Eristys lattialämmityksen alle – polystyreeni ja järjestelmälevyt
Lattialämmitys on yksi miellyttävimmistä tavoista lämmittää asuntoja – lämpö leviää tasaisesti koko lattian alueelle ja nousee ylöspäin huoneeseen, mikä eliminoi kylmät nurkat ja epämiellyttävän ilmanvirtauksen, joka on tyypillistä patterilämmitykselle. Jotta järjestelmä toimisi tehokkaasti ja lämpö todella menisi sinne, minne sen kuuluukin – jalkojesi lähelle ja asuintilaan – putkien tai lämmityskaapelien alle tarvitaan oikein suunniteltu ja asennettu eristyskerros.
Lattialämmityksen alla olevaa eristystä aliarvioidaan usein, koska se ei ole näkyvillä valun tai pintamateriaalin alla ja tavallinen käyttäjä ei välttämättä sitä suoraan huomaa, kuten esimerkiksi näkyvän jakotukin tai termostaatin seinällä. Silti juuri tämä kerros päättää, kuinka paljon lämmöstä todella pääsee huoneeseen ja kuinka paljon menee hukkaan alaspäin – alapuolella olevan asunnon kattoon, talon alle maaperään tai lämmittämättömään kellariin tai autotalliin. Riittämätön tai väärin valittu eristys tarkoittaa korkeampia lämmityskustannuksia, hitaampaa reagointia lämpötilan muutoksiin ja pahimmassa tapauksessa naapureiden valituksia katon ylilämmityksestä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti, mitä eristystyyppejä lattialämmityksen alle käytetään, mikä on ero systeemilevyjen ulokkeilla ja sileän polystyreenin välillä, miten eristys liittyy märkä- ja kuivajärjestelmän valintaan, jakotukkiin, putkien asennustapaan ja siihen, toimiiko lattialämmitys pääasiallisena vai vain lisälämmitysmuotona. Lopussa löydät myös kaksi käytännön esimerkkiä ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
Miksi eristys lattialämmityksen alla on välttämätöntä
Lattialämmityksen putkien alle asennetaan aina lämmöneristyskerros. Yleisimmin käytetään systeemipolystyreenilevyjä ulokkeilla, joihin putket napsautetaan suoraan, tai sileää polystyreeniä, johon putket kiinnitetään klipseillä tai asennusliistoilla. Tämän kerroksen tehtävä on selkeä – ohjata lämpö putkista ylöspäin lämmitettävään huoneeseen ja estää sen karkaaminen alaspäin.
Ilman laadukasta eristystä huomattava osa tuotetusta lämmöstä karkaisi sinne, missä sitä ei tarvita – alapuolella olevan asunnon kattorakenteisiin, perustukseen tai suoraan maaperään talon alla. Tämä tarkoittaa, että lämmityskattilan tai lämpöpumpun on tuotettava enemmän lämpöä, jotta huoneeseen saavutetaan haluttu lämpötila, mikä näkyy suoraan korkeampina energiakustannuksina.
Pääsääntö on yksinkertainen: paksumpi ja laadukkaampi eristys vähentää lämpöhäviöitä alaspäin ja parantaa järjestelmän reagointiaikaa – eli kuinka nopeasti lattia reagoi termostaatin lämpötilaasetuksen muutokseen. Lattian rakenteen suunnittelussa ei siis kannata säästää juuri tässä kerroksessa, joka rakentamisen jälkeen jää piiloon ja sen jälkikäinen vaihtaminen on käytännössä mahdotonta ilman koko lattian purkamista.
Muistetaan vielä järjestelmän perusperiaate: lattialämmitys lämmittää huoneen tasaisesti putkien kautta, jotka on valettu lattiaan (tai sijoitettu kuivajärjestelmään pintamateriaalin alle), ja joiden läpi kulkee lämmintä vettä lämmityskattilasta tai lämpöpumpusta, tai sähköisiä lämmityskaapeleita tai -mattoja. Lisätietoja järjestelmän toimintaperiaatteesta löydät artikkelista Miten lattialämmitys toimii. Eristys on osa tätä periaatetta alusta alkaen – ilman sitä lämpö karkaisi tasaisesti molempiin suuntiin, mikä heikentäisi merkittävästi koko ratkaisun hyötysuhdetta.
Systeemilevyt ulokkeilla vs. sileä polystyreeni
Kaksi yleisintä eristysratkaisua eroavat pääasiassa putkien kiinnitystavasta.
Lattialämmityksen alle valitessa on pääasiassa kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat pääasiassa putkien kiinnitystavasta.
Systeemieristyslevyt ulokkeilla ovat nykyään yleisin ja käytännöllisin ratkaisu. Levyn pinta on muotoiltu säännölliseksi ulokkeiden ruuduksi, joiden väliin putket napsautetaan helposti ilman lisävahvistusta. Asennus on tällöin nopeampaa, putket pysyvät tarkasti paikoillaan valun aikana ja silmukoiden väli on alusta alkaen määritelty itse levyn avulla, mikä helpottaa suunnittelussa määritellyn putkien välin noudattamista. Esimerkki tällaisesta ratkaisusta on STIROTERMAL DUO 20 systeemieristyslevy, jota käytetään yleisesti märkäjärjestelmissä betonivalun kanssa.
STIROTERMAL DUO 20 systeemieristyslevy
Hinta: 12,26 €
Systeemieristyspolystyreenilevy ulokkeilla putkien kiinnitykseen, tarkoitettu lattialämmityksen märkäjärjestelmään.
Toinen vaihtoehto on sileä polystyreeni ilman ulokkeita, johon putket kiinnitetään klipseillä tai asennusliistoilla. Tämä ratkaisu voi olla edullisempi itse eristysmateriaalin osalta, mutta asennus on työläämpää ja alttiimpi epätarkkuuksille silmukoiden välissä, koska putkia ei johda valmiiksi mikään ulokkeiden ruudukko. Käytännössä sileää polystyreeniä klipseillä käytetään pääasiassa silloin, kun systeemilevyt eivät eri syistä sovellu, esimerkiksi epäsäännöllisten huoneiden muotojen tai lattian rakenteen mukauttamisen tarpeen vuoksi.
Eristyksen paksuus ja sen vaikutus lämpöhäviöihin ja reagointiaikaan
Eristyksen paksuus ja laatu vaikuttavat suoraan kahteen asiaan – järjestelmän kokonaistlämpöhäviöihin alaspäin ja lattialämmityksen reagointiaikaan lämpötilaasetuksen muutokseen.
Mitä paksumpi ja laadukkaampi eristys putkien alla on, sitä vähemmän lämpöä karkaa tarpeettomasti ja sitä enemmän lämpöä todella päätyy sinne, minne sen kuuluukin – huoneeseen lattian yläpuolelle. Tämä tarkoittaa alhaisempia energiankulutuskustannuksia halutun lämpötilan ylläpitämiseksi huoneessa, koska lämmityskattilan tai lämpöpumpun ei tarvitse kompensoida turhia häviöitä alustaan.
Reaktioaika on yhtä tärkeä – eli kuinka nopeasti termostaatin asetuksen muutos näkyy lattialämmityksen pintalämpötilassa. Hyvä eristys auttaa keskittämään lämmön ylöspäin ja rajoittaa sen leviämistä ympäröiviin rakenteisiin, jolloin järjestelmä reagoi muutoksiin joustavammin. Siksi eristyksen valintaan kannattaa kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin lämmityskattilan, lämpöpumpun tai jakotukin valintaan – se on osa järjestelmää, johon pääset käsiksi vain kerran, kun lattia on valettu.
Tämä näkyy entistä selvemmin tiloissa, joissa on lämmittämätön tila alapuolella – esimerkiksi autotallin, kellarin tai maanpinnan yläpuolella – jossa riittämätön eristys aiheuttaa suurimmat lämpöhäviöt alaspäin kaikista tyypillisistä omakotitalon tilanteista.
Eristys märkäjärjestelmässä ja kuivajärjestelmässä
Valinta märkä- ja kuivajärjestelmän välillä vaikuttaa olennaisesti myös eristyksen tyyppiin ja lattiarakenteeseen.
Märkäjärjestelmässä putket valetaan suoraan betonilattiaan – ne ovat siis kirjaimellisesti betonissa. Tämä menetelmä saavuttaa parhaan lämmön varastoinnin ja tasaisimman lämmön jakautumisen, koska lattia itse toimii lämmön varastona. Haittana on korkeampi rakennuskorkeus, tyypillisesti 7–10 cm eristyksen päälle, ja pidempi kuivumisaika ennen järjestelmän käyttöönottoa, joka lasketaan viikoissa. Märkäjärjestelmässä käytetään useimmiten valmiita eristyslevyjä, joissa on kiinnityskohdat putkille, kuten STIROTERMAL DUO 20 – putket pysyvät tukevasti paikoillaan valun ja lattian tärinän aikana.
Kuivajärjestelmässä putket asennetaan valmiisiin levyihin tai asennuslistoihin ilman betonilattiaa, ja erittäin ohuella tasoitteella, esimerkiksi kipsilevyillä. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti remontteihin, joissa lattiaa ei voida korottaa useita senttimetrejä, tai tilanteisiin, joissa lämmitysjärjestelmä on saatava käyttöön nopeasti ilman viikkojen odotusta betonin kuivumista. Myös kuivajärjestelmässä eristyskerroksella on tärkeä tehtävä – se ohjaa lämmön ylöspäin ja estää sen karkaamisen, vaikka järjestelmän kokonaisrakennuskorkeus ja lämmön varastointikyky ovat erilaiset kuin märkäjärjestelmässä.
Valinta kahden vaihtoehdon välillä ei ole vain budjettikysymys, vaan ennen kaikkea käytettävissä olevan rakennuskorkeuden ja järjestelmän käyttöönottoon kuluvan ajan kysymys. Lisätietoja kahden järjestelmän eroista löydät erillisestä artikkelista Märkä- ja kuivajärjestelmä lattialämmityksessä.
Eristyksen yhteys jakotukkeihin ja piirien säätöön
Eristys ja lämpöhäviöt liittyvät myös siihen, miten järjestelmä on jaettu eri piireihin ja miten nämä piirit on säädetty jakotukissa.
Jakotukki on keskeinen osa, joka jakaa veden lämmityskattilasta lattialämmityksen eri piireihin (silmukoihin) ja takaisin – jokaisella huoneella tai vyöhykkeellä on yleensä oma silmukka, joka on liitetty jakotukkiin. Jakotukissa säädetään jokaisen piirin virtaus putken pituuden ja huoneen pinta-alan mukaan, ja siihen asennetaan servomoottoreita, joita huonetermostaatit ohjaavat. Jakotukit ovat yleensä messistä tai ruostumatonta terästä ja sijoitetaan jakotukkukoteloon, joka voidaan asentaa piiloon tai näkyviin.
Jos jonkin huoneen eristys on riittämätön tai huonolaatuinen, huoneessa on suuremmat lämpöhäviöt alaspäin, ja sen pintalämpötilan saavuttaminen vaatii erilaisen virtausasetuksen kuin huoneissa, joissa on hyvä eristys. Hyvin suunniteltu ja tasainen eristys koko pohjaratkaisussa helpottaa myös järjestelmän hydraulista tasapainotusta – yksittäisiä piirejä voidaan säätää ennustettavammin, kun niillä on vertailukelpoiset lämpöhäviöt alustaan.
Ruostavasta teräksestä ja messingistä valmistetut jakotukit täyttävät saman tehtävän, mutta eroavat materiaalin ja hinnan suhteen.
Lattialämmitykseen käytetään yleisesti sekä ruostavasta teräksestä että messingistä valmistettuja jakotukkeja – molemmat tyypit täyttävät saman tehtävän, mutta eroavat materiaalin suhteen.
Ruostavasta teräksestä valmistettu 6-tiejakotukki lattialämmitykseen
Hinta: 115,72 €
Ruostavasta teräksestä valmistettu jakotukki 6 erilliselle lattialämmityspiirille.
Messistä valmistettu 6-tiejakotukki lattialämmitykseen
Hinta: 111,56 €
Messistä valmistettu jakotukki 6 piirille, vaihtoehto ruostavasta teräksestä valmistetulle mallille.
Yksityiskohtaiset ohjeet jakotukin toimintaan ja piirien virtausten säätämiseen löydät artikkelista Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten ne säädetään.
Putkien asettelu eristyksen päälle – meanderi vs. spiraali
Putkien asettelutapaa eristyksen päälle kutsutaan putkien asetteluksi, ja se vaikuttaa suoraan lattialämmityksen pintalämpötilan tasaisuuteen.
Meanderi on yksinkertaisin asettelutapa – putki kulkee yhdensuuntaisissa riveissä koko huoneen läpi. Tämä menetelmä on nopeampi asentaa valmiisiin levyihin, mutta se aiheuttaa pienen lämpötilaeron: putken syöttöpäässä lattia on hieman lämpimämpi, ja lämpötila laskee hieman putken loppua kohti, kun vesi on jo luovuttanut osan lämmöstään ympäristöön.
Spiraali, eli kaksoismeanderi tai spiraali, johtaa syöttö- ja paluuputket vuorotellen vierekkäin. Tämän ansiosta lämpötilaerot tasoittuvat ja lattian pinta on tasaisemmin lämmin koko alueella. Siksi spiraalia suositaan erityisesti ulkoseinillä ja huoneissa, joissa on suuremmat lämpöhäviöt, joissa tasainen pintalämpötila on tärkeämpi kuin asennusnopeus.
Kuten eristyksen valinnassa, myös tässä tapauksessa valmiit eristyslevyt, joissa on kiinnityskohdat putkille, helpottavat valitun asettelun tarkkaa noudattamista – kiinnityskohdat toimivat ohjauspisteinä putkille ja estävät niiden siirtymisen asennuksen aikana. Putkien on oltava tarkoitettu lattialämmitykseen, eli niissä on oltava happisuoja, joka estää hapen pääsyn lämmitysvesiin ja suojaa siten järjestelmän metalliosia – lämmityskattilaa, jakotukkiä ja kiertovesipumppua – korroosiolta.
Putki HEPWORTH lattialämmitykseen, 16 mm
Hinta: 1,48 €/m
PE-RT putki hapellisuojauksella, suunniteltu erityisesti lattialämmitykseen, halkaisija 16 mm.
Lue lisää molemmista asennustavoista, niiden eduista ja tyypillisestä käytöstä artikkelista Asennustavat – kierre vs. spiraali.
Eristys pää- tai lisälämmönlähteenä
On tärkeää päättää jo suunnitteluvaiheessa, kattaa eristys ja koko lattialämmitysjärjestelmä huoneen koko lämmöntarpeen vai täydentääkö se vain muuta lämmönlähdettä. Järjestelmän tiheyttä lattiassa ei voi muuttaa jälkikäteen.
Päätös pää- ja lisälämmönlähteen välillä tulee tehdä jo suunnitteluvaiheessa.
Jos lattialämmitys on suunniteltu päälämmönlähteeksi, sen on katettava koko huoneen lämmöntarve. Tämä vaatii tarkan tehon ja putkien tiheyden laskemisen jo suunnittelussa, sillä putkien silmukoiden välejä ei voi enää muuttaa valun tai lattian asennuksen jälkeen. Tässä tapauksessa myös eristyksen laadulla ja paksuudella on suurempi merkitys – kaikki alaspäin suuntautuva lämmönhukka on kompensoitava suuremmalla teholla, mikä päälämmönlähteessä vaikuttaa suoraan koko lämmitettävän tilan käyttökustannuksiin.
Lisälämmönlähteenä, esimerkiksi vain kylpyhuoneessa lämpöpatterin lisäksi, lattialämmitys ratkaisee pääasiassa lämpölaattian mukavuuden jalkojen alla, kun taas huoneen pääasiallisen lämmöntarpeen kattaa muu lämmönlähde, yleisimmin lämpöpatteri. Lattialämmityksen ja lämpöpatterien yhdistelmä yhdessä järjestelmässä on yleinen ja toimii hyvin, mutta se vaatii oikean hydraulisen tasapainotuksen, sillä lattialämmitys toimii alemmalla lämmitysveden lämpötilalla kuin lämpöpatterit.
Jopa lisäjärjestelmässä eristyksen asentamista putkien alle ei suositella jätettävän – jopa pieni lämmitettävä pinta-ala kylpyhuoneessa ilman eristystä menettää turhaan lämpöä alaspäin sen sijaan, että lämmittäisi tilaa, jossa seisot. Yksityiskohtaisemmat erot kahden lähestymistavan välillä löydät artikkelista Lattialämmitys pää- vai lisälämmönlähteenä.
Lattiamateriaali ja yhteys eristyksen lämmönvastukseen
Eristyksen valinta putkien alle liittyy läheisesti myös siihen, minkälaisen lattiamateriaalin lopulta valitset – molemmat elementit muodostavat yhden lämpöketjun, joka johtaa putkilta seisomaalustaan.
Paras lattiamateriaali lattialämmitykseen on laatta ja kivi, koska niillä on korkea lämmönjohtavuus ja lämpö siirtyy niiden läpi nopeasti huoneeseen. Laminaatti- ja puulattiat ovat myös mahdollisia, mutta niiden on oltava erityisesti sertifioitu lattialämmitykseen – eli niillä on alhaisempi lämmönvastus ja ilmoitettu maksimilämpötila. Valmistajat rajoittavat yleensä tällaisten lattiamateriaalien pintalämpötilaa, tyypillisesti 27–29 °C, jotta puu ei kuivu ja vääntyisi. Matot heikentävät merkittävästi lämmön siirtymistä, eikä niitä yleensä suositella lattialämmityksen kanssa, tai niitä voidaan käyttää vain alhaisella lämmönvastuksella.
Jos valitset lattiamateriaalilla, jolla on korkeampi lämmönvastus, esimerkiksi paksumpi laminaatti, järjestelmän on toimittava korkeammalla lämmitysveden lämpötilalla, jotta saavutetaan haluttu lattialämpötila – ja juuri silloin putkien alla olevasta hyvälaatuisesta eristyksestä on vielä enemmän hyötyä, sillä se estää korkeamman lämpötilan hukkaamisen alaspäin sen sijaan, että se siirtyisi ylöspäin lattian läpi huoneeseen. Hyvä eristys kompensoi osittain myös valitun lattiamateriaalin vähemmän suotuisaa ominaisuuksia, mutta perussääntö – suosia laattaa tai sertifioitua puu- tai laminaattilattiaa – pysyy voimassa. Löydät yksityiskohtaisen katsauksen sopiviin lattiamateriaaleihin artikkelista Mikä lattiamateriaali sopii lattialämmitykseen.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Omakotitalo, jossa asuintila yläkerrassa ja perustuksessa.
Lattialämmityksen rakenteen suunnitteluvaiheet päälämmönlähteenä.
Koska osa lattianpinta-alaa oli suoraan lämmittämättömän autotallin ja perustuksen päällä, laadukkaan ja riittävän paksuisen eristyksen valinta oli erityisen tärkeää – juuri näissä kohdissa lämpöhäviöt alaspäin ovat suurimmat. Eristysmateriaalina käytettiin järjestelmäpolystyreenilevyjä ulokkeilla (STIROTERMAL DUO 20), joihin putket napsahtavat suoraan kiinni ilman lisäkiinnitystä. Tämä takaa myös putkien pysymisen paikoillaan valun ja lattian vibraation aikana.
Suuremman pinta-alan ansiosta alakerrassa järjestelmä jaettiin useisiin erillisiin piireihin, jotka yhdistettiin keskusjakotukkiin. Olohuoneissa, joissa on suurempi ulkoseinän pinta-ala, putket asennettiin spiraalina tasaisemman pintalämpötilan saavuttamiseksi. Pienempiin sisätiloihin riitti yksinkertaisempi putkisto. Koko pinta-alalle valittiin suurikokoinen laatta, jonka korkea lämmönjohtavuus mahdollistaa lämmön nopean siirtymisen huoneeseen – yhdessä laadukkaan putkien alustana olevan eristyksen kanssa järjestelmä toimii alemmalla lämmitysveden lämpötilalla kuin jos eristys olisi alimitoitettu tai laatoitus vähemmän sopiva.
Kerrostaloasunto – kylpyhuoneen remontti lisälämmityksellä. Kerrostaloasuntoon tehtiin osaremontti kylpyhuoneeseen, jossa asukas halusi täydentää olemassa olevaa patterilämmitystä lämpölaattialla jalkojen alla. Koska asunnossa ei ollut mahdollista nostaa lattian tasoa merkittävästi ilman ovien korkeuden ja muiden tilojen jatkuvuuden ongelmia, märkäjärjestelmä paksulla betonilattialla ei ollut vaihtoehto.
Valittiin siis kuivajärjestelmä, jossa putket asennettiin järjestelmälevyihin ohuella tasoitteella kipsilevyistä ilman märkävalua ja viikkojen odotusta sen kuivumista. Jopa tässä ohuemmassa ratkaisussa putkien alla säilytettiin lämmöneristyskerros, joka esti lämmön karkaamisen alapuolella olevan asunnon kattoon – tämä on erityisen tärkeää kerrostaloissa, koska yläpuolisen katon ylilämmitys voi aiheuttaa valituksia.
Lattialämmitys suunniteltiin tässä tapauksessa erityisesti lisälämmönlähteeksi – kylpyhuoneen pääasiallisesta lämpöhäviöstä vastasi edelleen alkuperäinen patteri, kun taas lattialämmitys ratkaisi vain lämpimän laattian tunteen jalkojen alla. Koska lattialämmitys toimii alemmalla lämmitysveden lämpötilalla kuin patteri, putkiston liittämisessä yhteiseen järjestelmään oli tarpeen tasapainottaa molempien piirien hydraulinen tasapaino, jotta molemmat lämmönlähteet toimisivat samanaikaisesti ilman häiriöitä. Lattialämmitykseen valittiin jälleen laatta, joka on sen korkean lämmönjohtavuuden ansiosta paras valinta.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitaanko lattialämmityksen alle aina eristys?
Kyllä. Putkien tai lämmityskaapelien alle asennetaan aina lämmöneristyskerros, jonka tehtävänä on ohjata lämpö ylöspäin huoneeseen ja estää sen karkaaminen alaspäin, naapurin kattoon tai maahan.
Mikä on ero järjestelmälevyn ja sileän polystyreenin välillä?
Järjestelmälevyssä on pinnalla ulokkeita, joihin putket napsahtavat suoraan kiinni ilman lisäkiinnitystä, mikä nopeuttaa asennusta ja varmistaa tarkan putkien välin. Sileässä polystyreenissä ei ole muotoiltua pintaa ja putket kiinnitetään niihin klemmareilla tai asennuslistoilla.
Vaikuttaako eristyksen paksuus energiankulutukseen?
Kyllä. Paksumpi ja laadukkaampi eristys vähentää lämpöhäviöitä alaspäin, joten enemmän tuotettua lämpöä lämmittää todella huonetta sen sijaan, että se karkaisi alustaan – tämä näkyy alhaisempana energiankulutuksena saman lämpötilan ylläpitämiseksi.
Millaista eristystä käytetään märkäjärjestelmässä ja millaista kuivajärjestelmässä?
Märkäjärjestelmässä betonilattialla käytetään yleisimmin järjestelmäeristyslevyjä ulokkeilla, joihin putket pysyvät tiukasti myös valun aikana. Kuivajärjestelmässä putket asennetaan järjestelmälevyihin tai asennuslistoihin ohuella tasoitteella, esimerkiksi kipsilevyistä, ilman märkävalua.
Voidaanko eristystä jälkikäteen vaihtaa tai täydentää valun jälkeen?
Ei käytännössä. Eristys muuttuu valun tai lattianpäällysteen asennuksen jälkeen lattian rakenteeseen integroiduksi osaksi, joten sen valintaan on kiinnitettävä huomiota jo projektin vaiheessa, ei jälkikäteen.
Liittyykö eristys myös jakotukin säätöihin?
Epäsuorasti kyllä. Jos jossain huoneessa on heikomman eristyksen vuoksi suuremmat lämpöhäviöt alaspäin, sen piirin jakotukissa tarvitaan erilainen virtausasetus kuin huoneissa, joissa on laadukkaampi eristys. Tasainen eristys koko pohjaratkaisussa helpottaa koko järjestelmän hydraulista tasapainotusta.
Vaikuttaako eristys myös siihen, kuinka nopeasti lattia reagoi termostaatin lämpötilan muutokseen?
Kyllä, laadukas eristys parantaa järjestelmän reaktioaikaa, koska se keskittää lämmön ylöspäin sen sijaan, että se leviäisi ympäröiviin rakenteisiin.
Tarvitaanko eristystä myös silloin, kun lattialämmitys on vain lisälämmönlähde, esimerkiksi kylpyhuoneessa?
Kyllä. Jopa pienemmällä lämmityspinta-alalla eristyksen puuttuessa osa lämmöstä karkaa tarpeettomasti alaspäin sen sijaan, että se lämmittäisi tilaa, jossa seisot – siksi eristyksen jättämistä pois ei suositella edes lisäratkaisuissa.
Aiheeseen liittyvät
- Miten lattialämmitys toimii
- Märkä vs. kuiva lattialämmitysjärjestelmä
- Mikä lattiamateriaali sopii lattialämmitykseen
- Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten ne säädetään
- Putkien asennustavat – spiraali vs. kierre
- Lattialämmitys pää- vai lisälämmönlähteenä
- Lattialämmityksen asennus – vaiheittainen ohje
- Lattialämmityksen huolto, ilmastus ja yleiset viat
- Usein kysytyt kysymykset lattialämmityksestä
Jos et ole varma eristyksen valinnasta projektiisi, kirjoita meille alustan tyyppi ja suunniteltu lattiarakenne – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai ratkaisetko jotain erityistä tilannetta kotona? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
