lämmitykseen 2–3 henkilölle, jolloin 2 keräintä kattaa tarpeet varalla.
- Keräin on suunnattu ihanteellisesti etelään 35–50° kallistuksella – tällöin suurin osa aktiivisista tunneista on suotuisa tulokulma ja heijastamattoman lasin etu on pienempi.
- Budjettirajoitteinen asennus – jossa prioriteetti on saada aurinkojärjestelmä toimintaan mahdollisimman edullisesti, eikä tuoton ero ole ratkaiseva.
- Uudistus tai olemassa olevan järjestelmän laajentaminen – kun lisätään keräin vanhempiin, ei ole järkeä maksaa heijastamattomasta lasista, jos muu järjestelmä rajoittaa tuottoa.
Haluatko tietää, kuinka paljon tehoa ja kuinka monta keräintä tarvitset? Katso aiheita Kuinka paljon aurinkokeräintehoa tarvitsen kotiini ja Keräinten mitat ja pinta-ala – kuinka monta kappaletta tarvitsen – löydät sieltä konkreettisia laskentatapoja omaan tapaukseesi.
Sertifiointi ja standardit – mitä etsiä dokumentaatiosta
Aurinkokeräinten on täytettävä EU:ssa standardi EN ISO 9806, joka määrittelee testausmenetelmät ja hyötysuhteen mittauksen. Sertifiointiasiakirjoissa löydät useita keskeisiä parametreja, jotka liittyvät lasiin:
- η₀ (eta nolla) – keräimen optinen hyötysuhde nollalämpötilaerolla. Tämä luku sisältää lasin läpäisykyvyn ja absorbaattorin absorptiokyvyn. Heijastamattomalla lasilla varustetulla keräimellä on tyypillisesti η₀ arvo 0,03–0,05 korkeampi kuin samalla keräimellä, jossa on rakenteellinen lasi ilman AR-pinnoitetta. Tyypilliset arvot: rakenteellinen lasi → η₀ noin 0,78–0,80; heijastamaton lasi → η₀ noin 0,82–0,85.
- τα (tau alfa) – lasin läpäisykyvyn ja absorbaattorin absorptiokyvyn tulo. Tämä on yhdistetty luku, joka kertoo, kuinka paljon putoavasta energiasta muuttuu lämmöksi absorbaattorissa. Korkeampi τ (heijastamaton lasi) arvo samalla absorbaattorilla antaa korkeamman τα.
- IAM (Incident Angle Modifier) – hyötysuhteen riippuvuus tulokulmasta. Heijastamattomalla lasilla varustetuilla keräimillä on suotuisampi IAM suuremmilla kulmilla, mikä näkyy korkeampana tuottona aamuisin ja iltaisin.
Nämä arvot löytyvät Solar Keymark -sertifikaatista tai tuotteen teknisestä datalehdestä. Kun vertaat kahta keräintä, tarkista aina η₀ ja hyötysuhdekäyrä – ne ovat luvut, jotka todella kertovat suorituskyvystä, eivät markkinointitekstit.
Valinnan yhteenveto lyhyesti – käytännön tiivistelmä
Vuosien kokemuksen perusteella yksi käytännöllinen johtopäätös on: jos budjetissa on tilaa ja järjestelmä rakennetaan muuhunkin kuin vain lämpövaraajan lämmitykseen (eli myös lämmitykseen tai uima-altaaseen), valitse heijastamaton lasi. Keräimen hintaero ei ole tähtitieteellinen, mutta 25 vuoden tuotto näkyy. Jos ratkaiset peruslämmövaraajan lämmitystä pienelle kotitaloudelle ja jokainen euro lasketaan, rakenteellisella lasilla varustettu keräin on toiminut ja toimii edelleen erinomaisesti tuhansissa kodeissa eikä syytä olla tyytymätön.
Jos haluat maksimoida pitkäaikaisen hyödyn ja olet varma laatuun investoinnissa, struktuurilasilla varustettu aurinkokeräin on looginen valinta – sama AlCu-absorberin rakenne, sama kestävyys, vain optisesti parempi energian sisäänmeno järjestelmään.
Valintaa tehdessäsi voit inspiroitua myös muista aiheista, kuten Miten valita aurinkokeräin – mitä kannattaa huomioida ennen ostoa tai Litteä vai putkikeräin – kumpi tyyppi on kannattavampi, josta löydät laajemman kontekstin koko aurinkojärjestelmän valinnalle.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Onko keräimen antirefleksipinnoite pysyvä, vai heikkeneekö se ajan myötä?
Nykyaikaiset aurinkokeräinten antirefleksipinnoitteet on suunniteltu kestämään 25–30 vuotta. Valmistajat testaavat niitä EN ISO 9806 -standardin mukaisesti UV-stabiiliuden, lämpötilasyklien kestävyyden (–40 °C – +120 °C) ja kosteuden suhteen. Käytännössä optisten ominaisuuksien heikkenemistä ei yleensä havaita normaaleissa olosuhteissa. Ongelmia voi esiintyä vain mekaanisen vaurion yhteydessä (raaputukset puhdistuksessa, oksan putoaminen, normaalia suurempi raesade) – tällöin vaurio kohdistuu itse lasiin, ei pelkästään pinnoitteeseen.
Miten tiedän, onko keräimessäni antirefleksilasi?
Visuaalisesti: antirefleksilasi näyttää sivulta tai kulmasta katsottuna tunnusomaisia sinertäviä tai vihertäviä heijastuksia (kuten kameran objektiivi). Struktuurilasi ilman AR-pinnoitetta heijastaa valkoisen harmaata. Luotettavin lähde on keräimen tekninen esite, jossa lasin transmissiivisuus on selkeästi ilmoitettu – jos se on > 94 %, on todennäköisesti kyseessä antirefleksipinnoite.
Voinko vaihtaa keräimen peitelasin antirefleksilasiin, jos minulla on vanha keräin struktuurilasilla?
Teoriassa kyllä – peitelasi on standardisoitu osa, joka voidaan vaihtaa. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista, koska keräimen lasi on erittäin kestävää eikä se yleensä vahingoitu. Jos lasi on säröillä raesateen tai iskun vuoksi, vaihto on järkevää ja voit silloin valita antirefleksisen vaihtoehdon – jos se on saatavilla rungon tyypillesi. Tarkista mitat ja kiinnitystyyppi keräimen valmistajalta. Peitelasin asennus ei ole äärimmäisen vaikeaa, mutta sen on oltava tiivis – kosteus keräimen sisällä aiheuttaisi paljon suuremman ongelman kuin alkuperäinen säröillä oleva lasilevy.
Onko struktuurilasin ja antirefleksilasin välinen ero suurempi kesällä vai talvella?
Suurempi se on talvella ja siirtymäkausina. Kesällä, kun aurinko paistaa lähes kohtuusuorassa kulmassa optimaalisesti kallistettuun pintaan, tavallisen struktuurilasin heijastus on kuitenkin pieni ja antirefleksipinnoitteen etu on pienempi. Talvella aurinko paistaa loivemmassa kulmassa, struktuurilasin heijastus kasvaa nopeammin ja antirefleksipinnoite pitää heijastuksen pienempänä – joten keräimen talvinen tuotto AR-lasilla on suhteellisesti suurempi. Siksi antirefleksilasi on erityisen arvokas paikoissa, joilla on lyhyt aurinkokausi.
Vaikuttaako lasin tyyppi keräimen meluominaisuuksiin raesateen aikana?
Ei suoraan – melu raesateen aikana riippuu pääasiassa lasin paksuudesta ja tyypistä (karkaistu), ei pintakäsittelystä. Molemmat lasityypit ovat karkaistua turvalasia samalla paksuudella (3,2 mm), joten äänen suhteen sateella tai raesateella ei ole eroa. Jos haluat vähentää melua, ratkaisuna on paksumpi lasi (4 mm), mutta sitä ei yleensä käytetä suuremman painon vuoksi.
Miten lasin tyyppi vaikuttaa aurinkojärjestelmän kokonaistuottoon?
Aurinkokeräin antirefleksilasilla maksaa hankintahinnaltaan muutaman prosenttiyksikköä enemmän kuin struktuurilasilla varustettu malli, mutta tuottaa noin 4–6 % enemmän lämpöenergiaa vuodessa. Tyypillisessä 2 keräimen asennuksessa se tarkoittaa noin 100–150 kWh enemmän vuodessa. Nykyisillä energian hinnoilla hankintahinnan ero maksaa itsensä takaisin 5–10 vuodessa ja loput 15–20 vuotta käyttöikää tämä ”ylimääräinen” energia on asiakkaalle puhdasta hyötyä. Tarkka laskelma riippuu energian hinnasta kotitaloudessasi – löydät lisää laskentatyökaluja aiheesta Kuinka suuren tehon aurinkokeräimen tarvitsen kotiini.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
