Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Usein kysytyt kysymykset lämpöpumpuista

Usein kysytyt kysymykset lämpöpumpuista

Lämpöpumppu on tällä hetkellä suositelluin lämmitysratkaisu uudisrakennuksiin ja remontteihin Suomessa, mutta samalla se on laite, josta liikkuu paljon puuta heinän seassa - eli väärää tietoa ja myyttejä. Asiakkaat kysyvät usein, säästääkö lämpöpumppu todella rahaa, toimiko se myös silloin, kun pakkanen on alle miinus kymmenen astetta, onko se äänekäs, kuinka kauan se kestää ja kannattaako se myös vanhempaan taloon, jossa on patterit. Olemme koonneet tähän artikkeliin yleisimmät kysymykset, joita meille esitetään asiakaspalvelussa, lomakkeilla ja myymälässä, ja vastaamme niihin rehellisesti – myös tilanteisiin, joissa lämpöpumppu ei välttämättä ole paras vaihtoehto tai kompromisseihin täytyy varautua. Lämpöpumppujen saatavuus on tällä hetkellä tilapäisesti rajoitettu, joten tässä artikkelissa ei käsitellä tiettyjä malleja tai tuotteiden hintoja – kyseessä on puhtaasti informatiivinen sisältö, jonka avulla voit muodostaa selkeän käsityksen ennen kuin otat yhteyttä toimittajaan tai asennusyritykseen.

Miten lämpöpumppu oikeastaan toimii

Ennen kuin syvennymme yksittäisiin kysymyksiin, on hyvä ymmärtää perusperiaate – suurin osa väärinkäsityksistä johtuu siitä, että ihmiset kuvittelevat lämpöpumpun olevan vain eri näköinen sähkökattila. Näin ei ole. Lämpöpumppu ei tuota energiaa, vaan siirtää sitä paikasta toiseen – ulkoilmasta (ilma, maa, pohjavesi) talon lämmitysjärjestelmään. Se toimii kylmäaineen avulla, jonka tunnet myös jääkaapista, mutta päinvastoin: jääkaappi poistaa lämmön sisäpuolelta ja heittää sen ulos, lämpöpumppu poistaa lämmön ulkoilmasta ja siirtää sen taloon.

Koko sykli koostuu neljästä päävaiheesta, jotka toistuvat loputtomasti:

  1. Haihdutin – erittäin alhaisen kiehumispisteen omaava kylmäaine ottaa lämpöä ulkoilmasta, maasta tai vedestä ja höyrystyy jo alhaisissa lämpötiloissa.
  2. Kompressori – kaasumainen kylmäaine puristetaan, mikä nostaa sen lämpötilaa huomattavasti (tämä on ainoa vaihe, joka kuluttaa sähköä).
  3. Lauhdutin – kuuma kylmäaine luovuttaa lämpöä lämmitysveteen (patterit, lattialämmitys, lämminvesivaraaja) ja kondensoituu takaisin nesteeksi.
  4. Kuristusventtiili – kylmäaineen paine laskee jyrkästi, se jäähtyy ja koko sykli alkaa alusta.

Juuri siksi, että sähköä kuluu vain kompressorin pyörittämiseen eikä suoraan lämmön tuottamiseen, lämpöpumppu voi tuottaa yhdestä kilowattitunnista sähköä kolesta viiteen kilowattituntia lämpöä. Tätä lukua kutsutaan hyötysuhteeksi tai COP:ksi (coefficient of performance) ja se on tärkeä luku, johon palaamme vielä useita kertoja tässä artikkelissa.

Miksi SCOP on tärkeämpi kuin hetkellinen COP

COP-arvo mitataan yhdessä tietyssä ulkolämpötilassa (esimerkiksi 7 °C standardin mukaisesti), mutta todellinen ulkolämpötila vaihtelee jatkuvasti lämmityskauden aikana – leudoista syyspäivistä pakkasiin talvirahoihin. Alhaisissa ulkolämpötiloissa lämpöpumpun täytyy työskennellä kovemmin ja sen hetkellinen COP laskee, kun taas leudommalla säällä se nousee. SCOP on keskiarvo tästä suorituskyvystä koko lämmityskauden ajan ja siksi se kertoo paremmin siitä, kuinka paljon todella säästät energiaa koko vuoden aikana – eikä vain yhtenä päivänä ihanteellisissa olosuhteissa.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai onko sinulla erityinen tilanne kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.