Miten lattialämmitys toimii
Lattialämmitys on nykyään erittäin suosittu lämmitysratkaisu omakotitaloissa ja huoneistoissa – eikä kyse ole vain muodista. Se on järjestelmä, joka muuttaa pelisäännöt verrattuna perinteisiin pattereihin: lämpö ei tule yhdestä kapeasta lähteestä ikkunan alla, vaan leviää tasaisesti koko lattiapinnasta, jolla kuljet. Tuloksena on miellyttävä, ”lämmin” tunne jalkojen alla ja samalla ei ole kylmiä nurkkia, jotka tunnetut patterilämmityksen omistajat tuntevat.
Tässä artikkelissa selitämme yksityiskohtaisesti, miten lattialämmitys toimii – lämmön siirtymisen periaatteesta putkissa, jotka on valettu lattiaan, märkä- ja kuivajärjestelmien eroista, sopivan lattiamateriaalin valintaan, lämmöneristyksen rooliin sekä jakotukkiin ja putkien asennustapoihin. Kiinnitämme erityistä huomiota myös kysymykseen, onko lattialämmitys ainoa lämmönlähde huoneessa vai vain miellyttävä lisä perinteisten pattereiden rinnalle.
Jos suunnittelet lattialämmitystä uudisrakennuksessa tai remontissa, suosittelemme lukemaan myös artikkelimme siitä, kumman järjestelmän valitset – märkänä vai kuivana, sillä tämä valinta vaikuttaa olennaisesti koko asennusprosessiin ja materiaalien valintaan.
Miten lattialämmitys toimii
Kaksi pääasiallista tapaa toteuttaa lattialämmitys – vesikierto- ja sähköjärjestelmä.
Lattialämmitys lämmittää huoneen tasaisesti putkien kautta, jotka on valettu lattiaan (tai sijoitettu niin sanottuun kuivajärjestelmään lattiapinnoitteen alle), ja putkissa virtaa lämmintä vettä lämmityskattilasta tai lämpöpumpusta – tätä kutsutaan vesikiertojärjestelmäksi. Toinen vaihtoehto on sähköinen lattialämmitys, jossa lämpö syntyy suoraan sähköisissä lämmityskaapeleissa tai -materiaaleissa, jotka on sijoitettu lattiapinnoitteen alle, ilman tarvetta vedelle ja jakotukille.
Keskeinen ero pattereihin verrattuna on se, miten lämpö leviää huoneeseen. Patteri lämmittää ilmaa välittömässä ympäristössään, joka nousee ylös ja huone lämpenee ”ylhäältä alaspäin” – katossa on lämmin, lattialla kylmä. Lattialämmityksessä on päinvastoin: lämpö syntyy suoraan lattiassa, koko pinta-alalta, ja leviää tasaisesti ylöspäin. Tämän ansiosta lämpötilajakauma huoneessa on paljon miellyttävämpi – lämpimintä on siellä, missä sitä eniten tuntee, eli jalkojen kohdalla, ja lämpötila laskee hieman ylöspäin. Juuri tämä ominaisuus tekee lattialämmityksestä niin suositun, erityisesti kylpyhuoneissa, lastenhuoneissa ja olohuoneissa, joissa usein kuljetaan paljain jaloin.
Vesikiertojärjestelmä toimii huomattavasti alhaisemmalla lämmitysveden lämpötilalla kuin patterit – tämä on tärkeää tietää erityisesti, jos yhdistät lattialämmityksen kondensoivaan kaasukattilaan tai lämpöpumppuun, sillä alhaisempi paluveden lämpötila parantaa lämmönlähteen hyötysuhdetta. Sähköinen lattialämmitys ei puolestaan tarvitse kattilaa eikä jakotukkea – lämmityskaapeli tai -materiaali liitetään suoraan sähköverkkoon termostaatin kautta, mikä yksinkertaistaa asennusta, mutta käyttökustannukset riippuvat sähkön hinnasta, ei kattilassa käytetystä polttoaineesta.
Märkä- vai kuivajärjestelmä – mikä on ero
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä putket asennetaan kahdella pääasiallisella tavalla – märkänä tai kuivana. Valinta näiden kahden välillä on yksi tärkeimmistä päätöksistä, jotka on tehtävä ennen asennuksen aloittamista, sillä se vaikuttaa olennaisesti lattian korkeuteen ja työn aikatauluun.
Märkäjärjestelmässä putket valetaan suoraan betonilattian kerrokseen – putket ovat kirjaimellisesti betonin sisällä. Tämä vaihtoehto saavuttaa parhaan lämmön varastoinnin ja tasaisimman lämmön leviämisen koko lattiapintaan, sillä betonilattia toimii lämmön varastoimassa, joka jakaa lämmön tasaisesti ja säilyttää sen myös kiertovesipumpun sammuttamisen jälkeen. Haittana on korkeampi lattian korkeus – tyypillisesti tarvitaan 7–10 cm paksu betonilattia – ja suhteellisen pitkä betonin kuivumisaika ennen järjestelmän käyttöönottoa, mikä voi kestää viikkoja.
Kuivajärjestelmässä putket asennetaan järjestelmäkohtaisiin asennuslevyihin tai asennuslistoihin ilman betonilattiaa. Päällyskerros on ohuempi, yleensä kipsilevyjä. Tämä järjestelmä soveltuu erityisesti remontteihin, joissa lattian korkeutta ei voida nostaa useita senttimetrejä (esimerkiksi ovien tai portaiden vuoksi) tai tilanteisiin, joissa lämmitys on saatava käyttöön nopeasti ilman viikkojen odotusta betonin kuivumiselle.
Valinta märän ja kuivan järjestelmän välillä ei ole siis vain hintaasia, vaan ennen kaikkea kohteen rakennusmahdollisuudet. Yksityiskohtaisemman vertailun molemmista vaihtoehdoista, mukaan lukien milloin kannattaa valita kumpikin ratkaisu, löydät erillisestä artikkelista Märkä vs. kuivajärjestelmä lattialämmityksessä.
Märkäjärjestelmässä putkien alla käytetään lähes aina järjestelmäkohtaista eristyslevyä, jossa on ulokkeet, joihin putket napsautetaan helposti ja pysyvät tarkasti paikoillaan myös betonin valun aikana. Esimerkki tällaisesta levystä on:
Järjestelmäeristyslevy STIROTERMAL DUO 20
Hinta: 12,26 €
Järjestelmäkohtainen polystyreenieristyslevy ulokkeilla putkien kiinnitystä varten – tarkoitettu märkäjärjestelmään.
Mikä lattiapinnoite sopii lattialämmitykseen
Lattiapinnoitteen valinnalla on suora vaikutus siihen, kuinka tehokkaasti lattialämmitys toimii. Paras lattiapinnoite lattialämmitykseen on laatta ja kivi – näillä materiaaleilla on korkea lämmönjohtavuus, minkä ansiosta lämpö putkista siirtyy nopeasti huoneeseen ja järjestelmä reagoi joustavasti lämpötilan muutoksiin. Juuri siksi laattaa yhdistetään usein lattialämmitykseen kylpyhuoneissa, keittiöissä ja eteisaissa.
Laminaatti- ja puulattiat ovat yhteensopivia lattialämmityksen kanssa, mutta niiden on oltava erityisesti sertifioitu lattialämmitykseen. Sertifioidulla materiaalilla on ilmoitettu alhaisempi lämmönvastus ja valmistaja ilmoittaa yleensä myös lattian suurimman sallitun pintalämpötilan, joka puu- ja laminaattipinnoitteissa on tyypillisesti 27–29 °C. Tämä rajoitus ei ole sattumaa – korkeampi lämpötila voi kuivattaa puuta vähitellen ja aiheuttaa sen vääntymistä tai lankkojen välisten rakojen syntymistä. Valitessasi puu- tai laminaattilattiaa lattialämmitykseen, on välttämätöntä tarkistaa tuotteen tekninen tiedote ja varmistaa, että se soveltuu juuri lattialämmitykseen.
Mattot, kuten matot, heikentävät merkittävästi lämmön siirtymistä huoneeseen, sillä tekstiilikuiduilla on korkea lämmönvastus ja ne toimivat enemmän eristeenä kuin lämmön johtimena. Siksi mattoja ei yleensä suositella lattialämmityksen yhteydessä, tai ainoastaan ohuita malleja, joiden lämmönvastus on todettu alhaiseksi. Jos suunnittelet lattialämmityksen ja maton yhdistämistä, kannattaa valinta tarkistaa jo projektin suunnitteluvaiheessa, jotta järjestelmän teho mitoitetaan riittävällä varmalla margilla.
Lisätietoja eri lattiamateriaaleista ja niiden soveltuvuudesta lattialämmitykseen löydät artikkelista Mikä lattiamateriaali sopii lattialämmitykseen.
Lämpöeristys putkien alla – miksi se on välttämätön
Lattialämmityksen putkien alle asennetaan aina lämmöneristyskerros. Yleisimmin käytetään järjestelmäpolystyreenilevyjä, joissa on kiinnityskohdat putkille (kuten aiemmin mainittu STIROTERMAL DUO -levy), tai sitten tasaisia polystyreenilevyjä, joihin putket kiinnitetään klemmareilla tai asennuslistoilla.
Tämän eristyksen tarkoitus on selkeä – ohjata lämpö putkista ylöspäin, lämmitystilaan, ja estää sen karkaaminen alaspäin, esimerkiksi alapuolella olevan asunnon kattoon tai suoraan maaperään. Ilman laadukasta eristystä suuri osa tuotetusta lämmöstä karkaisi sinne, missä sitä ei tarvita, mikä lisäisi käyttökustannuksia ilman hyötyä huoneen lämpömukavuudelle.
Yleisesti ottaen paksumpi ja laadukkaampi eristyskerros vähentää lämmönhukkaa alaspäin ja parantaa samalla koko järjestelmän reagointikykyä – lämpöä ei hukata ”tyhjään” ja se leviää nopeammin sinne, missä sitä tarvitaan, eli lattapintaan. Siksi eristyksen paksuuteen ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota jo projektin suunnitteluvaiheessa, eikä vain asennusvaiheessa.
Yksityiskohtainen katsaus eristystyypeistä, järjestelmälevyistä ja suosituksista erilaisiin rakennuksiin löydät artikkelista Eristys lattialämmityksen alla – polystyreeni ja järjestelmälevyt.
Jakotukki – lattialämmityksen ohjauskeskus
Jakotukki on lämpövesijärjestelmän keskeinen osa. Sen tehtävänä on jakaa lämmintä vettä lämmityskattilasta yksittäisiin lattialämmityksen piireihin ja palauttaa viilennetty vesi takaisin lämmityskattilalle uudelleen lämmitystä varten. Jokaisella huoneella tai suuremmalla alueella on yleensä oma erillinen piiri, joka on kytketty jakotukkiin.
Jakotukissa säädetään jokaisen piirin veden virtausnopeus sen pituuden ja huoneen koon mukaan – pidempi piiri tai suurempi huone vaatii erilaisen virtausnopeuden kuin lyhyt piiri pienessä kylpyhuoneessa. Jakotukkiin asennetaan myös servomoottorit, joita ohjataan huonetermostaateilla – näin voit säätää eri lämpötilat eri huoneisiin ja järjestelmä säätelee veden virtausta kunkin alueen tarpeiden mukaan.
Jakotukit valmistetaan yleensä joko messingistä tai ruostottomasta teräksestä – molemmat materiaalit ovat yleisiä ja eroavat pääasiassa pintakäsittelyltään ja hinnaltaan. Ne sijoitetaan jakotukkikoteloon, joka voi olla joko upotettava (asennettu seinään) tai päällepintainen (asennettu seinän pintaan), riippuen tilan vaatimuksista.
Tutustu tarkemmin jakotukin asetuksiin, piirien tasapainottamiseen ja järjestelmän käynnistämiseen artikkelissa Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten ne säädetään.
Hintavertailu ruostottomasta teräksestä ja messingistä valmistettujen jakotukkujen välillä.
Valikoimastamme löydät jakotukkeja molemmissa yleisissä materiaaleissa:
Ruostottomasta teräksestä valmistettu 6-tie jakotukki lattialämmitykseen
Hinta: 115,72 €
Ruostottomasta teräksestä valmistettu jakotukki kuudelle erilliselle lattialämmityspiirille – sopii asuntoihin ja omakotitaloihin, joissa on useita lämmitysalueita.
Messinkinen 6-tie jakotukki lattialämmitykseen
Hinta: 111,56 €
Messinkinen jakotukki kuudelle lattialämmityspiirille – yleinen ja luotettava vaihtoehto ruostottomalle teräkselle.
Putkien asennustavat – meander tai spiraali
Meander on nopeampi asentaa, spiraali jakaa lämmön tasaisemmin.
Putkien asettelu lattiassa vaikuttaa siihen, kuinka tasaisesti lattia lämpenee. Käytännössä törmäät useimmiten kahteen pääasialliseen asennustapaan – meander-tyyppiseen (kuten niittyä leikattaessa) ja spiraaliin (tunnetaan myös nimellä kaksois-meander).
Meander-tyyppinen asennus on yksinkertaisin tapa – putket kulkevat yhdensuuntaisina riveinä koko huoneen läpi, aivan kuin niittyä leikattaessa. Tämä menetelmä on nopeampi asentaa, koska se vaatii vähemmän monimutkaista reitin suunnittelua. Haittana on, että se aiheuttaa pienen lämpötilaeron huoneen sisällä – lähellä kohtaa, johon lämmin vesi jakotukista tulee, lattia on hieman lämpimämpi, kun taas silmukan lopussa, jossa viileämpi vesi palaa takaisin, lattia on hieman kylmempi.
Spiraali (kaksois-meander) -asennus johtaa sekä syöttö- että paluuputket vuorotellen vierekkäin, jolloin lämpimämpi ja kylmempi osa piiristä vuorottelevat koko huoneen alueella. Tämän ansiosta lämpötilaerot tasoittuvat ja lattian pinta on tasaisemmin lämmin kuin yksinkertaisella meander-asennuksella. Siksi spiraalia suositaan erityisesti ulkoseinillä ja huoneissa, joissa on suuremmat lämpöhäviöt, jotta juuri tämä osa huoneesta saadaan riittävästi ja tasaisesti lämmitettyä.
Valinta meanderin ja spiraalin välillä ei saa olla sattumanvarainen – käytännössä molempia tapoja yhdistellään myös yhden huoneen sisällä, esimerkiksi spiraali ikkunallisen ulkoseinän kohdalla ja meander loppupinta-alalla. Yksityiskohtaiset ohjeet siitä, milloin valita mikäkin menetelmä ja miten se suunnitellaan, löydät artikkelista Putkien asennustavat – meander vs. spiraali.
Riippumatta siitä, minkä asennustavan valitset, itse putkien on oltava tarkoitettu lattialämmitykseen – eli niiden on kestettävä järjestelmän veden lämpötilaa ja painetta sekä oltava varustettu happibarjerilla, joka estää happea tunkeutumasta lämmitysveden sisään ja sitä kautta metalliosien korroosiota (lämmityskattila, pumppu, jakotukki). Esimerkki tällaisesta putkesta on:
HEPWORTH-lattialämmitysputki, 16 mm
Hinta: 1,48 €/m
PE-RT-putki happibarjerilla, halkaisija 16 mm – suunniteltu erityisesti lattialämmitykseen, sopii sekä meander- että spiraaliasennukseen.
Lattialämmitys pää- vai lisälämmönlähteenä
Jo ennen lattialämmitysprojektin suunnittelua on selvitettävä yksi olennainen kysymys – kattaa lattialämmitys huoneen kokonaistapahtumisen tarpeen pääasiallisena lämmönlähteenä vai onko se vain lisämukavuutta tuova elementti yhdessä muun lämmitysjärjestelmän kanssa?
Kuten pääasiallisena lämmönlähteenä suunniteltu lattialämmitys, sen on katettava huoneen kokonaistapahtumisen tarve. Tämä edellyttää tarkan tehon ja putkien tiheyden laskemista jo suunnitteluvaiheessa, koska putkien tiheyttä lattiassa ei voida muuttaa jälkikäteen (eli valun jälkeen tai kuivajärjestelmässä asennuksen jälkeen). Jos tämä vaihe aliarvioidaan, voi käydä niin, että lattialämmitys ei yksinkertaisesti riitä kattamaan huoneen lämpöhäviöitä pakkaspäivinä ja asunnossa tai talossa on kylmempi kuin odotit.
Kuten lisälämmönlähteenä – tyypillisesti esimerkiksi vain kylpyhuoneessa lämpöpatterin lisäksi – lattialämmitys tarjoaa pääasiassa lämpimän lattian tunteen jalkojen alla, kun taas huoneen pääasiallisen lämmitystarpeen kattaa muu lämmitysjärjestelmä, useimmiten lämpöpatteri. Tässä tapauksessa lattialämmityksen teholle ei ole yhtä suuria vaatimuksia, koska sen tehtävänä ei ole lämmittää koko huonetta, vaan vain tarjota miellyttävä lämmön tunne jalkojen alla.
Lattialämmityksen ja lämpöpattereiden yhdistelmä yhdessä lämmitysjärjestelmässä on käytännössä yleinen ja toimii luotettavasti – se vaatii kuitenkin molempien piirien oikean hydraulisen tasapainotuksen. Syynä tähän on, että lattialämmitys toimii huomattavasti alhaisemmalla lämmitysveden lämpötilalla kuin lämpöpatterit, joten molemmilla piireillä on oltava oma lämpötilan säätö (esimerkiksi sekoitusventtiilin avulla lattialämmityspiirille), jotta ne toimivat samanaikaisesti ja luotettavasti.
Lue lisää siitä, miten päätät etukäteen, onko lattialämmityksestä tarkoitus tehdä pää- vai lisälämmönlähde, ja miten se vaikuttaa projektiin ja budjettiin, artikkelista Lattialämmitys pää- vai lisälämmönlähteenä. Jos projektisi on jo valmis ja olet siirtymässä toteutukseen, tutustu myös oppaaseemme Lattialämmityksen asennus – vaiheittainen opas.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Keskeiset päätökset lattialämmitysprojektissa pääasiallisena lämmönlähteenä.
Esimerkki 1 – omakotitalo, jossa lattialämmitys on pääasiallinen lämmönlähde. Uudisrakennus omakotitalo, jossa rakennuttaja suunnitteli jo projektin alussa lattialämmityksen ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi kaikissa asuintiloissa. Alakerrassa valittiin laatta, mikä mahdollisti korkean lämmönjohtavuuden hyödyntämisen täysimääräisesti ja järjestelmän nopean reagoinnin lämpötilan säätöön. Yläkerrassa, makuuhuoneissa, rakennuttaja suosi sertifioitua puulattiaa, joka soveltuu lattialämmitykseen – puulattian rajoitetun maksimipintalämpötilan vuoksi putkien tiheyttä oli suunniteltava suuremmaksi ja tehoa hieman nostettava, jotta huoneen lämpötila pysyisi riittävänä myös kylmimpinä päivinä. Huoneissa, joissa on suurempi ikkunapinta-ala (olohuone, jossa suuret ikkunat puutarhaan), putket asennettiin spiraalina, jotta lämpö jakautuisi tasaisesti myös kylmemmän ikkunaseinän läheisyydessä, kun taas pienemmissä huoneissa, joissa ei ole suuria ikkunoita, riitti yksinkertaisempi meander-asennus. Käytettiin märkäjärjestelmää eristyslevyillä, koska uudisrakennuksessa lattian korkeutta ei tarvinnut rajoittaa ja jakotukit sijoitettiin upotettuihin laatikoihin käytävällä kummassakin kerroksessa erikseen.Esimerkki 2 – kerrostaloasunto, lattialämmitys vain kylpyhuoneessa lisänä pattereille. Kerrostaloasunnossa asuva päätti kylpyhuoneen täysremontin yhteydessä täydentää olemassa olevaa patteria sähköisellä lattialämmityksellä laatoituksen alle. Tarkoituksena ei ollut korvata patteria, vaan varmistaa miellyttävän lämmin laattalattia jalkojen alla suihkun jälkeen, sillä kylpyhuoneessa kuljetaan usein paljain jaloin. Koska kyseessä oli asunnon remontti ilman mahdollisuutta merkittävästi nostaa lattiaa, ohut lämmitysmatto oli tässä tapauksessa käytännöllisempi kuin vesikiertoisten järjestelmien kuiva asennus, joka olisi joka tapauksessa vaatinut liitännän jakotukkiin ja vesijohtoihin, eikä pienessä kylpyhuoneessa olisi ollut tilaa tai järkeä sille. Kylpyhuoneen patteri kattaa edelleen pääosan huoneen lämmitystarpeesta, kun taas lattialämmitys ratkaisee ainoastaan mukavuuden – juuri sellainen tilanne, jossa lattialämmitys toimii lisä- eikä pääasiallisena lämmönlähteenä.
Usein kysytyt kysymykset lattialämmityksestä
Voidaanko lattialämmitys asentaa myös kerrostaloasuntoon, vai onko se vain omakotitaloihin?
Kyllä, lattialämmitys voidaan toteuttaa myös kerrostaloasunnossa. Remontissa, jossa lattiaa ei voida merkittävästi korottaa, on suositeltavampi kuiva järjestelmä tai sähköinen lattialämmitys, joka vaatii ohuemman rakennuskorkeuden kuin betivalulla varustettu märkätapa.
Pitääkö lämmitysputkien olla koko lattian alla, vai riittääkö vain osa huoneesta?
Se riippuu siitä, onko lattialämmityksen tarkoitus olla pääasiallinen vai vain lisälämmönlähde. Pääasiallisena lämmönlähteenä sen on katettava riittävän suuri pinta-ala koko huoneen lämmitystarpeen tyydyttämiseksi, kun taas lisämukavuutta tuottavana elementtinä (esimerkiksi kylpyhuoneessa patterin ohella) riittää lämmityksen kohdistaminen vain osaan lattiasta.
Mikä on ero märkä- ja kuivatapajärjestelmien välillä tavallisen käyttäjän näkökulmasta?
Märkätapajärjestelmä, jossa putket valetaan betoniin, tarjoaa paremman lämmön varastoinnin ja tasaisemman lämmön, mutta vaatii korkeamman rakennuskorkeuden ja pidemmän kuivumisajan ennen käyttöönottoa. Kuivatapajärjestelmä on nopeampi asentaa ja sopii erityisesti remontteihin, joissa lattian korkeus on rajattu.
Voinko laittaa lattialämmityksen päälle puulattian, vai täytyykö sen olla aina laatta?
Laatta on suositeltavin korkean lämmönjohtavuutensa ansiosta, mutta myös puu- ja laminaattilattiat ovat mahdollisia – niiden on kuitenkin oltava erityisesti lattialämmitykseen sertifioituja, ja niillä on oltava ilmoitettu maksimilämpötila, yleensä 27–29 °C.
Miksi putkien alle tarvitaan eristys, vaikka lämmön pitäisi kulkea ylöspäin?
Ilman eristystä osa lämmöstä karkaisi alaspäin – naapurin kattoon tai maaperään – sen sijaan, että sitä käytettäisiin huoneen lämmittämiseen. Eristys ohjaa lämmön ylöspäin ja parantaa järjestelmän reagointinopeutta termostaatin asetusten muutoksiin.
Mitä jakotukki tarkalleen ottaen tekee, ja tarvitaanko sitä jokaiseen huoneeseen?
Jakotukki on keskeinen elementti, joka jakaa veden lämmityskattilasta yksittäisiin lattialämmityspiireihin ja takaisin. Sitä ei tarvita jokaiseen huoneeseen – se sijoitetaan yleensä keskitetysti (esimerkiksi jakotukkikaappiin eteisessä) ja siitä johtaa erilliset piirit yksittäisiin huoneisiin tai vyöhykkeisiin.
Mikä on putkien asennuksen ero kierre- ja spiraalimenetelmällä, ja pitääkö minun valita vain yksi menetelmä koko taloon?
Kierre on helpompi asentaa, mutta se luo pienen lämpötilaeron huoneessa. Spiraali tasoittaa lämpötilaeroja ja soveltuu paremmin ulkoseinille, joissa on suuremmat lämmönhäviöt. Molempia menetelmiä voidaan yhdistää myös yhdessä talossa, kunkin huoneen tarpeiden mukaan.
Voidaanko lattialämmitystä yhdistää pattereihin yhdessä talossa?
Kyllä, tämä yhdistelmä on yleinen ja toimii luotettavasti. Se vaatii kuitenkin oikean hydraulisen tasapainotuksen, koska lattialämmitys toimii alemmalla lämmönlähteen veden lämpötilalla kuin patterit – siksi lattialämmityspiirille käytetään yleensä erillistä lämmönsäätöä.
Onko sähköinen lattialämmitys huonompi kuin vesikiertoinen?
Ei ole kyse siitä, kumpi on ”huonompi” tai ”parempi”, vaan sopivuudesta kyseiseen tilanteeseen. Sähköinen lattialämmitys liitetään yksinkertaisesti suoraan sähköverkkoon termostaatin kautta ilman jakotukkea ja vesijohtoja, mikä on edullista erityisesti pienillä pinnoilla tai jälkiasennuksissa, esimerkiksi kylpyhuoneen remontissa.
Liittyvät aiheet
- Märkätapa vs. kuivatapa lattialämmityksessä
- Mikä lattiamateriaali sopii lattialämmitykseen
- Eristys lattialämmityksen alle – polystyreeni ja järjestelmälevyt
- Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten ne säädetään
- Putkien asennustavat – kierre vs. spiraali
- Lattialämmitys pää- vai lisälämmönlähteenä
- Lattialämmityksen asennus – vaiheittainen ohje
- Lattialämmityksen huolto, ilmastus ja yleiset viat
- Usein kysytyt kysymykset lattialämmityksestä
Jos suunnittelet lattialämmitystä kotiisi, ota meihin yhteyttä ja kerro lattiamateriaalista ja huoneiden pinta-alasta – autamme mielellämme suunnittelussa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita vai tarvitsetko apua kodin erityistilanteessa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
