Kondensoiva vs. klassinen lattiamallinen lämmityskattila
Kondensoiva vs. perinteinen lattiamallinen kattila: mikä kannattaa vuonna 2026?
Kun valitset lattiamallisen kattilan omakotitaloon, kerrostaloon, yritykseen tai suurempaan kohteeseen, lähes jokainen päättäjä kohtaa yhden keskeisen kysymyksen: kannattaako investoida kondensoivaan teknologiaan vai riittääkö perinteinen, ei-kondensoiva (usein myös "matalalämpöinen" tai ilmakehäkattila) malli? Pienissä seinäkattiloissa asuntoihin vastaus on tänään jo lähes yksiselitteinen – kondensoiva teknologia on standardi. Lattiamallisten kattiloiden, eli suurempien ja tehokkaampien laitteiden kohdalla, jotka on tarkoitettu kohteisiin, joissa lämmitystarve on suurempi, tilanne vaikuttaa ensisilmäyksellä monimutkaisemmalta, koska mukaan tulevat korkeammat hankintakustannukset, vaativampi asennus ja joissain tapauksissa olemassa olevan savupiipun rajoitukset. Siksi on hyvä tarkastella molempien teknologioiden eroja tarkemmin – mukaan lukien fysikaalinen periaate, todelliset käyttökustannukset ja konkreettiset tilanteet, joissa perinteinen ratkaisu on järkevä.
Tässä artikkelissa selitämme, miten savukaasujen kondensaatio toimii tarkalleen, miksi ero kahden teknologian välillä on lattiamallisissa kattiloissa suurempi kuin pienissä seinäkattiloissa, ja milloin (jos ollenkaan) perinteinen tyyppi on vielä järkevä vaihtoehto. Artikkelissa on myös kaksi käytännön esimerkkiä ja suosituksia tällä hetkellä valikoimassamme olevista kondensoivista lattiamallisista kattiloista.
Miten savukaasujen kondensaatio toimii – periaate ja kastepiste
Jotta ymmärtäisimme, miksi kondensoivan ja perinteisen kattilan välinen ero on niin suuri, meidän on ensin selvitettävä, mitä tapahtuu maakaasun palamisessa. Kun kaasu palaa, syntyy lämmön lisäksi vesihöyryä – yksi hiilivetyjen palamisen sivutuotteista on nimittäin vesi. Tämä vesihöyry poistuu savukaasujen mukana kattilasta ulos, ja jos sen lämpötila on riittävän korkea, se pysyy kaasumaisena ja sen lämpö (ns. piilevä lämpö) ei hyödynnetä – se yksinkertaisesti poistuu savupiipun kautta.
Perinteinen, ei-kondensoiva kattila on suunniteltu siten, että savukaasujen lämpötila kattilasta poistuessa pysyy suhteellisen korkeana – yleensä noin 110–150 °C. Syy ei ole sattumaa: jos savukaasujen lämpötila laskee liian alhaiseksi, vesihöyry voi tiivistyä suoraan savupiipussa, kondensaatti valuu savupiipun seinämia ja vähitellen vahingoittaa sitä (tiili ja laasti eivät ole kestäviä happaman kondensaatin ja kosteuden vaikutuksille). Siksi perinteiset kattilat "uhraavat" osan lämmöstä vain pitääkseen savukaasut riittävän lämpiminä ja kuivina turvallista savupiipun kautta poistamista varten.
Kondensoiva kattila toimii täysin päinvastoin. Siinä on toissijainen lämmönvaihdin (yleensä ruostumattomasta teräksestä tai alumiini-piiseosmetallista), joka jäähdyttää savukaasut tarkoituksella niin alas kuin mahdollista, eli niin sanotun vesihöyryn kastepisteen alapuolelle maakaasun savukaasuissa – se on noin 55–57 °C. Kattila voi jäähdyttää savukaasut jopa noin 20–50 °C:een, jolloin vesihöyry tiivistyy suoraan kattilan lämmönvaihtimessa (ei savupiipussa) ja vapautunut piilevä lämpö siirtyy takaisin lämmitysvesiin. Juuri tämä "ylimääräinen" lämpö, jonka perinteinen kattila yksinkertaisesti päästää savupiipun kautta ulos, on kondensoivan teknologian korkeamman hyötysuhteen lähde.
Numeerisesti asia näyttää tältä: perinteisen (ilmakehä- tai matalalämpöisen) kattilan hyötysuhde on yleensä 84–90 %, kun taas kondensoiva kattila voi saavuttaa jopa 98 %:n hyötysuhteen polttoaineen palamislämpöön (Hs) laskettuna. Valmistajien teknisissä tiedoissa saatat kohdata myös arvoja 105–109 % – se on sama luku, mutta laskettuna polttoaineen lämpöarvon (Hi) mukaan, eli tavalla, joka oli aiemmin standardi kattiloiden hyötysuhteen vertailussa ennen kuin kondensoiva teknologia pystyi ylittämään "maagisen" 100 %:n rajan. Molemmat luvut ilmaisevat pohjimmiltaan saman asian – kondensoiva kattila voi tuottaa huomattavasti enemmän käyttökelpoista lämpöä samasta määrästä kaasuja.
Tärkeä yksityiskohta: kondensaatiovaikutus on voimakkainta, kun lämmitysvesi palaa kattilaan matalalla lämpötilalla (ihannetapauksessa alle 55 °C) – tyypillisesti lattialämmityksessä tai ylisuurissa radiaattoreissa. Korkeammilla paluulämpötiloilla (perinteiset, pienemmät radiaattorit asetettu 70/50 °C:seen) kondensaatiovaikutus on pienempi, mutta kattila toimii silti tehokkaammin kuin perinteinen tyyppi useimmissa käyttötilanteissa, koska ainakin osa lämmityskaudesta (kevät- ja syksykuukaudet, osittainen kuormitus) järjestelmä toimii alemmilla lämpötiloilla.
Vertailutaulukko – kondensoiva vs. perinteinen lattiamallinen kattila
Seuraava taulukko tiivistää tärkeimmät erot kahden teknologian välillä, kuten ne ilmenevät käytännössä lattiamallisten (suurempien, tehokkaampien) kattiloiden kohdalla:
| Parametri | Kondensoiva lattiamallinen kattila | Perinteinen (ei-kondensoiva) lattiamallinen kattila |
|---|---|---|
| Hyötysuhde | jopa 98 % (105 – 109 % lämpöarvon Hi mukaan) | 84 – 90 % |
| Savukaasujen lämpötila | noin 20 – 50 °C | noin 110 – 150 °C |
| Savunpoisto | muovinen/ruostumaton teräksinen savupiipunjärjestelmä, mahdollisuus pakotettuun poistoon seinän kautta, pienemmät vaatimukset olemassa olevalle savupiipulle | muurattu savupiippu riittävällä vedolla, tarvittaessa ruostumaton/keraminen sisäputki |
| Kondensaatin poisto | kyllä – hapan kondensaatti (pH noin 3 – 5), vesilukko tarvitaan, suuremmilla tehoilla suositeltava tai pakollinen neutralointilaite | ei tarvita, kattila ei kondensoi |
| Hankintakustannukset | korkeammat | alhaisemmat (tänään kuitenkin uusien mallien saatavuus rajoitettua) |
| Käyttökustannukset samalla teholla | alhaisemmat – korkeamman hyötysuhteen ja yleensä paremman säätelyn ansiosta | korkeammat, erityisesti koko vuoden käytössä ja suuremmalla kulutuksella |
| Asennusvaatimukset | pienemmät vaatimukset savupiipun tyypille, mutta kondensaatin poisto on ratkaistava | toimiva muurattu savupiippu riittävällä sisämitalla ja vedolla välttämätön |
| Saatavuus markkinoilla (2026) | laaja valikoima kaikissa teholuokissa | rajoitettu, pääosin vanhempia malleja tai erikoistuneita korvaavia tuotteita |
Taulukosta on selvää, että kondensoiva teknologia voittaa lähes kaikissa käyttöpisteyksissä – ainoa todellinen haitta on korkeampi hankintakustannus ja kondensaatin poiston tarve. Lattiamallisten kattiloiden kohdalla tämä haitta on kuitenkin suhteellisen vähemmän merkittävä, kuten selitämme seuraavassa osassa.
Miksi ero on lattiamallisissa kattiloissa vielä suurempi
Lattiamalliset kattilat asennetaan yleensä sinne, missä tarvitaan suurempaa lämmöntuotantoa – suurempiin omakotitaloihin, kerrostaloihin, joissa on yhteinen kattilahuone, yritystiloihin, verstaisiin, hotelleihin, majataloihin, päiväkoteihin tai pienempiin teollisuusrakennuksiin. Vaikka pieni seinäkattila asunnossa tai pienemmässä omakotitalossa kuluttaa vuodessa noin 1 500–3 000 m³ maakaasua, lattiamallisella kattilalla lämmitettävän kohteen vuosikulutus voi olla 10 000, 20 000 tai jopa 50 000 m³ ja enemmän – riippuen rakennuksen koosta ja käyttötarkoituksesta.
Ja juuri tässä hyötysuhteen matematiikka tulee esiin aivan eri tavalla kuin pienessä lämmityskattilassa. 87 prosentin (tyypillinen perinteinen lämmityskattila) ja 97 prosentin (tyypillinen kondensoiva kaasukattila) välinen hyötysuhdeero on noin 10 prosenttiyksikköä – eli kondensoiva kaasukattila tarvitsee saman määrän lämmön tuottamiseen noin 10 % vähemmän kaasuja. Pienessä talossa, jonka kulutus on 2 000 m³ vuodessa, tämä tarkoittaa noin 200 m³ kaasun säästöä vuodessa – huomattavaa, mutta ei dramaattista summaa euroissa. Suuremmassa kohteessa, jonka kulutus on 30 000 m³ vuodessa, säästö on jo noin 3 000 m³ kaasua vuodessa, mikä tarkoittaa tuhansia euroja vuodessa sekä yritys- että kotitalousasiakkaille nykyisten kaasun hintojen mukaan.
Toisin sanoen – prosentuaalinen hyötysuhdeero on sama sekä pienissä että suurissa kattiloissa, mutta absoluuttinen säästö kasvaa kulutuksen määrän mukaan. Mitä suurempi kattila on ja mitä suurempi on vuosikulutus, sitä nopeammin korkeampi kondensointitekniikan hankintakustannus maksaa itsensä takaisin ja sitä merkittävämpi on päätöksen pitkäaikainen taloudellinen vaikutus. Lattiamallisten kattiloiden kohdalla argumentti ”kondensoiva kaasukattila on kalliimpi, joten riittää tavallinen” menettää perustelunsa paljon nopeammin kuin pienissä seinäkattiloissa – kattilan hintaero (yleensä satoja euroja) maksaa itsensä takaisin jo yhden tai kolmen lämmityskauden aikana suuremmissa kohteissa, ja sen jälkeen puhutaan puhtaasta säästöstä kattilan koko käyttöiän ajan, joka laadukkaalla lattiamallisella yksiköllä on 15–20 vuotta tai jopa enemmän.
Toinen tekijä on se, että suurilla kohteilla (kerrostalot, liiketilat) on yleensä myös korkeammat vaatimukset säätöön ja tehon modulointiin – kondensoivat kaasukattilat tarjoavat yleensä laajemman modulaatioalueen ja paremman säädön ulkolämpötilan mukaan (ulkolämpötilaohjattu säätö), mikä tarkoittaa lisäkäyttösäästöjä polttoarvon hyötysuhteen lisäksi kohteissa, joissa on vaihteleva kuormitus (esimerkiksi kerrostalo, jossa on kymmeniä huoneistoja).
Milloin perinteinen (ei-kondensoiva) tyyppi on vielä järkevä
Vaikka kondensoivan tekniikan ylivoimaisuus on selvä, on olemassa muutamia erityistilanteita, joissa voi olla järkevää harkita myös perinteistä, ei-kondensoivaa lattiamallista kattilaa – tai jolloin siirtyminen kondensoivaan tekniikkaan on monimutkaisempaa kuin ensisilmäyksellä näyttää:
- Tarkka korvaus muuttumattomassa järjestelmässä. Jos kyseessä on kohde, jossa on vanha, mutta toimiva muurattu savupiippu, joka on mitoitettu vain korkean lämpötilan toimintaan, eikä sijoittaja aio muuttaa lämmitysjärjestelmää tai ratkaista kondensaatin poistoa, voi yksinkertaisempi (vaikka pitkällä aikavälillä kalliimpi) korvaus samantyyppisellä kattilalla olla järkevä.
- Jaettu savupiippu useassa asunnossa. Jos yhteen muurattuun savupiippuun on liitetty useita laitteita eri asunnoista ja siirtyminen muovi/ruostottomasta teräksestä tehtyyn järjestelmään edellyttäisi kaikkien omistajien suostumusta ja yhteisinvestointia, kondensoivaan tekniikkaan siirtyminen voi olla hallinnollisesti ja teknisesti vaikeampaa – vaikka se ei olekaan mahdotonta, se vaatii vain lisäkoordinaatiota.
- Väliaikainen tai hätäkorjaus. Hätätilanteessa, jossa ensisijaisena tavoitteena on palauttaa lämmitys mahdollisimman nopeasti pienimmällä alkusijoituksella ja lämmitysjärjestelmän täydellinen kunnostus on suunnitteilla muutaman vuoden sisällä, voi väliaikainen edullisempi ratkaisu olla järkevä.
- Rajoitukset kondensaatin poistolle. Poikkeustapauksissa, joissa kondensaatin poistaminen viemäriin ei ole teknisesti mahdollista (esimerkiksi syrjäisissä kohteissa, joissa ei ole viemäriä ja joissa ei ole mahdollisuutta imeyttämiseen tai neutralointiin), voi perinteinen tyyppi olla ainoa realistinen vaihtoehto.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että vuonna 2026 uusien perinteisten (ei-kondensoivien) lattiamallisten kaasukattiloiden tarjonta markkinoilla on jo huomattavasti rajatumpi – useimmat valmistajat keskittyvät tässä kategoriassa lähes yksinomaan kondensoiviin malleihin, muun muassa Euroopan lainsäädännön (ekosuunnitteludirektiivi) vuoksi, joka pyrkii pitkällä aikavälillä parantamaan energiatehokkuutta. Uusia perinteisiä lattiamallisia kaasukattiloita ostetaan tänä päivänä pääasiassa vain tarkkoina korvausratkaisuina tietyissä kunnostuksissa, eikä uuden asennuksen yhteydessä.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Skenaario 1: Kerrostalo yhteisellä lämmityshuoneella
Ajatellaan tyypillistä vanhaa kerrostaloa, jossa on kymmenen huoneistoa ja yhteinen lämmityshuone kellarissa. Siellä on jo vuosia toiminut vanha valurautakattila tiiliseinämäisen savupiipun kanssa. Tällaisessa kohteessa vuosikulutus lämmitykseen ja lämpimän veden valmistukseen on yleensä noin 25 000–35 000 m³. Kun vanha kattila ollaan vaihtamassa, huoneistojen omistajilla on valittavanaan klassinen ei-kondensoiva lattiamallinen kattila (alhaisempi hankintahinta, mahdollisuus säilyttää olemassa oleva tiiliseinämäinen savupiippu ilman suuria muutoksia) ja kondensoiva lattiamallinen kattila (korkeampi investointi, savupiipun sisäputkitus ruostottomalla teräksellä tai erillisen savukaasujen poiston valinta julkisivun kautta sekä kondensaatin johtaminen kellarin viemäriin, mikä oli tässä tapauksessa teknisesti ongelmatonta).
Arvioidulla vuosikulutuksella 30 000 m³ ja noin 10 prosenttiyksikön hyötysuhdeerolla kondenssioteknologiaan siirtyminen tarkoittaa suuntaa antavaa säästöä noin 3 000 m³ kaasu vuodessa. Jopa konservatiivisella kaasun hinta-arviolla tämä säästö on tuhansia euroja vuodessa – korkeampi alkukustannus kondensoivassa kattilassa (verrattuna klassiseen tyyppiin) maksaa itsensä tyypillisesti takaisin yhden tai kahden lämmityskauden aikana tällaisella kulutuksella. Huoneistojen omistajat päättivät lopulta valita kondensoivan lattiamallisen kattilan nopean takaisinmaksuajan ja pitkäaikaisen säästön vuoksi, joka jaetaan kaikille kotitalouksille kerrostalossa alhaisempien lämmön kuukausimaksujen muodossa.
Skenaario 2: Pienempi käsityöyritys rajoitetulla savupiipulla
Toinen malliesimerkki on pieni käsityöyritys (paja varastotiloineen) vanhassa teollisuusrakennuksessa, jossa lämmitys on kytketty yhteen jaettuun tiiliseinämäiseen savupiippuun, jota käytetään myös viereisen kohteen kanssa samassa rakennuksessa. Vuosikulutus kaasu on tässä tapauksessa alhaisempi, noin 8 000–10 000 m³, koska tiloja lämmitetään vain toiminta-aikana ja osalla hallista on alhaisemmat lämpöhyvinvointivaatimukset.
Tässä tapauksessa kondenssioteknologiaan siirtyminen edellyttäisi joko muutoksia jaettuun savupiippuun (vaatii toisen kohteen omistajan suostumuksen) tai täysin uuden savukaasujen poiston johtamisen julkisivun kautta, mikä ei ollut helppoa rakennuksen pohjapiirroksen vuoksi. Lisäksi alhaisempi vuosikulutus tarkoitti myös pienempää absoluuttista säästöä verrattuna ensimmäiseen skenaarioon. Sijoittaja päätti lopulta valita väliaikaisen ratkaisun klassisella kattilatyypillä täsmällisenä korvaajana alkuperäiselle, ja suunnitelmissa on katon ja julkisivun peruskorjaus muutaman vuoden kuluttua, jolloin ratkaistaan myös uusi erillinen savukaasujen poisto ja siirrytään kondenssioteknologiaan. Tämä esimerkki osoittaa, että päätös ei aina ole pelkästään investoinnin takaisinmaksuajasta – joskus peliin astuvat myös rakennustekniset rajoitukset, jotka on ratkaistava ennen kuin kondenssioteknologiaan siirtyminen on järkevää.
Molemmat skenaariot vahvistavat kuitenkin yhteisen johtopäätöksen: kohteissa, joissa on korkea vuosikulutus, kondenssioteknologian puolesta puhuva taloudellinen argumentti on käytännössä aina yksiselitteinen, eikä itse kattilan hinta yleensä ole ongelma, vaan savukaasujen ja kondensaatin poiston tekninen ratkaisu rakennuksessa.
Suositeltavat kondensoivat lattiamalliset kattilat
Valikoimastamme löydät laajan valikoiman kondensoivia lattiamallisia kattiloita eri kokoisiin kohteisiin. Alla on kolme testattua mallia eri teholuokissa:
![]() |
Protherm Medveď Condens 25 KKS Kompakti kondensoiva lattiamallinen kattila, joka sopii pieniin ja keskisuuriin kohteisiin – omakotitaloihin tai pienempiin yrityksiin. Yhdistää suositun Medveď-sarjan testatun rakenteen moderniin kondenssioteknologiaan. Arvioitu hinta: 2 010,25 € |
![]() |
Vaillant VSC 206/4-5 90 ecoCOMPACT Kompakti kondensoiva ratkaisu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja yhdessä laitteessa – ihanteellinen tilanteisiin, joissa lämmityshuoneen tila on rajallinen, mutta samalla tarvitaan korkeampi lämpimän veden lämmitysmukavuus. Toimitetaan Multimatic 700 -säädön kanssa. Arvioitu hinta: 3 658,66 € |
Konkreettisen mallin valinnassa on aina otettava huomioon kohteen todellinen lämmöntarve ja lämpimän veden tarve – jos et ole varma oikeasta tehosta, lue myös artikkelimme Kuinka suuri teho lattiamalliseen kattilaan tarvitaan tai ota meihin yhteyttä pohjapiirroksen ja kohteen perustietojen kanssa.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kannattaako kondensoiva kattila myös suurella, lattiamallisella teholla?
Kyllä, ja lattiamallisilla kattiloilla se kannattaa vielä enemmän kuin pienillä seinäkattiloilla. Syy on yksinkertainen – sama prosentuaalinen hyötysuhteen ero (noin 8–12 prosenttiyksikköä kondenssioteknologian hyväksi) aiheuttaa suuremman absoluuttisen säästön euroissa, kun vuosikulutus on suurempi. Kohteissa, joissa kulutus on kymmeniä tuhansia kuutiometriä kaasu vuodessa, korkeampi kondensoivan kattilan hankintahinta maksaa itsensä yleensä takaisin yhden tai kolmen lämmityskauden aikana.
Mikä on kondensoivan ja perinteisen lattiamallisen lämmityskattilan hintaero?
Lattiamallisten lämmityskattiloiden hankintahinnan ero on yleensä muutamia satoja euroa, riippuen tehosta ja tarkasta mallista. Pienissä kohteissa tämä voi olla merkittävä summa, mutta suuremmissa kohteissa, joissa polttoaineen vuosikulutus on korkea, tämä erotus on yleensä vähäinen verrattuna pitkäaikaisiin käyttökustannussäästöihin.
Tarvitsenko uuden savupiipun kondensoivalle lattiamalliselle lämmityskattilalle?
Et välttämättä täysin uuden, mutta olemassa oleva muurattu savupiippu, joka on mitoitettu perinteiselle korkealämpöiselle kattilalle, ei yleensä sovellu kondenssotekniikalle sellaisenaan (happama kondensaatti vahingoittaisi muurausta). Yleinen ratkaisu on asentaa muovinen tai ruostavasta teräksestä valmistettu sisäputki olemassa olevaan savupiippuun tai (erityisesti pienemmissä tehoissa) erillinen turboventtiilillä varustettu poistoputki ulkoseinän läpi ilman, että vanhaa savupiippua tarvitsee käyttää ollenkaan.
Mikä on neutralointilaite ja milloin se on pakollinen?
Neutralointilaite on laite, joka kemiallisesti muuttaa (neutraloi) kondensoivan kattilan happaman kondensaatin (pH noin 3–5) ennen sen päästämistä yleiseen viemäriin. Pienemmissä tehoissa (tyypilliset pientalot) neutralointia ei yleensä tarvita, koska pieni määrä lievästi hapanta kondensaattia viemäröinti pystyy laimentamaan. Suuremmissa lattiamallisissa kattiloissa, joissa kondensaattia syntyy huomattavasti enemmän, neutralointilaitteen käyttö on yleensä suositeltavaa tai jopa pakollista – tarkka vaatimus on aina tarkistettava kattilan tehon ja paikallisten jätevesimääräysten perusteella.
Kuinka nopeasti kondensoivan kattilan investointi maksaa itsensä takaisin verrattuna perinteiseen?
Tarkka takaisinmaksuaika riippuu kohteesta, energian hinnoista ja vertailtavien mallien hankintahinnan erosta, mutta yleisesti ottaen mitä suurempi on polttoaineen vuosikulutus, sitä nopeampi on takaisinmaksu. Pienemmissä kohteissa investointi maksaa itsensä yleensä takaisin kolmen–kuuden vuoden kuluessa, kun taas suuremmissa kohteissa, joissa kulutus on korkea (kerrostalot, liiketilat), takaisinmaksuaika voi olla huomattavasti lyhyempi, jopa yksi–kolme lämmityskautta.
Voiko perinteisen lattiamallisen kattilan muuttaa jälkikäteen kondensoivaksi?
Ei, kondenssotekniikka vaatii erilaisen lämmönvaihtimen (kestävän happamalle kondensaatille) ja koko polttokammion ja polttimen konseptin. Perinteisen kattilan jälkikäteen muuttaminen kondensoivaksi ei ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevää – ainoa ratkaisu on vaihtaa uuteen kondensoivaan kattilaan.
Sopiiiko kondensoiva kattila myös vanhempiin lämmitysjärjestelmiin, joissa on korkeammat lämpötilat (patterit)?
Kyllä. Vaikka maksimaalinen kondenssoteho saavutetaan matalalämpöjärjestelmissä (lattialämmitys, ylisuuret patterit), kondensoiva kattila toimii tehokkaammin kuin perinteinen tyyppi myös tavallisissa patterijärjestelmissä, joissa on korkeammat lämpötilat – erityisesti kevät- ja syyskuukausina sekä osateholla, jolloin paluuveden lämpötila luontaisesti laskee. Täyden lämmitysjärjestelmän muuttamista ei siis välttämättä tarvita, jotta kondenssotekniikka olisi kannattava.
Mikä on kondensoivan lattiamallisen kattilan käyttöikä verrattuna perinteiseen?
Oikealla asennuksella ja säännöllisellä huollolla molempien tyyppien käyttöikä ei juurikaan eroa toisistaan ja on yleensä 15–20 vuotta, joissain tapauksissa jopa pidempi. Kondensoivat kattilat vaativat hieman säännöllisempää huoltoa (sekundaarisen lämmönvaihtimen, vesilukon ja kondensaatin poiston tarkistus), mutta huoltovälien noudattaminen ei vaikuta negatiivisesti laitteen kokonaiskäyttöikään. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelista Lattiamallisen kattilan huolto, kunnossapito ja käyttöikä.
Kannattaako uutta perinteistä lattiamallista kattilaa vielä ostaa?
Useimmissa tapauksissa ei – uusien perinteisten (ei-kondensoivien) lattiamallisten kattiloiden tarjonta markkinoilla on jo huomattavasti rajattu ja niiden ostaminen on järkevää vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa, tyypillisesti tarkkana korvauskohteena kohteessa, jossa on erityisiä rajoituksia (jaettu savupiippu, mahdollisuuden puuttuminen kondensaatin poistolle, väliaikainen ratkaisu ennen suunniteltua remonttia). Tavallisessa vaihdossa tai uudisasennuksessa kondenssotekniikka on lähes aina parempi pitkäaikainen valinta.
Aiheeseen liittyvät teemat
- Miten valita lattiamallinen kattila
- Lattiamallinen vs. seinäkattila – mikä on ero
- Mitä tehoa lattiamallinen kattila tarvitsee
- Lattiamallisen kattilan huolto, kunnossapito ja käyttöikä
- Lattiamallisten kattiloiden merkkien vertailu
Jos et ole varma, sopiiko kondensoiva lattiamallinen kattila myös sinun kohteeseesi, kerro meille lämmitysjärjestelmäsi tyyppi ja savupiipun kunto – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai onko sinulla erityinen tilanne kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.



