Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Miten valita lämpöpumppu

Miksi lämpöpumppu on tänä päivänä niin suosittu valinta?

Lämpöpumppu on viime vuosien aikana muuttunut harvinaisesta teknologiasta yhdeksi yleisimmistä lämmitysratkaisuista sekä uudisrakennuksissa että saneerauksissa Suomessa. Syy on yksinkertainen – lämpöpumppu ottaa suurimman osan lämmitykseen tarvittavasta energiasta suoraan ympäristöstä (ilmasta, maasta tai vedestä) ja tarvitsee vain pienen määrän sähköä lämmön siirtämiseen korkeammalle lämpötilalle. Vaikka perinteinen sähkökattila muuntaa 1 kWh sähköä 1 kWh lämmöksi, tavallinen lämpöpumppu tuottaa samasta 1 kWh sähköstä tyypillisesti 3–4,5 kWh lämpöä. Juuri tämä suhde tekee lämpöpumpusta pitkällä aikavälillä taloudellisen vaihtoehdon, vaikka sen alkuinvestointi olisi suurempi kuin öljy- tai kaasukatilan.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että lämpöpumpun valinta ei ole yksinkertainen asia. Väärä tyyppi, alimitoitettu tai ylisuuri teho voivat heikentää järjestelmän hyötysuhdetta, lyhentää kompressorin käyttöikää ja pidentää investoinnin takaisinmaksuaikaa. Tämä artikkeli opastaa sinut läpi kaikkien vaiheiden, jotka sinun tulisi käydä läpi ennen ostopäätöstä – lämpöpumputyypin valinnasta oikean tehon määrittämiseen ja tekniseen listaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tärkeä huomio alkuun: tämä artikkeli on puhtaasti informatiivinen ja opastava. Se ei määritä tiettyjä malleja tai tuotteiden hintoja – sen tavoitteena on, että lukemisen jälkeen tiedät, mitä kysyä, miten laskea ja mitä välttää, riippumatta siitä, mistä ostat lämpöpumppusi.

Miten lämpöpumppu toimii – lyhyesti

Periaate on sama kuin jääkaapissa, mutta käänteinen. Kylmäaine kiertää lämpöpumpun piirissä ja höyrystyy matalassa lämpötilassa ja paineessa, jolloin se ottaa lämpöä ympäristöstä (ilmasta, maasta tai vedestä). Kompressori puristaa kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee huomattavasti. Kuumeneva kylmäaine luovuttaa lämpöä lämmitysvesijoihin (pattereihin, lattialämmitykseen tai lämminvesivaraajaan) ja kondensoituu samalla. Laajennusventtiilin kautta paine laskee jälleen ja sykli toistuu. Ainoa energia, jonka todella syötät järjestelmään, on kompressorin ja kiertovesipumppujen pyörittämiseen tarvittava sähkö – loput lämmöstä lämpöpumppu ”ottaa” ympäristöstä ilmaiseksi.

Suhdetta syötetyn sähkön ja saadun lämmön välillä ilmaistaan COP-arvolla (Coefficient of Performance) hetkelliselle teholle ja SCOP-arvolla (Seasonal COP) keskimääräiselle kausiteholle koko lämmityskauden aikana. SCOP on ostajalle tärkeämpi luku, koska se ottaa huomioon myös lämpöpumpun toiminnan pakkasessa, jolloin lämmönlähteen (esimerkiksi ulkoilman) lämpötila on alhaisempi ja lämpöpumpun täytyy työskennellä raskaammin.

Kolme päätyyppiä lämpöpumppuja

Ilma-vesi (yleisin tyyppi)

Lämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ulkoyksikön avulla (samankaltainen kuin ilmastoinnissa, mutta suurempi) ja siirtää sen lämmitysvesijoihin sisäyksikössä tai yhdistetyssä yksikössä. Se on yleisin valinta Suomessa omakotitaloihin, koska asennus ei vaadi maatyötä – ulkoyksikön voi sijoittaa tasaiselle alustalle tai telineelle talon viereen. Tyypillinen SCOP-arvo on 3,2–4,5, riippuen mallista, ilmastovyöhykkeestä ja lämmitysveden lämpötilasta, jolla järjestelmä toimii.

Haittana on, että hyötysuhde laskee pakkasten voimistuessa – kylmimpinä päivinä (alle -10 tai -15 °C) COP on huomattavasti alhaisempi kuin kevään tai syksyn +7 °C lämpötiloissa. Siksi useimmissa suunnitelmissa otetaan huomioon niin sanottu bivalentti piste (lisätietoja alla).

Maa-vesi (maakeräin tai porakaivo)

Lämpö otetaan maasta – joko maakeräimellä, joka on asennettu noin 1,2–1,5 metrin syvyyteen ja jonka pinta-ala vastaa 1,5–2 kertaa talon lämmityspinta-alaa, tai pystysuoralla porakaivolla, jonka syvyys on 80–150 metriä (geologisten olosuhteiden ja tarvittavan tehon mukaan). Maan lämpötila on tasaisempi kuin ilman lämpötila vuoden aikana (tyypillisesti 8–12 °C Suomen olosuhteissa), joten maa-vesilämpöpumput saavuttavat korkeampia ja tasaisempia SCOP-arvoja, yleensä 4,0–5,0, myös kovalla pakkasella.

Korkeamman hyötysuhteen kompensoivat huomattavasti korkeammat alkuinvestoinnit (maatyöt tai porakaivo) ja riittävä maa-alue maakeräimelle tai porauslupa. Investoinnin erotuksen takaisinmaksuaika riippuu sijainnista ja energian hinnoista, yleensä se on 8–15 vuotta.

Ilma-ilma (ilmastointilaitteet lämmitystilassa)

Kyseessä on pohjimmiltaan ilmastointilaitteet, jotka voivat toimia myös lämmitystilassa. Lämpöä ei siirretä veteen, vaan suoraan huoneen ilmaan. Investointi on alhaisin kaikista kolmesta tyypistä ja asennus helpoin, mutta järjestelmä ei voi lämmittää käyttövettä eikä syöttää lämpöä perinteisiin pattereihin tai lattialämmitykseen – se sopii paremmin lisä- tai paikalliseksi lämmönlähteeksi (esimerkiksi yhteen huoneeseen, mökille tai olemassa olevan lämmityksen tueksi) kuin ainoaksi keskitetyksi lämmönlähteeksi omakotitaloon. Kausi-COP on yleensä 3,0–4,0.

Visuaalinen vertailu kolmesta tyypistä

Kolmen lämpöpumpputyypin nopea vertailu Ilma-vesi Lämmönlähde: ulkoinen ilma SCOP (kausiteho): 3,2 – 4,5 Asennuksen vaativuus: matala (ei maatyötä) Alkuinvestointi: keskitasoinen Sopii: useimpiin omakotitaloihin Maa-vesi Lämmönlähde: maakeräin / porakaivo SCOP (kausiteho): 4,0 – 5,0 Asennuksen vaativuus: korkea (maatyöt) Alkuinvestointi: korkea Sopii: riittävä maa-alue, pitkäaikainen näkymä Ilma-ilma Lämmönlähde: ulkoinen ilma SCOP (kausiteho): 3,0 – 4,0 Asennuksen vaativuus: matalin Alkuinvestointi: matalin Sopii: lisäenergiaa, yksi huone

COP ja SCOP – lämmitystekniikan tärkeimmät luvut

Eri lämpöpumppujen vertailussa törmäät useisiin COP-arvoihin, jotka ilmoitetaan aina tietyn ulkolämpötilan ja lämmitysveden lämpötilan yhdistelmälle (esimerkiksi "COP A7/W35" tarkoittaa ulkoilmaa +7 °C ja lähtevän veden lämpötila 35 °C). Mitä alhaisempi lämmitysveden lämpötila on, sitä korkeamman COP-arvon pumppu saavuttaa – siksi lämpöpumput toimivat huomattavasti paremmin lattialämmityksen (tyypillisesti 30–35 °C) kanssa kuin korkealämpöisten pattereiden (45–55 °C) kanssa.

Ilma-vesilämpöpumppujen keskeinen ominaisuus on se, että niiden hyötysuhde muuttuu vuoden mittaan ulkolämpötilan mukaan. Noin +7 °C:n lämpötilassa (tyypillinen syksy- ja kevätlämpötila) laadukkaan pumpun COP on noin 4,0. Lämpötilan laskiessa 0 °C:een COP laskee noin 3,2:een. -7 °C:ssa (tavallinen pakkaspäivä Suomessa) se on enää noin 2,6 ja äärimmäisessä pakkasessa -15 °C COP voi lähestyä arvoa 2,0. Juuri siksi kausikohtainen SCOP on tärkeämpi kuin yksittäinen COP-arvo yhdessä lämpötilassa – se kertoo todellisuudessa, miten pumppu toimii koko lämmityskauden ajan, eikä vain ihanteellisissa olosuhteissa.

Miten COP muuttuu ulkolämpötilan mukaan

Tyypillinen ilman ja veden välisen lämpöpumpun COP ulkolämpötilan mukaan 2,0 -15 °C 2,6 -7 °C 3,2 0 °C 4,0 +7 °C 5,0 +15 °C COP

Kuvasta näet, miksi on tärkeää tietää, missä ilmastovyöhykkeessä talosi sijaitsee, ja miksi toimittajat laskevat niin sanotun bivalenttipisteen – lämpötilan, jonka alle lämpöpumppu ei enää pysty kattamaan koko talon lämmöntarvetta ja tarvitsee lisäenergiaa, yleensä lämpöpumpussa sisäänrakennettua sähkölämmitysvastusta. Suurimmassa osassa Suomea bivalenttipiste asetetaan noin -5 °C ja -10 °C välille – käytännössä tämä tarkoittaa, että lämpöpumppu kattaa yksinään noin 95–98 % vuoden lämmöntarpeesta ja vain muutamien kylmimpien päivien aikana lisäenergia auttaa sitä.

Miten lämpöpumpun teho mitoitetaan oikein

Yleisin virhe lämpöpumpun valinnassa ei ole väärä tyyppi, vaan väärä teho – joko alimitoitettu (pumppu ei riitä pakkasella ja sen täytyy lämmittää sähkölämmitysvastuksella jatkuvasti, mikä nostaa kulutusta huomattavasti) tai ylimitoitettu (pumppu käynnistyy ja sammuu liian usein – niin sanottu syklöinti – mikä lyhentää kompressorin käyttöikää ja heikentää todellista hyötysuhdetta verrattuna katalogiarvoihin).

Oikea menettely tehon valinnassa perustuu aina talon lämmöntarpeen laskemiseen, ei sen lattiatilan arviointiin "silmämääräisesti". Lämmöntarve lasketaan standardin SFS-EN 12831 mukaisesti ja siinä otetaan huomioon rakenteiden pinta-ala ja suunta, eristyksen paksuus ja tyyppi, ikkunoiden koko ja tyyppi, huoneiden korkeus ja ilmastovyöhyke. Suuntaa antavasti (ja todella vain suuntaa antavasti, tarkka laskelma ei korvaa mitään) lämmöntarve tyypillisessä omakotitalossa keski-Suomessa on:

  • Uudisrakennus, jossa on nykystandardien mukainen eristys (matalaenergiatalo tai passiivitalo): noin 30–50 W per neliömetri
  • Vanhempi eristetty talo (lisäeristetty, laadukkaat ikkunat): noin 50–70 W per neliömetri
  • Vanhempi eristämätön talo: 80–120 W per neliömetri tai enemmän

Esimerkiksi 120 m²:n talossa lämmöntarve on noin 5–6 kW uudisrakennuksessa, 7–8 kW eristetyssä vanhassa talossa ja 10–12 kW tai enemmän eristämättömässä vanhassa talossa. Nämä luvut ovat vain ensimmäistä suuntaa antavia ennen päätöksentekoa, minkä verran tehoa tarvitset – sitova on aina asiantuntijan laskelma talon energiatodistuksen ja todellisen kunnon perusteella.

Miksi ei kannata laskea vuoden kylmimmän päivän mukaan

Yleinen harhaluulo "haluan lämpöpumpun vuoden kylmimpään päivään, jotta olen varma" johtaa suoraan ylimitoitukseen. Suunnittelun ulkolämpötila lämmöntarpeen laskemiseksi (esimerkiksi -12 °C tai -15 °C sijainnista riippuen) esiintyy vain muutaman päivän vuoden aikana – suurin osa kaudesta kuluu 0 °C ja +10 °C välisissä lämpötiloissa, joissa lämpöpumppu on tehokkain. Juuri siksi lämpöpumpun teho suunnitellaan yleensä siten, että se kattaa 90–100 % lämmöntarpeesta suunnittelulämpötilassa ja loput äärimmäisistä piikeistä hoitaa lisälähde – se on taloudellisempi ratkaisu kuin ostaa suurempi ja kalliimpi lämpöpumppu vain muutamien päivien varalta.

Tehon mitoituksen vaiheet – selkeä kaavio

Miten pääset oikeaan lämpöpumpun tehoon 1 Talon lämmöntarpeen laskeminen (SFS-EN 12831) 2 Suunnittelulämpötilan valinta (esim. -11 °C) 3 Bivalenttipisteen määrittäminen (-5–-10 °C) 4 Lämpöpumpun teho suunnittelulämpötilassa Esimerkki: talo 120 m², lämmöntarve 7 kW -11 °C:ssa → lämpöpumppu, jonka teho on noin 7–8 kW A-7/W35

Lisätietoja, jotka kannattaa huomioida

Lämmitysveden lämpötila ja lämmitysjärjestelmä

Kuten aiemmin mainittiin, mitä alhaisempi lämmitysveden lämpötila, sitä korkeampi COP-arvo. Lattialämmitys, joka toimii 30–35 °C:n veden lämpötilalla, on siksi ihanteellinen lämpöpumpun kumppani. Jos taloa lämmitetään perinteisillä pattereilla, jotka on suunniteltu korkeammalle lämpötilalle (esim. 55/45 °C), joko kokonaistehokkuus laskee tai (jos budjetti ja talon kunto sen sallivat) kannattaa harkita niiden vaihtamista suurempiin matalalämpöisiin pattereihin, jotka pystyvät luovuttamaan saman lämmön alhaisemmalla veden lämpötilalla suuremman lämmityspinnan ansiosta.

Ulkoyksikön melutaso

Ilma-vesi- ja ilma-ilma-lämpöpumpujen ulkoyksiköt sisältävät puhaltimen ja kompressorin, jotka tuottavat ääntä. Tyypilliset äänitehotasot ovat 55–65 dB(A) mitattuna suoraan yksikön kohdalta, mikä muutaman metrin etäisyydellä ja luonnollisen äänien vaimenemisen ansiosta laskee tavallisen puheen tasolle tai jopa alemmas. Siksi on tärkeää ottaa suunnittelussa huomioon etäisyys makuuhuoneista (oma ja naapurin) sekä tontin rajasta – yöaikainen melutaso on lainsäädännön alainen ja naapuri, jonka makuuhuone on ikkunan alla, johon ulkoyksikön poistoilma suuntautuu, voi olla perustellusti tyytymätön. Valmistajat tarjoavat nykyään myös niin sanottuja hiljaisia (silent) toimintatiloja, jotka alentavat puhaltimen nopeutta ja melutasoa muutamilla desibeleillä suorituskyvyn hieman laskemisen kustannuksella.

Kylmäaine ja sen ympäristövaikutukset

Vanhemmissa malleissa käytettiin kylmäaineita, joiden GWP (Global Warming Potential - maapallon lämpenemispotentiaali) oli korkea, mutta uudemmat mallit siirtyvät yhä useammin matalan GWP:n kylmäaineisiin (esim. R290 – propaani), jotka ovat ympäristöystävällisempiä vuodon sattuessa, mutta vaativat tiukempia turvatoimia asennuksessa syttyvyyden vuoksi. Mallien vertailussa kannattaa tarkistaa käytetty kylmäaine ja sen GWP-arvo – alempi arvo on pitkällä tähtäimellä parempi myös tulevan F-kaasujen EU-sääntelyn huomioiden.

Tehonkulutus ja tehon säätötapa (on/off vs. invertteriohjaus)

Nykyaikaiset lämpöpumput käyttävät lähes yksinomaan invertterikompressoria, joka muuttaa pyörimisnopeutta (ja siten tehoa) sujuvasti talon todellisen lämmitystarpeen mukaan, toisin kuin vanhempi periaate yksinkertaisesta päälle- ja sammutuksesta täydellä teholla. Invertterisäätö tarkoittaa vähemmän käynnistys- ja sammutusjaksoja, tasaisempaa sisälämpötilaa ja yleensä myös korkeampaa todellista (ei vain luettelossa olevaa) hyötysuhdetta vuoden siirtymäkausien aikana, jolloin talo tarvitsee vain osan lämpöpumpun maksimitehosta.

Lämminvesivaraajan lämmitys

Useimmat ilma-vesi- ja maa-vesilämpöpumput pystyvät lämmityksen lisäksi lämmittämään myös lämminvesivaraajan (LÄV) vettä. On kuitenkin hyvä muistaa, että LÄV:n lämmitys tapahtuu korkeammalla lämpötilalla (tyypillisesti 50–55 °C legionellaprevention vuoksi) kuin lattialämmitys, mikä hieman alentaa keskimääräistä COP-arvoa veden lämmityksen aikana verrattuna normaaliin lämmitystilaan. Jotkut järjestelmät yhdistävät lämpöpumpun lisälämmitykseen LÄV:ssä (yleensä sähkövastuksella) tai suurempaan varaajaan, jota lämmitetään edullisempien sähköhintojen aikana (esim. yöllä).

Suuntaa antava vertailu käyttökustannusten suhteen

Seuraava laskelma on vain havainnollistava malli, ei tietyn tuotteen tarjous eikä ajankohtainen energian hinta – se on tarkoitettu vain osoittamaan suuruusluokkaa, kuinka paljon lämpöpumppu voi olla edullisempi kuin muut yleiset lämmitysmuodot. Oletetaan mallitalo, jonka vuotuinen lämmitystarve on 10 000 kWh (tavallinen arvo keskikokoiselle, kohtuullisesti eristetylle omakotitalolle Suomessa):

  • Kaasukattila (kondensoiva), jonka hyötysuhde on noin 92 %, tarvitsee 10 000 kWh lämmön tuottamiseen noin 10 870 kWh kaasua.
  • Suora sähkölämmitys (sähkökattila tai suorasähkölämmitys) lähellä 100 %:n hyötysuhdetta tarvitsee suoraan 10 000 kWh sähköä.
  • Lämpöpumppu, jonka kausikohtainen SCOP-arvo on 3,8 (tavallinen realistinen arvo laadukkaalle ilma-vesilämpöpumpulle Suomen ilmasto-olosuhteissa), tarvitsee saman 10 000 kWh lämmön tuottamiseen vain noin 2 630 kWh sähköä (10 000 / 3,8).

Vaikka emme sitoutuisimme tiettyihin ajankohtaisiin energian hintoihin (ne muuttuvat ja vaihtelevat toimittajan ja tariffin mukaan), tästä laskelmasta on selvästi nähtävissä periaate: lämpöpumppu tarvitsee saman lämmön tuottamiseen vain noin kolannesosan sähkömäärästä verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Juuri tämä fysikaalinen suhde (ei markkinointiväitteet) on syy, miksi lämpöpumput ovat pitkällä aikavälillä kannattavia – voimme yhdessä laskea tarkat säästöt euroina talollesi ja ajankohtaisille energian hinnoille.

Havainnollistus – energian kulutus saman lämmön määrän saavuttamiseksi

Energian tarve 10 000 kWh lämmön tuottamiseen (mallitalo, havainnollistava laskelma) 10 870 kWh Kaasukattila (kaasu, hyötysuhde 92 %) 10 000 kWh Suora sähkö (hyötysuhde n. 100 %) 2 630 kWh Lämpöpumppu (SCOP 3,8)

Yleisiä virheitä lämpöpumpun valinnassa

Vuosien kokemuksen lämmitystekniikasta pohjalta törmäämme toistuvasti muutamiin tyypillisiin virheisiin, joita voi ennakolta välttää:

Tehon valinta talon pinta-alan perusteella ilman lämmöntarpeen laskemista. Kuten olemme aiemmin nähneet, kahden yhtä suurta taloa voi erottaa jopa 100 %:lla lämmöntarpeessa eristyksen ja ikkunoiden laadun mukaan. Arviointi "silmämääräisesti" johtaa usein ylisuunnitteluun.

Lämmitysjärjestelmän lämpötilan huomioimatta jättäminen. Ostajat keskittyvät SCOP-arvoon luettelossa, mutta unohtavat, että todellinen arvo heidän kodissaan riippuu siitä, millä lämmitysveden lämpötilalla pumppu todella toimii – korkean lämpötilan patterit vähentävät huomattavasti todellista hyötysuhdetta verrattuna luettelossa olevaan arvoon, joka mitataan alhaisella lämpötilalla.

Ulkoyksikön melutason aliarviointi. Sijoittaminen liian lähelle makuuhuonetta (oma tai naapurin) voi aiheuttaa pitkäaikaisen ongelman, jonka korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa ja kallista (äänieristyssuojat, yksikön siirto).

Bivalentin lähteen ja sen säätelyn aliarviointi. Jos bivalentti lähde (yleensä sähkövastus lämpöpumpussa) kytkeytyy liian varhain tai liian usein virheellisen säätelyn vuoksi, sähkönkulutus voi kasvaa huomattavasti odotusten vastaisesti, vaikka itse pumppu olisi oikein mitoitettu.

Hydraulisen tasapainotuksen aliarviointi. Lämpöpumppu on herkkä oikealle veden virtausnopeudelle lämmitysvaihtimessa ja yksittäisten lämmityspiirien tasapainotukselle – laiminlyöty hydraulinen tasapainotus voi heikentää järjestelmän todellista hyötysuhdetta riippumatta siitä, kuinka laadukas pumppu itse on.

Yhteenveto – mihin keskittyä valinnassa

Jos haluat muistaa vain muutaman asian tästä artikkelista, niin nämä: laske ensinnäkin talosi todellinen lämmöntarve, älä arvioi sitä pinta-alan perusteella. Toiseksi, valitse pumpputyyppi käytettävissä olevan tontin, budjetin ja takaisinmaksuajan mukaan – ilma-vesi useimmille tavallisille taloille, maa-vesi jos sinulla on tontti ja suunnittelet pitkäaikaisesti. Kolmanneksi, tarkastele SCOP-arvoa realistisella lämmitysveden lämpötilalla talossasi, älä vain parasta luettelossa olevaa arvoa. Neljänneksi, älä aliarvioi hydraulista tasapainotusta ja ulkoyksikön sijoittelua melutason suhteen. Ja lopuksi, muista, että todelliset säästöt riippuvat oikein valitun tehon, lämmitysjärjestelmän tyypin ja ajankohtaisten energian hintojen yhdistelmästä – mikään internetistä löytyvä numero ei korvaa yksilöllistä laskelmaa konkreettiselle talolle.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako lämpöpumppu hankkia myös vanhempaan, eristämättömään taloon?

Kyllä, mutta tietyin varauksin. Eristämättömällä talolla on suurempi lämmönhukka, joten se tarvitsee tehokkaamman (ja siten kalliimman) lämpöpumpun ja sen todellinen SCOP-arvo tulee olemaan alhaisempi, jos taloa lämmitetään korkealämpöisillä pattereilla. Monissa tapauksissa on järkevää tehdä ainakin osittainen eristys (katto, ikkunat) ennen lämpöpumpun asennusta tai samanaikaisesti sen kanssa – eristyksen investointi maksaa itsensä pienemmän (edullisemman) lämpöpumpun ja korkeamman hyötysuhteen muodossa.

Voidaanko lämpöpumppu yhdistää olemassa olevaan kaasukattilaan?

Kyllä, tällaista ratkaisua kutsutaan hybridijärjestelmäksi – lämpöpumppu kattaa suurimman osan lämmityskaudesta, kun taas vanhempi kaasukattila toimii varalähteenä tai tehosteena suurimmilla pakkasilla sähkövastuksen sijaan. Tämä ratkaisu voi olla kiinnostava erityisesti silloin, kun kattila on vielä toimintakunnossa eikä sen välittömään vaihtamiseen haluta investoida.

Kuinka kauan lämpöpumppu kestää ja mikä sen yleisin kulutusosa on?

Laadukkaan lämpöpumpun tavallinen käyttöikä on noin 15–20 vuotta, säännöllisellä huollolla jopa pidempi. Eniten rasitusta saa kompressori, jonka käyttöikä liittyy suoraan käynnistys- ja sammutuskertojen määrään (syklointiin) – siksi oikea mitoitus on tärkeää sekä pitkäaikaisen luotettavuuden että hyötysuhteen kannalta.

Tarvitsenko lämpöpumpulle rakennusluvan?

Ilma-vesilämpöpumpun asennuksessa riittää yleensä rakennusilmoitus tai asennus katsotaan ylläpitotöiksi, koska se ei vaikuta merkittävästi talon tai tontin kantaviin rakenteisiin – tarkka menettely vaihtelee kuitenkin kunnan mukaan ja on hyvä tarkistaa se etukäteen rakennusvalvonnasta. Maalämpöpumpun tilanne on monimutkaisempi, koska kyseessä on kaivostoimintaa, joka edellyttää ilmoitusta kaivosviranomaisille ja joissain tapauksissa myös vesioikeuden hakemista, jos poraus osuu pohjavesiin.

Voiko lämpöpumppu täysin korvata nykyisen kattilan ilman muutoksia lämmitysjärjestelmään?

Ei automaattisesti. Jos taloa lämmitetään korkealämpöisillä pattereilla, jotka on suunniteltu lämpötiloille 70–90 °C (tyypillistä vanhemmissa asennuksissa alkuperäisellä kaasulla tai kiinteällä polttoaineella toimivalla kattilalla), on otettava huomioon joko lämpöpumpun alhaisempi hyötysuhde tai pattereiden vaihto matalalämpöisempiin malleihin, joilla on suurempi pinta-ala. Ammattimainen tekninen arvio ennen lähteen vaihtoa on siksi aina tarpeen.

Onko lämpöpumppu äänekäs myös sisätiloissa?

Sisäyksikkö (jos se on erillinen ulkoyksiköstä) sisältää pääasiassa kiertovesipumpun ja elektroniikkaa, sen äänitaso on yleensä verrattavissa tavalliseen pesukoneeseen tai alhaisempi ja oikealla sijoittelulla (tekninen tila, ei makuuhuone) käytännössä huomaamaton. Pääasiallinen melulähde on lähes aina ulkoyksikkö tuulettimineen.

Aiheeseen liittyviä teemoja

Koko valikoiman löydät pääkategoriasta Lämpöpumput.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.