Aurinkokeräimen pidikkeen asennus vaihe vaiheelta
Aurinkokeräinten pidikkeen asennus vaihe vaiheelta – täydellinen tekninen opas
Aurinkokeräinten pidikkeen asennus on yksi niistä töistä, jossa kannattaa tehdä asiat oikein heti alussa. Olemme vuosien varrella nähneet lukuisia tapauksia, joissa pidike asennettiin hätäisesti, ilman kunnollista ankkurointia, ilman vesitiivistystä tai yksinkertaisesti väärään paikkaan – ja seurauksena oli vuotoja, tuulen aiheuttamaa värinää, vääristyneitä keräimiä ja pahimmassa tapauksessa vahingoittunut kattopinta.
Tämä artikkeli on suunnattu pääasiassa kokeneille tee-se-itse -ihmisille ja asentajille, jotka haluavat varmistaa, että asennus tehdään todella luotettavasti – eikä vain jotenkin. Käsittelemme molemmat pääskenaariot: asennus harjakattoon ja tasakattoon, mukaan lukien ankkurointi, vesitiivistys, kallistuksen säätö ja keräinten välinen liitäntä.
Miksi pidikkeen oikea asennus on niin tärkeää
Aurinkokeräin altistuu äärimmäisille olosuhteille: kesällä lämmityspinnan lämpötila voi nousta yli 200 °C:een, talvella pidikkeeseen kohdistuu lumikuorma jopa useita kymmeniä kiloja, ja ympäri vuoden järjestelmän on kestettävä tuulen painetta. Esimerkiksi 120 km/h tuulessa (mikä ei ole poikkeuksellista edes Keski-Suomessa) kahden noin 2 m × 1,2 m kokoisen litteän keräimen paine ylittää 500 N. Tähän lisätään itse keräinten paino – yksi keräin painaa yleensä 35–55 kg – sekä keräimissä olevan lämmönsiirtoliuoksen paino.
Pidikkeen on siis oltava sekä riittävän vahva että oikein ankkuroitu kattoon tai betonialustaan. Tämän vaiheen aliarviointi johtaa vahinkoihin, jotka ovat kalliita korjata, mutta voivat myös vahingoittaa kattopintaa, vesitiivistyskalvoa tai pahimmassa tapauksessa vaarantaa lähellä olevien ihmisten turvallisuuden.
Mitä tarvitset – työkalut ja materiaalit
Ennen asennusta, valmistele kaikki tarvittava. Työkalut, joita todella tarvitset:
- Iskupora tai akkuruuvinväännin riittävällä vääntömomentilla (min. 60 Nm)
- Porat puulle (halkaisijat 5, 6 ja 8 mm) ja betonille (5 ja 8 mm, jos kyseessä on tasainen betonikatto)
- Momenttiavain – tärkeä pidikkeiden ankkurointiruuvien kiristämiseen palkkeihin
- Vesivaaka (vähintään 60 cm pitkä, mieluiten laser-rotaatiovaaka suuremmille pinnoille)
- Mittanauha ja lyijykynä merkitsemiseen
- Veitsi tiivisteiden leikkaamiseen
- Silikoni tai butyylitiivistysnauha (UV-säteilylle kestävä)
- Köysi ja varmistus katolla työskentelyyn (työturvallisuus!)
- Tikkaat tai rakennustelineet – älä koskaan nojaa tikkaita suoraan ränneihin
Materiaaleista tarvitset pääasiassa itse pidikkeet. Tavalliseen omakotitaloasennukseen kahdelle keräimelle sopiva lähtökohta on pidike kahdelle keräimelle – tämä on täydellinen kokoonpano ankkurointielementeistä, kantoprofiileista ja lisävarusteista keräimille. Jos myöhemmin haluat laajentaa järjestelmää yhdellä keräimellä, asennat pidikkeen lisäkeräimelle, joka liitetään olemassa olevaan kokoonpanoon ja säilyttää saman korkeuden ja kallistuksen.
Valmista myös kattokoukkujen tiivisteet (yleensä mukana pidikesarjassa), ruostottomat ruuvit palkkeihin (min. 6×80 mm, sinkitys ei riitä – ne korrodoituvat) ja jos asennat tasakatolle, myös painolastit tai betonilaatat.
Vaihe 1 – Valmistelu ja keräinten sijainnin suunnittelu
Missä keräimet sijoitetaan katolle
Optimaalinen suunta on etelään (atsimuutti 0°), sallittu poikkeama on ±30°. Keräimen kallistuksen tulisi olla ympärivuotiseen käyttöön 35–50°. Suomessa ihanteellinen kallistus on noin 40–45°. Harjakatolla käytät yleensä katon omaa kallistusta – ja se on useimmissa taloissa juuri 30–45°, mikä on hyväksyttävää.
On tärkeää välttää varjostusta. Mieti, mitkä asiat varjostavat keräimiä päivän aikana: savupiippu, keskusantenni, naapurirakennus tai puu. Jopa yhden keräimen osittainen varjostus sarjakytkennässä alentaa merkittävästi koko rivin tehoa – lisätietoja tästä löydät artikkelista Sarja- ja rinnakkaiskytkentä aurinkokeräimissä – kumman valita.
Harjakatolla selvitä, missä palkit kulkevat. Palkit ovat kantavia elementtejä – kattokoukut ankkuroidaan AINA palkkeihin, ei vain räystäslautaan. Palkit ovat yleensä 80–100 cm välein. Paikanna ne naputtelemalla, tunnistusporalla tai puunilmaisimella.
Laskentojen laskeminen
Ankkurointikoukkujen välinen etäisyys määräytyy kahden parametrin perusteella: keräimen mitat ja kattotuolien välinen etäisyys. 1,20 m leveälle keräimelle ankkurointikoukut tulisi sijoittaa vähintään kahden kattotuolin väliin, mutta mieluiten kolmen – eli koukkujen välinen etäisyys rivissä tulisi olla enintään 60 cm. Kahden koukkurivin välinen pystysuuntainen etäisyys (yhdelle keräimelle) vastaa keräimen pituutta miinus 5–8 cm varaus kummaltakin puolelta, eli 2,0 m korkuiselle keräimelle noin 185–190 cm koukun keskeltä koukun keskelle.
Vertaile aina keräimen mitat kantavan rakenteen tekniseen tietolehteen. Jos asennat kahta laitetta vierekkäin, molempien keräinten tulee olla samassa tasossa – tarkista tämä laserilla tai kiristämällä naru koko kantavan rakenteen leveydeltä.
Vaihe 2 – Kantavan rakenteen asennus harjakattoon
Vaihe 1: Merkitseminen ja reikien poraaminen kattokoukuille
Kattotuolien sijainnin ja suunnitellun keräinasennon perusteella merkitse kattoon kohdat, joissa kattokoukut tulevat läpi. Merkitse jokainen kohta lyijykynällä tai liidulla. Ennen poraamista varmista, että olet todella kattotuolin päällä – käytä ohutta koetuspäätyä (2–3 mm) sisältäpäin tai napauta kattotuolia.
Paljasta tiili kyseisestä kohdasta – useimmat tiilet voidaan nostaa ylös käsin tai niitä voidaan varovasti nostaa ylös puukilalla, jotta ne eivät halkeile. Poraa kattotuoliin 5 mm:n reikä (esireikä estää puun lohkeilun ruuvia asennettaessa).
Vaihe 2: Kattokoukun asennus ja tiivistäminen
Levitä butyylitiiviste koukun alapintaan tai aseta mukana toimitettu tiivistealusta. Työnnä koukku kattotuoleen siten, että koukun ”korva” ulottuu yläpuolelle ja vastaa käytetyn katemateriaalin korkeutta. Kiristä ruuvit momenttiavaimella – suositeltu momentti 6×80 mm ruuville puuhun on noin 8–10 Nm; älä kiristä liikaa, sillä saatat puristaa tiivisteen kasaan.
Aseta tiili takaisin paikalleen. Tarkista, että koukku ulottuu oikealle korkeudelle – liian alas asennettu koukku aiheuttaa sen, että kantoprofiili ei ole samassa tasossa katon kanssa. Jos kattokoukkua ei voida säätää korkeussuunnassa, voit käyttää ruostumattomia aluslevyjä.
Vaihe 3: Kantoprofiilien (alumiinilistojen) kiinnitys
Kiinnitä vaakasuorat kantoprofiilit (alumiiniset T-listat tai C-profiilit) koukkuihin. Useimmissa kantojärjestelmissä voit säätää profiilien sijaintia vaakasuunnassa koukun päällä, jolloin voit hienosäätää asentoa ennen lopullista kiristämistä. Profiilien tulee olla yhdensuuntaisia ja vaakasuorassa – tarkista vesivaa’alla. Poikkeama yli 2 mm 1 metrin matkalla ei ole sallittu.
Merkitse keräimen sijainti profiileihin. Valmista kiinnitysklipsit – sivuklipsit ja väliklipsit. Sivuklipsien (reunoilla) tulee sallia keräimen lämpölaajeneminen: älä kiristä niitä loppuun asti, jätä vähintään 3–5 mm välystä.
Vaihe 4: Keräimen asennus
Keräimet ovat painavia (35–55 kg kappale) ja niitä on vaikea käsitellä harjakatolla. Tee työtä aina vähintään kahden henkilön kanssa, yksi syöttää keräintä alhaalta ja toinen ottaa sen vastaan katolla. Katolla keräin nojataan ensin kantoprofiileihin alareunalta ja sitä siirretään vähitellen lopulliseen asentoonsa.
Kiinnitä alhaiset klipsit ensin ja kiristä ne kevyesti – keräimen tulee pysyä liikkuvana. Tarkista asento (vesivaa’alla ja diagonaalimittauksilla, jos asennat useita keräimiä vierekkäin). Kiristä sitten lopullisesti, myös yläklipsit. Alumiinisten keräinklipsien kiristysmomentti on yleensä 4–6 Nm – älä kiristä liikaa, sillä voit vahingoittaa keräimen runkoa.
Vaihe 3 – Kantavan rakenteen asennus tasakattoon
Tasakatolla on kaksi pääasiallista lähestymistapaa: painotusjärjestelmä (ilman läpivientejä kattopintaan) ja ankkurointijärjestelmä (ruuvataan alustaan). Tavallisille omakotitaloille, joiden tasakatto on peitetty foliolla tai bitumikatteella, painotusjärjestelmä on suositeltava, koska se ei vaadi muutoksia vesitiiviiseen rakenteeseen.
Painotusjärjestelmä – ei puutu kattoon
Kantorakenne lepää kumialustoilla suoraan katolla ja sitä painotetaan betonilaatoilla tai erityisillä painotustuilla. Keskeinen parametri on tarvittavan painon laskeminen tuulivoimia vastaan – keräimille, joiden kallistuskulma on 35° avoimella alueella, on laskettava vetovoima jopa 150–200 N/m² myrskytuulessa. Kahdelle keräimelle (kokonaispinta-ala noin 4,8 m²) se voi olla lähes 1 000 N = 100 kg painolastia vain stabiloimiseksi tuulta vastaan. Tarkista aina rakenteellinen lujuus rakennesuunnittelijalta tai noudata kantorakenteen valmistajan ohjeita.
Keräinten kallistuskulma säädetään tasakatolla kantorakenteella – erityiset kallistettavat kannattimet mahdollistavat kulman säätämisen 25°–55°. Ympivuotiseen aurinkolämmitykseen suosittelemme 40–45°. Jos suunta on L–S tai KL–S, korjaa kallistuskulmaa ylöspäin (50°) ja varaudu 5–15 %:n tuotannon laskuun ihanteelliseen E–S suuntaan verrattuna.
Kiinnitys betoniin tai harjaseinään
Jos päätät mekaanisesta kiinnityksestä, kiinnität joko betonisen kattorakenteen läpi kemiallisilla ankkureilla (esim. Hilti HIT-RE 500) tai harjaseinään. Molemmissa tapauksissa on läpäistävä vesitiivistyskerros – ja tämä vaatii huolellista tiivistämistä jokaisen läpiviennin kohdalta, mieluiten kovalla ruostottomalla teräsprofiililla, jossa on kumitiiviste ja bitumiliima.
Vaihe 4 – Keräinten yhdistäminen ja liittäminen aurinkopiiriin
Mekaanisen asennuksen jälkeen tulee hydraulinen vaihe. Keräimet voit kytkeä sarjaan (peräkkäin) tai rinnan (vierekkäin jakotukin ja keräimen avulla). Rinnakkaiskytkentä on suositeltavaa kolmella tai useammalla keräimellä, tai aina kun haluat tasaisen virtauksen. Keräinten yhdistämiseen tarvitset keräinten liitososat – lisävarusteet – eli sarjan ruostottomia liitosputkia, tiivisteitä ja kierrelukkoja, jotka on mukautettu keräimen tyyppimittoihin.
Tee hydrauliset liitännät aina leudolla säällä – keräinten lämpölaajeneminen on pienempi ja tiivisteet mukautuvat paremmin. Ennen liittimien kiristämistä levitä pieni määrä lämmönkestävää vaseliinia tiivisteeseen (ei koskaan silikonia). Kiristä käsin + ¼ kierrosta avaimella – älä paina liikaa, jotta et vahingoita EPDM-kumitiivistettä.
Jakotukki ja keräin ovat hydraulisen piirin sydän useammalla keräimellä tai monipiirijärjestelmissä. Suuremman järjestelmän ammattimaiseen ratkaisuun sopii esimerkiksi teollinen ruostottoman teräksen jakotukki/keräin pallohanoilla – 6/4"×1"; 2-tie, joka mahdollistaa yksittäisten haojen helpon säätämisen ja huollon. Lisätietoja jakotukkien ja keräinten toimintaperiaatteesta löydät artikkelista Jakotukki ja keräin aurinkojärjestelmässä – mihin se tarvitaan ja milloin sitä tarvitset.
Aurinkopiirin täyttö ja ilmastus
Hydraulisen liitännän jälkeen täytä piiri lämmönsiirtoliuoksella – pakkauksenvastaisella seoksella, joka perustuu propyleeniglykoliin. Älä koskaan käytä etyleeniglykolia (etyleeniglykoli on myrkyllinen ja vaarallinen, jos se pääsee käyttöveteen). Propyleeniglykoliliuoksen pitoisuus riippuu paikallisesta lämpötilaminimista: useimmille Suomen alueille (−20 °C) riittää 35–40 %:n pitoisuus, vuoristoalueet (−30 °C) vaativat 45–50 %. Tästä aiheesta on tarkempaa tietoa artikkelissa Pakkauksenvastainen seos aurinkojärjestelmiin – miten valitset oikean koostumuksen ja pitoisuuden.
Täytä piiri pumpulla alimmasta kohdasta ja anna ilman poistua yläosista ilmastusventtiilin kautta. Ensimmäisellä käynnistyksellä pidä pumppua käynnissä 15–20 minuuttia alhaisilla kierroksilla ja ilmastus jatkuvana. Jäännyt ilman piirissä aiheuttaa kavitaatiota, melua ja lämmönsiirron heikkenemistä.
Vaihe 5 – Varajärjestelmä ja tarkistuselementit
Aurinkojärjestelmässä lämpimän veden varastointiin tulisi olla varajärjestelmä päiville, jolloin auringon säteily ei ole riittävä. OKC-säiliöissä tähän tarkoitukseen on 2 kW:n sähkövastus OKC-säiliöihin – se on vastuslämmitin, joka asennetaan säiliön tarkistusaukkoon ja korvaa täysin aurinkotehon huonoina päivinä. Vastuksen asennus on helppoa: irrota säiliö piiristä, irrota tiivistyspääty, työnnä kierrevastus tiivisteineen ja kiristä puristusmutterilla. Sähköliitännät (230 V, 10 A sulake) tekee sähköasentaja.
Keräimen lämpötila-anturi on olennainen osa. Lämpötila mitataan ns. upotusputkessa keräimessä tai tuloputkessa. Anturin oikeasta sijoittelusta ja kytkemisestä ohjauslaitteeseen kerrotaan erillisessä artikkelissa Lämpötila-anturin asennus aurinkokeräimeen – sijoittelu ja kytkentä.
Tekninen tarkastus asennuksen jälkeen – mitä tarkistaa ennen käynnistystä
Ennen järjestelmän lopullista käynnistystä tee järjestelmällinen tarkastus. Noudata seuraavaa listaa:
- Visuaalinen kiinnityksen tarkastus: Tarkista, että kaikki ankkurien ruuvit ovat kunnolla kiristettyjä. Vedä kantoprofiilista – ei saa olla havaittavaa liikettä tai narinaa.
- Ankkurien tiivisteet katolla: Tarkista näkyvillä ollessa (jos pääsy on) tai ensimmäisen sateen jälkeen, että ankkurit eivät päästä vettä läpi.
- Sijainti ja vaakasuoruus: Tarkista vesivaa’alla, että keräimet ovat vaakasuorassa – enintään 5 mm:n poikkeama 2 metrin pituisella matkalla on OK, suuremmat poikkeamat on korjattava.
- Piirin painetesti: Paineista aurinkopiiri 3–4 bariin (käyttöpaine on 1,5–2,5 baria). Pidä paineessa 30 minuuttia ja seuraa manometriä – paineen lasku ei saa ylittää 0,1 baria.
- Virtaus: Tarkista virtaus virtausmittarilla ensimmäisen käynnistyksen jälkeen – tavalliselle kahden keräimen järjestelmälle (noin 4 m²:n keräinpinta-ala) optimaalinen virtaus on 40–80 l/h.
- Ohjain: Aseta lämpötilaero 5–8 K:ksi (eli pumppu käynnistyy, kun keräin on 5–8 °C lämpimämpi kuin säiliö) ja säiliön lämpötilan yläraja 60–65 °C:een (enintään 70 °C hygienistä lämmitystä varten, legionellojen ehkäisy).
Tyypillisiä asennusvirheitä – esimerkkejä käytännöstä
Teknisen osion päätteeksi kuvaamme yleisimmät virheet, joita näemme kentällä. Tyypillisten ongelmien tunteminen on yhtä arvokasta kuin oikean asennustavan tunteminen.
Ankkurointi harjan ulkopuolelle: Tämä on ylivoimaisesti yleisin ongelma. Asentaja kiinnitti koukut räystäslautaan, ei harjaan. Seuraus: ensimmäisen kovan tuulen jälkeen koko sarja liukui alaspäin kattoa 5–8 cm, kattokoukut irrottivat räystäslautan ja aiheuttivat laajan vesivuodon sisätiloihin. Ratkaisu: tarkista aina harjan sijainti koetusporausmenetelmällä ja asenna vain harjaan.
Ruostumaton teräs vs. sinkitty ruuvi: Yhdellä asiakkaalla havaitsimme viiden vuoden jälkeen tilanteen, jossa asentaja oli käyttänyt sinkittyjä ruuveja harjaan. Ruuvit ruostuivat, menettivät kantavuutensa ja keräin "upposi" 2 cm räystäslautaan. Korjaus maksoi enemmän kuin alkuperäinen asennus. Käytä aina ruostumattomia A2- tai A4-ruuveja.
Väärä tiiviste: Tavallisella silikonilla ei ole riittävää lämmönkestävyyttä tähän käyttöön (max. +150 °C, kun taas keräin voi saavuttaa +180 °C pinnalla). Käytä vain EPDM-tiivisteitä tai UV- ja lämmönkestäviä butyyliteippiä.
Puuttuva lämpölaajenemisvaraus: Keräin on kiinnitetty tiukasti ilman välystä – tämä aiheutti ensimmäisenä kesänä keräimen rungon muodonmuutoksen lämpölaajenemisen vuoksi, mikä johti lasin rikkoutumiseen. Sivakiinnikkeiden on mahdollistettava liike vähintään ±3 mm.
Ilmaamaton piiri: Järjestelmä käynnistettiin ilman kunnollista ilmastusta. Pumppu pyöri, mutta lämpöä ei siirtynyt – ilmakupla keräimessä esti veden kiertoa. Säätölaite ilmoitti virhekoodilla, mutta omistaja jätti sen huomiotta. Kuukauden kuluttua termostaattiventtiili vaurioitui kavitaation vuoksi. Ratkaisu: kolme ilmastusjaksoa ensimmäisellä käynnistyksellä.
Lisätietoja tyypillisistä vioista ja niiden diagnosoinnista löydät artikkelista Aurinkosysteemien lisävarusteiden yleiset viat ja niiden korjaaminen.
Olemassa olevan asennuksen laajentaminen – lisäkeräimen lisääminen
Jos sinulla on toimiva järjestelmä, jossa on kaksi keräintä ja haluat laajentaa kapasiteettia, sinun ei tarvitse vaihtaa koko kantajaa. Järjestelmä on suunniteltu modulaarisesti: lisää olemassa olevaan kantajaan kahdelle keräimelle kantaja lisäkeräimelle, joka liitetään olemassa oleviin kantoprofiileihin ja säilyttää saman kaltevuuden ja korkeuden. Menettely on analoginen perusasennuksen kanssa – lisäät tarvittavan määrän kattokoukkuja, jatkat kantoprofiileja ja asennat lisäkeräimen.
Laajentaessasi muista tarkistaa hydrauliikka: kolmen keräimen sarja kytkentä on ongelmallinen virtauksen ja lämpötilan laskun kannalta. Suosittelemme siirtymään rinnakkaiskytkentään jakotukilla ja keräimellä kolmen ja useampien keräinten kohdalla. Oikean kokoonpanon valinnasta kertoo artikkeli Sarja- ja rinnakkaiskytkentä aurinkokeräimissä – mitä valita.
Tarkista myös, että varastosäiliön, pumpun ja paisunta-astian mitoitus vastaa uutta järjestelmän tehoa. Yleisesti ottaen: jokaista 1 m² absorberia kohti tarvitset 50–70 litraa varastosäiliön tilavuutta. Kolmelle keräimelle, joiden kokonaispinta-ala on noin 7,2 m², tämä tarkoittaa vähintään 350–500 litran säiliötä.
Turvallisuus katolla – älä tingi työturvallisuudesta
Työ katolla on riskialtista. Rakennusalalla se on yksi yleisimmistä kuolemaan johtavien tapaturmien syistä. Perussäännöt:
- Käytä aina henkilökohtaisia putoamissuojavarusteita (PPE): valjaat, köysi, kiinnityspiste.
- Jyrkällä katolla, jonka kaltevuus on yli 26°, vaaditaan varmistus – jopa lyhyessä työssä.
- Älä astu hauraille kattomateriaaleille (aaltoasbestilevyt, vanhat hauraat betonitiilet) ilman painetta jakavaa aluslevyä.
- Älä työskentele märällä katolla, yli 8 m/s tuulella (lehdet pöllyävät, lippu heiluu) tai ukkosella.
- Kuljeta keräimiä aina kahden henkilön voimin, äläkä yritä nostaa keräintä yksin – se on liian painava ja vaikeasti hallittavissa.
- Varmista tila asennuspaikan alla – putoavat ruuvit ovat vaarallisempia maassa kuin useimmat ihmiset luulevat.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Pitääkö minun irrottaa enemmän tiiliä kerralla, vai riittääkö vain tiilen siirtäminen koukun kohdalta?
Itse kattokoukun asennukseen riittää nostamaan tiilen suoraan koukun kohdalta ja tarvittaessa yksi vieressä oleva, jotta saat työskentelytilan. Koukku on suunniteltu siten, että se voidaan asentaa tiilen alle (eli koukun varsi kulkee vain tiilen läpi). Ei suositella irrottamaan suurempaa aluetta kuin on tarpeen – jokainen tarpeeton tiilien käsittely lisää rikkoutumisriskiä ja pidentää katon suojaamattomuutta.
Minkä kaltevuuden keräimelle valita, jos kattoni kaltevuus on vain 20°?
20° on hyväksyttävän alaraja. Se vähentää huomattavasti talvituottoa, mutta kesätuotto on jopa hieman parempi pienemmillä kaltevuuksilla – mikä ei ole ihanteellista järjestelmille, jotka on suunniteltu pääasiassa talven lämmitykseen. Jos olet kiinnostunut vain kesäisestä uima-altaan lämmityksestä tai lämpimän veden tuotannosta huhtikuusta lokakuuhun, 20° riittää. Koko vuoden lämpimän veden lämmitykseen harkitse erityisten säädettävien kantajien (tasakattoihin) käyttöä, jotka lisäävät kaltevuutta 20–25 astetta, tai käytä kantajaa, jossa on integroitu lisäosa kalteville katoille, joiden kaltevuus on pieni.
Voinko käyttää tavallista silikonia tiivistämään koukut butyyliteipin sijaan?
Ei. Tavallisella rakennussilikonilla on tyypillisesti lämmönkestävyys +150 °C asti ja se alkaa murentua pitkäaikaisessa UV-säteilylle altistumisessa 2–3 vuoden kuluttua. Katolla lämpötilat voivat helposti nousta +80–100 °C kesällä ja suorassa auringonpaisteessa jopa korkeammiksi. Käytä vain butyylitiivisteteippiä (UV-kestävä, lämpötila-alue −40 °C – +120 °C) tai kantosarjan mukana toimitettuja EPDM-tiivisteitä.
Kuinka monta ankkurointikoukkua tarvitsen yhteen keräimeen?
Vähintään 4 koukkua keräintä kohti (2 alarivissä, 2 ylärivissä). Suurille keräimille, joiden leveys on yli 1,2 m tai alueilla, joilla on suuri tuulikuormitus (vuoristoalueet, avoin maasto), suositellaan 6 koukkua keräintä kohti (3 alhaalla, 3 ylhäällä). Tietty määrä ja sijoitus määräytyvät tarkasti kyseisen kantajärjestelmän teknisen datalehden mukaan – noudata aina sitä ennen yleistä suositusta.
Tarvitaanko asennuksesta ilmoitus tai jokin lupa aurinkokeräimille omakotitaloon?
Suomessa aurinkokeräinten asennus olemassa olevaan omakotitaloon ei useimmissa tapauksissa vaadi rakennuslupaa, mutta se vaatii ilmoituksen rakennusvalvontaan (jos katon ulkonäköä muutetaan tai kyseessä on suojeltu rakennus – silloin pätevät tiukemmat säännöt). Lämmityksen lisäyksen sähköliitännät (vastus, pumppu, säätölaite) on suoritettava ja allekirjoitettava pätevän sähköasentajan toimesta. Paineastiat (aurinkokeräinpiiri) eivät ole tuotteita, jotka vaativat pakollisen painetestauksen omakotitaloissa, jos tilavuus on alle lain määräämän rajan, mutta tee painetesti aina omaksi varmuudeksi ja mahdollisten vahinkojen varalta.
Mitä tehdä, jos keräin on siirtynyt muutaman senttimetrin alaspäin ensimmäisen talven jälkeen?
Tämä on vakava merkki siitä, että ankkurointi ei ole riittävä. Irrota järjestelmä välittömästi hydrauliikasta ja varmista keräin väliaikaisesti köydellä tai puutukilla. Tarkista, mitkä koukut ovat irronneet: ne on ankkuroitu harjan ulkopuolelle tai ruuvit ovat liian lyhyet/ohuita. Vaihda kaikki irronneet koukut ja ankkuroi ne uudelleen – tällä kertaa tarkistamalla harjan sijainti ja käyttämällä vähintään 6×100 mm ruuveja. Jos harjan puu on vaurioitunut alkuperäisen porauksen kohdalta tai ruuvin aiheuttama puun puristus, poraa uudet reiät vähintään 5 cm alkuperäisestä kohdasta ja täytä vanhat reiät epoksitäyteaineella.
Loppupäätelmä – luotettavuus 20 vuotta alkaa ankkuroinnista
Aurinkojärjestelmä on suunniteltu kestämään 20–25 vuotta. Sen aikana huollat sitä (jäähdytysnesteen vaihto 5–7 vuoden välein – lisätietoja artikkelissa Aurinkopiirin jäähdytysnesteen huolto ja vaihto – milloin ja miten), vaihdat tarvittaessa pumpun tai säätölaitteen. Mutta kantajan ja ankkuroinnin tulisi kestää koko tämän ajan ilman mitään toimenpiteitä – jos se on asennettu oikein.
Panosta huolelliseen valmisteluun, tarkkaan mittaukseen ja laadukkaisiin materiaaleihin. Ruostumattomat pultit, butyylitiivisteet ja oikea kiinnitys kattopuurakenteisiin eivät ole paikkoja, joissa kannattaa säästää. Muutama euro lisäkustannuksia asennusvaiheessa säästää sinulta tuhansia euroja ja paljon huolta tulevina vuosikymmeninä.
Jos et ole varma oikean kattokiinnityksen valinnasta aurinkokeräinten määrän ja kattotyypin perusteella, lue myös artikkelit Miten valita oikea kattokiinnitys aurinkokeräimelle – tasakatto vastaan harjakatto ja Mitä kokoa ja tyyppiä kattokiinnitys tarvitsee aurinkokeräinten määrän mukaan, jotka käsittelevät näitä päätöksiä yksityiskohtaisesti. Voit myös vierailla osiossa lisävarusteet ja yksittäismyynti, josta löydät täydellisen valikoiman kattokiinnityksiä, kiinnitystarvikkeita ja muita aurinkosysteemeihin tarvittavia lisävarusteita.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai tarvitsetko ratkaisua juuri sinun kotisi tilanteeseen? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
