Mitä vaatimuksia lämmityskattilahuoneella on lattiamalliselle lämmityskattilalle?
Ennen kuin uusi lattiamallinen lämmityskattila pääsee myyjältä kattilahuoneen seinälle, tulisi jo etukäteen tehdä ainakin alustava ”maaston tutkimus” – eli arvioida itse tilan ominaisuudet, johon kattila sijoitetaan. Lattiamallinen kattila ei ole seinäkattila, joka riittää vain ripustamaan koukkuun kylpyhuoneeseen tai eteiseen. Kyseessä on erillinen laite omalla painollaan, teholla kymmenien kilowattien luokkaa ja kaasukatteleiden sekä erityisesti kiinteän polttoaineen kattiloiden kohdalla myös todellisia vaatimuksia ilmanvaihdolle, savukaasujen poistolle ja mahdollisesti polttoaineen varastoinnille. Kattilahuone – olipa se sitten erillinen huone talon kellarissa, muurattu lisärakennus tai vain eristetty nurkkaus autotallissa – tulee täyttää nämä vaatimukset ennen kuin kattilaa edes tilataan, ei vasta sen toimituksen jälkeen. Tässä artikkelissa käymme vaiheittain läpi, mitä kaikkea kattilahuoneeseen tulee valmistella: vapaa tila ja turvalliset välimatat, ilmanvaihto ja palamisilman saanti, savukaasujen poiston ratkaisut (muurattu savupiippu versus muovinen savukaasuputki), kondensaattivesien poisto kondensoivissa kaasukattiloissa, polttoaineen varastointi kiinteän polttoaineen kattiloissa, lattian ja sähköliitännän vaatimukset sekä lopuksi kaksi todellista esimerkkiä käytännöstä, joissa näemme, miltä se näyttää todellisessa saneerauksessa ja uudisrakennuksessa.
Tila ja turvavälit kattilan ympärillä
Ensimmäinen asia, joka tulee suunnitellessa kattilahuonetta arvioida, on yksinkertaisesti – mahtuuko kattila sinne niin, että sen ympärillä voidaan liikkua turvallisesti ja sitä voidaan myös tulevaisuudessa huoltaa helposti? Lattiamalliset kattilat ovat yleensä suurempia kuin seinämallit, erityisesti jos kyseessä on kiinteän polttoaineen kattila suurella täyttöaukolla tai yhdistelmä kattilasta ja erillisestä lämminvesivaraajasta sen vieressä. Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon paitsi itse kattilan pohjapinta-ala myös sen ympärillä tarvittava tila.
Perussääntö on: kattilan ympärillä tulee olla riittävästi vapaata tilaa, joka mahdollistaa turvallisen etäisyyden syttyviin materiaaleihin – eli puurakenteisiin, huonekaluihin, varastoituihin tekstiileihin, papereihin, maaleihin ja vastaaviin – ja samalla tilaa säännölliseen huoltoon sivuilta, joista huoltotoimenpiteet todella suoritetaan (esimerkiksi pääsy polttimeen, puhdistusaukkoihin, elektroniikkaan, varoventtiileihin). Tarkat pienimmät etäisyydet määrittää aina kattilan valmistaja asennusohjeissaan ja niitä tulee noudattaa – ne vaihtelevat kattilan tyypin ja tehon, ympäröivien seinien materiaalin ja sen mukaan, onko kyseessä syttyvä vai palamaton pinta. Yleisesti ottaen kuitenkin pätee, että mitä suurempi teho ja mitä suurempi kattilan huoltovaativuus, sitä enemmän tilaa tulee jättää varaksi.
Käytännössä kannattaa miettiä myös sitä, että kattilahuoneeseen tulee ajan myötä lisää laitteita – paisunta-astia, vedenpehmennin, lämmityspiirien jakotukki ja mahdollisesti lämmönvarastussäiliö kiinteän polttoaineen kattilalla. Jos kattilahuone suunnitellaan ”rajalla” vain kattilan välttämättömällä tilalla, on hyvin nopeasti niin, että järjestelmän laajentamisessa (esimerkiksi aurkolämmityksellä tai lämpöpumulla lisäenergialähteenä) ei yksinkertaisesti ole tilaa millekään muulle. Suositeltavaa on suunnitella kattilahuone varalla, ihannetapauksessa niin, että kattilan voi kiertää vapaasti kaikilta sivuilta, joilta rakenne sitä vaatii, ja että jää tilaa myös perustyökalujen ja varaosien varastointiin.
Tärkeä on myös huoneen korkeus – joissakin kattilatyypeissä, erityisesti puuta polttavissa kiinteän polttoaineen kattiloissa, suositellaan riittävää valokorkeutta polttoaineen käsittelyn ja kattilan pinnasta lähtevän lämmön turvallisen poiston vuoksi. Kattilahuoneen ovi tulee olla riittävän leveä, jotta kattila saadaan asennuksen aikana (ja kerran mahdollisesti myös vaihdon yhteydessä) sisään – tämä kannattaa mitata etukäteen, sillä moni asunnonomistaja on huomannut vasta paikan päällä, että kattila ei mahdu alkuperäisten ovien läpi ja se täytyy purkaa tai ovia laajentaa.
Ilmanvaihto ja palamisilman saanti
Tämä on todennäköisesti aliarvioiduin osa kattilahuoneen valmistelua – ja samalla yksi turvallisuuden kannalta tärkeimmistä. Jokainen lämmöntuotantoon käytettävä polttoaine, eli kaasukattila ja kiinteän polttoaineen kattila, tarvitsee toimintaansa jatkuvan ja raikkaan ilman saannin. Tämä ilma sekoitetaan polttimessa polttoaineen kanssa ja varmistaa täydellinen palaminen. Jos kattilahuoneessa ei ole riittävästi ilmanvaihtoa, kattila joutuu niin sanottuun alipaineeseen tai happivajeeseen – palaminen ei ole täydellistä, hiilimonoksidin (CO) muodostuminen lisääntyy ja pahimmassa tapauksessa savukaasut voivat vetää huoneeseen kompiin sen sijaan.
Hiilimonoksidi on hajuton ja väriltön kaasu, joten sen kohonnut pitoisuus voidaan käytännössä havaita vasta oireiden kautta (päänsärky, väsymys, pahoinvointi) – mikä on jo liian myöhäistä. Riittämätön ilmanvaihto ei siis ole vain ”tekninen pikkuasia”, vaan todellinen turvallisuusriski. Juuri siksi useimmissa lattiamallisissa kaasu- ja kiinteän polttoaineen kattiloissa vaaditaan joko suora yhteys ulkotilaan (ilmanvaihtoaukon, ritilän tai kanavan kautta) tai joissakin kondensoivissa kattiloissa mahdollisuus palamisilman imemiseen suoraan ulkoa konsentrisen putken kautta (ns. suljettu toimintatapa, jossa kattila ei ole riippuvainen huoneen ilmasta).
Perinteisissä ilmakehäkaasukattiloissa ja kiinteän polttoaineen kattiloissa vaaditaan yleensä ns. avoin toimintatapa – kattila imee palamisilman suoraan kattilahuoneesta, ja siksi tämän huoneen tulee olla varmistettu riittävä ilman saanti ulkoa (esimerkiksi ilmanvaihtoritilällä ovessa, seinässä tai ikkunassa) niin, että huoneessa ei synny alipainetta. Tarkka ilmanvaihtoaukon koko ja sijoitus määräytyy suunnittelun ja valmistajan asennusohjeiden mukaan laitteen tehon mukaan – mitä suurempi teho, sitä suurempi tarvittava ilmanvaihto.
Tärkeää on myös, että ilmanvaihtoaukot eivät tukkeudu ajan myötä – käytännössä tapahtuu usein, että asunnonomistaja ”tiivistää” kattilahuoneen talvella vedon estämiseksi tai asettaa ilmanvaihtoritilän eteen hyllyn tai laatikoita ja näin estää ilman saannin, joka oli hyväksytty tarkastuksessa. Kattilahuone tulisi varustaa niin, että ilmanvaihtoaukko pysyy pysyvästi vapaana ja helposti tarkastettavana, ja sitä tulisi tarkistaa säännöllisesti, ettei se ole täyttynyt pölystä, hämähäkinverkoista tai hyönsten pesistä, mikä tapahtuu erityisesti ulospäin suuntautuvissa ilmanvaihtoritilöissä.
Kondensoivissa kattiloissa, joissa on suljettu polttokammio (yleisimmin konsentrisella ilman/savukaasujen putkella), tilanne on hieman helpompi, koska palamisilma imetään suoraan ulkoa putken kautta ja kattila ei ole riippuvainen huoneen ilmasta. Myös tässä tapauksessa on kuitenkin suositeltavaa varmistaa kattilahuoneeseen ainakin perustason ilmanvaihto – lämmön poiston kattilan pinnalta, mahdollisesta kondensaattivedestä ja yleisesti huoltotoimenpiteiden mukavuuden vuoksi.
Savukaasujen poisto – muurattu savupiippu vai muovinen savukaasuputki
Tapa savukaasujen poistoon kuuluu keskeisiin päätöksiin, jotka periaatteessa ratkaisevat, minkä tyyppisen lattiamallisen kattilan on mahdollista käyttää kyseisessä kattilahuoneessa. Yksinkertaistaen voidaan erottaa kaksi pääasiallista tilannetta.
Perinteiset (ilmakehä) kaasukattilat tarvitsevat muuratun savupiipun riittävällä läpimitalta ja riittävällä vedolla. Ilmakehäkaasukattilan savukaasut ovat korkeampia lämpötilaltaan ja poistuvat luonnollisella savupiipun vedolla ilman pakotettua ilmanvaihtoa – siksi on välttämätöntä, että savupiippu on hyvässä kunnossa, sopivan läpimitaltaan kattilan tehoon nähden ja sopivalla sisävuorauksella (esim. ruostottomasta teräksestä tai shamotista), joka kestää kondensaattia ja savukaasujen syövyttäviä aineita. Savupiipun kunnon ja soveltuvuuden tulee aina arvioida nuohouspalvelu – hän myös antaa todistuksen savupiipun kunnosta, joka on yleensä osa kaasulaitteiden tarkastuksen liitteitä.
Kondensoivat lattiamalliset kaasukattilat ovat tässä suhteessa joustavampia. Alhaisemman savukaasujen lämpötilan ja ylipainetavan poiston ansiosta niissä käytetään useimmiten muovista (tai muovi-alumiinista) konsentrista savupiipun putkea, joka johdetaan joko talon julkisivun läpi (julkisivun, ns. turbopoisto) tai katon läpi (katto poisto). Tämän ratkaisun etuna on, että muurattua savupiippua ei tarvita – mikä on merkittävää erityisesti vanhojen talojen saneerauksissa, joissa savupiippua ei ole, se on huonossa kunnossa tai sitä käytetään muuhun tarkoitukseen. Kondensoivissa kattiloissa, joissa on konsentrinen poisto, ratkaistaan samalla myös palamisilman saanti – yksi putki yhdistää savukaasujen poiston ja ilman imemisen.
Myös kondensoivan kattilan yhteydessä on mahdollista hyödyntää olemassa olevaa muurattua piipun rakennetta, mutta tällöin siihen asennetaan yleensä muovi- tai ruostavapaateräksinen sisäputki, joka soveltuu matalalämpöisten, kosteiden savukaasujen ja happaman kondensaatin kuljettamiseen – alkuperäinen, klassiselle lämmityskattilalle tai takalle rakennettu muurattu piippu ei sovellu suoraan kondensoivan lämmityslaitteen savujen poistoon ilman muutoksia, sillä piipun rakennemateriaali vaurioituisi ajan myötä kondensaatin ja savukaasujen happamien aineiden vaikutuksesta.
Kiinteän polttoaineen kattiloissa (puu, hiili, briketit, tai puukaasulämmitys/pyrolyysikattilat) toimiva muurattu piippu riittävällä poikkipinnalla ja vedolla on ehdoton vaatimus – muovivaihtoehtoa ei ole saatavilla kuten kaasukattiloiden kohdalla. Kiinteän polttoaineen piippu on suunniteltava kestämään huomattavasti korkeampia savukaasujen lämpötiloja ja se on tarkastettava ja puhdistettava säännöllisesti ammattilaisella, sillä poltossa syntyy noita ja tervaa, jotka kerääntyvät piipun sisäpinnoille ja voivat huolimattomalla huollolla aiheuttaa piipun tulipalon. Ennen kiinteän polttoaineen kattilan asennusta piippu on tarkastettava ja tarvittaessa varustettava sisäputkella (esimerkiksi sopivan kokoisella ruostavapaateräksisellä putkella), jotta se vastaa uuden kattilan tehoa ja tyyppiä.
Yhteenvetona: valitessasi klassisen ja kondensoivan kattilan välillä, tai kaasu- ja kiinteän polttoaineen ratkaisun välillä, piipun kunto ja tyyppi (tai mahdollisuus julkisivun/katon läpivientiin) on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka kannattaa arvioida ennen kattilan tilaamista – paitsi toimivuuden myös mahdollisten piipun muutosten kustannusten vuoksi, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa asennuksen kokonaisbudjettiin.
Kondensaatin poisto kondensoivissa kattiloissa
Kondensoivat kattilat (kaasu- ja jotkut kiinteän polttoaineen kattilat) toimivat hyödyntämällä savukaasuissa olevan vesihöyryn sisältämän piilevän lämmön. Kun savukaasut jäähdytetään niin sanotun kastepisteen alapuolelle, vesihöyry tiivistyy ja muodostuu hapanta kondensaattia, joka on poistettava turvallisesti kattilasta. Tämä on yksi käytännön ero klassisiin ilmakehäkattiloihin verrattuna, jotka eivät tuota kondensaattia (tai vain hyvin vähän) ja kondensaatin poistoa ei tarvitse ratkaista.
Suunnitellessasi kondensoivan kattilan kattilahuonetta, on huomioitava viemäröinti kattilan ulottuvilla – yleisimmin käytetään lähintä lattia- tai seinävesilukkoa, tai johdetaan ohut letku suoraan viemäriputkeen. Kondensaatin määrä tavallisessa omakotitalossa ei ole merkittävä, mutta sen on kuitenkin päästävä johonkin – jos suunnitellun kattilan asennuspaikan lähellä ei ole viemäröintiä, se on rakennettava jälkikäteen, mikä kannattaa miettiä jo kattilahuoneen suunnitteluvaiheessa, eikä vasta asennuksen jälkeen.
Suurempitehoisissa kondensoivissa kattiloissa (tyypillisesti kaupallisessa käytössä tai useiden kattiloiden kaskadikytkennässä, jolloin kondensaattia syntyy enemmän) suositellaan tai jopa vaaditaan neutralointilaatikon asentamista. Se neutraloi kondensaatin kemiallisesti (vähentää sen happamuutta) ennen sen päästämistä julkiseen viemäriin, sillä suuri määrä hapanta kondensaattia voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa viemäriputkia, erityisesti jos ne ovat vanhoja tai valmistettu vähemmän kestävästä materiaalista. Tavallisissa omakotitaloissa, joissa on yksi pienempään tai keskikokoiseen tehoon soveltuva kattila, neutralointilaatikkoa ei yleensä vaadita, mutta on aina hyvä tarkistaa valmistajan asennusohjeista ja tarvittaessa myös paikalliselta viemäröinnin ylläpitäjältä konkreettiset vaatimukset.
Käytännön vinkki tämän osion lopuksi: kondensaatin poistoputken tulee olla kallistettu hieman alaspäin viemäriin ja eristettävä lämpöä eristävällä materiaalilla (erityisesti kylmissä tiloissa, kuten kylmässä autotallissa) jotta putkeen ei pääse muodostumaan jäätyvää kondensaattia, joka voisi tukkia putken ja pysäyttää kattilan toiminnan.
Polttoaineen varastointi kiinteän polttoaineen kattiloissa
Jos asunnon omistaja päättää hankkia kiinteän polttoaineen kattilan – puu, hiili, briketit tai yhdistelmäkattila, joka pystyy polttamaan useita polttoainetyyppejä – osa kattilahuoneen suunnittelusta on myös mietitty polttoaineen varastointiratkaisu. Tämä on alue, jota ei tarvitse ratkaista kaasu- ja kondensoivien kattiloiden kohdalla (polttoaine tulee putkiston kautta tai sitä ei yleensä varastoida suurissa määrin), mutta kiinteän polttoaineen kohdalla se on välttämätöntä mukavan ja turvallisen käyttökokemuksen varmistamiseksi koko lämmityskauden ajan.
Polttoaine on varastoitava kuivana – kostealla puulla on huomattavasti alhaisempi lämmitysarvo, se palaa huonommin, tuottaa enemmän noita ja tervaa (mikä rasittaa piippua ja itse kattilaa) ja yleisesti ottaen heikentää laitteen hyötysuhdetta ja käyttöikää. Siksi ihanteellista on, että käytössä on erillinen, katettu ja kuiva tila – puuvaja, lisärakennus tai ainakin varattu ja kosteudelta suojattu osa kattilahuonetta tai kellaria. Hiilen ja brikettien kohdalla kuivan ympäristön vaatimus on hieman pienempi kuin puun kohdalla, mutta myös silloin kostea ympäristö ei edistä polttoaineen varastointia.
Samoin tärkeää on polttoainevaraston läheisyys kattilahuoneeseen. Kiinteän polttoaineen kattilat ladataan manuaalisesti (klassisten polttokattiloiden ja pyrolyysikattiloiden kohdalla) tai täytetään varastosäiliöstä (automaattisten pelletikattiloiden kohdalla, joissa rakeita kuljetetaan yleensä ruuvikuljettimella suoraan polttimeen). Manuaalisessa täytössä pätee yksinkertainen sääntö – mitä kauempaa polttoainetta on kannettava, sitä suurempi rasitus käyttäjälle, erityisesti talvella, jolloin täyttöä tehdään useita kertoja päivässä. Siksi polttoainevarasto on suositeltavaa sijoittaa mahdollisimman lähelle kattilahuonetta, ihanteellisesti suoralla yhteydellä (esimerkiksi yhteinen seinä läpikäyntioven kanssa tai vierekkäiset ovet), jotta polttoaineen käsittely ei vaadi kulkemista koko talon läpi tai ulkona huonolla säällä.
Kannattaa myös varata riittävästi varastotilaa – puun tai hiilen ostaminen koko kaudelle kerralla on yleensä edullisempaa sekä hinnan että logistiikan kannalta kuin ostaa niitä vähitellen, mutta se vaatii riittävän suuren varastotilan. Uutta rakennusta suunniteltaessa tai remonttia tehtäessä kannattaa siis ottaa tämä tarve huomioon – ei vain itse lämmityslaitteiden huonetta, vaan myös siihen liittyvä tai sen lähellä oleva tila muutamalle kuutiömetrille polttoainetta.
Puukaasulämmityksessä (pyrolyysikattiloissa), joissa suurempia puita laitetaan kerralla ja väli puun lisäyksessä on pidempi, on hyvä varata riittävästi tilaa myös suoraan kattilan eteen puun varastointiin, joka on valmiina lisättäväksi – tämä liittyy myös turvallisiin etäisyyksiin ja palamattomaan lattiaan, joista kerromme tarkemmin alla.
Lattia ja sähköliitäntä
Vaikka lattiasta ja sähköliitännästä puhutaan vähemmän kuin savupiipusta tai ilmanvaihdosta, ne ovat yhtä tärkeitä käytännön yksityiskohtia, jotka kannattaa ratkaista etukäteen.
Kattilahuoneen lattian täytyy olla riittävän vahva kestämään kattilan painon (lattiamalliset kattilat, erityisesti valurautaiset tai yhdessä lämminvesivaraajan kanssa, voivat painaa satoja kiloja) ja samalla palamaton, ainakin siinä kohdassa, jossa itse kattila seisoo. Kiinteää polttoainetta käyttävissä kattiloissa on yleensä suositeltavaa asentaa kattilan eteen (alueelle, jossa puuta lisätään ja tuhkaa poistetaan) palamaton alusta – esimerkiksi metalli- tai keramiikkalevy – joka suojaa lattiaa avotulesta lentäviltä kipinöiltä. Tämä on yksinkertainen ja edullinen toimenpide, mutta se vähentää merkittävästi lattian vaurioitumisen tai tulipalon riskin lentävän hehkukipinän vuoksi, erityisesti jos kattilahuoneen alkuperäinen lattia on tehty palavasta materiaalista (esimerkiksi puulattiat tai vanha PVC).
Sähköliitännän osalta myös kaasu- ja kiinteän polttoaineen lattiamalliset kattilat – eivät vain lämpöpumput tai sähkökattilat – tarvitse tavallisen 230 V pistorasian kattilan ulottuvilla. Sähköä tarvitaan kiertovesipumpuun, ohjauselektroniikkaan, mahdollisesti puhaltimeen (kondensoivissa kattiloissa pakokaasujen pakotetulla poistolla) ja kattilan ohjauspaneeliin. Ilman sähköä kattila ei toimi, vaikka siinä olisi riittävästi kaasua tai puuta ja toimiva savupiippu – tämä on yksityiskohta, joka suunnittelussa joskus unohdetaan, erityisesti jos huonetta ei alun perin suunniteltu teknologian sijoittamiseen ja sähköasennus on puutteellinen tai väliaikainen.
On suositeltavaa, että pistorasia on kohtuullisen etäisyydellä kattilasta (kattilan johtojen pituuden mukaan, yleensä 1–2 metriä) ja että kattilahuoneen sähköpiiri on mitoitettu riittävästi ja suojattu, mieluiten omalla sulakkeellaan – erityisesti jos kattilahuoneeseen suunnitellaan myös muita laitteita, kuten lämmityspiirien kiertovesipumppuja, vedenpehmentimiä tai ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän ohjausta. Kiinteää polttoainetta käyttävissä kattiloissa, joissa on automaattinen polttoaineen syöttölaite (esimerkiksi pellettikattilat), sähköliitäntä on vielä tärkeämpi, koska ilman sitä ei toimi edes polttoaineen syöttömekanismi polttimeen.
Todellinen esimerkki käytännöstä
Jotta edellä mainituilla suosituksilla olisi konkreettisempi ulottuvuus, tarkastellaan kahta tyypillistä skenaariota, joiden kanssa omakotitalojen omistajat Suomessa kohtaavat lämmityslaitteiden hankinnan yhteydessä useimmin.
Skenaario 1: Vanhan kattilahuoneen remontointi muuratulla savupiipulla kondensoivaksi kattilaksi
Oletetaan, että omakotitalo on rakennettu 90-luvulla ja siinä on alun perin ollut perinteinen kaasulämmityskattila, joka on liitetty muurattuun tiilipiippuun ilman sisäputkea. Yli kaksikymmentä vuotta käytön jälkeen omistajat päättivät vaihtaa sen moderniin kondensoivaan lattiamalliseen kattilaan sen huomattavasti paremman hyötysuhteen ja alhaisemman kaasun kulutuksen vuoksi. Kominäin ja asennusyrityksen tarkastuksessa paljastui, että alkuperäinen muurattu savupiippu ei ole sopiva kondensoivan lämmityslaitteen pakokaasujen suoraan poistoon – happamat kondensaattit vaurioittaisivat vähitellen muurausta. Ratkaisuna tässä tilanteessa on joko sopivan muovi- tai ruostaväätöteräksisen sisäputken asentaminen olemassa olevaan savupiipun runkoon tai (jos talon pohjaratkaisu sen sallii) uuden muovisen, kaksikerroksisen savupiipun vetäminen ulos seinän läpi riippumattomana alkuperäisestä savupiipusta, jota voidaan tällöin jättää käyttämättä tai myöhemmin kokonaan purkaa. Tähän remonttiin kuuluu yleensä myös kondensaatin poistoputken rakentaminen lähimpään vesilukkoon, koska alkuperäisessä kattilahuoneessa, jossa oli perinteinen kaasulämmityskattila, sitä ei tarvittu eikä sitä ollut valmiina. Ilmanvaihto tarkistetaan yleensä ja tarvittaessa korjataan uuden, yleensä pienemmän, kondensoivan kattilan tarpeiden mukaan (suljetulla polttokammiolla varustetussa mallissa imetään ilma suoraan ulkoa savupiipun kautta).
Skenario 2: Uusi lämmityshuone kiinteän polttoaineen kattilalle uudisrakennuksessa
Toinen tyypillinen tilanne on uudisrakennus, jossa rakennuttaja on alusta alkaen päättänyt käyttää kiinteää polttoainetta lämmitykseen – esimerkiksi yhdistämällä puukaasukattilan ja varastoastian, joka mahdollistaa kattilan tehokkaamman käytön (kattila palaa täydellä teholla, kunnes varastoastia on lämmennyt, sen sijaan että se jatkuvasti sammuisi ja syttyisi uudelleen). Tällaisessa tapauksessa talon suunnittelussa otetaan jo alussa huomioon erillinen, riittävän suuri lämmityshuone, jossa on muurattu savupiippu, jonka koko on tarkasti mitoitettu suunnitellun tehon ja kattilan tyypin mukaan. Lisäksi huoneeseen varataan oma ilmanottoaukko ulospäin ja palamattomasta materiaalista valmistettu lattia. Suunnitelmiin kuuluu myös puuvarasto – joko erillinen huone suoralla pääsyllä lämmityshuoneeseen tai katettu ulkovarasto lähellä lämmityshuoneen sisäänkäyntiä, jotta polttoainetta ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Puukaasukattilan ja varastoastian suurempien mittojen vuoksi (varastoastia voi olla useita satoja litroja) suunnitelmassa varataan riittävästi tilaa niiden ympärille ja riittävän leveät ovet niiden kuljettamista varten rakennusvaiheessa. Sähköliitäntä ratkaistaan tässä tapauksessa jo talon sähkösuunnittelussa, mukaan lukien kiertovesipumppujen virransyöttö kattilan, varastoastian ja lämmitysjärjestelmien välillä.
Molemmat skenaariot osoittavat saman periaatteen – mitä aiemmin lämmityshuoneen vaatimukset arvioidaan (jo ennen tietyn kattilan hankintaa), sitä vähemmän yllättäviä lisäkustannuksia ja ongelmia syntyy asennuksen aikana.
Suositeltuja tuotteita eri tyyppisiin lämmityshuoneisiin
Alla esittelemme kolme erilaista lattiamallista kattilaa, jotka havainnollistavat erilaisia vaatimuksia lämmityshuoneelle polttoainetyypin ja palamistavan mukaan.
ATMOS C 25 ST
Lattiamallinen kiinteän polttoaineen (puu, hiili) kattila, jonka teho sopii hyvin tavalliseen omakotitaloon. Tässä kattilassa pätevät kaikki aiemmin kuvatut asiat – muurattu savupiippu riittävällä vedolla, säännöllinen nuohous ja kuiva polttoainevalmistus ovat välttämättömiä. Arvioitu hinta: 3 281,68 €. Tuotesivu: atria.sk/atmos-c-25-st.
Protherm Medveď Condens 25 KKS
Kaasukondensoiva lattiamallinen kattila, jossa käytetään useimmiten muovista kaksoisputkea (julkisivu- tai kattoputki) perinteisen muuratun savupiipun sijaan. Lämmityshuoneessa ei välttämättä tarvitse olla valmista savupiippua, mutta on huomioitava kondenssiveden poisto viemäriin kattilan läheisyydessä. Arvioitu hinta: 2 010,25 €. Tuotesivu: atria.sk/protherm-medved-condens-25-kks.
Bosch Suprapur KBR 42
Kondensoiva lattiamallinen kattila suuremmalla teholla, joka sopii esimerkiksi suurempiin taloihin tai kohteisiin, joissa on korkeampi lämmönhukka. Suuremmalla teholla on tärkeää arvioida tarkemmin savukaasujen poiston mitoitus ja kondenssiveden määrä – suuremmissa asennuksissa on suositeltavaa tarkistaa asennusliikkeeltä, tarvitaanko neutralointisäiliö ennen kondenssiveden päästöä viemäriin. Arvioitu hinta: 2 187,00 €. Tuotesivu: atria.sk/bosch-suprapur-kbr-42.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Tarvitseeko lämmityshuoneessa olla ikkuna?
Ikkuna ei ole välttämätön, mutta lämmityshuoneessa, jossa on kaasukattila tai kiinteän polttoaineen kattila avoimella polttimella (joka ottaa ilmaa huoneesta), on oltava riittävä ilmanotto ulkopuolelta – tämä voi olla ilmanottoaukko ovessa, seinässä tai ikkunassa. Tarkka koko ja sijainti määräytyvät suunnitelman ja valmistajan asennusohjeiden mukaan kattilan tehon perusteella.
Voidaanko kondensoiva kattila liittää vanhaan muurattuun savupiippuun?
Kyllä, mutta yleensä ei suoraan – happama kondensaattivesi vahingoittaisi vähitellen alkuperäistä muurausta. Olemassa olevaan savupiippuun asennetaan siksi sopiva sisäputki (esim. muovinen tai ruostavasta teräksestä valmistettu) tai käytetään erillistä muovista kaksoisputkea, joka vedetään julkisivun tai katon kautta, riippumatta alkuperäisestä savupiipusta.
Tarvitaanko kondensoivalle kattilalle aina neutralointisäiliö kondensaattivedelle?
Tavallisessa omakotitalossa, jossa on yksi pienempää tai keskitasoa olevaa kattilaa, sitä ei yleensä tarvita. Sitä suositellaan tai vaaditaan erityisesti suuremmilla tehoilla tai kaskadikytkennässä useilla kattiloilla, jolloin kondensaattiveden määrä on suurempi. Konkreettinen vaatimus kannattaa tarkistaa valmistajan asennusohjeista.
Kuinka paljon tilaa lattiamallisen kattilan ympärille pitää jättää?
Tarkat minimitilat palaville materiaaleille ja huoltoa varten tarvittava tila määräytyvät aina valmistajan asennusohjeissa – ne vaihtelevat kattilan tyypin, tehon ja ympäröivien seinien materiaalin mukaan. Yleisesti ottaen on huomioitava vapaa pääsy sivuilta, joissa huolto suoritetaan (poltin, puhdistusaukot, elektroniikka), ja varattava tilaa mahdollisille lisäkomponenteille tulevaisuudessa.
Miksi kiinteän polttoaineen kattilan eteen tarvitaan palamaton alusta?
Polttoainetta täytettäessä ja tuhkaa poistettaessa avotulesta voi lentää kipinöitä tai hehkuvia hiukkasia. Palamaton alusta (esim. metalli- tai keramiikkalevy) suojaa lattiaa vahingoittumiselta tai syttymiseltä, erityisesti jos alkuperäinen lattiamateriaali on syttyvää.
Pitääkö puuvaraston olla suoraan lämmityshuoneessa?
Ei välttämättä, mutta suositeltavaa on, että se on mahdollisimman lähellä – ihanteellisesti suoralla pääsyllä lämmityshuoneeseen tai heti sen vieressä. Syynä on polttoaineen helppo käsittely, erityisesti talvella, kun sitä täytyy täyttää useita kertoja päivässä. Tärkeintä on, että varasto on kuiva, sillä kostea puu palaa huonommin ja sen lämmöntuotto on alhaisempi.
Tarvitseeko kaasukattila sähköliitännän?
Kyllä. Jopa kaasu- (ja kiinteän polttoaineen) lattiamallinen kattila tarvitsee tavallisen 230 V:n sähköpistorasian, joka syöttää virtaa kiertovesipumpulle, ohjauselektroniikalle, ohjauspaneelille ja kondensoivissa kattiloissa myös pakotetun savukaasujen poiston tuulettimelle. Ilman sähköä kattila ei toimi, vaikka sillä olisi riittävästi polttoainetta ja toimiva savupiippu.
Kuka arvioi, sopiiko savupiippu uuteen lämmityskattilaan?
Savupiipun kunnon ja soveltuvuuden tietylle lämmityskattilatyypille ja teholle arvioi pätevä piipunnuohooja, joka myös antaa lausunnon savupiipun kunnosta. Tämä lausunto on yleensä tarpeellinen esimerkiksi kaasukattilan tarkastuksessa tai kiinteän polttoaineen kattilan käyttöönotossa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Näin valitset lattiamallisen lämmityskattilan
- Kondensoiva vs. perinteinen lattiamallinen kaasukattila
- Kiinteän polttoaineen kattila ja varastoainesäiliö – miten ne toimivat yhdessä?
- Huolto, ylläpito ja lattiamallisen lämmityskattilan käyttöikä
Jos et ole varma, täyttääkö tilasi vaatimukset tietylle kattilatyypille, kerro meille tilan mitat ja suunnittelemasi kattilan tyyppi – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää aiheesta?
Etkö tiedä, mitä valita, tai tarvitsetko apua kodin lämmitysjärjestelmän kanssa? Ota yhteyttä – me autamme.



