Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Aurinkokeräinten koko ja pinta-ala – kuinka monta kappaletta tarvitsen?

Mitat ja pinta-ala – kuinka monta paneelia oikeasti tarvitset?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita asiakkaat esittävät meille ennen aurinkokeräinjärjestelmän hankintaa, on: ”Kuinka monta keräintä tarvitsemme taloomme?” Ensi silmäyksellä yksinkertainen kysymys – käytännössä se kuitenkin kätkee paljon muuttujia, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen kahdesta paneelista jopa kuuteen tai enemmän. Jos arvioit väärin yhden paneelin ylä- tai alasuuntaan, voit maksaa turhaan käyttämättömästä kapasiteetista vuosia tai päinvastoin aiheuttaa järjestelmän ylikuormitusta ja pysähtymistä. Käydään tässä artikkelissa koko aihe läpi systemaattisesti – keräimen fyysisistä mitoista, todellisen absorptiopinta-alan laskemiseen ja konkreettisiin esimerkkeihin erikokoisten omakotitalojen tarpeista.

Tasokeräinten fyysiset mitat – mitä numerot luettelossa todella tarkoittavat

Kun avaat minkä tahansa tasokeräimen teknisen tiedotteen, kohtaat useita eri termejä: kokonaispinta-ala, absorptiopinta-ala, aukkoala. Nämä kolme arvoa eivät ole identtisiä ja niiden sekoittaminen on monien järjestelmien mitoitusvirheiden lähde.

Kokonaispinta-ala (bruttopinta-ala) on keräimen ulkomitta, mukaan lukien kehys. Tyypillisen tasokeräimen kokonaispinta-ala on välillä 2,0–2,6 m². Esimerkiksi yleinen keräin, jonka mitat ovat 2 000 × 1 200 mm, on kokonaispinta-alaltaan 2,4 m².

Aukkoala (aukkoala) on pinta-ala, jonka läpi auringon säteily todella pääsee sisään – eli lasikannen pinta-ala ilman kehystä. Edellä mainitulla keräimellä, jonka kehys on noin 30 mm paksu, aukkoala olisi noin 2,22 m².

Absorptiopinta-ala on itse absorbaattorin pinta-ala keräimen sisällä – se on vielä hieman pienempi, koska lasin ja absorbaattorin välissä on pieni ilmarako ja absorbaattori ei täytä koko sisätilaa. Arvot ovat noin 2,0–2,15 m² samalle keräimelle.

Järjestelmän tuoton laskennassa käytetään yleisimmin aukkoalaa – ja juuri sen kanssa työskentelevät sertifiointistandardit (Solar Keymark) ja laskentaohjelmat. Siksi vertailtaessa keräimiä, tarkastele aina aukkoalaa, älä kokonaismittoja.

Kokonaispinta-ala (kehys + lasi + absorbaattori) Aukkoala (lasin pinta-ala) Absorptiopinta-ala (absorbaattori) leveys Kokonaispinta-ala Aukkoala Absorptiopinta-ala

Tasokeräinten yleiset mitat markkinoilla

Tasokeräimiä ei ole standardoitu yhteen universaaliin kokoon, mutta Euroopan markkinoilla on useita hallitsevia kokoluokkia. Näiden luokkien tunteminen auttaa sinua suunnittelemaan kantorakenteen, asennusjärjestelmän ja tilaamaan lisävarusteita.

Keräimen tyyppi Kokonaismitat (l × k) Kokonaispinta-ala Aukkoala (noin) Tyypillinen paino
Pieni (parveke, asunto) 1 000 × 2 000 mm 2,0 m² 1,80–1,85 m² 28–32 kg
Keskikokoinen (yleisin) 1 200 × 2 000 mm 2,4 m² 2,18–2,25 m² 36–42 kg
Suuri (mukavuutta) 1 250 × 2 100 mm 2,625 m² 2,40–2,50 m² 40–48 kg
Kaksoiskeräin (tandem) 2 000 × 2 000 mm 4,0 m² 3,60–3,70 m² 70–80 kg

Valikoimassamme atria.fi löydät esimerkiksi tasokeräimen AlCu rakenteellisella lasilla, joka kuuluu keskikokoisten tai suurempien keräinten luokkaan ja jonka aukkoala on noin 2,2 m². Samoin tasokeräin AlCu rakenteellisella heijastamattomalla lasilla on sama kehysmittat, mutta heijastamaton lasipinta lisää optista hyötysuhdetta ja siten todellista tuottoa, vaikka fyysinen pinta-ala on sama.

Kuinka lasketaan tarvittava keräinten määrä – menetelmä vaihe vaiheelta

Aurinkojärjestelmän oikea mitoitus ei ole arvaamista tai ”kokemuksen nyrkkisääntöjä”. On olemassa todistettuja laskentamenetelmiä, jotka antavat luotettavia tuloksia, kun syötät oikeat tiedot. Käydään ne läpi.

Vaihe 1 – Määritä lämmitystarpeesi

Ensimmäinen kysymys on: mihin aurinkojärjestelmää käytetään? Kolme pääskenaariota:

  • Vain lämpimän käyttöveden (LKV) lämmitys – helpoin tapaus, lämmitystarve on suhteellisen vakaa ympäri vuoden
  • LKV + lämmityksen esilämmitys – vaatii enemmän keräimiä ja suuremman varastoastian
  • LKV + uima-allas – uima-allas on valtava lämmityksen kuluttaja, mitoitussäännöt ovat erilaiset

Jokaiselle lämmitysjärjestelmälle on omat säännöt, joten ne tulee määritellä selkeästi jo ennen laskelmien tekemistä.

Vaihe 2 – Laske päivittäinen lämpimän veden kulutus

Omakotitaloille oletetaan yleensä 40–60 litraa lämmintä vettä henkilöä kohden päivässä (lämmitettynä 55 °C:seen). Tämä määrä riippuu perheen tavoista, mutta 45–55 litraa/henkilö/päivä on realistinen useimmille kotitalouksille. 4 hengen perhe kuluttaa siis 180–220 litraa lämmintä vettä päivässä.

1 litran veden lämmittämiseen 1 °C:lla tarvitaan 1,163 Wh energiaa. 200 litran veden lämmittämiseen 10 °C:sta (talvi) 55 °C:seen tarvitaan:

Q = 200 l × (55 – 10) K × 1,163 Wh/(l·K) = 10 467 Wh ≈ 10,5 kWh/päivä

Kesällä, kun tulovesi on lämpöisempää (esim. 15 °C), tämä arvo laskee noin 9,3 kWh:iin. Tämä on pohjasi mitoitukselle.

Vaihe 3 – Huomioi aurinkokeräinten tuotto (aurinkosuhde)

Aurinkojärjestelmä ei kata 100 % vuoden kokonaistarpeesta – se olisi sekä teknisesti että taloudellisesti tehotonta. Suositeltava aurinkosuhteen arvo lämpimän veden tuotannolle Keski-Euroopassa on 55–70 % vuotuisesta tarpeesta. Loput katetaan lisälämmitysjärjestelmällä (lämmityskattila, lämpöpumppu, sähkölämmitys).

Miksi ei 100 %? Koska joutuisit mitoittamaan järjestelmän kriittisten talvipäivien mukaan, mikä tarkoittaisi valtavaa keräinpinta-alaa, joka aiheuttaisi ylikuumenemista ja painekriisin järjestelmässä kesällä.

Vaihe 4 – Käytä yleisiä mitoitusohjeita

Teknikkoina käytämme käytännössä näitä ohjearvoja tasakeräimille Suomen olosuhteissa (Keski-Eurooppa, kallistus 35–45°, suunta etelään ±15°):

  • Lämpimän veden tuotanto: 1,0–1,5 m² keräinpinta-alaa henkilöä kohden
  • Lämpimän veden tuotanto + lämmitys: 2,5–4,0 m² keräinpinta-alaa henkilöä kohden
  • Uima-allas (peitetty): 50–70 % altaan vesipinnan pinta-alasta
  • Uima-allas (peittämätön): 70–100 % altaan vesipinnan pinta-alasta

Nämä arvot pätevät laadukkaille tasokeräimille, joiden hyötysuhde η₀ ≥ 0,78. Vähemmän tehokkaille keräimille pinta-alaa tulee kasvattaa 10–20 %.

0 2 4 6 8 10 m² 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. Vain lämminvesi (1,0–1,5 m²/henk.) Lämminvesi + lämmitys (2,5–4 m²/henk.)

Konkreettisia mitoitusesimerkkejä käytännöstä

Esimerkki 1 – 4 hengen perhe, lämminvesi, uusi talo

Tämä on yleisin tapaus, jonka kanssa törmäämme. 4 hengen perhe, uusi omakotitalo, kiinnostus vain aurinkolämmitykseen. Lähtötiedot:

  • Henkilömäärä: 4
  • Suositeltu pinta-ala: 1,2 m²/henkilö × 4 = 4,8 m² keräinpinta-alaa
  • Jos keräimen pinta-ala on 2,2 m²: 4,8 / 2,2 = 2,18 → 2 keräintä
  • Todellinen keräinpinta-ala: 2 × 2,2 = 4,4 m² – hieman suosituksen alle, mutta riittävä
  • Varasto: 200–300 litraa

Käytännössä useimmat asiakkaat tässä segmentissä valitsevat kaksi keräintä ja 200–250 litran varaston. Tuloksena oleva lämpimän veden tuotto on noin 58–65 % vuotuisesta kulutuksesta – mikä on erinomainen tulos.

Esimerkki 2 – 5 hengen perhe, vanhempi talo, lämminvesi + lämmityksen tuki

Vanhempi perhe 80-luvun talossa, lattialämmitys lisärakennuksessa, kiinnostus lämpimän veden ja lämmityksen tukemiseen aurinkokeräimillä. Lähtötiedot:

  • Henkilömäärä: 5
  • Suositeltu pinta-ala (lämminvesi + lämmitys): 3,0 m²/henkilö × 5 = 15 m² – tämä on kuitenkin yläraja
  • Realistinen ratkaisu: 10–12 m² keräinpinta-alaa
  • Jos keräimen pinta-ala on 2,2 m²: 10 / 2,2 ≈ 4,5 → 4–5 keräintä
  • Varasto: 500–800 litraa (yhdistetty, bivalentti)

Tässä tapauksessa suosittelemme 4 keräintä kompromissina investoinnin ja tuoton välillä. 5 keräintä kannattaa harkita vain, jos katon kallistus on hyvä ja suunta on kaakko/lounas. On tärkeää tietää, että aurinkolämmityksen tuki lämmityksessä toimii todella vain siirtymäkausilla (syyskuu, lokakuu, maaliskuu, huhtikuu) – talvella keräimet eivät riitä lämmitykseen, vaikka niitä olisi 10 kappaletta.

Esimerkki 3 – Uima-allas / perheallas (12 × 6 m)

Asiakkaalla on ulkouima-allas, jonka mitat ovat 12 × 6 m, eli vesipinta-ala 72 m². Kausi toukokuu–syyskuu, tavoitelämpötila 26–28 °C.

  • Peittämättömälle altaalle: 70–100 % 72 m²:sta = tarvittava 50–72 m² keräinpinta-alaa
  • Peittämättömälle altaalle, jossa on allaspeite (vähentää haihtumista): 55–60 m²
  • Jos keräimen pinta-ala on 2,2 m²: 55 / 2,2 = 25 kappaletta – tämä on investointi kaupalliseen käyttöön
  • Käytännön ratkaisu omakotitaloille: 10–14 keräintä, kauden pidennys 4–6 viikolla, ei ympärivuotista tehoa

Allassovellukset ovat erityinen aihe – perhealtaiden kohdalla suosittelemme pienellä budjetilla investoimaan ensisijaisesti kelluvaan eristyspeitteeseen (vähentää lämpöhäviöitä 50–70 %) ja pienempään aurinkokeräinjärjestelmään.

Vaikutus katon kulmaan ja suuntaan keräinten määrään

Aurinkokeräimille optimaaliset olosuhteet Suomessa ovat: kallistus 35–45°, suunta etelään (poikkeama enintään ±30°). Jos kattosi ei täytä näitä ehtoja, keräinten määrää on tarvittava korjata ylöspäin.

Jos suunta poikkeaa 45° etelästä (eli kaakko tai lounaaseen), vuosituotto laskee noin 10–15 %. Jos suunta poikkeaa 90° (itä tai länsi), tuotto laskee 25–35 %. Jos kallistus on 20° 35°:n sijaan, vuosituotto laskee vielä 5–10 %. Nämä tappiot kumuloituvat ja pahimmassa tapauksessa (tasakatto, jonka suunta on koilliseen) aurinkojärjestelmä voi olla käytännössä kannattamaton.

Keräinten määrän korjauskerroin:

  • Optimaaliset olosuhteet (etelä, 35–45°): korjauskerroin 1,0 – ei muutoksia
  • KA tai LO, kallistus 30–50°: kerroin 1,1 – lisää 10 % pinta-alasta (pyöristä ylöspäin)
  • Itä tai länsi, kallistus 25–55°: kerroin 1,25–1,35 – lisää yksi keräin
  • Tasakatto kallistusjalalla: kerroin 1,0–1,05 – lähes ilman haittoja

Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Kallistus ja keräimen suunta – miten maksimoit energiantuoton Tietopankistamme.

Muunnos konkreettiseen keräimeen – aukkoala ja teho

Kun tiedät, kuinka monta neliömetriä aukkoalaa tarvitset, voit helposti laskea tarvittavan keräinten määrän. Jos keräimen aukkoala on 2,20 m² ja tarve on 4,4–4,8 m², laskutoimitus on seuraava:

Keräinten määrä = Tarvittava aukkoala / Yhden keräimen aukkoala
= 4,8 m² / 2,20 m² = 2,18 → pyöristä ylöspäin = 3 keräintä

Tai konservatiivisemmin: 4,4 m² / 2,20 m² = 2,0 → tarkalleen 2 keräintä.

Tässä riippuu siitä, käytitkö laskennassa arvoa 1,0 vai 1,2 m²/henkilö. Pohjois-Suomessa (vähemmän auringon tunteja) suosittelemme arvoa 1,2–1,3 m²/henkilö, Etelä-Suomessa (Suomenlahden rannikko, Kemiönsaari) riittää 1,0–1,1 m²/henkilö.

Keräimen teho on toinen tärkeä parametri. Laadukas tasokeräin saavuttaa 2,2 m² aukkoalalla ja ideaalisissa olosuhteissa (säteily 1 000 W/m², ΔT = 0 K) noin 1 650–1 760 W tehon. Tämä vastaa 750–800 W/m² ominastehoa. Todellisissa olosuhteissa (ΔT = 30 K nesteen ja ympäröivän ilman välillä) teho laskee noin 1 200–1 400 W:iin keräintä kohden – mutta se on silti erinomainen tulos lämpimän veden valmistukseen.

Liian monta keräintä – mitä tapahtuu ylisuunnittelussa?

Järjestelmän ylisuunnittelu on yhtä ongelmallista kuin alisuunnittelu – vain eri tavalla. Jos sinulla on liian suuri keräinpinta-ala lämmöntarpeeseen nähden (esim. 5 keräintä 2 hengen perheelle ilman uima-allasta), seuraavat ilmiöt esiintyvät:

  • Stagnaatio – kesällä, kun varastosäiliö on täynnä ja aurinko paistaa edelleen, neste keräimissä pysähtyy. Lämpötila nousee yli 160–180 °C, glykoli hajoaa, paine nousee.
  • Komponenttien lyhentynyt käyttöikä – toistuvat stagnaatiot vahingoittavat paisunta-astian kalvoja, tiivisteitä, aurinkopumppuja ja itse absorbaattoria.
  • Tarpeeton investointi – jokainen ylimääräinen keräin maksaa rahaa tuomatta suhteellista säästöä.
  • Ongelmia hydrauliikassa – liian suuri keräinpinta-ala vaatii suuremman virtauksen, suuremmat putket ja tehokkaamman kiertovesipumpun.

Nyrkkisääntö: on parempi, että järjestelmä on hieman alisuunniteltu (55 % peitto sen sijaan, että 65 %) kuin selvästi ylisuunniteltu. Stagnaatiot ovat järjestelmän pitkäaikaiselle luotettavuudelle suurempi ongelma kuin muutaman prosentin alhaisempi peitto.

Varastosäiliö – erottamaton osa mitoitusta

Keräinten määrän laskemista ei voi tehdä erillään varastosäiliön valinnasta. Nämä kaksi suuretta liittyvät läheisesti toisiinsa. Perussääntö:

  • 50–80 litraa varastosäiliötä jokaista keräimen neliömetriä kohti
  • 2 keräimelle, joiden kokonaisaukkoala on 4,4 m²: varastosäiliö 220–350 litraa
  • 4 keräimelle, joiden aukkoala on 8,8 m²: varastosäiliö 440–700 litraa

Liian pieni varastosäiliö keräinpintaan nähden johtaa siihen, että varastosäiliö lämpenee nopeasti ja järjestelmä joutuu stagnaatioon jo varhain aamulla – jolloin koko päivän tuotto hukataan. Liian suuri varastosäiliö puolestaan aiheuttaa sen, että se ei lämpene riittävästi ja järjestelmä toimii alhaisella lämpötilalla, mikä heikentää keräimen hyötysuhdetta.

Lämpökeräimen lasin laadun vaikutus teholliseen pinta-alaan

Muista, että keräimen fyysinen koko ei ole ainoa muuttuja, joka määrittää tarvitsemiesi kappaleiden määrän. Yhtä tärkeä on optinen hyötysuhde – eli kuinka suuri osa auringon säteilystä todella pääsee absorbaattorille.

Tavallisella aurinkolasilla on läpäisykyky noin 91 %. Heijastamattomalla lasilla (AR-lasilla) läpäisykyky on 95–96 %. 4–5 prosenttiyksikön ero ei välttämättä vaikuta suurelta, mutta käytännössä se tarkoittaa 5–7 % suurempaa vuosituottoa. Järjestelmässä, jossa on kaksi keräintä, se voi vastata yhden lisäkeräimen saantia – ilman että tarvitset lisää tilaa katolta.

Siksi atria.fi -sivustolla on kaksi erilaista keräintä: keräin rakenteellisella lasilla (vakio, erinomainen hinta-laatusuhde) ja keräin rakenteellisella heijastamattomalla lasilla (korkeampi teho, ihanteellinen järjestelmiin, joissa keräinten määrää rajoittaa käytettävissä oleva kattopinta-ala tai budjetti). Jos sinulla on vain tilaa kahdelle keräimelle katolla, mutta haluat maksimoida tehon, heijastamaton lasi on selkeä valinta. Lisätietoja lasityyppien välisistä eroista löydät artikkelista Rakenteellinen vs. heijastamaton keräimen lasi – mikä on ero.

Katon rajoitukset – todellinen käytettävissä oleva pinta-ala

Laskelmat kertovat yhden asian, mutta todellisuus joskus toisen. Katolla voi olla läpivalaisimet, ikkunat, hormit, antennit tai katto voi olla suunnattu siten, että hyödyllinen pinta-ala on pienempi kuin haluaisit. Siksi suosittelen aina asiakkaille, että teette kaksi asiaa:

  1. Mittaa todellinen käytettävissä oleva pinta-ala katolla ennen keräinten tilaamista. Pelkkä tieto siitä, että sinulla on harjakatto ei riitä – sinun on tiedettävä todelliset mitat ilman esteitä.
  2. Tarkista katon kantavuus. Keräin asennusrakenteineen ja nesteineen painaa 40–55 kg. Neljä keräintä tarkoittaa siis 160–220 kg:n painoa, joka jakautuu kantavalle rakenteelle. Vanhat puukorot ilman rakenteellista arviointia voivat olla ongelma.

Tilanteissa, joissa harjakaton käytettävissä oleva pinta-ala on rajoitettu, kannattaa harkita asennusta tasakatolle kallistustelineiden avulla, julfasadiin (pystysuora asennus – teho laskee noin 15–20 %, mutta on joskus ainoa vaihtoehto) tai asennusta puutarhaan maanvaraisille telineille (rajoittamaton, helppo pääsy huoltoon, mutta tarvitset pidempiä putkia). Lisätietoja asennusvaihtoehdoista löydät artikkelista Aurinkokeräinten asennus katolle – prosessi ja vaatimukset.

Keräinten kytkentä – sarja- ja rinnakkaiskytkentä ja sen vaikutus mitoitukseen

Jos asennat useita keräimiä, niiden hydraulisen kytkennän tapa vaikuttaa koko kentän tehoon. Omakotitaloihin soveltuvat kaksi kytkentätapaa:

Rinnakkaiskytkentä – jokainen keräin saa tuoretta, suhteellisen kylmää nestettä. Lämpötila jokaisen keräimen ulostulossa on sama, virtaus jakautuu keräinten määrän mukaan. Etu: alhaisempi painehäviö, tasainen hydraulinen kuormitus, pienempi hajoaminen yhden kappaleen vikaantuessa. Ihanteellinen 2–4 keräimelle.

Sarjakytkentä – neste kulkee keräinten läpi peräkkäin, lämpenee jokaisessa keräimessä lisää. Ulostulossa on korkeampi lämpötila, mutta virtaus on oltava alhaisempi. Soveltuu sovelluksiin, joissa tarvitaan korkea lähtölämpötila (esim. absorptiojäähdytys). Ei suositella yleiseen lämpimän veden valmistukseen, jos käytössä on yli 2–3 keräintä.

Suuremmissa kentissä (5+ keräintä) käytetään yhdistettyä kytkentätapaa – keräimet sarjaan 2–3 kappaleen ryhmissä, nämä sarjat rinnakkain. Näin saavutetaan tasainen hydraulinen virtaus koko kentän läpi.

Suuntaa-antava taulukko: keräinten määrä kotitalouden koon mukaan

Henkilöiden määrä Vain lämminvesi – keräinten määrä (2,2 m²/kpl) Lämminvesi + lämmitys – keräinten määrä Lämminvesivaraaja Yhdistelmävaraaja
1–2 1–2 kpl 2–3 kpl 100–150 l 200–300 l
3–4 2–3 kpl 4–5 kpl 200–300 l 400–600 l
5–6 3–4 kpl 5–7 kpl 300–400 l 600–800 l
7+ (lomakohde) 5+ kpl räätälöity projekti 500+ l 800+ l

Nämä arvot olettavat optimaaliset olosuhteet (etelä ±15°, kallistus 35–45°, Keski-Suomi). Huonommissa olosuhteissa lisää keräinten määrää yhdellä. Erittäin suotuisissa olosuhteissa (Etelä-Suomi, täydellinen suuntaus) voit pysyä alhaisemmassa arvossa alueelta.

Aurinkosimulaatiotyökalut – milloin tarkkuus ei riitä arviointiin

Suuremmissa tai kalliimmissa projekteissa (5+ keräintä, yhdistetty järjestelmä, kaupallinen kohde) suosittelen käyttämään erikoistunutta ohjelmistoa aurinkojärjestelmän tunnin tarkkuudella tapahtuvaan simulointiin. Yleisimmin saatavilla olevat työkalut ovat:

  • T*SOL – saksalainen ohjelmisto, erittäin tarkka, sisältää Solar Keymarkin mukaisesti sertifioitujen keräinten tietokannan, mahdollistaa todellisen sijainnin, suunnan ja varjostuksen syöttämisen
  • POLYSUN – sveitsiläinen alusta, yhtä tehokas, saatavilla myös suomenkielisenä
  • GetSolar / online-laskurit – yksinkertaistettuja, sopivat ensimmäiseen suuntaa antavaan arvioon

Nämä työkalut antavat oikeilla syötöillä tuloksia, jotka ovat ±10 % todellisesta tuotosta – mikä on riittävästi investointipäätöksille.

Yleiset virheet mitoituksessa – mitä olen nähnyt käytännössä

Vuosien kokemuksen aikana olen kohdannut useita tyypillisiä virheitä, joita asiakkaat tai tietämättömät asennusmiehet toistavat:

  • Kokonais- ja aukkopinta-alan sekoittaminen – asiakas ostaa ”kolme keräintä, joiden pinta-ala on 2,4 m²” olettaen, että hänellä on 7,2 m² aukkopinta-alaa. Todellisuudessa hänellä on vain 6,6 m². Pieni ero, mutta 4 hengen perheessä se voi tarkoittaa järjestelmän alimitoitusta.
  • Varjostuksen huomioimatta jättäminen – hormi, naapurin puu, ikkuna aamukymmeneltä varjostaa puolet keräinkentästä. 15 %:n varjostus voi vähentää tehoa 30–50 %.
  • Liian optimistinen laskentapohja – asiakas väittää, että heillä on 4 henkilöä, mutta talossa asuu myös vanhemmat. Lämminvesitarpeen arviointiin on aina oltava konservatiivinen ja pyöristää ylöspäin.
  • Varaaja investoinnin loppupää – ostetaan 3 keräintä, mutta vain 150 litran varaaja (vanha öljykattilasta). Tuloksena on päivittäinen pysähtyminen kello 11 aamulla.
  • Varaajan anturin virheellinen sijainti – säätö perustuu anturiin, joka on sijoitettu liian alas, järjestelmä toimii tarpeettomasti vaikka varaaja on lämmin – tämä ei ole mitoitusvirhe, vaan asennusvirhe, mutta sillä on suora vaikutus todelliseen kattavuuteen.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voinko myöhemmin hankkia lisää keräimiä ja liittää ne olemassa olevaan järjestelmään?

Kyllä, periaatteessa se on mahdollista, mutta sen tulee olla huomioitu jo alkuperäisessä suunnittelussa. Lämmönvarasto, paisunta-astia, pumppuryhmä ja putkisto on mitoitettava varalla. Jos järjestelmä on suunniteltu tarkasti kahdelle keräimelle ja haluat lisätä kolmannen, sinun on tarkistettava lämmönvaraston kapasiteetti (yleensä tarvitaan suurempi), järjestelmän paine, varoventtiilin säätö ja pumpun virtaus. Uuden keräimen hydraulinen liittäminen on yleinen huoltotoimenpide.

Kannattaako asentaa vain yksi keräin?

Yhdelle tai kahdelle hengelle ja pienelle vedenkulutukselle kyllä – yksi keräin, jonka pinta-ala on 2,2 m², voi kattaa lähes 100 % lämpimän veden tarpeen yhden hengen taloudessa kesällä. Useammille henkilöille yksi keräin on riittämätön ja taloudellinen hyöty (asennuskustannusten takaisinmaksu) heikkenee huomattavasti – useimmat kiinteät kustannukset ovat samat yhden ja kahden keräimen järjestelmässä.

Miten katon/alustan väri vaikuttaa keräimen tehoon?

Keräin itse ei ole katon värin vaikutuksen alainen – se on suljettu järjestelmä. Tumma katto (bitumi, tumma tiili) kuitenkin absorboi enemmän lämpöä kesällä ja keräimen alapuinen kattotila voi olla lämpimämpi, mikä hieman vähentää keräimen lämpöhäviöitä ympäristöön. Vaikutus on pieni (1–3 %), joten sinun ei tarvitse ottaa sitä huomioon keräinten määrää valitessasi.

Mitä jos minulla on yhdistelmä harja- ja tasakattoa – mihin keräimet on parempi sijoittaa?

Jos harjakatto on etelään päin ja sen kallistus on 30–50°, se on selvästi parempi vaihtoehto. Tasakatto vaatii kallistusjalat (kulma 30–35°), mikä lisää kustannuksia ja monimutkaistaa asennusta. Lisäksi tasakatolla on ratkaistava keräinrivien varjostus – välien on oltava riittävät (sääntö: väli = 2,5 × jalustan korkeus).

Vaikuttaako merenpinnan korkeus tarvittavien keräinten määrään?

Kyllä, vaikka vaikutus onkin pienempi kuin voisi odottaa. Korkeammilla merenpinnan korkeuksilla ilma on puhtaampaa ja ilmakehä ohuempi, mikä hieman lisää keräimeen osuvan auringon säteilyn intensiteettiä (noin muutaman prosentin jokaista 1 000 metriä kohden). Samalla kuitenkin vuoristoalueilla on useammin pilvistä tai sumuista ja niillä on pidempiä ja kylmempiä talvia, joissa auringon kulma on alhaisempi, mikä kokonaisuudessaan vähentää vuotuista tuotantoa. Käytännössä siis merenpinnan korkeus ei yksinään ole ratkaiseva tekijä keräinten määrän valinnassa – paljon tärkeämpää on paikallinen pilvisyyden keskimääräinen määrä ja katon suunta kyseiselle alueelle.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää vai onko sinulla erityinen tilanne kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.