Huolto, ilmastus ja lattialämmityksen yleiset viat
Lattialämmitys on yksi luotettavimmista lämmitysmuodoista, joita nykyään löytyy sekä omakotitaloista että huoneistoista. Koska se on piilotettu lattian alle, sen viat eivät välttämättä näy heti yhtä selvästi kuin esimerkiksi tippuva lämpöpatteri – useimmiten ne ilmoittelevat itsestään epäsuorasti: kylmemmällä kohtaa lattiaa, epätasaisella lämmöllä huoneessa tai hiljaisella, mutta huomattavalla energiankulutuksen kasvulla. Siksi säännöllinen huolto, oikea ilmanpoisto ja kyky tunnistaa ensimmäiset viat ovat avainasemassa koko järjestelmän pitkäikäisyydelle ja mukavuudelle.
Muistetaan lyhyesti periaate: lattialämmitys lämmittää huoneen tasaisesti lattiaan valettujen putkien (tai kuivajärjestelmässä pintamateriaalin alle sijoitettujen putkien) kautta, joissa kulkee lämmintä vettä lämmityskattilasta tai lämpöpumputa – kyseessä on vesikiertoinen järjestelmä. On olemassa myös sähköinen lattialämmitys, jossa käytetään lämmityskaapeleita tai -mattoja. Lämpö leviää suuren pinta-alan ansiosta tasaisesti ja nousee ylöspäin, mikä luo miellyttävän lämmön tunteen jaloissa ilman kylmiä nurkkia, jotka ovat tyypillisiä perinteiselle patterilämmitykselle. Juuri tämä „pinta-ala” on myös syy siihen, miksi viat etsitään eri tavalla kuin pattereista – et tarkista yhtä patteria, vaan koko putkiston, joka on piilotettu lattiarakenteisiin.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä voit tarkistaa ja korjata itse lattialämmityksessäsi, mitkä ovat yleisimmät viat sekä märissä että kuivissa järjestelmissä, miksi ilmanpoisto on yleisin huoltotoimenpide ja milloin on järkevää kutsua ammattilainen. Artikkelissa on myös kaksi todellista esimerkkiä käytännöstä ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita meille lähetetään lattialämmityksen huollosta.
Miksi säännöllinen lattialämmityksen huolto on tärkeää
Koska itse putkisto on asennuksen jälkeen käytännössä saavuttamaton (valettu betoniin tai piilotettu pintamateriaalin alle kuivajärjestelmässä), huoltotoimenpiteet keskittyvät aina järjestelmän saatavilla oleviin osiin – jakotukkiin, servomoottoreihin, huonetermostaatteihin ja tarvittaessa kiertovesipumppuun. Juuri nämä komponentit useimmiten kertovat, että järjestelmässä on jotain vialla ennen kuin ongelma ilmenee lattian pinnalla.
On myös tärkeää ymmärtää, toimiiko lattialämmitys pääasiallisena vai vain lisälämmitysmuotona. Jos lattialämmitys on suunniteltu pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, se kattaa koko huoneen lämmöntarpeen ja mikä tahansa vika (esimerkiksi ilma yhdessä piirissä) näkyy selvemmin – huone ei yksinkertaisesti lämpene haluttuun lämpötilaan. Lisäjärjestelmässä, tyypillisesti kylpyhuoneessa patterin ohella, vian vaikutus on vähemmän dramaattinen, koska pääasiallisen lämmöntarpeen kattaa muu järjestelmä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lisäjärjestelmän huoltoa voi laiminlyödä – sen oireet ovat vain vähemmän huomattavia ja siksi helpompi huomata.
Tämä minimi riittää tehtäväksi lämmityskauden alussa ja lopussa.
Suositeltu väli on yksinkertainen: kerran tai kahdesti vuodessa (tyypillisesti lämmityskauden alussa ja lopussa) tarkista jakotukki visuaalisesti, varmista, että kaikki servomoottorit reagoivat huonetermostaatteihin, ja ilmaa järjestelmä heti, kun epätasainen lämpö herättää epäilyksiä. Tämä sääntö pätee yhtä hyvin omakotitaloihin, joissa on laaja putkisto, kuin myös huoneistoihin, joissa on yksi tai kaksi piiriä.
Lattialämmityksen ilmanpoisto – yleisin huoltotoimenpide
Keskeinen paikka, jossa lattialämmityksen kanssa voi „työskennellä” ilman lattian avaamista, on jakotukki. Se on osa, joka jakaa veden lämmityskattilasta yksittäisiin piireihin (silmukoihin) lattialämmityksessä ja takaisin – jokaisella huoneella tai vyöhykkeellä on yleensä oma silmukka, joka on kytketty jakotukkiin. Jakotukissa säädetään virtaus kunkin piirin mukaan silmukan pituuden ja huoneen pinta-alan perusteella, ja siihen asennetaan servomoottorit, joita ohjataan yksittäisten vyöhykkeiden huonetermostaateilla. Juuri täällä, jakotukin rungossa, ovat piirien ilmanpoistoventtiilit – ja ilmanpoisto on ylivoimaisesti yleisin huoltotoimenpide, jonka lattialämmityksen kanssa teemme.
Periaate on yksinkertainen: jos piiriin kertyy ilmaa, se muodostaa ilmakuplan, joka estää veden virtausta kyseisessä silmukassa. Tämä ilmenee joko täysin kylmänä lattian osana tai hieman kylmempänä kohtana verrattuna muuhun huoneeseen, tai tunnusomaisena kuplimisena tai lorinana putkissa, joka kuuluu erityisesti kiertovesipumpun käynnistyessä. Ilmanpoisto suoritetaan vaiheittain jokaiselle piirille erikseen – piiriin tuleva vesi suljetaan, ilmanpoistoventtiiliä avataan varovasti ja ilmaa päästetään ulos yhdessä pienen määrän veden kanssa, kunnes ulos tulee tasainen virtaus ilman kuplia. Sitten venttiili suljetaan ja piiri avataan uudelleen toimintaan.
Ruostottomasta teräksestä valmistettu malli on vain muutaman euron kalliimpi, mutta korroosionkestävämpi.
Itse jakotukin laatu ja materiaali vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka luotettavasti tämä prosessi sujuu, kuinka hyvin venttiilit tiivistävät ja kuinka kauan jakotukki kestää korroosiota vastustaen. Suuremmassa remontissa tai jos alkuperäinen jakotukki on jo vanha (näkyvää korroosiota, vaikeasti käytettäviä venttiilejä, vuotavia liitoksia), kannattaa valita tunnettu 6-piirinen malli valmistettu messingistä tai ruostottomasta teräksestä:
6-osainen ruostottomasta teräksestä valmistettu jakotukki lattialämmitykseen
Ruostottomasta teräksestä valmistettu jakotukki 6 erilliselle lattialämmityspiirille – kestävä rakenne, joka kestää korroosiota ja sopii myös vaativiin käyttöolosuhteisiin.
Hinta: 115,72 €
Messinginen jakotukki 6-liittimellä lattialämmitykseen
Messinginen jakotukki kuudelle lämmityspiirille – yleinen ja luotettava vaihtoehto ruostavasta teräksestä valmistetulle, sopii hyvin vanhemman, vuotavan jakotukin korvaamiseen.
Hinta: 111,56 €
Mistä ilma pääsee lattialämmitysjärjestelmään ja miten sitä voi välttää?
Ilmaa pääsee suljettuun lattialämmitysjärjestelmään useilla tavoilla. Yleisin syy on suurempi muutos järjestelmässä – esimerkiksi jakotukin vaihto, vuodon korjaus tai veden lisääminen, joka on tarpeen, kun paine laskee merkittävästi. Järjestelmään lisättävä vesi sisältää aina jonkin verran liuenneena olevaa ilmaa, joka vähitellen vapautuu järjestelmässä, erityisesti putkiston korkeimmissa kohdissa ja jakotukissa.
Toinen, vähemmän huomattava syy on mikroskooppinen vuoto, jonka kautta järjestelmään imeytyy hitaasti ilmaa, vaikka vettä ei välttämättä karkaa näkyvästi. Siksi on hyvä idea ilmata järjestelmä aina suuremman muutoksen jälkeen – korjauksen, komponentin vaihdon tai suuremman vesimäärän lisäämisen jälkeen – vaikka ongelmia ei näkyisi ulospäin. Näin vältät tilanteen, jossa ilmakupla aiheuttaa ongelmia vasta useiden viikkojen kuluttua, esimerkiksi selittämättömänä kylmänä kohtana muuten toimivassa lattiassa.
Yleiset ongelmat märkä- ja kuivajärjestelmissä
Putkien asennustapa määrää, millaiset ongelmat ovat tyypillisiä ja kuinka vaikea niiden korjaus on.
Putkien asennustapa vaikuttaa suoraan myös siihen, millaiset ongelmat ovat kyseisessä järjestelmässä tyypillisiä ja kuinka vaikeita ne ovat ratkaista. Märkäjärjestelmässä, jossa putket valetaan suoraan betonilattiaan, putkiston vuodon paikantaminen ja korjaaminen on monimutkaista – vaurioituneeseen kohtaan pääsee vain lattiaa rikkomalla. Siksi märkäjärjestelmässä painotetaan laadukkaita putkia hapellisen diffuusion estävällä kerroksella jo asennusvaiheessa ja huolellista painetestausta ennen lattiapinnan valua – jälkikäteen tehtävä korjaus on aina hankalampi ja kalliimpi kuin kuivajärjestelmässä.
Kuivajärjestelmä, jossa putket asennetaan järjestelmälevyihin tai asennuslistoihin ilman betonilattiaa, on helpompi korjata – pintamateriaali voidaan osittain purkaa. Kuivajärjestelmän tyypillinen ongelma on mekaaninen – jos järjestelmälevyt eivät ole asennusvaiheessa kunnolla kiinni tai niiden ja pintamateriaalin välissä on rako, lattiassa voi esiintyä lievää narinaa tai paikallista lämmönjohtamisen heikkenemistä kontaktin ollessa puutteellinen.
Kummassakin järjestelmässä suurin osa todellisista ”vioista”, joita kohtaamme, ei ole itse putkien vaurioita (tämä on melko harvinaista), vaan ongelmia helposti saatavilla olevissa komponenteissa – jakotukissa, servomoottoreissa, termostaateissa tai ilmassa järjestelmässä. Itse putken vuoto on vasta viimeinen asia, joka on tarkistettava, kun kaikki muut mahdollisuudet on suljettu pois.
Ongelmat, jotka johtuvat sopimattomasta tai riittämättömästä lämmöneristyksestä
Lattialämmityksen putkien alle asennetaan aina lämmöneristyskerros – yleisimmin järjestelmäpolystyreenilevyjä putkien kiinnityksellä tai sileää polystyreeniä putkien kiinnityksellä klipseillä tai listoilla. Sen tehtävänä on ohjata lämpö ylöspäin huoneeseen ja estää sen karkaaminen alaspäin – naapurin kattoon tai maahan pohjakerroksissa.
Jos tämä kerros on vanhemmassa asennuksessa liian ohut, huonolaatuinen tai paikoin vaurioitunut tai puuttuu (esimerkiksi lisäaukkojen kohdalla lattiassa), järjestelmä menettää huomattavasti enemmän lämpöä alaspäin kuin mitä suunnitelmissa on otettu huomioon. Käytännössä tämä ilmenee kahden oireen yhdistelmänä: huone lämpenee hitaammin ja huonommin kuin pitäisi ja samalla energiankulutus kasvaa, koska lämmityskattila tai lämpöpumppu joutuu tuottamaan enemmän lämpöä korvatakseen sen, mikä karkaa väärään suuntaan. Tämä voidaan helposti sekoittaa jakotukin ongelmaan tai ilmaan järjestelmässä, mutta todellisuudessa kyse on jo rakenteellisesta puutteesta, joka voidaan korjata vain suuremmassa remontissa – eristyskerroksen vaihtamalla tai lisäämällä ennen putkien ja lattiapinnan uudelleen asennusta.
Remontin yhteydessä tai uuden piirin lisäämisen yhteydessä on tärkeää olla säästämättä juuri tässä kerroksessa:
Järjestelmäeristyslevy STIROTERMAL DUO 20
Järjestelmäpolystyreenilevy putkien kiinnityksellä, tarkoitettu märkäjärjestelmän lattialämmitykseen – varmistaa, että lämpö suuntautuu ylöspäin huoneeseen eikä rakenteisiin lattian alla.
Hinta: 12,26 €
Epätasainen lämpö lattiassa – virheet putkien asennuksessa
Putkien asennustapa on toinen tekijä, jota on hyvin vaikea korjata jälkikäteen, mutta jonka vaikutukset näkyvät tarkalleen kuin ”vika” – epätasaisena lämpönä lattiassa. Kierre (meander), eli putket, jotka kulkevat rinnakkaisissa riveissä koko huoneen läpi, on helpoin ja nopein asennustapa, mutta se luo pienen lämpötilaeron – putken alussa lattia on hieman lämpimämpi, loppua kohti vesi jäähtyy hieman ja lattia on siellä viileämpi. Tavallisissa huoneissa tämä ero on merkityksetön, mutta huoneissa, joissa on suuret lämmönhäviöt – tyypillisesti suurten ikkunapintojen tai talon ulkoseinien kohdalla – ero voi olla huomattava.
Spiraali (kaksinkertainen meander, spiraali) ratkaisee juuri tämän ongelman – sekä meno- että paluputket kulkevat vuorotellen vierekkäin, jolloin lämpötilaerot tasoittuvat ja lattian pinta on tasaisemmin lämmin koko alueelta. Sitä käytetään siksi pääasiassa ulkoseinillä ja huoneissa, joissa on suuremmat lämmönhäviöt, jolloin putki aiheuttaisi epämiellyttävän näkyvän eron huoneen reunoissa.
Jos alkuperäisessä asennuksessa valittiin putki siellä, missä spiraali olisi ollut sopivampi (esimerkiksi ajan tai materiaalin säästämiseksi), tuloksena on pysyvä, toistuva tunne "epätasaisesta" lattiasta – huoneen toinen puoli on aina hieman kylmempi, riippumatta termostaatin asetuksista. Tätä ei voida korjata huoltotoimenpiteellä jakotukissa tai ilmanpoistolla – se on suunnittelun seuraus, johon voidaan puuttua vain itse lattiaa avaamalla. Uudistuksessa tai piirin laajennuksessa on siksi tärkeää käyttää laadukkaita putkia, joiden parametrit vastaavat järjestelmän loppuosia:
HEPWORTH lattialämmitysputki, 16 mm
PE-RT putki hapellalla esteellä, suunniteltu erityisesti lattialämmitykseen, halkaisija 16 mm – sopii korjauksiin, laajennuksiin tai piirin täydentämiseen, jotta se vastaa järjestelmän loppupään parametreja.
Hinta: 1,48 €/m
Ongelmia lattiamateriaalissa ja pinnan ylilämmityksessä
Huolto-ongelma, joka ei suoraan liity putkistoon, mutta ilmenee samalla tavalla epämiellyttävänä, liittyy lattiamateriaalin valintaan. Paras materiaali lattialämmitykseen on laatta ja kivi – niillä on korkea lämmönjohtavuus ja lämpö siirtyy niiden läpi nopeasti huoneeseen. Laminaatti- ja puulattiat ovat myös mahdollisia, mutta niiden on oltava erityisesti sertifioitu lattialämmitykseen (niillä on ilmoitettu alhaisempi lämmönvastus ja maksimilämpötila) ja valmistaja yleensä rajoittaa lattian pinnan maksimilämpötilaa tyypillisesti 27–29 °C, jotta puu ei kuivu ja väänny.
Jos tätä rajaa ylitetään – esimerkiksi siksi, että termostaatti ei ole asetettu rajoittamaan pinnan lämpötilaa tai materiaali ei ole oikein sertifioitu kyseiselle lattialämmitystyypille – se ilmenee puun asteittaisena kuivumisena, sen väännyttämisenä, rakojen syntymisenä lamellien välille tai lakan halkeamisena pinnalla. Tämä voidaan helposti virheellisesti pitää lattian valmistusvikana, mutta syy on useimmiten väärä maksimilämpötilan asetus lattian alla olevalle lämmityspiirille.
Matot ovat ongelmallisin vaihtoehto lattialämmityksen kannalta – ne heikentävät merkittävästi lämmön siirtymistä, joten samaa mukavuutta varten kulutetaan enemmän energiaa ja järjestelmän on toimittava korkeammalla veden lämpötilalla, mikä lisää myös komponenttien kulumista. Jos aiotaan vaihtaa lattiamateriaali olemassa olevan lattialämmityksen päälle, kannattaa tämä muutos keskustella etukäteen juuri lämpövastuksen vuoksi.
Lattialämmitys pää- vai lisälähteenä – ongelmia virheellisen suunnittelun vuoksi
Jokainen tunne "lattialämmitys ei toimi kunnolla" ei ole välttämättä todellinen vika. Hyvin yleistä on, että lattialämmitys on suunniteltu lisälämmitys lähteeksi – esimerkiksi vain kylpyhuoneeseen patterin rinnalle – jotta varmistetaan lämpimän lattian mukavuus jalkojen alla, mutta huoneen pääasiallisen lämmön tarpeen kattaa muu lähde. Jos käyttäjä sitten odottaa, että tämä lattialämmitys yksinään lämmittää koko huoneen haluttuun lämpötilaan, pettymys on looginen seuraus virheellisistä odotuksista, ei teknisestä viasta.
Lattialämmityksen ja pattereiden yhdistelmä yhdessä järjestelmässä on yleinen ja toimii hyvin, mutta se vaatii oikean hydraulisen tasapainotuksen, koska lattialämmitys toimii huomattavasti alhaisemmalla veden lämpötilalla kuin patterit. Jos tämä tasapaino häiriintyy – esimerkiksi remontin, patterin vaihtamisen toiseen tyyppiin tai jakotukkeen puuttumisen jälkeen – voi käydä niin, että yksi piiri (esimerkiksi patteripiiri) saa kohtuuttomasti enemmän tehoa lattialämmityspiirin kustannuksella tai päinvastoin. Tämä ilmenee yhtenä piirin "vikana", vaikka todellisuudessa kyse on väärästä suhteesta niiden välillä, joka voidaan korjata jakotukissa ja patterien venttiileissä, ilman itse putkistoon puuttumista.
Suunniteltaessa lattialämmitystä pääasialliseksi lämmitys lähteeksi on tärkeää laskea huolellisesti teho ja putkien tiheys jo alussa – putkien tiheyttä ei voida jälkikäteen muuttaa. Jos myöhemmin osoittautuu, että huone ei saavuta haluttua lämpötilaa ja kaikki muut syyt (ilma, eristys, jakotukki) on suljettu pois, voi kyse olla alun perin alimitoitetusta suunnittelusta, johon voidaan puuttua vain lisälämmitys lähteellä, ei huoltotoimenpiteellä.
Milloin kutsua huolto teknikko ja mitä voit tarkistaa itse
Ennen kuin kutsut huolto teknikkoa, kannattaa käydä läpi muutamia vaiheita, jotka käyttäjäkin voi suorittaa ilman ammattikoulutusta:
- Tarkista jakotukki visuaalisesti – näkyvät vuodot, vesipisarat, korroosio liitoksissa.
- Vertaa eri piirien lämpötilaa jakotukissa kädellä – selvästi kylmempi piiri on ensimmäinen merkki ilmasta tai tukoksesta.
- Varmista, että jakotukin servomoottorit reagoivat huonetermostaatin lämpötilan muutokseen – muutoksen yhteydessä pitäisi kuulua hiljainen napsahdus ja pieni liike.
- Yritä varovasti poistaa ilmaa epäillystä piiristä jakotukin venttiilin kautta.
- Jos käytettävissä on, tarkista paine järjestelmässä kattilan manometrissä – merkittävä lasku verrattuna normaaliin tilaan viittaa vuotoon putkistossa.
Jos ongelma jatkuu näiden vaiheiden jälkeen – eli huone pysyy jatkuvasti kylmänä myös ilmanpoiston jälkeen, näkyvä vesivuoto ilmenee tai paine järjestelmässä laskee toistuvasti – on aika kutsua ammattilainen. Hän voi esimerkiksi termokameran avulla näyttää lämpötilan jakautumisen suoraan lattian pinnalle ja paikantaa tarkasti kylmän kohdan tai diagnosoida tukkeutuneen tai vaurioituneen piirin ilman koko lattiaa purkamatta. Yksityiskohtainen asennusohje ja siihen liittyvät vaiheet, jotka auttavat ymmärtämään, missä järjestelmässä voidaan puuttua, löytyvät myös artikkelista lattialämmityksen asennus vaihe vaiheelta.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Molemmat tapaukset osoittavat, että useimmat ongelmat voidaan ratkaista ilman lattiaan puuttumista.
Omakotitalo märkäjärjestelmällä pääasiallisena lämmityslähteenä. Omakotitalon alakerrassa, jossa lattialämmitys kattoi koko lämmöntarpeen kaikissa huoneissa, ilmeni muutaman vuoden ongelmattoman käytön jälkeen ilmiö, että yksi lastenhuoneista oli jatkuvasti kylmempi kuin muu alakerta, vaikka huonetermostaatti näytti asetettua lämpötilaa. Jakotukin tarkastuksessa kädellä tunnusteltuna vahvistui, että kyseisen huoneen piiri oli selvästi kylmempi kuin muut. Varovaisen ilmanpoiston jälkeen tästä piiristä jakotukin venttiilin kautta vapautui ilmaa yhdessä pienen vesimäärän kanssa ja virtaus tasoittui muiden piirien kanssa. Kahden päivän kuluttua huoneen lattian lämpötila yhtenäistyi muun alakerran kanssa. Jälkikäteen todennäköiseksi syyksi tunnistettiin veden täyttäminen järjestelmään muutama kuukausi aiemmin pienen huoltotoimenpiteen jälkeen kattilassa, jonka jälkeen järjestelmää ei ollut ilmanpoistettu huolellisesti kaikissa piireissä, vaan ainoastaan jakotukkeen lähimmässä.Kerrostaloasunto lattialämmityksellä kylpyhuoneessa. Asunnossa, jossa lattialämmitys oli alun perin lisätty vain kylpyhuoneeseen mukavuutta tuottamaan patterin rinnalle (muissa huoneissa oli vain patterijärjestelmä), kylpyhuone remontoitiin ja alkuperäinen laatoitus korvattiin suurempikokoisella laatoituksella, jolla on erilainen lämmönvastus. Remontin jälkeen ilmeni valituksia siitä, että kylpyhuone ei "lämpene riittävästi" verrattuna tilaan ennen remonttia. Tarkastuksessa paljastui, että kyseessä on kahden asian yhdistelmä: ensinnäkin, lattialämmitys oli suunniteltu alusta alkaen vain lisälämmityslähteeksi (lämpimän laattapinnan tuottamiseksi jalkojen alla), ei pääasialliseksi lämmitysmuodoksi koko huoneelle, joten edes alkuperäisessä tilassa sillä ei ollut itsellään lämmitystehoa koko kylpyhuoneen lämmitykseen. Toiseksi, remontin jälkeen lattialämmityksen ja patterin välistä hydraulista tasapainotusta ei ollut sopeutettu, joten patteri sai todellisuudessa suhteettoman suuren osan tehosta, kun taas lattialämmityspiiri oli mitoitettu entistä alhaisemmaksi. Tasapainotuksen uudelleen säätämisen jälkeen jakotukissa ja patterin venttiileissä huoneen mukavuus parani huomattavasti, mutta samalla varmistui, että kylpyhuoneen pääasiallisen lämmitystarpeen täytyy edelleen täyttää toimiva patteri – lattialämmitys toimii edelleen vain lisänä lämmölle jalkojen alla.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuinka usein lattialämmitys pitää ilmata?
Normaalikäytössä ilman muutoksia järjestelmään riittää tarkistus ja tarvittaessa ilmaus kerran vuodessa, mieluiten lämmityskauden alussa. Jokaisen suuremman muutoksen jälkeen putkistossa (korjaus, jakotukin vaihto, suuremman vesimäärän lisäys) on hyvä ilmaus kaikki piirit uudelleen, vaikka ulkoisesti ongelmia ei näkyisikään.
Miten tiedän, että lattialämmitysjärjestelmässä on ilmaa?
Tyypillisiä oireita ovat kylmempi kohta lattiassa verrattuna muuhun huoneeseen, kupliminen tai lorina putkissa tai jakotukissa lämmityksen käynnistyessä, tai selvästi alhaisempi lämpötila yhdellä piirillä kun lämpötilaa tarkistaa kädellä jakotukissa.
Voiko betoniin valettujen putkien vuodon korjata (märkäjärjestelmä)?
Kyllä, mutta se on monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin kuivajärjestelmässä, koska vahingoittuneeseen kohtaan ei pääse käsiksi ilman lattian rikkomista. Siksi märkäjärjestelmässä painotetaan niin laadukkaita putkia, joissa on happisuoja, ja painetestaus jo ennen lattian valua.
Miksi yksi huone on kylmempi kuin muut, vaikka termostaatti näyttää halutun ilman lämpötilan?
Termostaatti mittaa huoneen ilman lämpötilaa, ei lattian pinnan lämpötilan tasaisuutta. Syynä voi olla ilma piirissä, väärin säädetty virtaus jakotukissa tai alkuperäinen putkien asennustapa (haara putkistossa haan sijaan) huoneessa, jossa on suuremmat lämmönhäviöt.
Voiko putkien alle asennettu huono eristys aiheuttaa vian, vai vain suuremman energiankulutuksen?
Se aiheuttaa molempia – huone lämpenee hitaammin ja huonommin ja samalla energiankulutus kasvaa, koska osa lämmöstä karkaa alaspäin sen sijaan, että se jäisi huoneeseen. Tämä voidaan virheellisesti luulla jakotukin ongelmaksi, mutta ongelma on jo lattian rakenteessa.
Kuinka usein jakotukki ja servomoottorit pitää tarkistaa?
Riittää visuaalinen tarkastus kerran tai kahdesti vuodessa – lämmityskauden alussa ja lopussa. Tarkistetaan liitosten tiiviys, mahdollinen korroosio ja se, reagoivatko servomoottorit lämpötilan muutokseen termostaateissa.
Miksi puu- tai laminaattilattia vääntyy tai narahtaa lattialämmityksen päällä?
Yleisin syy on maksimipintalämpötilan ylittäminen, jonka valmistaja kyseiselle materiaalille ilmoittaa (tyypillisesti 27–29 °C). Jos materiaali ei ole sertifioitu lattialämmitykseen tai termostaatti ei rajoita pintalämpötilaa, puu kuivuu vähitellen ja vääntyy.
Johtuuko epätasainen lämpö lattiassa aina putkien asennusvirheestä, ja voidaanko se korjata jälkikäteen?
Ei aina – sama ilmiö voi aiheutua myös ilmasta järjestelmässä tai huonosta hydraulisesta tasapainotuksesta, jotka voidaan korjata huoltotoimenpiteillä. Jos syynä on kuitenkin todella alkuperäinen putkien asennustapa (haara putkistossa haan sijaan suuremmissa lämmönhäviöissä), kyseessä on suunnitteluvirhe, jota ei voida korjata jälkikäteen ilman lattian rikkomista.
Liittyvät aiheet
- Miten lattialämmitys toimii
- Märkä- ja kuivajärjestelmä – lattialämmityksen vertailu
- Mikä lattiamateriaali sopii lattialämmitykseen
- Eristys lattialämmityksen alle – polystyreeni ja järjestelmälevyt
- Lattialämmityksen jakotukit – miten ne toimivat ja miten niitä säädetään
- Putkien asennustavat – haara vs. kierre
- Lattialämmitys pääasiana vai lisälämmityksenä
- Lattialämmityksen asennus – vaiheittainen ohje
- Usein kysytyt kysymykset lattialämmityksestä
Jos lattialämmityksessäsi ilmenee vika, kerro meille sen oireet – autamme mielellämme tai suosittelemme huoltoteknikkoa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
