Kuinka suuri teho tarvitaan kiinteään lämmityskattilaan?
Millainen teho tarvitaan lattiamalliseen lämmityskattilaan?
Oikean tehon valinta lattiamalliselle lämmityskattilalle on yksi tärkeimmistä päätöksistä koko talon, yrityksen tai suuremman kohteen lämmityksessä. Toisin kuin pienemmät seinäkattilat, joiden teho yleensä liikkuu 24–35 kW:n välillä ja jotka sopivat tyypillisesti asuntoihin ja pienempiin omakotitaloihin, lattiamalliset kattilat kattavat huomattavasti laajemman kirjon – noin 20 kW:sta pienempiin omakotitaloihin aina 90 kW:iin ja yli suuriin kohteisiin, yrityksiin, useisiin huoneistoihin tai yhdistettyihin lämmitysjärjestelmiin. Tämä laaja kirjo on syy siihen, miksi lattiamallisten kattiloiden kohdalla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tehon laskemiseen verrattuna tavalliseen seinäkattilaan.
Tässä artikkelissa näytämme, miten voit arvioida tarvittavan tehon lämmitysalan, eristyksen ja kotitalouden henkilömäärän (lämpimän veden valmistuksen vuoksi) perusteella. Kerromme myös, miksi on tärkeää välttää sekä ymitoitus että alimitoitus, ja laskemme kaksi käytännön esimerkkiä havainnollistamaan asiaa. Lopussa löydät suositeltuja malleja lattiamallisille kattiloille teholuokan mukaan ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
Tärkeä huomio alkuun: kaikki tässä artikkelissa mainitut kertoimet ja laskelmat ovat suuntaa antavia ja tarkoitettu vain nopeaan alustavaan arviointiin. Kohteen tarkan lämpöhävettämisen (ns. lämpötekninen laskelma tai lämmityssuunnitelma) tulisi aina tehdä lämmitysalan ammattilainen tai suunnittelija, joka ottaa huomioon myös muut tekijät – rakennuksen suunnan, huonekorkeuden, ikkunoiden määrän ja laadun, lämpösiltojen, ilmanvaihdon ja monet muut muuttujat. Tämän artikkelin tarkoitus on auttaa sinua ymmärtämään periaate ja tekemään tietoinen alustava arvio ennen ammattilaisen kanssa keskustelua.
Miksi oikea teho on niin tärkeä
Monet asiakkaat valitessaan kattilaa sortuvat ajatukseen "parempi hieman suurempi teho, niin varmasti riittää". Lattiamallisten kattiloiden kohdalla, joita hankitaan vuosikymmeniksi ja usein suurempiin kohteisiin korkeammilla investointikustannuksilla, tämä on kuitenkin virhe, joka voi tulla kalliiksi – aivan kuten myös vastainen äärimmäisyys, eli alitehoisen kattilan valinta edullisemman hinnan vuoksi. Molemmilla vaihtoehdoilla on todellisia seurauksia, jotka näkyvät jo ensimmäisenä lämmityskaudella.
Ylimitoitettu kattila – turhaan suurta tehoa
Jos kattilalla on huomattavasti enemmän tehoa kuin mitä kohde todellisuudessa tarvitsee, syntyy ilmiö nimeltä syklointi – kattila lämpenee nopeasti haluttuun lämpötilaan, sammuu, tila jäähtyy nopeasti ja kattila käynnistyy uudelleen. Tällä jatkuvalla käynnistämisellä ja sammuttamisella on useita haittoja:
- Alhaisempi kokonaishyötysuhde – kattila ei toimi optimaalisessa, vakaassa tilassa, jossa se saavuttaa parhaan hyötysuhteen (erityisesti kondensoivissa kattiloissa, joissa korkea hyötysuhde liittyy pidempiin toimintasykleihin alhaisilla paluulämpötiloilla).
- Komponenttien lisääntynyt kuluminen – poltin, kiertovesipumppu, venttiilit ja elektroniikka kestävät huonommin jatkuvia käynnistys- ja sammutusjaksoja kuin tasaisen, pidemmän toiminnan, mikä voi lyhentää kattilan käyttöikää ja johtaa useampiin huoltotoimenpiteisiin.
- Turha suuri alkuinvestointi – suurempi teho tarkoittaa yleensä myös korkeampaa hankintahintaa, joskus myös suurempia vaatimuksia kattilahuoneen koolle, savupiipulle tai palamisilman syötölle.
- Epävakaampi huonelämpötila – tietyntyyppisillä säätöjärjestelmillä voi esiintyä suurempia lämpötilavaihteluita, kun kattila "ammuskelee" tehoa lyhyissä välein sen sijaan, että tuottaisi lämpöä tasaisesti.
Alimitoitettu kattila – riittämätön teho
Vastainen ongelma on yhtä epämiellyttävä, mutta se tulee selväksi erityisesti vuoden kylmimpinä päivinä. Alimitoitettu kattila:
- Ei pysty kattamaan kohteen lämpöhäviöitä kovilla pakkasilla – sisälämpötila ei saavuta haluttua tasoa, tai se saavutetaan vasta suurella viiveellä.
- Toimii pitkiä aikoja maksimilla tai lähellä maksimitehoa, mikä lisää kulutusta ja komponenttien rasitusta, koska kattila toimii optimaalisen alueensa ulkopuolella.
- Yhdessä lämpimän veden valmistuksen kanssa voi aiheuttaa lämmitystehon merkittävän laskun silloin, kun lämminvesivaraajalla on etusija – käytännössä tämä tarkoittaa, että lämpöpatterit tai lattialämmitys jäähtyvät hetkellisesti suihkun aikana.
- Lyhentää laitteen käyttöikää, koska jatkuva toiminta rajoilla on suurempi rasitus kuin kohtuullinen varanto.
Tavoitteena ei siis ole valita suurinta eikä halvinta kattilaa, vaan sellainen teho, joka vastaa mahdollisimman tarkasti kohteen todellista lämpöhäviötä ja lämpimän veden tarvetta – kohtuullisella, mutta ei liian suurella varalla. Lisätietoja siitä, miten lämmityskattilan valintaan kannattaa suhtautua kokonaisvaltaisesti (ei pelkästään tehon näkökulmasta), löydät artikkelista Näin valitset lattiamallisen lämmityskattilan.
Suuntaa antava tehon laskeminen pinta-alan ja eristyksen perusteella
Yleisin ja yksinkertaisin tapa arvioida tarvittavaa tehoa aluksi on laskea kohteen lämmitysala (m²) ja käyttää lämpöhäviökertoimen, joka kuvastaa rakennuksen eristystasoa. Kaava on yksinkertainen:
Tarvittava teho (kW) = lämmitysala (m²) × lämpöhäviökerroin (kW/m²)
Lämpöhäviökerroin vaihtelee rakennuksen eristyksen laadun, ikkunoiden kunnon, katon ja ulkoseinien mukaan. Suuntaa antavia arvoja, joita käytämme myös muissa laskelmissa tässä artikkelissa:
| Kohteen tyyppi | Lämpöhäviökerroin | Kuvaus |
|---|---|---|
| Eristämätön / vanha talo | ~0,10 kW/m² (100 W/m²) | Alkuperäinen rakenne ilman eristystä, vanhat ikkunat, suuret lämpöhäviöt |
| Normaalisti eristetty talo | 0,05–0,07 kW/m² (50–70 W/m²) | Eristetty julkisivu, muovi- tai laadukkaat ikkunat – yleisin luokka Suomessa |
| Matalaenergiatalo / passiivitalo | 0,03–0,04 kW/m² (30–40 W/m²) | Laadukas eristys nykynormien mukaisesti, koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla |
Havainnollistaaksemme, miten nämä kertoimet vaikuttavat konkreettiseen tehoon eri kokoisissa kohteissa, katso seuraava taulukko suuntaa antavista arvoista:
| Lämmitysala | Eristämätön talo (0,10) | Normaalisti eristetty (0,06) | Passiivitalo/LET (0,035) |
|---|---|---|---|
| 150 m² | 15 kW | 9 kW | 5,3 kW |
| 200 m² | 20 kW | 12 kW | 7 kW |
| 250 m² | 25 kW | 15 kW | 8,75 kW |
| 350 m² | 35 kW | 21 kW | 12,25 kW |
| 500 m² | 50 kW | 30 kW | 17,5 kW |
| 800 m² | 80 kW | 48 kW | 28 kW |
Taulukosta näet, miksi lattiamallisten lämmityskattiloiden tehoalue on niin laaja – jopa suhteellisen yleinen pinta-ala 500–800 m² (esimerkiksi suurempi omakotitalo, jossa on toimintaa, majatalo, pieni yritys tai kohde, jossa on useita asuntoja) voi huonolla eristyksellä nousta 50, 60 tai jopa 80 kW:iin, mikä on teho, johon seinäkattilat eivät yleensä pääse tai saavuttavat sen vain yhdistämällä useita laitteita sarjaan.
On myös tärkeää huomata, että ”lämmitettävä pinta-ala” tarkoittaa todellista hyötyalaa, jota lämmitetään – eli ei välttämättä koko talon rakennuspinta-alaa. Lämmittämättömiä tiloja (esimerkiksi autotalli ilman lämpöpattereita, käyttämätön kellari, ullakko) ei lasketa mukaan, tai niitä voidaan käsitellä vain osittain, jos niitä lämmitetään alhaisempaan lämpötilaan.
Varanto lämpimän käyttöveden (LKV) valmistukseen
Laskelma pinta-alan ja eristyksen perusteella antaa sinulle perustason lämmitystehon, eli tehon, joka tarvitaan rakennuksen lämpöhäviöiden korvaamiseen. Lattiamallisessa lämmityskattilassa on kuitenkin otettava huomioon myös varanto lämpimän käyttöveden valmistukseen – erityisesti jos kattilassa on sisäänrakennettu varasto (kompakti kokoonpano) tai siihen on liitetty suurempi epäsuorasti lämmitettävä varasto.
Miksi tämä on tärkeää? Lämpimän veden valmistus, erityisesti kotitalouksissa, joissa on useita ihmisiä ja joissa voi olla samanaikainen vedenkäyttö (esimerkiksi aamulla, kun useat perheenjäsenet suihkuttavat peräkkäin), asettaa kattilalle lisävaatimuksia. Jos varastossa on nopea lämmitystoiminto tai se on suurempi (esimerkiksi 90, 120, 150 litraa ja enemmän), kattilan on kyettävä tuottamaan riittävästi lämpöä veden lämmittämiseen lyhyessä ajassa ilman, että se merkittävästi rajoittaa talon muuta lämmitystehoa.
Käytännössä suositellaan kohteissa, joilla on korkeat LKV-vaatimukset (useita henkilöitä, useita kylpyhuoneita, toimipisteitä, joissa on suuri LKV-kulutus), lisäämään laskettuun lämmitystehoon noin 10–30 prosentin varanto riippuen varaston koosta ja tyypistä sekä henkilömäärästä. Tarkka prosenttiosuus tulisi ihannetapauksessa määrittää asiantuntijan toimesta todellisen kulutusprofiilin perusteella, mutta suuntaa antavana ohjeena pätee:
- 1–3 henkilöä, tavallinen LKV-kulutus: ei tarvitse merkittävästi kasvattaa laskettua lämmitystehoa, mahdollisesti riittää pieni varanto noin 10 %.
- 4–6 henkilöä, standardi kotitalous ja normaali vedenkäyttö: varanto noin 15–20 % lämmitystehoon, erityisesti jos varasto on pieni tai sitä jaetaan useiden kylpyhuoneiden kesken.
- Suurempi kotitalous, toimipiste tai kohde, jossa on suuri ja samanaikainen LKV-kulutus (esim. useita kylpyhuoneita käytössä samanaikaisesti, majoitusliike): varanto 20–30 % ja enemmän, tai harkitse erillistä suurempaa varastoa omalla lämmityksellään sen sijaan, että luottaisit yksinomaan kattilan varaukseen.
Siksi on tärkeää valittaessa kattilaa, jossa on sisäänrakennettu tai liitetty varasto, ottaa huomioon paitsi itse lämmitysteho myös varaston mitoitus ja lämmitysteho. Käsittelimme tätä aihetta tarkemmin artikkelissamme Lämmityskattila, jossa on sisäänrakennettu tai liitetty LKV-varasto, jossa löydät myös molempien ratkaisujen etujen ja haittojen vertailun.
Miksi lattiamallisilla lämmityskattiloilla on laajempi tehoalue kuin seinäkattiloilla
Lattiamalliset lämmityskattilat eroavat seinäkattiloista pääasiassa rakenteensa puolesta (ne seisovat lattialla, niissä on tukevampi lämmönvaihdin ja polttokammio) ja juuri tämä rakenne mahdollistaa niiden peittävän huomattavasti laajemman tehoalueen – noin 20 kW:sta pienempiin omakotitaloihin aina 90 kW:iin ja yli suuriin kohteisiin, kaupallisiin tiloihin tai kohteisiin, joissa on useita asuntoja.
Syitä on useita:
- Suurempi ja tukevampi lämmönvaihdin – lattiamallinen rakenne mahdollistaa suurempien polttokammioiden ja lämmönvaihtimien käytön, jotka kestävät suuremman lämmöntuotannon ilman äärimmäisiä kompaktiusvaatimuksia, joita seinäkattiloilla on, jotka on suunniteltu ripustettavaksi seinälle.
- Mahdollisuus sarja- ja yksittäiskäyttöön – suuria lattiamallisia kattiloita voidaan käyttää itsenäisesti kohteissa, joissa on suuri lämmöntarve, jolloin olisi tarpeen monia seinäkattiloita sarjaan.
- Suurempi paino ja rakenteen vakaus – mahdollistaa pitkäaikaisen toiminnan korkealla teholla ilman rakenteen liiallista rasitusta, mikä on hyödyllistä erityisesti ympärivuotisessa tai lähes jatkuvassa käytössä (esimerkiksi toimipisteissä, joissa lämmitetään myös tavallisen lämmityskauden ulkopuolella LKV:n tai teknisen lämmön vuoksi).
- Laajemmat mahdollisuudet lisävarusteiden liittämiseen – suuret LKV-varastot, useat lämmityspiirit, mahdollisuus aurinkokeräinten tai muiden lämmönlähteiden liittämiseen, mikä on suurissa kohteissa yleinen vaatimus.
- Sopivuus vaihtoehtoisille polttoaineille korkeammilla tehoilla – kiinteää polttoainetta käyttävissä kattiloissa (puu, hiili, briketit) lattiamallinen rakenne on käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto korkeammilla tehoilla, koska nämä kattilat tarvitsevat suuremman polttotilan ja polttoainesäiliön.
Tämän ansiosta voit valita lämmityskattilan mallin tarkasti kohteesi mukaan – sinun ei tarvitse tyytyä lähimpään teholuokkaan, kuten joskus tapahtuu seinäkattiloiden kanssa, joissa tehovaihtoehdot (esimerkiksi 24, 28, 35 kW) ovat rajallisemmat. Olemme vertailleet kattityyppien välisiä eroja, myös tehon osalta, artikkelissamme Lattiakattila vastaan seinäkattila – mikä on ero?.
Esimerkki käytännössä: kaksi todellista laskentaskenaariota
Jotta saat paremman käsityksen, näytämme kaksi havainnollista mutta realistista skenaariota – yhden tavalliselle omakotitalolle ja toisen suuremmalle kohteelle tai yritykselle. Molemmat esimerkit perustuvat yllä mainittuihin kertoimiin ja osoittavat, miten peruslämmitystehoon lisätään varaus lämmönvaraajalle (TÜV).
Skenaario 1: Omakotitalo, 250 m², normaali eristys, 4 hengen talous
Oletetaan, että omakotitalon pinta-ala on 250 m², eristys on normaali (eristetty julkisivu, laadukkaat muovi-ikkunat) – siis lämmönhukan kerroin noin 0,06 kW/m². Talossa asuu 4 henkilöä, joiden lämpimän veden kulutus on standardi kahdella kylpyhuoneella.
Vaihe 1 – peruslämmitysteho:
250 m² × 0,06 kW/m² = 15 kW
Vaihe 2 – varaus lämmönvaraukselle:
4 hengen taloudessa, jossa on tavanomainen kulutus (kaksi kylpyhuonetta, mahdollisuus samanaikaiseen suihkuttamiseen), on suositeltavaa varata noin 15–20 %.
15 kW × 1,18 (18 % varaus) ≈ 17,7 kW
Lopputulos: Kattilan tarvittava teho on suunnilleen välillä 18–22 kW, ja korkeampi arvo tästä alueesta tarjoaa järkevän varauksen esimerkiksi kylmempiin talviin tai tulevaan pieneen lämmityspinta-alan kasvuun (esimerkiksi laajennus, terassin lasitus). Kun asiakas valitsee tiettyä mallia, hän katsoo noin 20–25 kW:n teholuokan kattiloita – esimerkiksi malli Protherm Medveď Condens 25 KKS (25 kW, 2 010,25 €), jonka teho kattaa lasketun tarpeen riittävällä varalla myös kylmemmillä säillä.
Skenaario 2: Suurempi kohde/yritys, 400 m², vanhempi/heikompi eristys, suurempi lämpimän veden tarve
Toinen skenaario edustaa suurempaa kohdetta – esimerkiksi suurempaa omakotitaloa yhdistettynä yritystoimintaan, majataloa tai yrityskiinteistöä, jonka pinta-ala on 400 m², joka on rakennettu vanhemmin eikä ole täysin eristetty nykyisten standardien mukaisesti. Tässä tapauksessa laskemme lämmönhukan kertoimeksi lähemmäksi ”ei-eristetyn/vanhan eristyksen” luokan ylärajaa eli 0,08 kW/m² (normaalisti eristetyn ja ei-eristetyn talon välillä) ja suurempaa sekä osittain samanaikaista lämpimän veden käyttöä (esimerkiksi useita kylpyhuoneita/suihkutiloja eri aikoina).
Vaihe 1 – peruslämmitysteho:
400 m² × 0,08 kW/m² = 32 kW
Vaihe 2 – varaus lämmönvaraukselle:
Suuremmassa ja osittain samanaikaisessa lämpimän veden käytössä (useita henkilöitä, yritystoiminta) on suositeltavaa varata 25–30 %.
32 kW × 1,28 (28 % varaus) ≈ 41 kW
Lopputulos: Kattilan tarvittava teho on tässä tapauksessa noin 40–45 kW. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi malli Bosch Suprapur KBR 42 (42 kW, 2 187,00 €), jonka teho vastaa tarkasti tämän suuremman kohteen laskettua tarvetta ja sisältää varauksen lämmönvaraukselle.
Molemmat skenaariot osoittavat saman periaatteen – ensin lasketaan peruslämmitysteho pinta-alan ja eristyksen mukaan, sitten lisätään sopiva varaus lämmönvaraukselle henkilömäärän ja kulutuksen luonteen mukaan, ja tämä summa on sitten perusta oikean kattilan valinnalle. On tärkeää, ettei pysähdy vain ”paperilaskelmaan”, vaan otetaan huomioon myös kohteen todelliset olosuhteet – ilmansuunta, huonekorkeus, ikkunoiden laatu ja muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa tarvittavaan tehoon muutaman kilowatin verran jommassa kummassa suunnassa. Siksi suosittelemme aina konsultoimaan ammattilaista, joka ottaa huomioon kaikki kohteesi erityispiirteet.
Suositeltavia lattiakattilamalleja tehon mukaan
Alla on yleiskuva todellisista lattiakattilamalleista eri teholuokissa, jotka vastaavat tyypillisiä skenaarioita, joita edellä on käsitelty – keskitasoisesta tehosta tavallisille omakotitaloille aina korkeampaan tehoon suuremmille kohteille ja vaihtoehtoon kiinteän polttoaineen palamiselle.
|
Protherm Medveď Condens 25 KKS – 25 kW, keskiluokan teho Kondensoiva lattiakattila, joka sopii hyvin tavallisille omakotitaloille, joiden lämmityspinta-ala vastaa suunnilleen 15–25 kW yllä olevan laskelman mukaan (esimerkiksi skenaario 1 – 250 m² talo normaalilla eristyksellä). Kondenssitekniikan ansiosta se saavuttaa korkean hyötysuhteen myös alhaisissa lämpötiloissa, mikä on hyödyllistä erityisesti yhdessä lattialämmityksen kanssa tai matalissa lämmitysvesilämpötiloissa. Hinta: 2 010,25 € |
|
Bosch Suprapur KBR 42 – 42 kW, korkeampi teho suuremmille kohteille Korkeampitehoinen kattila, joka sopii suuremmille omakotitaloille, yrityksille tai kohteille, joilla on suurempi lämmön ja lämpimän veden tarve – vastaa esimerkiksi skenaariota 2 tässä artikkelissa (400 m² kohde, jossa on vanhempi eristys ja suurempi lämpimän veden kulutus). Sopiva valinta, jos laskettu tehotarve ylittää tavallisten seinäkattiloiden alueen. Hinta: 2 187,00 € |
|
Vaillant VSC 206/4-5 90 ecoCOMPACT – kompaktinen paketti integroidulla 90 litran varastoainesäiliöllä Hyvä esimerkki lämmityskattilasta, jossa on sisäänrakennettu lämminvesivaraaja. Valitessasi tehoa, muista huomioida myös varaus käyttövedelle, kuten artikkelissa aiemmin kerrottiin. Integroidun 90 litran säiliön ansiosta tämä malli sopii hyvin talouksiin, joissa tarvitaan runsaasti lämmintä vettä samanaikaisesti ilman erillistä suurta varaajasäiliötä. Hinta: 3 658,66 € |
|
ATMOS C 25 ST – 25 kW, kiinteän polttoaineen kattila Vaihtoehto niille kodeille, jotka haluavat polttaa puuta kaasun sijaan. Sama tehon laskentaperiaate kuin aiemmin mainittiin pätee myös tähän – 25 kW vastaa suunnilleen omakotitaloon, jossa on tavallinen eristys ja pinta-ala, joka on kuvattu ensimmäisessä esimerkissä. Kiinteän polttoaineen kattiloissa on myös otettava huomioon lisäysten väli ja suositellaan yhdistämistä varastoainesäiliöön. Hinta: 3 281,68 € |
Kun valitset kondensoivan ja klassisen (ei-kondensoivan) lattiamallisen kattilan välillä, kannattaa tutustua myös hyötysuhteen ja käyttökustannusten eroihin, joista olemme kirjoittaneet artikkelissa Kondensoiva vs. klassinen lattiamallinen kattila – teknologian valinta voi vaikuttaa myös siihen, kuinka suuri teho lopulta tarvitaan, sillä kondensoivat kattilat pystyvät hyödyntämään palamiskaasujen lämmön tehokkaammin.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
1. Miten saan selville tarkasti kotini lämpöhäviön?
Tarkin tapa on tilata lämpötekninen laskelma ammattilaiselta tai suunnittelijalta, joka ottaa huomioon kaikki rakennuksen parametrit (seinämateriaali, eristyksen paksuus ja tyyppi, ikkunoiden pinta-ala ja tyyppi, suunta ilmansuuntiin, kattokorkeus, ilmanvaihto ja muut tekijät). Artikkelissa esitetty arvioitu laskentaperiaate pinta-alan ja kertoimen perusteella on tarkoitettu vain nopeaan alustavaan käsitykseen ennen kuin otat yhteyttä ammattilaiseen.
2. Onko parempi valita suurempi teho "varmuuden vuoksi"?
Ei, ylisuuri kattila aiheuttaa todellisia haittoja – tiheät käynnistys- ja sammutussykliit, alempi hyötysuhde, komponenttien ennenaikainen kuluminen ja turhaan korkeampi hankintahinta. Tavoitteena on valita teho mahdollisimman lähelle kohteen todellista tarvetta kohtuullisella, mutta ei liian suurella varalla (yleensä muutamia prosenttia, ei moninkertaista tehoa).
3. Miten lattiamallisen ja seinämallisen kattilan tehon laskeminen eroaa toisistaan?
Laskentaperiaate (pinta-ala × lämpöhäviökerroin + varaus käyttövedelle) on sama molemmille kattiloille. Ero on siinä, että lattiamalliset kattilat tarjoavat huomattavasti laajemman valikoiman saatavilla olevia tehoja (noin 20 kW:sta ylöspäin), joten suuremmissa kohteissa, joissa seinäkatila tai useiden seinäkatiloiden yhdistelmä kohtaisi rajoituksia, lattiamallinen versio on luonnollisempi ja usein myös taloudellisempi vaihtoehto.
4. Pitääkö minun ottaa huomioon myös lämpimän veden valmistus tehon laskennassa?
Kyllä, erityisesti jos katilalla on sisäänrakennettu tai kytketty lämminvesivaraaja. Peruslämmitystehoon (pinta-alan ja eristyksen mukaan) lisätään tällöin varaus veden lämmitykseen, joka riippuu kotitalouden henkilömäärästä, kylpyhuoneiden määrästä ja samanaikaisen lämpimän veden käytön todennäköisyydestä. Arviolta varaus on noin 10–30 %.
5. Mikä on pienin ja suurin teho lattiamallisissa kattiloissanne?
Atrian valikoimassa olevat lattiamalliset kattilat kattavat yleensä alueen noin 20 kW:sta (pienemmät omakotitalot) jopa 90 kW:iin ja sitä suurempaan (suuret kohteet, yritykset, useita asuntoja). Tarkemman valikoiman ja suodatuksen tehon mukaan löydät suoraan lattiamallisten kattiloiden kategoriasta.
6. Muuttuuko tarvittava teho, jos eristän talon myöhemmin?
Kyllä, lisäeristys (fasadin eristys, ikkunoiden vaihto, katon eristys) alentaa rakennuksen lämpöhäviöitä ja siten myös tarvittavaa kattilan tehoa – taulukon mukaan lämpöhäviökerroin voi laskea esimerkiksi 0,10:stä 0,06 kW/m², mikä tarkoittaa huomattavasti pienempää tarvittavaa tehoa samalla pinta-alalla. Jos suunnittelet eristystä lähitulevaisuudessa, kannattaa se ottaa huomioon jo kattilan valinnassa, jotta vältytään ylisuurennukselta eristyksen valmistuttua.
7. Vaikuttaako valinta kondensoivan ja klassisen kattilan välillä tarvittavaan tehoon?
Ei suoraan – laskettu lämmitysteho (kW) pysyy samana riippumatta teknologiasta. Kondensoivat kattilat pystyvät kuitenkin hyödyntämään polttoaineen energiaa tehokkaammin samalla nimellisellä teholla palamiskaasujen lämmön ansiosta, mikä näkyy erityisesti alemmilla lämmitysvedentemperatuureilla (esimerkiksi lattialämmityksessä). Molempien teknologioiden eroja käsitellään erillisessä artikkelissa.
8. Millaisia vaatimuksia suurempi teho asettaa kattilahuoneelle?
Yleisesti ottaen tehon kasvaessa kasvavat myös vaatimukset kattilahuoneen koolle, polttoilman syötölle, savupiipun mitoitukselle ja joissakin tapauksissa myös sähköliittymälle. Suurempitehoisen kattilan (esimerkiksi yli 40–50 kW) valinnassa suosittelemme tarkistamaan etukäteen, täyttääkö kattilahuone tietyn mallin kaikki tekniset vaatimukset – lisätietoja löydät artikkelista lattiamallisen kattilan vaatimuksista.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
- Miten valita lattiamallinen kattila
- Lattiamallinen vs. seinäkatila – mikä on ero
- Kondensoiva vs. klassinen lattiamallinen kattila
- Kattila sisäänrakennetulla tai kytketyllä lämminvesivaraajalla
- Millaisia vaatimuksia lattiamallinen kattila asettaa kattilahuoneelle
Haluatko varmistaa oikean tehonlaskennan juuri sinun kotiisi? Kerro meille asuintilan pinta-ala, lämmöneristys ja henkilömäärä – autamme mielellämme sopivan järjestelmän mitoituksessa.
Jos tiedät jo mitä etsit, tutustu kategoriaan Kiinteät lämmityskattilat ja varastosäiliöt, jossa näet ajankohtaiset hinnat ja saatavuuden.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö ole varma mikä sopii sinulle vai tarvitsetko apua kodin lämmitysratkaisussa? Ota yhteyttä – meiltä saat asiantuntevaa neuvontaa.
