Mikä lattiamateriaali sopii lattialämmitykseen?
Lattialämmitys on yksi mukavimmista tavoista lämmittää koti – lämpö leviää tasaisesti koko huoneen pinta-alalle ja nousee ylöspäin, joten jalkojen alla on aina miellyttävän lämmin ja huoneessa ei ole kylmiä nurkkia, jotka tunnetaan perinteisten lämpöpattereiden kanssa. Jotta järjestelmä toimisi täsmällisesti niin kuin sen pitääkin, ei riitä pelkästään laadukkaasti suunniteltu putkisto ja lämmityskattila. Ratkaisevaa on myös se, minkä lattiamateriaalin valitset lattialämmityksen päälle – materiaali on viimeinen kerros, jonka läpi lämmön täytyy kulkea huoneeseen, ja sen ominaisuudet voivat merkittävästi vaikuttaa koko järjestelmän tehoon ja säästöihin.
Käytännössä näemme usein, että kotitaloudet valitsevat ensin laattojen tai lattiamateriaalien ulkonäön perusteella ja vasta sen jälkeen miettivät, sopivatko ne ylipäätään lattialämmitykseen. Oikea materiaalin valinta voi kuitenkin tehdä suuren eron ”haalean” ja todella lämpimän lattian välillä, järjestelmän nopean ja hitaan reagoinnin välillä ulkolämpötilan muutoksiin sekä alhaisten ja tarpeettoman korkeiden energiankulutuksen välillä. Väärin valittu materiaali voi jopa tukahduttaa parhaankin suunnitellun lattialämmitysjärjestelmän.
Tässä artikkelissa tarkastelemme siis yksityiskohtaisesti, mitkä lattiamateriaalit sopivat parhaiten lattialämmitykseen, miksi näin on ja miten materiaalin valinta liittyy järjestelmän muihin osiin – putkiston eristykseen, järjestelmän tyyppiin (märkä tai kuiva), putkiston asennustapaan sekä siihen, toimiiko lattialämmitys pääasiallisena vai vain lisälämmönlähteenä. Lopussa löydät myös kaksi käytännön esimerkkiä ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita asiakkaat meille esittävät tästä aiheesta.
Mitä lattialämmitys on ja miksi materiaalilla on niin suuri merkitys
Lattialämmitys lämmittää huoneen laajalla alueella putkien kautta, jotka on valettu lattiaan (tai sijoitettu kuivajärjestelmään materiaalin alle), ja joiden läpi kulkee lämmintä vettä lämmityskattilasta tai lämpöpumputa – kyseessä on vesikiertoinen järjestelmä. On olemassa myös sähköinen lattialämmitys, jossa lämpö syntyy suoraan lattiaan asennetuissa lämmityskaapeleissa tai -matoissa. Molemmissa tapauksissa pätee sama periaate: lämpö syntyy lattian pinnan alla ja sen täytyy kulkea materiaalin läpi ylöspäin huoneeseen, jotta sen tuntee.
Juuri siksi lattiamateriaali on paljon tärkeämpi osa järjestelmää kuin ensisilmäyksellä voisi ajatella. Vaikka lämpöpatterilämmityksessä lämpö menee suoraan huoneen ilmaan ja lattian tyypillä ei ole lämmityksen kannalta juurikaan väliä, lattialämmityksessä materiaali on viimeinen – ja usein myös rajoittava – lenkki koko ketjussa. Jos materiaalilla on korkea lämmönvastus (eli se johtaa huonosti lämpöä), järjestelmän täytyy toimia korkeammalla veden lämpötilalla putkissa, jotta saavutetaan sama mukavuus, mikä lisää energiankulutusta ja pidentää aikaa, joka kuluu huoneen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan. Sitä vastoin materiaali, jolla on alhainen lämmönvastus, päästää lämmön läpi nopeasti ja tasaisesti, jolloin järjestelmä voi toimia alemmilla veden lämpötiloilla – mikä on lisäksi ihanteellista myös lämpöpumppujen tehokkaalle käytölle.
Jos olet kiinnostunut siitä, miten lattialämmitys toimii kokonaisuutena – lämmönlähteestä putkistoon ja säätöön – käsittelemme sitä yksityiskohtaisesti artikkelissa Miten lattialämmitys toimii.
Mikä lattiamateriaali sopii parhaiten lattialämmitykseen
Kolme päätyyppiä lattiamateriaaleja ja niiden sopivuus lattialämmitykseen.
Lattiamateriaalin valinnassa tärkein ominaisuus on materiaalin lämmönjohtavuus, eli kuinka nopeasti ja tehokkaasti se pystyy siirtämään lämmön lattiasta huoneeseen. Mitä korkeampi lämmönjohtavuus, sitä paremmin materiaali sopii lattialämmitykseen.
Laatta ja kivi ovat tässä mielessä selvästi paras valinta. Keraaminen laatta, luonnonkivi, mutta myös suuret laattakoot, omaavat korkean lämmönjohtavuuden, joten lämpö kulkee niiden läpi nopeasti ja lähes ilman häviöitä. Lattia lämpenee siksi miellyttävästi jo suhteellisen alhaisella veden lämpötilalla putkissa, järjestelmä reagoi suhteellisen nopeasti lämpötilan muutoksiin ja koko lämmityksen energiatehokkuus on mahdollisimman korkea. Siksi laattaa yhdistetään usein lattialämmitykseen kylpyhuoneissa, käytävissä, eteisaissa ja keittiöissä – tiloissa, joissa kylmä laatta ilman lattialämmitystä olisi epämiellyttävä, mutta lattialämmityksen kanssa siitä tulee yksi mukavimmista mahdollisista vaihtoehdoista.
Laminaatti- ja puulattiat voidaan myös käyttää lattialämmityksen kanssa, mutta tärkeällä ehdolla – niiden täytyy olla erityisesti sertifioitu lattialämmitykseen. Näillä tuotteilla on ilmoitettu alhaisempi lämmönvastus kuin tavallisilla laminaatti- tai puulattioilla, ja valmistaja ilmoittaa myös materiaalin kestävän maksimipintalämpötilan – tyypillisesti noin 27–29 °C. Tämä rajoitus ei ole sattumaa: puu on luonnonmateriaali, joka on herkkä lämmölle ja kosteudelle, ja jos sitä lämmitettäisiin jatkuvasti yli tämän rajan, se voisi kuivua, laudoitus voisi vääntyä, saumat voivat aueta tai materiaali irrota alustasta. Valitessasi puu- tai laminaattilattiaa lattialämmitykseen, tarkista aina tuotteen tekninen tiedote ja varmista, että se on nimenomaan tarkoitettu lattialämmitykseen – tavallinen, ei-sertifioitu laminaattilattia voi rajoittaa järjestelmää tai vahingoittua ajan myötä.
On myös hyvä ottaa huomioon, että jopa sertifioitu puu- tai laminaattilattia tulee olemaan lämmönjohtavuudeltaan heikompi kuin laatta, joten järjestelmä tarvitsee hieman korkeamman veden lämpötilan putkissa saavuttaakseen saman mukavuuden ja reagointi lämpötilan muutoksiin tulee olemaan hieman hitaampaa. Tämä on kuitenkin täysin hyväksyttävä kompromissi tavallisissa asuintiloissa (olohuone, makuuhuone, lastenhuone) ulkonäön, ”lämpimän puun” tunteen jalkojen alla ja lämmityksen toimivuuden välillä.
Mattot ovat lattialämmityksen kannalta vähiten sopiva valinta. Matto ja erityisesti sen pohjakerros (alusta) toimivat lämmöneristeenä – eli täsmälleen päinvastoin kuin mitä lattialämmityksessä tarvitaan. Paksumpi matto vaahtomuovi- tai huopapohjalla voi rajoittaa lämmön siirtymistä niin paljon, että jopa korkeammalla veden lämpötilalla putkissa lattia jää selvästi kylmemmäksi kuin odottaisit ja järjestelmä toimii vähemmän tehokkaasti ja vähemmän taloudellisesti. Jos haluat kuitenkin maton huoneeseen, jossa on lattialämmitys (esimerkiksi lisäosana olohuoneessa), suositellaan valitsemaan ohuempi malli mahdollisimman alhaisella ilmoitetulla lämmönvastuksella ja ottamaan huomioon, että lämmön siirtyminen tulee olemaan hieman huonompi kuin paljaalla laattapinnalla tai sertifioidulla puulla.
| Pintamateriaali | Sopivuus lattialämmitykseen | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Laatta, kivi | Paras valinta | Ei käytännössä rajoituksia, korkea lämmönjohtavuus |
| Laminaatti, puu (sertifioitu) | Sopiva edellytyksin | Tulee olla lattialämmitykseen sertifioitu, pintalämpötila max. noin 27–29 °C |
| Matto | Ei suositella | Heikentää merkittävästi lämmön siirtymistä, käytettäessä valitse mahdollisimman ohut tyyppi, jolla on alhainen lämmönvastus |
Märkä- ja kuivajärjestelmä – vaikuttaa myös pintamateriaalin valintaan
Märkäjärjestelmä vaatii korkeamman rakennuskorkeuden, kuivajärjestelmä sopii remontteihin.
Pintamateriaalin valinta liittyy usein läheisesti myös siihen, millainen lattialämmitys kohteessa toteutetaan. Märkäjärjestelmässä putket valetaan suoraan betonilattiaan – putket ovat siis betonin sisällä. Tämä tapa saavuttaa parhaan lämmön varastoinnin ja tasaisimman lämmön leviämisen koko lattialle, mutta vaatii korkeamman rakennuskorkeuden (tyypillisesti 7–10 cm) ja pidemmän kuivumisajan ennen käyttöönottoa, joka lasketaan viikoissa. Märkäjärjestelmä sopii erinomaisesti laattojen ja kiven kanssa, sillä molemmat yhdistelmät luovat erittäin vakaan ja tasaisesti lämpimän pinnan.
Kuivajärjestelmässä putket asennetaan järjestelmälevyihin tai asennuslistoihin ilman betonilattiaa, ohuemman tasoituskerroksen kanssa – yleisimmin kipsilevyillä. Tämä järjestelmä sopii erityisesti remontteihin, joissa lattiaa ei voida nostaa korkeammaksi, tai silloin, kun järjestelmä on saatava käyttöön nopeasti ilman viikkojen odotusta betonin kuivumisen jälkeen. Kuivajärjestelmä yhdistetään usein sertifioituihin laminaatti- tai puulattioihin, sillä molemmat ratkaisut valitaan tyypillisesti samasta syystä – alhainen rakennuskorkeus ja nopea asennus, esimerkiksi kerrostaloasunnon remontissa.
Yksityiskohtaisemman vertailun molemmista järjestelmistä, niiden eduista, haitoista ja suosituksista, kumpi kannattaa valita, löydät artikkelista Märkä- ja kuivajärjestelmä lattialämmityksessä.
Eristys putkien alla – perusta, joka vaikuttaa hyötysuhteeseen riippumatta valitusta pintamateriaalista
Riippumatta siitä, minkä pintamateriaalin lopulta valitset, yksi asia on aina oltava kunnossa – laadukas lämmöneristys lattialämmityksen putkien alla. Putkien alle asennetaan aina eriste, yleisimmin järjestelmäpolystyreenilevyjä, joissa on kiinnitysklipsut putkille, tai tasainen polystyreeni, johon putket kiinnitetään klipseillä tai listoilla. Tämän kerroksen tehtävänä on ohjata lämpö ylöspäin, huoneeseen, ja estää sen karkaaminen alaspäin – naapurin kattoon kerrostalossa tai maahan lattialla.
Paksumpi ja laadukkaampi eristys vähentää lämmönhukkaa alaspäin ja parantaa samalla koko järjestelmän reagointinopeutta – lämpöä ei kulu ”turhaan” sinne, minne sitä ei tarvita, vaan se siirtyy tehokkaammin ylöspäin ja lämmittää huonetta. Tämä on erityisen tärkeää pintamateriaaleilla, joilla on korkeampi lämmönvastus, kuten sertifioidut laminaatti- tai puulattiat – hyvä eristys putkien alla kompensoi osittain sitä, että itse pintamateriaali johtaa lämpöä hitaammin, varmistaen että kaikki tuotettu lämpö menee ylöspäin eikä hukkaan.
Järjestelmäpolystyreenilevy, jossa on kiinnitysklipsut putkille, tarkoitettu märkäjärjestelmän lattialämmitykseen.
hinta: 12,26 €
Lisätietoja oikean paksuuden ja tyyppisen eristyksen valinnasta löydät artikkelista Eristys lattialämmityksen alle – polystyreeni ja järjestelmälevyt.
Jakotukit ja piirien säätö – miksi ne liittyvät myös pintamateriaalin valintaan
Ruostoton jakotukki on vain muutaman euron kalliimpi kuin messinkinen, molemmat 6-tieisiä.
Jakotukki on keskeinen osa, joka jakaa veden lämmityskattilasta lattialämmityksen yksittäisiin piireihin (silmukoihin) ja takaisin. Jokaisella huoneella tai vyöhykkeellä on yleensä oma silmukka, joka on kytketty jakotukkiin. Jakotukissa säädetään virtaus kunkin piirin mukaan silmukan pituuden ja huoneen pinta-alan perusteella, ja siihen asennetaan servomoottorit, joita ohjataan huonetermostaateilla. Jakotukit ovat yleensä ruostavasta teräksestä tai messingistä ja ne sijoitetaan jakotukkiin, joka voi olla upotettava tai päällepäältä asennettava.
Miksi tämä on tärkeää myös pintamateriaalin kannalta? Jos talossasi on yhdistelmä erilaisia pintamateriaaleja – esimerkiksi laattaa kylpyhuoneessa ja eteisessä, sertifioitua laminaattia olohuoneessa ja makuuhuoneessa – jakotukki ja oikea läpimenon säätö jokaisessa piirissä mahdollistavat sen, että jokaiselle huoneelle voidaan räätälöidä veden lämpötila kyseisen pintamateriaalin ja sen lämmönvastuksen mukaan. Näin ollen kylpyhuoneen laattapiirillä voi olla hieman erilainen lämpötila kuin olohuoneen puulattialla, ja molemmat tilat saavuttavat silti saman mukavuuden ilman tarpeetonta energian tuhlausta.
Ruostavaton jakotukki kuudelle erilliselle lattialämmityspiirille – sopii hyvin omakotitaloihin, joissa on useita huoneita ja erilaisia pintamateriaaleja.
hinta: 115,72 €
Messinkinen jakotukki kuudelle piirille, edullinen vaihtoehto ruostavahastolle säilyttäen samat toiminnot.
hinta: 111,56 €
Kuinka läpimenon saa säädettyä oikein eri piireihin ja mitä kaikkea jakotukilla voidaan säätää, kerromme tarkemmin artikkelissa Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten ne säädetään.
Putkien asennustavat – kierre tai spiraali
Tapa, jolla putket asennetaan lattiaan, vaikuttaa myös siihen, kuinka tasaisesti pintamateriaali niiden päällä lämpenee. Kierre on helpoin asennustapa – putket kulkevat yhdensuuntaisina riveinä koko huoneen läpi. Asennus on nopeampaa, mutta se aiheuttaa pienen lämpötilaeron: veden tulopäässä lattia on hieman lämpimämpi, ja loppua kohti hieman viileämpi.
Spiraali, eli kaksoiskierre tai spiraali, johtaa sekä tuloputken että menoveden putken vierekkäin vuorotellen, jolloin lämpötilaerot tasoittuvat ja lattian pinta lämpenee tasaisemmin koko alueelta. Tästä syystä tämä asennustapa on suositeltavampi erityisesti seinien läheisyydessä ja huoneissa, joissa on suuret lämmönhäviöt, koska tasainen pintalämpötila on tärkeää.
Pintamateriaaleissa, joilla on korkeampi lämmönvastus, kuten sertifioitu laminaatti tai puu, kierteen aiheuttamat epätasaisuudet näkyvät pinnalla hieman selvemmin kuin laatoissa, jotka luontaisesti tasoittavat putkien lämpötilaerot korkean johtavuutensa ansiosta. Siksi huoneissa, joissa on vaativa pintamateriaali tai suuret lämmönhäviöt (esimerkiksi huoneet, joissa on suuret ikkunapinnat), suositellaan usein spiraalin käyttöä.
PE-RT-putki happisuojalla, suunniteltu erityisesti lattialämmitykseen, halkaisija 16 mm.
hinta: 1,48 €/m
Yksityiskohtaisemman vertailun molemmista asennustavoista sekä suositukset eri tyyppisille huoneille löydät artikkelista Putkien asennustavat – kierre vs. spiraali.
Lattialämmitys pääasiallisena vai lisälämmönlähteenä – vaikutus pintamateriaalin valintaan
Toinen tekijä, joka on otettava huomioon pintamateriaalia valittaessa, on se, toimiiko lattialämmitys kyseisessä huoneessa pääasiallisena lämmönlähteenä vai vain lisämukavuutena. Pääasialliseksi lämmönlähteeksi suunnitellun lattialämmityksen on katettava koko huoneen lämmönhäviö – tämä edellyttää tarkan tehon ja putkien tiheyden laskemista jo projektin alkuvaiheessa, koska putkien tiheyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Tällaisessa tapauksessa on erityisen tärkeää valita pintamateriaali, jolla on hyvä lämmönjohtavuus (laatta, kivi), koska korkean lämmönvastuksen omaava pintamateriaali ei välttämättä riitä kattamaan huoneen lämmönhäviötä pakkaspäivinä.
Lisälämmönlähteenä – esimerkiksi vain kylpyhuoneessa patterin ohella – lattialämmitys tarjoaa pääasiassa lämpimän lattian tunteen jalkojen alla, kun taas huoneen pääasiallisen lämmönhäviön kattaa muu lämmönlähde, yleensä patteri. Tässä tapauksessa pintamateriaalin valinta on hieman vapaampi, koska et ole täysin riippuvainen lattialämmityksen tehosta. Lattialämmityksen ja patterien yhdistelmä yhdessä järjestelmässä on yleinen ja täysin toimiva, mutta se vaatii oikean hydraulisen tasapainotuksen, koska lattialämmitys toimii alemmalla lämmönveden lämpötilalla kuin patterit.
Lue lisää siitä, milloin valita lattialämmitys ainoaksi lämmönlähteeksi ja milloin on parempi yhdistää se pattereihin, artikkelista Lattialämmitys pääasiallisena vai lisälämmönlähteenä.
Pinta peitetään vasta lämmityskokeen ja lattian kuivumisen jälkeen.
Pintamateriaalin valinta liittyy myös asennusvaiheisiin ja järjestelmän käyttöönottoon. Märässä järjestelmässä on välttämätöntä odottaa, että lattia on täysin kuiva ja suoritetaan niin sanottu lämmityskoe – eli veden lämpötilan asteittainen ja kontrolloitu nostaminen järjestelmässä ennen lopullisen pintamateriaalin asentamista. Tämä vaihe on tärkeä kaikille pintamateriaaleille, mutta erityisen tärkeä puu- ja laminaattilattioille – lattian kosteus on tarkistettava ja järjestelmä lämmitettävä vähitellen, jotta pintamateriaali ei väänny tai halkeile saumoista asennuksen jälkeen.
Kuivassa järjestelmässä prosessi on nopeampi, koska märän lattian kuivumista ei tarvitse odottaa, mutta myös tässä tapauksessa on suositeltavaa asentaa lopullinen pintamateriaali vasta putkiston toiminnan tarkistuksen ja jakotukin yksittäisten piirien säätämisen jälkeen. Koko asennusprosessi vaihe vaiheelta, mukaan lukien alustan valmistelu, eristyksen, putkien ja lattian asennus, on kuvattu artikkelissa Lattialämmityksen asennus – vaiheittainen opas. Jos järjestelmäsi on ollut käytössä jo pidempään ja tarvitset huoltoa, ilmastointia tai korjausta, tutustu artikkeliin Lattialämmityksen huolto, ilmastointi ja yleiset viat.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Esimerkki 1: Omakotitalo avoimella olohuone-keittiö -tilalla
Uudisrakennuksessa omakotitaloon, jossa on suuri ja avoin olohuone-keittiötila (noin 45 m²), päätti rakennuttaja käyttää märkää lattialämmitysjärjestelmää pääasiallisena lämmitysmuotona koko alakerrassa. Suuren pinta-alan ja vaatimuksen yhtenäiselle, modernille ilmeelle vuoksi valinta osui suuriin laattalaatoihin, jotka mahdollistivat järjestelmän toimimisen alemmalla lämmitysveden lämpötilalla ja nopealla reagoinnilla termostaatin asetusten muutoksiin aurinkoisten ja pilvisten päivien välillä. Koska huoneessa on suuret ikkunapinnat puutarhaan, ja siten suuremmat lämpöhäviöt tällä seinällä, putket asennettiin tässä osassa spiraalina, kun taas huoneen keskiosassa riitti yksinkertaisempi putki. Jakotukki koko alakerralle sijoitettiin tekniseen tilaan ja jokainen vyöhyke (olohuone, keittiösaareke, ruokailutila) sai oman piirin, jossa oli yksilöllinen virtausasetus.
Esimerkki 2: Asunto kerrostalossa – olohuoneen ja kylpyhuoneen remontti
Kerrostaloasunnon remontissa rakennuskorkeus oli rajoitettu, koska lattian nostaminen enempää kuin muutaman senttimetrin aiheuttaisi ongelmia ovien ja huoneiden välisten kynnysten kanssa. Kylpyhuoneessa, jossa aiemmin lämmitystä oli vain lämpöpatterilla, päätti rakennuttaja lisätä lattialämmityksen lisälämmitysmuodoksi uuden laatoituksen alle – juuri tässä kuiva järjestelmä ohuella tasoitteella osoittautui ihanteelliseksi ratkaisuksi alhaisen rakennuskorkeuden vuoksi, kun taas alkuperäinen lämpöpatteri kattaa edelleen huoneen pääasiallisen lämpöhäviön. Olohuoneessa, jossa asukas halusi säilyttää lämpimän puulattian tunteen, käytettiin sertifioitua puulattiaa, jonka ilmoitettu maksimipintalämpötila on alhainen – myös kuivassa asennusjärjestelmässä, jälleen rajoitetun lattian korkeuden vuoksi. Jakotukin avulla, jossa jokaisella piirillä on säädettävä virtaus, sekä kylpyhuone laatoituksella että olohuone sertifioidulla puulla voitiin käyttää eri lämpötiloilla pintamateriaalin tarpeiden mukaan ja kytkeä samaan lämmönlähteeseen.
Yleisiä kysymyksiä lattialämmityksen pintamateriaalista
Mikä pintamateriaali on paras lattialämmitykselle?
Paras valinta on laatta tai luonnonkivi – niillä on korkea lämmönjohtavuus, lämpö siirtyy niiden läpi nopeasti ja järjestelmä voi toimia tehokkaasti myös alemmalla lämmitysveden lämpötilalla.
Voiko laminaattia asentaa lattialämmityksen päälle?
Kyllä, mutta sen on oltava laminaatti- (tai puu)lattia, joka on nimenomaan sertifioitu käytettäväksi lattialämmityksen kanssa. Näillä tuotteilla on ilmoitettu alhaisempi lämmönvastus ja valmistaja ilmoittaa maksimipintalämpötilan, yleensä noin 27–29 °C, jota lattian ei tulisi ylittää.
Miksi sertifioidulla puulattialla on rajoitettu maksimilämpötila?
Puu on herkkä lämmölle ja kosteudelle. Jos sitä lämmitettäisiin pitkäaikaisesti suositusarvoa korkeammaksi, se voi kuivua, yksittäiset lamellit voivat vääntyä ja saumat voivat halkeilla. Siksi sertifioitujen lattialattioiden valmistajat määrittävät tietyn maksimipintalämpötilan, jota on noudatettava.
Voinko käyttää mattoa lattialämmityksen päällä?
Mattoa ei suositella lattialämmityksen kanssa, koska se heikentää merkittävästi lämmön siirtymistä – maton alla oleva alusta toimii lämmöneristeenä. Jos haluat käyttää sitä, valitse mahdollisimman ohut tyyppi, jonka ilmoitettu lämmönvastus on alhainen, ja ota huomioon, että lämmön siirtyminen sen alla on huonompi kuin paljaalla lattialla.
Mikä on ero märän ja kuivan järjestelmän välillä pintamateriaalin valinnassa?
Märkä järjestelmä valuttaa putket betonilattiaan, saavuttaa parhaan lämmön varastoinnin, mutta vaatii korkeamman rakennuskorkeuden (tyypillisesti 7–10 cm) ja pidemmän kuivumisajan. Kuiva järjestelmä asettaa putket järjestelmälevyihin ohuella tasoitteella (esim. kipsilevyillä) ja soveltuu erityisesti remontteihin, joissa rakennuskorkeus on rajoitettu tai järjestelmä on saatava nopeasti käyttöön. Molemmat järjestelmät toimivat kaikkien edellä mainittujen pintamateriaalien kanssa, mutta rakennuskorkeus ja toteutusaika ovat erilaisia.
Miksi putkien alainen eristys on tärkeää, vaikka keskityn pääasiassa pintamateriaaliin?
Laadukas eristys putkien alla (yleensä järjestelmäpolystyreenilevyt) ohjaa lämmön ylöspäin huoneeseen ja estää sen karkaamisen alaspäin. Mitä laadukkaampi eristys, sitä enemmän tuotettu lämpö todella siirtyy pintamateriaalin läpi huoneeseen – mikä kompensoi osittain myös pintamateriaalit, joilla on korkeampi lämmönvastus, kuten sertifioitu laminaatti tai puu.
Tarvitseeko jokaisella huoneella olla oma piiri jakotukissa?
Kyllä, yleensä jokaisella huoneella tai vyöhykkeellä on oma silmukka, joka on kytketty jakotukkiin, jossa virtaus säädetään silmukan pituuden ja huoneen pinta-alan mukaan. Tämän ansiosta huoneen lämpötilaa voidaan mukauttaa myös pintamateriaalin mukaan.
Putki tai spiraali – kumpi putkien asennustapa on parempi?
Putki (meander) on yksinkertaisempi ja nopeampi asentaa, mutta se luo lievän lämpötilaeron huoneessa. Spiraali (kaksinkertainen meander) jakaa syöttö- ja paluuputket tasaisesti vierekkäin, jolloin lattian lämpötila on tasaisempi – sitä suositaan erityisesti ulkoseinillä ja pintamateriaaleilla, jotka ovat herkkiä lämpötilan epätasaisuudelle.
Voiko lattialämmitys olla ainoa lämmönlähde koko talossa?
Kyllä, jos se on suunniteltu pääasialliseksi lämmönlähteeksi jo projektin vaiheessa – tarkalla tehon laskelmalla ja putkien tiheydellä huoneiden lämpöhäviöiden mukaan. Tässä tapauksessa on myös tärkeää valita pintamateriaali, jolla on hyvä lämmönjohtavuus, kuten laatta, jotta järjestelmä pystyy kattamaan lämpöhäviöt myös kylmimpinä päivinä.
Liittyvät aiheet
- Miten lattialämmitys toimii
- Märkä vs. kuiva lattialämmitysjärjestelmä
- Eristys lattialämmityksen alle – polystyreeni ja järjestelmälevyt
- Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten ne säädetään
- Putkien asennustavat – putki vs. spiraali
- Lattialämmitys pääasiallisena tai lisälämmitysmuotona
- Lattialämmityksen asennus – vaiheittainen opas
- Lattialämmityksen huolto, ilmastointi ja yleiset viat
- Yleisiä kysymyksiä lattialämmityksestä
Jos et ole varma, mikä lattialämmityksen asennukseen sopiva pintamateriaali on paras valinta, kerro meille suunnitellun huoneen tiedot ja lattialämmitysjärjestelmäsi tyyppi – autamme mielellämme valinnassa.
Onko sinulla kysyttävää aiheesta?
Etkö tiedä, mitä valita, vai pohditko jotain erityistä tilannetta omassa kodissasi? Ota yhteyttä – neuvomme sinua mielellämme.
