Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Aurinkokeräinten lisävarusteista usein kysytyt kysymykset

Yleisiä kysymyksiä aurinkokeräinten lisävarusteista – kattava opas

Kun asiakas valitsee aurinkokeräimen, hän ei välttämättä heti ymmärrä, että itse paneeli on vain osa kokonaisuutta. Lisävarusteet – kiinnikkeet, liittimet, jakotukit, sähköiset varmistukset, anturit – muodostavat kirjaimellisesti koko järjestelmän selkärangan. Kokemukseni perusteella juuri lisävarusteissa syntyy eniten turhia virheitä: väärin valittu kiinnike, aliarvioitu hydrauliikka, puuttuvat tiivisteet, väärin mitoitettu jakotukki. Seuraus? Järjestelmä vuotaa, keräin heiluu tuulessa, teho on vain murto-osa luvatusta. Siksi tässä artikkelissa käymme läpi yleisimpiä kysymyksiä, joihin törmäämme satojen tilausten yhteydessä vuosittain.

Miksi lisävarusteet ovat yhtä tärkeitä kuin itse keräin?

Aurinkokeräin on pohjimmiltaan vain lämmönvaihdin, joka on asennettu ulos. Jotta se toimisi, se tarvitsee turvallisen mekaanisen kiinnityksen, oikean hydrauliikan, toimivan ohjauksen ja varalämmönlähteen aurinkottomille päiville. Jokaisella näistä elementeistä on kriittinen roolinsa. Jos keräimellä ei ole sopivaa kiinnikettä, se voi irrota tuulessa (tasakattoon mitoitetaan yleensä 140–160 km/h, harjakattoon riippuu kulmasta ja painosta). Jos sopivaa jakotukki ja keräinpuuta ei ole, rinnakkain kytketyt keräimet eivät ole hydrauliisesti tasapainossa ja toimivat eri tehokkuudella. Jos sähköinen varmistus unohtuu, säiliö ei lämmitä vettä hygieenisesti turvalliseen lämpötilaan talvella auringon puuttuessa.

Investoinnin näkökulmasta: lisävarusteiden hinta on tyypillisesti 20–40 % koko asennuksen hinnasta. Jos säästää lisävarusteissa, maksaa kahdesti – kerran halvaratkaisusta ja toisen kerran korjauksesta tai vaihdosta muutaman kuukauden käytön jälkeen.

Aurinkokeräinjärjestelmän lisävarusteet – katsaus kategorioihin KERÄIN (paneeli) Kiinnikkeet tasakatto/harjakatto Hydrauliikka jakotukki, liittimet Sähköiset varmistukset spiraali, anturit Jäätymisenestoaine propyyliglykoli Ohjaus säätimet, pumput Paisunta-astia aurinko, korkeapaine

Kysymyksiä kiinnikkeistä – yleisin kysymyskategoria

Minkälaisen kiinnikkeen tarvitsen kattotyypilleni ja keräinten määrälle?

Tämä on ylivoimaisesti yleisin kysymys ja samalla se, jossa asiakkaat tekevät useimmiten virheitä. Perussääntö: kiinnikkeen on vastattava asennusalan tyyppiä (tasakatto, harjakatto, julkisivu) ja asennettavien keräinten määrää.

Kahden litteän keräimen asennukseen (tyypillinen kokoonpano 3–4 hengen perheelle, 300–400 litran varastokapasiteetilla) sopii kiinnike kahdelle keräimelle. Tämä on täydellinen kantokehys asennettavaksi harjakattoon – keräin asennetaan katon tasaisesti, mikä on esteettisesti puhtain ratkaisu ja samalla rakenteellisesti kestävämpi tuulta vastaan. Tämä kiinnike ottaa huomioon keräinten aksiaalisen välin niiden leveyden mukaan ja siinä on valmiit reiät kiinnityselementtejä varten.

Jos myöhemmin laajennat asennusta yhdellä paneelilla – mikä on yleistä, kun asiakas vuoden käytön jälkeen huomaa, että järjestelmä on tehokas kesällä, mutta keväällä ja syksyllä kapasiteetti ei riitä – on olemassa kiinnike lisäkeräimelle, joka liitetään olemassa olevaan kokoonpanoon. Sinun ei siis tarvitse vaihtaa koko kantajärjestelmää, vaan voit vain lisätä laajennuskiinnikkeen. Kokemukseni perusteella suosittelen: jos suunnittelet laajentamista 2–3 vuoden sisällä, jätä tilaa katolle alkuperäisessä asennuksessa ja valitse kiinnike, jossa on laajennusmahdollisuus alusta alkaen – säästät asentajan toiselta käynniltä.

Lisätietoja valinnasta konkreettisten tilanteiden mukaan löydät artikkeleista Miten valita oikea kiinnike aurinkokeräimelle – tasakatto vs. harjakatto ja Minkä kokoinen ja tyyppinen kiinnike tarvitsen keräinten määräni mukaan tietokeskuksestamme.

Mikä on erottaava tekijä upotetun ja säädettävän kiinnikkeen välillä?

Upotus tarkoittaa, että keräin lepää katon tasossa – se on itse asiassa osa kattopintaa. Edut: alhainen tuulivastus, esteettisyys, pienempi pinta-ala, joka altistuu lumikuormalle. Haitta: vaatii täydellisen tiiviin liitoksen kattomateriaaliin, harjakaton tapauksessa kulma riippuu katon kulmasta (ihanteellinen on 30–45°). Säädettävä kiinnike harja- tai tasakatolla mahdollistaa kulman valinnan riippumatta katon kulmasta – tyypillisesti asetetaan 35–45° jopa katolle, jonka kulma on 15°. Tasakatoilla säädettävä kiinnike on käytännössä ainoa vaihtoehto.

Mitä ovat kiinnikkeiden paino ja kuormitus?

Litteä aurinkokeräin painaa tyypillisesti 35–55 kg koon mukaan (2,0–2,5 m²). Tyhjä kantokehys kahdelle keräimelle painaa lisäksi 15–25 kg materiaalin mukaan (alumiini vs. sinkitty teräs). Koko kahden keräimen kokoonpano kuormittaa kattoa 85–135 kg kohdistetulla painolla. Harjakaton tapauksessa sen on kannettava koolaus, tasakaton tapauksessa betonirakenne. Tarkista aina kattorakenteen kantavuus – vanhojen talojen saneerauksissa se voi olla rajoittava tekijä.

Kiinnike: upotus harjakattoon vs. säädettävä kiinnike Upotus (harjakatto) KERÄIN kulma = katon kulma Säädettävä kiinnike (tasakatto) KERÄIN 35–45° säädettävä

Kysymyksiä hydraulisista liitännöistä aurinkokeräimiin

Miten keräimet liitetään toisiinsa ja mitä tiivisteitä tarvitsen?

Keräinten yhdistäminen toisiinsa on paikka, jossa asennusvaiheessa tehdään usein virheitä. Keräimet liitetään toisiinsa suorilla liittimillä – tyypillisesti sisään-/ulosmeno-yhdistelmillä keräimen sivulla. Tähän tarkoitukseen sopivat keräinten välisten liittimien lisävarusteet, jotka sisältävät oikean kokoisen jatkopalan, korkeita lämpötiloja ja pakkasnestettä kestäviä tiivisteitä sekä kiinnityselementtejä.

Tärkeä tekninen vaatimus: tiivisteiden on kestettävä lämpötiloja jopa 200 °C (lämpömäärän varastoituessa – kun varasto on täynnä ja järjestelmä ei pumppaa – lämpötila keräimessä voi nousta lyhytaikaisesti yli 180 °C). Tavalliset kumiset O-renkaat eivät riitä. Käytä ainoastaan EPDM-tiivisteitä, jotka on tarkoitettu aurinkojärjestelmiin tai grafiitti/PTFE-tiivisteitä.

Kokemuksesta: olen nähnyt asennuksia, joissa asiakas käytti korjaustöissä tavallista vesijohtotukosten tiivistettä. Se kesti ensimmäisen talven, mutta toisen kesän jälkeen se alkoi haurastua ja järjestelmä alkoi tiputtaa. Koska vuoto oli pieni ja hidas, asiakas ei huomannut kuukauteen, että pakkasneste oli loppunut – mikä aiheutti jäätymisen ja lämmönvaihtimen rikkoutumisen varastossa. Useiden tuhansien eurojen vahinko väärän tiivisteen käytöstä muutamilla senteillä.

Sarja- vai rinnakkaiskytkentä – miten se vaikuttaa lisävarusteiden valintaan?

Sarjakytkennässä neste virtaa keräimestä toiseen – sisäänmenon lämpötila jokaisessa seuraavassa keräimessä on korkeampi. Tulos: korkeampi ulostulolämpötila, alhaisempi virtaus. Rinnakkaiskytkennässä neste virtaa kaikkien keräinten läpi samanaikaisesti – sama sisäänmenolämpötila, korkeampi kokonaisvirtaus, alhaisempi ulostulolämpötila verrattuna sarjakytkentään. Lisätietoja tästä valinnasta löydät artikkelista Sarja- vai rinnakkaiskytkentä aurinkokeräimille – mikä kannattaa valita.

Lisävarusteiden näkökulmasta: sarjakytkennässä riittää keräinten suorat liittimet ja yksi sisään-/ulosmeno piiriin. Rinnakkaiskytkennässä yli kahden keräimen kanssa tarvitset ehdottomasti jakotukin ja keräimen – ilman niitä et voi varmistaa tasaisen virtausjaon.

Kysymyksiä jakotukeista ja keräimistä

Milloin tarvitsen teollisen jakotukin ja keräimen?

Alle 3 keräimen asennuksissa yleensä riittää tavallinen hydraulinen jakotukki, joka on valmistettu kuparista tai messingistä. Suuremmissa asennuksissa – yrityskiinteistöt, hotellit, kerrostalot, teollisuuslaitokset, joissa on 4 tai enemmän keräintä – oikea valinta on ruostavasta teräksestä valmistettu teollinen jakotukki, jossa on pallonsulkuventtiilit.

Esimerkiksi teollinen ruostavasta teräksestä valmistettu jakotukki/keräin pallonsulkuventtiileillä – 6/4"x1"; 2-tie sopii tällaisiin sovelluksiin. Ruostavasta teräksestä valmistettu rakenne on tärkeä useista syistä: propyleeniglykoli (pakkasneste) voi olla lievästi syövyttävä väliaine korkeissa lämpötiloissa, ruostavasta teräs kestää pitkään ilman hajoamista. Pallonsulkuventtiilit jokaisessa haarassa mahdollistavat yksittäisten keräinten eristämisen huoltotöiden aikana ilman, että koko järjestelmä on sammutettava.

Mitat 6/4"x1" tarkoittavat: päähaara (keräin) on 6/4 tuumaa (DN40), haarat yksittäisille keräimille ovat 1 tuuma (DN25). Tämä koko on mitoitettu 3–6 m³/h virtausnopeudelle koko jakotukissa, mikä vastaa järjestelmiä, joissa on 6–12 keräintä suositellulla 40–60 litran virtausnopeudella tunnissa keräintä kohti.

Kaavio: Jakotukki ja keräin rinnakkaiskytkennässä JAKOTUKKI KERÄIN Keräin 1 Keräin 2 Keräin 3 Sisäänmeno Ulosmeno

Mitä materiaaleja jakotukissa ja keräimessä tulisi käyttää aurinkojärjestelmissä?

Tämä kysymys on tärkeämpi kuin ehkä luulet. Propyleeniglykolipohjainen pakkasneste inhibiittoreilla on suhteellisen syövyttävää joillekin metalleille pitkäaikaisessa käytössä ja korkeissa lämpötiloissa. Tässä yleiskatsaus:

  • Ruostavasta teräs (AISI 304, AISI 316): ihanteellinen materiaali, pitkäaikainen kestävyys, ei korroosiota, väliaineen puhtaus. Korkeampi hinta, suositeltava suurempiin järjestelmiin ja teollisiin sovelluksiin.
  • Messinki: yleisesti käytetty, hyvä kestävyys oikealla pakkasnesteen pH-arvolla (pH 7–8,5). Happamassa tai liian emäksisessä väliaineessa sinkkiä voi liueta. Tarkista pH-arvo 2–3 vuoden välein.
  • Kupari: erinomainen lämmönjohtavuus, hyvä kestävyys glykolille, pitkä perinne aurinkojärjestelmissä. Ongelma syntyy, kun sitä sekoitetaan sinkittyihin osiin – galvaaninen korroosio.
  • Sinkitty teräs: EI SOPIU aurinkopiireihin glykolin kanssa. Sinkki liukenee glykoliväliaineeseen, muodostuu sinkkiyhdisteitä, jotka tukkivat pumput ja lämmönvaihtimet.

Lisätietoja pakkasnesteen valinnasta ja ylläpidosta löydät artikkelista Pakkasneste aurinkojärjestelmiin – miten valitset oikean koostumuksen ja pitoisuuden.

Kysymyksiä sähköisestä varajärjestelmästä – vastuksista ja lisälämmityksestä

Milloin ja miksi tarvitsen sähkövastuksen varastossa?

Aurinkojärjestelmä ei itsessään pysty kattamaan 100 % lämpimän veden tarpeesta ympäri vuoden – se ei ole sen tarkoitus. Kesällä se kattaa 90–110 % (kyllä, joskus jopa enemmän kuin tarvitaan), keväällä ja syksyllä 40–70 %, talvella 10–30 % sijainnin ja keräimen kallistuskulman mukaan. Pitkäaikaisissa aurinkoisissa jaksoissa (tyypillisesti 5–14 päivää kesällä, pidempiä talvella) on oltava varajärjestelmä.

Sähkövastus on yksinkertaisin varajärjestelmä – suoraan varastossa, ilman ulkoisen lämmityskattilan tarvetta. Sen 2 kW:n teho riittää 300 litran varaston lämmittämiseen 30 °C:sta 60 °C:seen noin 3–5 tunnissa. Tätä tarkoitusta varten sopii esimerkiksi 2 kW:n sähkövastus OKC-varastoihin, joka on mitoitettu suoraan tälle varastolle.

Asennuksessa sähkövastuksen kanssa on tiukat turvallisuusvaatimukset: sen on suojattava sulakkeella (tyypillisesti 10–16 A tehon mukaan), liitännän on oltava sähköasennusrasian sisällä, jonka kotelointiluokka on vähintään IP44, ja lämminvesivaraajaan on asennettava varoventtiili. Sähkövastus asennetaan lämminvesivaraajan alareunaan olevaan tarkistusaukkoon – syynä on se, että kylmä vesi tulee alhaalta ja vastus lämmittää ensin pohjakerroksen. Lämminvesivaraajan yläkerros (josta lämmin vesi lähtee) lämpenee konvektion avulla.

Voinko asentaa vastuksen itse vai tarvitsenko sähköasentajan?

Mekaaninen asennus (vastuksen ruuvaaminen lämminvesivaraajaan) on suhteellisen helppoa – kyseessä on kierretappi tiivisteellä, jonka taitava tee-se-itse -ihminen pystyy tekemään. Sähköliitännän 230 V verkkoon on kuitenkin suoritettava pätevän sähköasentajan toimesta (jolla on pätevyys) ja siitä on toimitettava tarkastusraportti. Tämä ei ole byrokratiaa – kyse on turvallisuudesta. Virheellinen sähköliitäntä lämminvesivaraajaan on yleisin syy kotitapaturmiin sähköiskun vuoksi.

Kysymyksiä antureista ja ohjauksesta

Minne aurinkokeräimen lämpötila-anturi tulisi sijoittaa?

Aurinkokeräimen lämpötila-anturi (ns. keräimen anturi) asennetaan erityiseen taskuun suoraan keräimen absorbaattoriin – valmistajilla on tähän varattu paikka, yleensä keräimen yläosassa tai ulostuloliitännän kohdalla. Oikean sijoituksen ja kytkennän yksityiskohtia käsitellään artikkelissa Aurinkokeräimen lämpötila-anturin asennus – sijoitus ja kytkentä. Korostamme tässä vain tärkeimmät asiat: anturin on oltava suorassa lämpökosketuksessa absorbaattorin kanssa, ei vain sen lähellä. Jos anturi on sijoitettu väärin, ohjain mittaa väärän lämpötilan ja järjestelmä käynnistää pumpun liian aikaisin (energiahäviö) tai liian myöhään (stagnaatio, ylikuumeneminen).

Lämminvesivaraajan anturi sijoitetaan säiliön alimpaan kolmannekseen – mittaus alaosassa on kriittinen, koska ohjaimen on tiedettävä, milloin lämminvesivaraaja todella tarvitsee lisälämmitystä. Jos anturi olisi yläosassa, jossa on aina lämpimämpää vettä, järjestelmä käynnistyisi liian harvoin.

Lämpötila-antureiden sijoittelu aurinkojärjestelmässä AURINKOKERÄIN Anturi T1 (absorbaattori, yläosa) LÄMMINVESIVARAJA Anturi T2 (alaosa 1/3) OHJAIN vertaa T1 ja T2 käynnistää pumpun Lämpötila-anturi (NTC/PT1000) Signaalijohto

Kysymyksiä asennuksesta ja asennusjärjestyksestä

Missä järjestyksessä lisävarusteet asennetaan?

Oikea asennusjärjestys on looginen ja minimoi turhan työn ja valmiiden osien vahingoittumisriskin. Suosittelemme seuraavaa järjestystä:

  1. Katon valmistelu – katteen kunnon tarkistus, kantavuus, putken läpivienti
  2. Kiinnikkeiden asennus – ankkurointi kattopalkkeihin tai painolastojen valmistelu tasakatolle. Lisätietoja tästä vaiheesta löydät artikkelista Aurinkokeräimen kiinnikkeen asennus vaihe vaiheelta
  3. Keräinten asennus kiinnikkeisiin – ilman lopullisia hydraulisia liitäntöjä
  4. Keräinten hydraulinen liitäntä – liittimet, tiivisteet, liitososat
  5. Putkien vetäminen – esieristetty putki (Cu tai flexi aurinkoenergiakohteisiin) katolta lämminvesivaraajaan
  6. Aurinkolaitteen asennus – pumppu, varoventtiili, ilmastin, virtausmittari
  7. Jakotukin/keräimen asennus – jos keräimiä on enemmän kuin 2
  8. Lämminvesivaraajan liitäntä – aurinkolämmönvaihtimen liitäntä, sähkövastuksen asennus
  9. Antureiden asennus – keräimen ja lämminvesivaraajan anturi, johtojen vetäminen ohjaimeen
  10. Järjestelmän täyttö ja ilmavaikutus – paine 2,5–3,5 bar, kaikkien liitäntöjen tarkistus
  11. Ohjaimen säätö – lämpötilaero tyypillisesti 5–8 K käynnistys, 2–4 K sammutus

Mitkä lisävarusteiden viat ovat yleisimpiä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä?

Pitkän kokemuksen perusteella voimme nimetä viisi yleisintä lisävarusteiden vikaa, joiden vuoksi asiakkaat ottavat yhteyttä huoltoon:

  • Vuodot keräinten liitoksissa – syy: väärät tiivisteet tai väärä kiristys. Ennaltaehkäisy: käytä vain suositeltuja EPDM-tiivisteitä, noudata määrättyä kiristysmomenttia (yleensä 20–30 Nm).
  • Tukkeutuneet virtausväylät – syy: metallien korroosio (sinkki-ionit) tai jäätymisenestoliuoksen hajoaminen. Ennaltaehkäisy: oikea materiaalivalinta, pH:n ja jäätymisenesteliuoksen kunnon säännöllinen tarkistus.
  • Pumpun vika – syy: ilma järjestelmässä (kavitaatio) tai väliaineen likaantuminen. Ennaltaehkäisy: huolellinen ilmavaikutus käynnistyksen yhteydessä, hienosuodatin pumpun sisääntuloon.
  • Lämpötila-anturin vika – syy: huono kontakti, UV-säteilyn aiheuttamat vauriot (ulkojohto ilman UV-suojaa). Ennaltaehkäisy: käytä UV-suojattuja johtoja, aseta anturi oikein taskuun.
  • Kiinnikkeiden hajoaminen – syy: korroosio liitosmateriaaleissa (tavalliset ruuvit ruostumattomien sijaan). Ennaltaehkäisy: vain ruostumattomia A2 tai A4 liitosmateriaaleja.

Yksityiskohtainen vianmääritys käsitellään artikkelissa Aurinkojärjestelmien lisävarusteiden yleiset viat ja niiden korjaaminen.

Kysymyksiä paisunta-astioista ja turvalaitteista

Miksi tarvitsen aurinkopaisunta-astian enkä tavallista?

Väliaineen lämpötila aurinkopiirissä voi nousta lyhytaikaisesti 150–200 °C:een (stagnaatio). Tavalliset paisunta-astiat lämmitysjärjestelmiin on mitoitettu enintään 90–110 °C:een ja niiden kalvo hajoaisi korkeammissa lämpötiloissa. Aurinkopaisunta-astioissa on erityinen kalvo, joka kestää korkeampia lämpötiloja ja ne ovat esitäytettyjä paineella, joka vastaa aurinkojärjestelmiä. Lisäksi aurinkopaisunta-astian tilavuuden on katettava koko järjestelmän täytön tilavuuden kasvu stagnaation aikana – laskelma riippuu keräinten, putkien ja jakotukkien tilavuudesta.

Tyypillinen laskelma kahden keräimen järjestelmälle (keräinten tilavuus 2×3 litraa = 6 l, putkiston tilavuus ~4 l): kokonaistilavuus ~10 litraa. Lämmittäessä 20 °C:sta 200 °C:seen propyleeniglykoli laajenee noin 12 %. Paisuntaastian vaadittu kapasiteetti: vähintään 12 litraa + turvaraja. Käytännössä valitsemme 18–25 litran aurinkopaisuntaastian.

Kysymyksiä lisävarusteiden huollosta

Kuinka usein lisävarusteet tulee tarkistaa aurinkojärjestelmässä?

Suositeltu tarkastusväli:

  • Joka vuosi (keväällä ennen kautta): Visuaalinen tarkastus kannakkeille ja liitoksille, järjestelmän paineen tarkistus (tulisi olla 2,5–3,5 bar kylmänä), lämpötilan tarkistus säätimen näytöltä, pumpun toiminnan tarkistus.
  • Joka 2–3 vuotta: Jäätymisenestoseoksen laboratoriotutkimus (pH, glykolipitoisuus, inhibiittorit), liitosten tiivisteiden kunnon visuaalinen tarkistus.
  • Joka 5–8 vuotta: Jäätymisenestoseoksen vaihto (jopa hyvien analyysitulosten jälkeen – inhibiittorit kuluvat loppuun), säiliön anodin kunnon tarkistus (jos se on magnesiuminen), sähkövastuksen tarkistus.
  • Joka myrskyn tai voimakkaan tuulen jälkeen: Kannakkeiden ja keräimen kunnon visuaalinen tarkistus maasta tai turvallisesta paikasta.

Yksityiskohtainen jäätymisenestoseoksen vaihto -prosessi on kuvattu artikkelissa Huolto ja jäätymisenestoseoksen vaihto aurinkopiirissä – milloin ja miten.

Dimensionointi ja laskelmat – käytännön esimerkkejä

Käytännön esimerkki: omakotitalo, 4 henkilöä, 400 litran varasto

Asiakas Turusta, omakotitalo, 4 aikuista, olemassa oleva maakaasukattila, 400 litran lämminvesivaraaja. Hän haluaa asentaa aurinkojärjestelmän ja minimoida kaasun kulutuksen kesällä.

Ratkaisu: 2 litteää keräintä 2,35 m² kukin (kokonaispinta-ala 4,7 m²), kannakkeet asennettavaksi harjakattoon (kulma 38°, etelään, ihanteelliset olosuhteet), keräinten liittäminen lisävarusteilla ja sarjakytkentä (vain 2 keräintä, sarjakytkentä on hydraulisesti yksinkertaisempi ja kahdella keräimellä edullisempi). 2 kW:n sähkövastus varajärjestelmänä. Tulos: 60–65 % vuotuisesta lämpimän veden tarpeesta, mikä kaasuveron ja 400 l/päivä kulutuksen mukaan tarkoittaa 180–220 €:n säästöjä vuodessa. Aurinkojärjestelmän ja lisävarusteiden investoinnin takaisinmaksuaika: 8–11 vuotta.

Käytännön esimerkki: hotelli, 20 sänkyä, 4 keräintä

Asiakas Lapista, vuoristohotelli, sesonki huhti–lokakuu. Lämpimän veden tarve 500–800 litraa päivässä, tasakatto, 1 000 litran varasto. Tilanne on täällä erilainen: 4 keräintä rinnakkain kytkettynä vaatii jakotukin ja keräimen. Valittu teollinen ruostavaton jakotukki/keräin pallohanoilla mahdollistaa myös tulevan laajennuksen 6 keräimeen ilman hydrauliikan vaihtoa. Säädettävät kannakkeet tasakatolle, kulma 42°. Peittävyys sesonkina: 75–85 % tarpeesta. Asiakas suunnitteli lisäkannakkeen lisäämistä 2 vuoden kuluttua – mikä oli mahdollista ilman jakotukkeen puuttumista, vain lisäämällä yksi keräin ja kannake.

Yleisimmät kysymykset (FAQ)

Pitäkö minun tietää keräimen tarkka tyyppi ostaessani kannaketta, vai riittääkö paneelien määrä?

Oikean kannakkeen valitsemiseksi asennusta varten tarvitset keräinten määrän ja niiden mitat – erityisesti paneelin leveyden ja pituuden. Useimpien litteiden keräinten mitat ovat standardoituja välillä 1 000–1 100 mm leveää ja 1 950–2 150 mm pitkää, mutta myös ylisuuria tyyppejä on olemassa. Ilman keräimen tarkkoja mittoja ei voida taata, että keräin sopii oikein kannattimeen. Ilmoita kannaketta tilatessa aina myös keräimen malli tai sen tarkat mitat.

Mitä tapahtuu, jos käytän tavallisia putkitiivisteitä aurinkotiivisteiden sijaan?

Tavalliset kumitiivisteet vesijohtoverkosta on mitoitettu enintään 90–110 °C:seen eivätkä ne ole vastustuskykyisiä propyleeniglykolille korkeammissa lämpötiloissa. Aurinkopiirissä lämpötila voi nousta 150–200 °C:seen pysähtyessä. Tavallinen tiiviste kovettuu tässä lämpötilassa, muuttaa tilavuuttaan ja menettää tiiviytensä. Tuloksena on jäätymisenestoseoksen vuoto, paineen lasku, järjestelmän häiriö ja pahimmassa tapauksessa varasto- tai lämmönvaihtimen vaurio. Käytä aina valmistajan määrittämiä tiivisteitä aurinkojärjestelmille (EPDM, FKM tai grafiitti/PTFE).

Voinko liittää aurinkojärjestelmän olemassa olevaan varastoon ilman aurinkolämmönvaihdinta?

Ei, jos varastossa ei ole erillistä letkukelaa aurinkopiirille (ns. aurinkolämmönvaihdin), aurinkopiiriä, jossa on jäätymisenestettä, ei voida liittää suoraan juomaveteen. Aurinkopiiri on suljettu ja toimii glykolilla – sen ei tule päästä juomaveteen. Jos varastossasi ei ole aurinkolämmönvaihdinta, sinun on vaihdettava varasto yhdistelmävarastoon (kahdella lämmönvaihtimella) tai lisättävä ulkoinen levyvaihdin. Tämä on olennainen kohta, joka on selvitettävä ennen lisävarusteiden ostoa.

Kuinka monta kilogrammaa jäätymisenestettä tarvitsen järjestelmän täyttämiseen?

Määrä riippuu järjestelmän kokonaistilavuudesta: keräinten, putkien ja aurinkokeskuksen tilavuuksien summa. Suuntaa antavasti: yksi litteä keräin tilavuudeltaan 1,5–3,5 litraa, 10 metriä 15×1 mm:n kupuputkea tilavuudeltaan noin 1,5 litraa, aurinkokeskus noin 0,5 litraa. Kahden keräimen ja 20 metrin putken järjestelmässä kokonaistilavuus on tyypillisesti 8–14 litraa. Jäätymisenestettä ostetaan joko valmiina liuoksena (laimennettu -28 °C:seen tai -35 °C:seen) tai tiivisteenä, joka laimennetaan vedellä. Alle -20 °C:n lämpötiloissa riittää noin 35–40 %:n propyleeniglykolipitoisuus, -30 °C:seen asti meneviin pakkasiin valitse 50 %.

Voinko yhdistää eri valmistajien kannakkeita, jos niillä on sama koko?

Teknisesti se voi toimia, mutta turvallisuussyistä emme suosittele sitä. Kannake on turvallisuuskriittinen osa – sen on oltava sertifioitu kokonaisuutena, mukaan lukien ankkurointielementit ja liitosholkit. Eri valmistajilla voi olla erilaisia toleransseja, erilaisia ankkurointitapoja ja erilaisia taattuja kuormitusluokkia. Jos yhdistät elementtejä eri järjestelmistä ja keräin liikkuu tai irtoaa myrskyssä, vahingon vastuu on oikeudellisesti epäselvä ja vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvauksesta. Käytä täydellisiä järjestelmiä yhdeltä valmistajalta.

Pitääkö aurinkojärjestelmän lisävarusteet ilmoittaa rakennusvalvontaan?

Aurinkokeräinten asentaminen olemassa olevaan omakotitaloon ei yleensä vaadi rakennuslupaa, ellei se muuta katon muotoa tai jos julkisivun elementit ylittävät tietyn koon. Voimassa olevan lainsäädännön (Suomen rakentamis- ja suunnittelulaki) mukaan pienrakennuksen ilmoittaminen paikalliselle rakennusvalvontatoimistolle riittää useissa tapauksissa. Tilanne vaihtelee sijainnin ja rakennuksen tyypin mukaan – suojelluissa rakennuksissa tai suojelualueilla vaatimukset ovat tiukemmat. Tarkista aina vaatimukset paikalliselta rakennusvalvontatoimistolta ennen asennusta.

Loppupäätelmä – kuinka välttää 90 % lisävarusteisiin liittyvistä ongelmista

Monista toteutuksista voidaan päätellä yksi kultainen sääntö: useimmat lisävarusteisiin liittyvät ongelmat eivät johdu valmistuksesta, vaan valinnasta ja asennuksesta. Oikea kannakkeen valinta kattotyypin ja keräinten määrän mukaan, lisävarusteiden käyttö, jotka on tarkoitettu erityisesti aurinkojärjestelmille, hydraulisen dimensionoinnin noudattaminen ja järjestelmän kunnon säännöllinen tarkistus ovat luotettavan toiminnan neljä pilaria. Investointi laadukkaisiin lisävarusteisiin maksaa itsensä takaisin paitsi luotettavuuden myös koko järjestelmän pitkäikäisyyden kautta: oikein asennettu ja huollettu aurinkojärjestelmä toimii 20–25 vuotta ilman suurempia korjauksia.

Jos et ole varma tietyn lisävarusteen valinnasta tilanteeseesi, tutustu koko aurinkojärjestelmien lisävarustekategoriaan tai ota yhteyttä tekniseen osastoomme – autamme mielellämme valitsemaan räätälöidyn ratkaisun tietylle kattotyypille, keräinten määrälle ja varastolle.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota meihin yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.