Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Putkien asennustavat – käärme vs. etana

Lattialämmityksestä puhuttaessa moni meistä kuvittelee lämpimän laattalattian jalkojen alla ja yhden pitkän putken betonin sisällä. Todellisuudessa putkien asettelutapa lattiaan on yksi koko projektin tärkeimmistä päätöksistä – ja usein se unohdetaan tai jätetään kokonaan asennusyrityksen vastuulle ilman, että rakennuttaja varmistaa, onko putkien asettelukulma valittu oikein kyseiseen huoneeseen. Ero kahden pääasiallisen asettelutavan, meanderin (kierteen) ja spiraalin (kaksoiskierteen) välillä ei ole pelkästään tekninen yksityiskohta suunnittelijoille – se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tasaisesti lattia lämpenee, kuinka paljon energiaa järjestelmä kuluttaa ja kuinka miellyttävä huoneessa on oleskella.

Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti molempia putkien asettelutapoja, selvitämme, miksi meanderissa syntyy lämpötilaero huoneen poikki ja miksi spiraalissa lämpö jakautuu tasaisemmin. Näytämme myös, miten asettelutavan valinta liittyy putkien eristykseen, jakotukkiin, joka ohjaa koko järjestelmää, lattiamateriaalin valintaan sekä siihen, onko lattialämmitys pääasiallinen vai vain lisälämmönlähde. Tavoitteenamme on, että lukemisen jälkeen osaat arvioida, onko sinulle tarjottu lattialämmityksen suunnitelma järkevä juuri sinun huoneeseesi.

Artikkeli on osa kattavaa tietokeskustamme lattialämmityksestä. Jos suunnittelet lattialämmitystä alusta alkaen, suosittelemme ensin lukemaan artikkelin Miten lattialämmitys toimii, jossa selitetään koko järjestelmän perusperiaate. Tässä keskitymme tarkemmin siihen, miten putket sijoitetaan lattiaan ja miksi sillä on todella väliä.

Mikä on lattialämmitys ja miksi putkien muodolla on merkitystä

Lattialämmitys lämmittää huoneen tasaisesti putkien kautta, jotka on valettu lattiaan (tai sijoitettu kuivarakennejärjestelmään pintamateriaalin alle) ja joissa kulkee lämmintä vettä lämmityskattilasta tai lämpöpummusta – kyseessä on vesikiertoinen järjestelmä. Vaihtoehtona on sähköinen lattialämmitys, jossa lämmön tuottaa suoraan lattiaan asennetut lämmityskaapelit tai -matot. Molemmissa tapauksissa pätee sama periaate: lämpö leviää tasaisesti koko lattialla ja nousee ylöspäin, mikä luo miellyttävän lämmön tunteen jaloille ilman kylmiä nurkkia, jotka ovat tuttuja patterilämmityksestä.

Juuri siksi, että koko lattia toimii yhtenä suurena lämmityselementtinä, sillä on väliä, miten putket tässä pinnassa sijoitetaan. Patterin kohdalla ei ole väliä, miten putki patterille kulkee – lämpö säteilee patterista yhteen paikkaan huoneessa. Lattialämmityksessä on päinvastoin: putki itse on lämmityselementti, joten sen muoto, tiheys ja suunta määräävät suoraan, mitkä kohdat lattiassa ovat lämpimämpiä ja mitkä kylmempiä. Tästä syystä erotetaan kaksi pääasiallista asettelutapaa – meander (kierre) ja spiraali (kaksoiskierre) – ja niiden välisen valinnan ei tulisi olla sattumanvaraista vaan perustua huoneen erityispiirteisiin.

Miten meander (kierre) asennetaanPutki huoneen loppuun180 asteen käännösPutki takaisin vierekkäinToisto loppuun

Meander asennetaan yhdensuuntaisiin riveihin edestakaisin, kunnes koko huoneen pinta on peitetty.

Meander (kierre) – yksinkertaisin putkien asettelutapa

Meander, eli kierre, on yksinkertaisin ja nopein tapa asentaa lattialämmityksen putket. Putki vedetään yhdensuuntaisissa riveissä koko huoneen läpi – ajattele, että vedät sen yhteen suuntaan huoneen loppuun, käännyt 180 astetta, vedät sen takaisin viereisen rivin kanssa, käännyt uudelleen ja jatkat näin, kunnes koko pinta on peitetty. Lopputulos muistuttaa käärmettä, joka kiemurtelee edestakaisin, mistä tulee sen yleinen nimi.

Meanderin pääetuna on sen yksinkertaisuus ja nopea asennus. Asentajan ei tarvitse huolehtia monimutkaisesta putkien risteilystä, asettelu on selkeä ja sitä voidaan toteuttaa sujuvasti ilman tarpeetonta mittaamista ja arviointia. Tästä syystä meanderia käytetään usein silloin, kun lämmityksen tasaisuudelle ei ole asetettu korkeita vaatimuksia tai kun huoneen muoto on epäsäännöllinen ja monimutkaisempi asettelu olisi haastava toteuttaa.

Meanderin haittana on se, että se aiheuttaa lievän lämpötilaeron huoneen poikki. Vesi, joka tulee silmukkaan, on lämpimintä alussa (jakotukilta) ja jäähtyy vähitellen, kun se kulkee koko putken pituuden ja luovuttaa lämpöä lattiaan. Tämän seurauksena lattian osa syöttöputken lähellä on selvästi lämpimämpi kuin osa silmukan lopussa, jossa vesi palaa takaisin jakotukille viileänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kävellessäsi huoneessa paljain jaloin voit meander-asettelussa tuntea pienen lämpötilaeron huoneen toisen puolen ja toisen välillä.

Spiraali (kaksoiskierre) – tasaisempi lämmön jakautuminen

Spiraali, teknisesti kaksoiskierre tai spiraali, ratkaisee juuri tämän meanderin ongelman. Periaate on se, että syöttö- ja paluuputket vedetään vuorotellen vierekkäin – lämpimämpi syöttöputki on aina vierekkäin kylmemmän paluuputken kanssa silmukan vastakkaisesta päästä. Visuaalisesti voit kuvitella sen asteittaisena spiraalimaisena "pakkaamisena" huoneen pinnasta reunasta kohti keskustaa (tai päinvastoin), jossa syöttö- ja paluusuunnat vuorottelevat.

Tämän vuorottelun ansiosta lämpötilaerot tasoittuvat koko pinnalla – lämpimämpi ja kylmempi putki ovat heti vierekkäin, joten niiden lämpö jakautuu tasaisemmin lattiaan jo ennen kuin se saavuttaa pintamateriaalin. Tämän seurauksena lattia on kosketettaessa tasaisemmin lämmin koko huoneen alueella, ilman merkittävää eroa kohdan ja kohdan välillä syöttöputken ja silmukan lopun välillä.

Spiraalia suositellaan tyypillisesti erityisesti ulkoseinien ja huoneiden lähellä, joissa on korkeammat lämpöhäviöt – eli siellä, missä putket kulkevat ulkoseinän, lasifasadin tai kulmahuoneen useiden ulkoseinien varrella. Näissä tapauksissa on tarpeen tuoda enemmän lämpöä huoneen reuna-alueille, ja spiraalinen asettelu mahdollistaa putkien tihentämisen lähemmäksi kylmiä ulkoseiniä ilman, että syntyy ei-toivottua lämpötilan hyppyä. Spiraalin haittana on hieman vaativampi ja hitaampi asennus – asentajan on seurattava syöttö- ja paluun vuorottelua, mikä vaatii enemmän huomiota ja kokemusta kuin yksinkertaisen meanderin kanssa.

Kierre vs. mutka – tärkeimmät erotKierre (meander)Nopea asennusPieni lämpötilan eroSoveltuu pieniin huoneisiinMutka (kaksois-meander)Vaativampi asennusTasainen lämpöSoveltuu seinien läheisyyteen

Kierre on nopeampi asentaa, mutka takaa tasaisemman lattialämmityksen.

Kierre vs. mutka – suora vertailu

Jos haluaisimme tiivistää molemmat asennustavat, tärkein ero on se, mikä on kyseisessä tilassa tärkeintä – asennuksen nopeus ja helppous, vai mahdollisimman tasainen pintalämpötila. Kierre on nopeampi asentaa, mutta se luo hieman tasaisemman lämpötilan huoneeseen. Mutka on hitaampi ja vaativampi asentaa, mutta palkintona on tasaisemmin lämmitetty lattia ilman merkittäviä lämpötilaeroja huoneen eri osissa.

Käytännössä tämä ei tarkoita, että toinen malli olisi yleisesti "parempi" ja toinen "huonompi" – kyse on siitä, mikä malli sopii parhaiten tiettyyn huoneeseen ja sen lämmönhukkaan. Pienet, kompaktit huoneet, joissa ei ole suuria ikkunapintoja, pärjäävät hyvin yksinkertaisella kierrellä, koska lämpötilan ero lyhyen lenkin sisällä on vähäinen. Sen sijaan suuremmat huoneet, huoneet, joissa on useita ulkoseiniä, tai tilat, joissa on suuret ikkunat (joissa lämmönhukka on erityisen suuri reunojen kohdalla), hyötyvät mutkasta, joka pystyy kompensoimaan nämä erot.

Kokenut asennusyritys yhdistää usein molempia lähestymistapoja yhdessä projektissa – asunnon keskiosassa voidaan käyttää yksinkertaisempaa kierrettä, kun taas ulkoseinien varrella siirrytään mutkamaiseen johtoon tiheämmällä putkien välistyksellä. Juuri tämä yhdistelmä selittää, miksi on tärkeää kysyä toimittajalta, minkälaista asennusmallia hän ehdottaa eri huoneille, eikä vain hyväksyä, että "putket asennetaan jollain tavalla". Putkien tiheyden ja mallin suunnittelun tulisi perustua huoneen lämpölaskelmiin, eikä rutiininomaisella samojen ratkaisujen toistamisella kaikissa tiloissa.

Märkä vs. kuiva järjestelmä ja sen vaikutus asennusmallin valintaan

Valinta kierteen ja mutkan välillä liittyy läheisesti myös siihen, onko kyseessä märkä- vai kuivajärjestelmä. Käsittelimme tarkemmin erot näiden kahden järjestelmän välillä artikkelissa Märkä vs. kuivajärjestelmä, mutta tiivistetään tässä, miksi se on tärkeää myös putkien asennustavan kannalta.

Märkäjärjestelmä asentaa putket betonilattian kerrokseen – putket valetaan suoraan betoniin. Massiivisen betonikerroksen ansiosta märkäjärjestelmä saavuttaa parhaan lämmön varastoinnin ja tasaisimman lämmön leviämisen lattiaan, mikä kompensoi osittain myös kierteen aiheuttaman lämpötilan eron – betoni tasoittaa lämpöä putkien väliin itsessään. Hinta tästä on korkeampi rakennuskorkeus (tyypillisesti 7–10 cm laattaa) ja pidempi kuivumisaika ennen käyttöönottoa, joka lasketaan viikoissa.

Kuivajärjestelmä puolestaan asentaa putket järjestelmälevyihin tai asennuslistoihin ilman betonikerrosta, ohuemman tasoituskerroksen kanssa, esimerkiksi kipsilevyistä. Tällä ohuemmalla ja vähemmän massiivisella rakenteella on alhaisempi lämmönhitaus, mikä tarkoittaa, että lämpimämmän ja kylmemmän osan erot välittyvät pinnalle selkeämmin kuin paksuun betonilattiaan. Tästä syystä kuivissa järjestelmissä suositellaan huolellisempaa mutkan asennusmallin harkintaa, koska täällä ei ole paksua betonikerrosta tasoittamassa putkien välistä lämpötilaeroa. Kuivajärjestelmä valitaan tyypillisesti remonttien yhteydessä, kun lattiaa ei voida nostaa monella sentillä, tai kun järjestelmä on saatava käyttöön nopeasti ilman viikkojen odotusta laatan kuivumiselle.

Putkien eristys – perusta, ilman jota asennusmallilla ei ole väliä

Riippumatta siitä, minkä asennusmallin valitset, sen tehokkuus on aina yhtä hyvä kuin putkien alainen eristys. Lattialämmityksen putkien alle asennetaan aina lämmöneristyskerros – yleisimmin järjestelmäpolystyreenilevyjä, joissa on ulkonemat putkien kiinnittämistä varten, tai sileä polystyreeni, johon putket kiinnitetään klipseillä tai asennuslistoilla. Yksityiskohtainen eristystyypeistä löydät erillisestä artikkelista Eristys lattialämmityksen alle – polystyreeni ja järjestelmälevyt.

Eristyskerroksen tehtävänä on ohjata lämpö ylöspäin huoneeseen ja estää sen karkaaminen alaspäin – naapurin kattoon kerrostalossa tai lattiaan maan alla. Jos eristys on riittämätön tai huonolaatuinen, osa lämmöstä, jonka on tarkoitus lämmittää huoneesi, karkaa alaspäin, järjestelmän on toimittava korkeammalla veden lämpötilalla saavuttaakseen halutun mukavuuden, ja tämä pätee riippumatta siitä, valitsit kierteen vai mutkan. Paksumpi ja laadukkaampi eristys vähentää lämmönhukkaa alaspäin ja parantaa myös koko järjestelmän reaktioaikaa – eli kuinka nopeasti lattia reagoi asetettuun lämpötilan muutokseen.

Eristyksen ja asennusmallin välinen suhde on mielenkiintoinen myös järjestelmälevyjen kanssa, joissa on ulkonemat – ne määrittävät suoraan putkien välistyksen (ulkonemat on sijoitettu säännölliseen ruudukkoon), mikä käytännössä helpottaa sekä kierteen että mutkan asennusta, koska asennus ei tarvitse luottaa vain putkien välistyksen arviointiin silmämääräisesti. Laadukas järjestelmäeristyslevy on siis investointi, joka kannattaa riippumatta siitä, minkä asennusmallin lopulta valitset – esimerkiksi järjestelmäeristyslevy STIROTERMAL DUO 20 on yleisesti käytetty ratkaisu juuri märkäjärjestelmiin ulkonemilla suoraan putkien kiinnittämistä varten.

Järjestelmäeristyslevy STIROTERMAL DUO 20 Järjestelmäeristyslevy STIROTERMAL DUO 20
Järjestelmäpolystyreenilevy, jossa on ulkonemat putkien kiinnittämistä varten, tarkoitettu märkäjärjestelmien lattialämmitykseen. Ulkonemat määrittävät myös säännöllisen putkien välistyksen, mikä helpottaa tarkan kierteen ja mutkan asennuksen.
Hinta: 12,26 €

Jakotukit – miten ne ohjaavat eri silmukoita eri asennusmalleilla

Jakotukki on keskeinen elementti, joka jakaa veden lämmityskattilasta lattialämmityksen yksittäisiin silmukoihin ja takaisin. Jokaisella huoneella tai vyöhykkeellä on yleensä oma silmukka, joka on liitetty jakotukkiin, ja jakotukissa asetetaan jokaisen piirin virtaus putken pituuden ja huoneen pinta-alan mukaan. Jakotukkiin asennetaan myös servomoottorit, joita ohjataan yksittäisten vyöhykkeiden huonetermostaateilla ja säätelevät, milloin ja kuinka kauan tietty silmukka saa lämmintä vettä. Jakotukkien toimintaa käsitellään yksityiskohtaisesti artikkelissa Jakotukit lattialämmitykseen – miten ne toimivat ja miten ne säädetään.

Jakotukin ja putkien asettelun välinen yhteys on suora – silmukan pituus ja vastus (eli onko kyseessä kierre tai spiraali ja kuinka tiheä putkien välinen etäisyys on) määrää, minkä läpivirtausnopeuden jakotukissa on asetettava kyseiselle piirille. Spiraalimuotoiset silmukat ovat yleensä hieman pidempiä ja tiheämpiä kuin kierremuotoiset (johtuen putkien rinnakkaisesta asettelusta), joten ne voivat vaatia jakotukissa erilaisen läpivirtausasetuksen kuin yksinkertaisempi kierremuotoinen piiri viereisessä huoneessa. Jos asennusyritys ei ota tätä eroa huomioon ja asettaa läpivirtausnopeudet samaksi kaikille piireille pituudesta ja asettelumuodosta riippumatta, järjestelmä voi olla epätasapainossa, jolloin jotkut huoneet saavat suhteellisesti enemmän lämpöä kuin toiset.

6-tie jakotukin hintaRuostottomasta teräksestä valmistettu jakotukki115,72 €Messistä valmistettu jakotukki111,56 €

Vertailu kahden yleisesti käytetyn 6-tie jakotukin hinnasta.

Jakotukit ovat yleensä messistä tai ruostottomasta teräksestä valmistettuja ja sijoitetaan jakotukkokaappiin, joka voi olla upotettava (seinään upotettu) tai päällepintainen. Molemmat materiaalit täyttävät saman tehtävän, eroavaisuudet liittyvät pääasiassa korroosionkestävyyteen ja hintaan. Suuntaa antavana esimerkinä tässä kaksi yleistä 6-tie jakotukkia, eli jakotukki kuudelle erilliselle lattialämmityspiirille:

Ruostottomasta teräksestä valmistettu 6-tie jakotukki lattialämmitykseen
Ruostottomasta teräksestä valmistettu 6-tie jakotukki lattialämmitykseen
Ruostottomasta teräksestä valmistettu jakotukki kuudelle erilliselle lattialämmityspiirille, sopii eri läpivirtausnopeuksien säätämiseen piirien pituuden ja asettelumuodon mukaan.
Hinta: 115,72 €
Messistä valmistettu 6-tie jakotukki lattialämmitykseen
Messistä valmistettu 6-tie jakotukki lattialämmitykseen
Messistä valmistettu jakotukki kuudelle piirille, vaihtoehto ruostottomalle teräkselle, sama toiminto lämmön jakamiseen ja läpivirtausnopeuden säätämiseen yksittäisiin silmukoihin.
Hinta: 111,56 €

Lattiamateriaalin valinta putkien asettelutavan mukaan

Myös lattiamateriaalin valinta liittyy valitsemaasi putkien asettelutapaan – vaikkakin epäsuorasti. Paras lattiamateriaali lattialämmitykseen on laatta ja kivi, koska niillä on korkea lämmönjohtavuus ja lämpö siirtyy niiden läpi nopeasti huoneeseen. Korkean johtavuutensa ansiosta laatta myös tasoittaa hyvin mahdolliset pienet lämpötilaerot kierretyissä putkissa, jolloin pinta näyttää sekä silmämääräisesti että kosketuksella tasaisemmalta kuin putkien alla oleva ero.

Laminaatti- ja puulattiat ovat myös mahdollisia, mutta niiden on oltava erityisesti lattialämmitykseen sertifioituja – niillä on alhaisempi lämmönvastus ja valmistajan ilmoittama maksimipintalämpötila, joka yleensä rajoittuu 27–29 °C:een, jotta puu ei kuivuisi ja vääntyisi. Juuri puu- ja laminaattilattioissa putkien asettelulla on suurempi käytännön vaikutus kuin laatoilla – puun alhaisempi lämmönjohtavuus tasoittaa huonommin lämpötilaeroja yksittäisten putkien välillä, joten kierretyissä putkissa lämpötilagradientti voi näkyä selvemmin pinnalla kuin laatoilla. Puulattioissa spiraalimuotoinen asettelu tai tiheämpi putkien välinen etäisyys on siksi hieman tärkeämpi kuin laatoilla.

Matot heikentävät merkittävästi lämmön siirtymistä eivätkä yleensä sovellu lattialämmitykseen, paitsi jos niillä on alhainen lämmönvastus. Vaikka mattoa käytettäisiin, sen eristävä vaikutus pahentaa myös sitä, missä määrin kierretyn putken gradientti näkyy pinnalla – paksu matto vaimentaa lämpöä niin paljon, että erot putkien asettelussa muuttuvat käytännössä huomaamattomiksi, mutta samalla laskee myös järjestelmän kokonaismukavuus ja hyötysuhde.

Pää- vai lisälämmönlähde – miten se vaikuttaa putkien tiheyteen ja asettelumuotoon

Viimeinen, mutta ratkaiseva tekijä asettelumuodon valinnassa on se, millaista roolia lattialämmityksellä on kyseisessä huoneessa. Päälämmönlähteeksi suunniteltu lattialämmitys on katettava koko huoneen lämmönhukka, mikä edellyttää suorituskyvyn ja putkien tiheyden tarkan laskemisen jo suunnitteluvaiheessa – putkien tiheyttä ei voi muuttaa jälkikäteen, koska ne on valettu betoniin tai peitetty lattialla. Tällaisessa tapauksessa valinta kierteen ja spiraalin (tai niiden yhdistelmän yhdessä huoneessa) välillä on suora osa lämpöteknistä laskelmaa, ei vain asennusyksityiskohta.

Sen sijaan lisälämmönlähteenä, esimerkiksi vain kylpyhuoneessa patterin rinnalla, lattialämmitys ratkaisee pääasiassa lämpimän lattian mukavuuden jalkojen alla, kun taas huoneen pääasiallisen lämmönhukan kattaa muu lämmönlähde – yleensä patteri. Tällaisessa tapauksessa asettelumuodon tarkkuudella ei ole niin kriittistä merkitystä, koska lattialämmityksen ei tarvitse yksin kattaa koko huoneen lämpövajetta ja mahdolliset pienet lämpötilaerot kierretyissä putkissa eivät vaikuta merkittävästi kokonaismukavuuteen. Lattialämmityksen ja patterien yhdistelmä yhdessä järjestelmässä on yleinen ja toimiva, mutta se edellyttää oikeaa hydraulista tasapainotusta, koska lattialämmitys toimii huomattavasti alhaisemmalla lämmitysveden lämpötilalla kuin patterit.

Juuri siksi suosittelemme lattialämmitystä tilatessa tai suunnitellessa ensin määrittelemään selkeästi, onko lattialämmityksen tarkoitus olla huoneen pää- vai vain lisälämmönlähde – tämä yksi tieto määrittää sen jälkeen paitsi putkien suorituskyvyn ja tiheyden myös sen, mikä asettelumuoto (kierre, spiraali tai niiden yhdistelmä) on kyseisessä tilassa järkevin. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Lattialämmitys pää- vai lisälämmönlähteenä.

Putket – mikä materiaali yleensä käytetään sekä kierteen että spiraalin kanssa

Riippumatta valitsemastasi asettelumuodosta, itse putkien on täytettävä useita perusparametreja – riittävä joustavuus, jotta ne voidaan muotoilla kierteen ja spiraalin kaareksi ilman murtumista, happisuoja, joka estää hapen tunkeutumisen lämmitysvesiin ja suojaa näin lämmityskattilaa ja muita järjestelmän metallikomponentteja korroosiolta, sekä luotettavuus vuosikymmenien käytössä, koska betoniin valettujen putkien vaihto on käytännössä mahdotonta ilman lattian purkamista.

Yleinen ratkaisu, joka täyttää nämä parametrit, on esimerkiksi 16 mm:n PE-RT-putki happisuojalla, joka on suunniteltu erityisesti lattialämmitykseen ja jonka joustavuuden ansiosta se mahdollistaa sekä kierteen että spiraalin muotoilun ongelmitta:

HEPWORTH-putki lattialämmitykseen, 16 mm HEPWORTH-putki lattialämmitykseen, 16 mm
PE-RT-putki hapella suojattu, suunniteltu erityisesti lattialämmitykseen, halkaisija 16 mm. Putki on riittävän joustava muotoiltavaksi sekä spiraali- että meander-kuvioon.
Hinta: 1,48 €/m

16 mm:n putki on yleisin koko omakotitaloissa ja asunnoissa, sillä se tarjoaa hyvän kompromissin virtausominaisuuksien, taipuisuuden kaarteiden teossa ja tavallisen lattian paksuuden välillä. Tarvittavan putken pituuden laskennassa huomioidaan huoneen pinta-ala ja valittu putkien välinen etäisyys – tiheämpi etäisyys tarkoittaa enemmän putkea samalle pinta-alalle, mikä on tyypillistä spiraalikuvioissa ulkoseinien läheisyydessä, joissa lämmönhukka on suurempi.

Käytännön esimerkkejä

Käytännön esimerkkejä – asennuskuvion valintaTalo, jossa suuret ikkunatPohjoinen, lasiseinäTiheämpi spiraali seinän vieressäKeskellä yksinkertainen meanderAsunto – kylpyhuonelisäksiPieni pinta-ala, mukavuusMeander riittääGradient ei ole huomattava

Käytännössä asennuskuvio yhdistellään lämmönhukan ja lattialämmityksen tehtävän mukaan huoneessa.

Omakotitalo, jossa olohuone on pohjoiseen ja siinä on suuret ikkunapinnat: Modernissa omakotitalossa, jossa on avoin pohjaratkaisu olohuoneen, keittiön ja ruokailutilan välillä ja jossa yksi seinä on kokonaan suuria ikkunapintoja pohjoiseen päin, tämä seinä aiheuttaa huomattavasti suuremman lämmönhukan kuin muut seinät. Tässä tapauksessa ei ole järkevää suunnitella koko huoneelle yhtenäistä meander-kuviota samalla putkien välisellä etäisyydellä – sen sijaan ikkunaseinän varrelle suunnitellaan spiraalikuvio tiheämmällä putkien välisellä etäisyydellä, kun taas huoneen keskiosaan, kauempana kylmästä lasista, riittää yksinkertaisempi meander-kuvio tavallisella etäisyydellä. Tuloksena on huone, jossa ikkunapinnan läheisyydessä ei synny epämiellyttävän kylmää lattiaa, koska juuri sinne on asennettu enemmän putkea ja tasaisempi asennuskuvio.

Asunto kerrostalossa, jossa kylpyhuone on lisälämmön lähde: Kerrostaloasunnossa, jossa huoneiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on perinteinen patterijärjestelmä, asunnon omistaja päätti täydentää pientä kylpyhuonetta sähköisellä lattialämmityksellä – ei korvaamaan muuta lämmönlähdettä, vaan ainoastaan lämpimän laattalattian mukavuuden vuoksi suihkun jälkeen. Koska kyseessä on lisä-, ei pääasiallinen lämmönlähde ja huone on pieni ja lämmönhukka vähäinen, monimutkainen spiraalikuvio ei ollut tarpeen – yksinkertainen meander-kuvio tasaisesti jaetuna kylpyhuoneen pinta-alalle riittää täysin, koska pieni lämpötilagradientti niin pienellä pinta-alalla ei ole käytännössä huomattava ja huoneen pääasiallisesta lämmityksestä huolehtii jo olemassa oleva lämmitysjärjestelmä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK) – putkien asennuskuvioista

Mikä on pääasiallinen ero meanderin ja spiraalin välillä lattialämmityksen putkien asennuksessa?
Meander johtaa putket yhdensuuntaisissa riveissä koko huoneen läpi ja on nopeampi asentaa, mutta luo pienen lämpötilagradientin – lämpimämpi kohta syötön kohdalla ja kylmempi silmukan lopussa. Spiraali johtaa syöttö- ja paluuputket vuorotellen vierekkäin, mikä tasoittaa lämpötilaeroja ja tekee lattiasta tasaisemmin lämpimän, mutta asennus on vaativampi.

Milloin kannattaa valita spiraalikuvio meanderin sijaan?
Spiraalia suositellaan erityisesti ulkoseinillä ja huoneissa, joissa on suurempi lämmönhukka, eli sinne, missä on tarpeen tuoda enemmän lämpöä reuna-alueille ilman, että syntyy huomattavaa lämpötilaeroa muuhun huoneeseen.

Voidaanko yhdessä huoneessa yhdistää meander ja spiraali?
Kyllä, se on yleinen käytäntö. Kokenut asennusyritys käyttää usein spiraalikuvioita ulkoseinien läheisyydessä, joissa on suurempi lämmönhukka (esim. ikkunoiden alla), ja yksinkertaisempaa meander-kuviota keskellä huonetta, jossa lämmönhukka on pienempi.

Vaikuttaako putkien asennuskuvio myös jakotukin säätöihin?
Kyllä. Spiraalilenkit ovat yleensä pidempiä ja tiheämpiä kuin meander-lenkit, mikä vaatii erilaista virtaussäätöä kyseisellä jakotukin piirillä. Jakotukki jakaa veden yksittäisiin lenkkeihin ja mahdollistaa virtaussäädön kunkin lenkin pituuden ja tiheyden mukaan erikseen.

Vaikuttaako putkien asennuskuvio lattiamateriaalin valintaan?
Epäsuorasti kyllä. Laatta ja kivi johtavat lämpöä hyvin ja tasoittavat meander-kuvion mahdolliset lämpötilaerot. Puu- ja laminaattilattioissa, joilla on alhaisempi lämmönjohtavuus, meanderin lämpötilagradientti voi näkyä selvemmin pinnalta, joten spiraalikuvio tai tiheämpi putkien välinen etäisyys on usein suositeltavampi.

Pääteekö märkä- ja kuivajärjestelmään sama suositus asennuskuvion valinnassa?
Ei täysin. Märässä järjestelmässä betonin tasoituskerros tasoittaa lämpötilaeroja putkien välillä jossain määrin. Kuivassa järjestelmässä, jossa on ohuempi tasoituskerros (esim. kipsilevy), nämä erot siirtyvät pinnalle selvemmin, joten spiraalikuvion harkinta on tärkeämpää.

Onko spiraalikuvio välttämätön myös silloin, kun lattialämmitys on vain lisälämmön lähde?
Useimmissa tapauksissa ei. Jos lattialämmitys ratkaisee vain mukavuuden (esim. kylpyhuoneessa patterin lisäksi) ja pääasiallisesta lämmityksestä huolehtii muu järjestelmä, meander-kuvion pieni lämpötilagradientti ei yleensä ole huomattava eikä ongelmallinen, joten yksinkertainen meander-kuvio riittää täysin.

Mikä putken halkaisija on yleisin lattialämmityksessä omakotitaloissa?
Yleisin koko on 16 mm, sillä se tarjoaa hyvän kompromissin virtausominaisuuksien, taipuisuuden kaarteiden teossa ja tavallisen lattian paksuuden välillä.

Voidaanko putkien asennuskuviota muuttaa jälöön betonin valun jälkeen?
Ei, betoniin valun jälkeen (märkäjärjestelmä) tai järjestelmälevyillä ja pinnoitteilla peitettynä (kuivajärjestelmä) putkia ei voi siirtää tai muuttaa ilman lattian purkamista. Juuri siksi on tärkeaa valita oikea asennuskuvio ja putkien tiheys jo projektin suunnitteluvaiheessa, eikä jälöön.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jos et ole varma, mikä asennusmalli sopii parhaiten huoneeseesi, lähetä meille pohjapiirros ja lämpöhäviöt – autamme mielellämme.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin lämmitykseen liittyvässä ongelmassa? Ota yhteyttä – neuvomme sinua mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.