Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Vesijohtojärjestelmän ja suodattimien huolto

Miksi kannattaa huolehtia vesiautomaatista säännöllisesti

Vesiautomaatti on niistä laitteista, jotka useimmat taloyhtiöt muistavat vasta sitten, kun se lakkaa toimimasta – tyypillisesti aamulla, kun vettä ei ole, tai lauantaina, kun lähin huolto on suljettu. Kuitenkin suurin osa ongelmista, joita käytännössä näemme, ei synny äkillisesti. Ne kehittyvät vähitellen, kuukausien tai jopa vuosien aikana, ja niitä voidaan ehkäistä säännöllisellä, yksinkertaisella ja edullisella tarkastuksella. Ero vesiautomaatin ja sen välillä, joka kestää 12–15 vuotta ilman suurempia korjauksia, ja saman vesiautomaatin ja sen välillä, joka tarvitsee uuden pumpun ja kalvon 4 vuoden kuluttua, johtuu usein siitä, että joku on silloin tällöin tarkistanut säiliön ilmanpaineen, vaihtanut suodatinpatruunan ja tarkistanut tiivisteet.

Tämä artikkeli on käytännön opas siitä, mitä, kuinka usein ja miksi vesiautomaattia ja vesisuodatusjärjestelmää tulisi tarkastaa – riippumatta siitä, onko vesiautomaatti kytketty kaivoon, porakaivoon vai yleiseen vesijohtoon, jossa vettä puhdistetaan lisäksi. Lähtökohtana ovat tavalliset tilanteet, joita kohtaamme asiakkaidemme ja huoltopyyntöjen yhteydessä, sekä pumppujen, säiliöiden ja suodattimien valmistajien suositukset.

Vuosittainen huoltosuunnitelma – mitä ja milloin tarkistetaan

Yleisin virhe vesiautomaatin huollossa ei ole huono suoritustapa, vaan se, että tarkastusta yksinkertaisesti unohdetaan. Siksi on hyvä laatia aikataulu, joka on sidottu johonkin säännölliseen – esimerkiksi vuodenaikojen vaihtoon. Alla on yksinkertaistettu yleiskuva siitä, miten tehtävät voidaan jakaa vuoden aikana, jotta mikään ei jää huomiotta:

Kuukausittain - visuaalinen tarkastus vuotojen varalta - suolan täyttö vedenpehmentimeen - paineen tarkistus manometrin avulla käynnistyessä pumppu Neljännesvuosittain - sedimenttisuodattimen patruunan vaihto (2–3 kuukautta) - imuputken sihdin tarkistus - käynnistys- ja sammutuspaineen testaus Puolivuosittain - painesäiliön ilmanpaineen tarkistus - aktiivihiilisuodattimen patruunan vaihto (6 kuukautta) - pumpun tiivisteiden tarkistus - tarkistus Vuosittain - pumpun perusteellinen huolto - RO-kalvon regenerointi/tarkistus - kaivon tarkistus ja talviverhoilu - sähköosien tarkistus - tarkistus

Tämä aikataulu ei ole yleispätevä – vesiautomaatti, joka pumppaa vettä kaivosta, jossa on paljon hiekkaa, vaatii sedimenttisuodattimen vaihdon useammin, jopa kerran kuukaudessa. Sitä vastoin vesiautomaatti, joka on kytketty puhtaaseen porakaivoon, voi joitain välejä turvallisesti pidentää. On tärkeää pitää ainakin suuntaa antava kalenteri ja olla luottamatta siihen, että "se kyllä jotenkin kestää".

Painesäiliö – vesiautomaatin useimmin aliarvioitu osa

Painesäiliö on osa, jota useimmat ihmiset eivät huomaa ennen kuin se aiheuttaa ongelmia – usein käynnistys- ja sammutusjaksojen (ns. "värinä"), epävakaan vesipaineen hanoissa tai pahimmassa tapauksessa veden vuotaminen suoraan säiliön venttiilistä. Useimmissa tapauksissa sen takana on vain yksi asia: väärä ilmanpaine säiliön esipainekammiossa.

Periaate on yksinkertainen. Säiliö on sisäpuolelta jaettu kalvolla (tai säkillä) kahteen osaan – toinen vedellä, toinen ilmalla. Ilmapuolen paineen tulee olla noin 0,2–0,3 bar matalampi kuin pumpun käynnistyspaine. Jos esimerkiksi pumpullasi on 2,5 barin käynnistyspaine, säiliön ilmanpaineen tulisi olla noin 2,2–2,3 bar. Jos ilmanpaine on liian alhainen, säiliö menettää kapasiteettiaan ja pumppu käynnistyy käytännössä jokaisella hanan avauksella – tämä lyhentää moottorin ja kytkimen käyttöikää huomattavasti. Jos paine on puolestaan liian korkea, säiliö ei pysty varastoimaan vettä tehokkaasti ja järjestelmä menettää paineen vakautta.

Paineen tarkistus säiliössä vaihe vaiheelta

1 Sammuta pumppu ja irrota se verkosta 2 Avaa hana ja laske vedenpaine järjestelmästä 3 Mittaa paine säiliön venttiilistä rengasmittarilla. 4 Täytä tai laske ilmanpaine oikeaan arvoon

Koko prosessi vie kokeneelta vesiautomaatin omistajalta alle 10 minuuttia eikä vaadi erityisiä työkaluja – vain tavallisen rengasmittarin, jossa on painemittari (samanlaisen, jonka useimmilla on autotallissa pyörälle tai autolle). Paineenmittausventtiili on rakenteellisesti täysin sama kuin rengasventtiili, joten sitä voidaan mitata ja täyttää samalla työkalulla.

Jos tarkastuksessa havaitset, että säiliö ei pidä painetta ja "vuotaa" heti, tai että venttiilistä vuotaa vettä ilman sijaan, säiliön kalvo tai säkki on todennäköisesti rikki ja säiliö on vaihdettava – kalvon korjaus ei yleensä ole taloudellista eikä teknisesti helposti saatavilla tavallisissa kotitalousastioissa.

Paineastian valinta kapasiteetin mukaan

Jos olet vaihtamassa painesäiliötä, on hyvä tietää, että säiliön koko valitaan pumpun tehon ja kotitalouden vedenkulutuksen mukaan – ei sattumanvaraisesti. Pienemmät, vaakasuorat säiliöt noin 24 litraa sopivat hyvin pienempien pumppujen lisäksi tai vararatkaisuksi. Keskikokoiset säiliöt noin 90 litraa riittävät yleensä tavalliseen omakotitaloon, ja suurempia 200 litran säiliöitä käytetään silloin, kun vedenkulutus on korkea (useita vesipisteitä yhtä aikaa, suurempi talous, puutarhan kastelu samasta järjestelmästä).

AQUA OLA 24 l 24 l Ruostaton CH 90 l 90 l Galvanoitu HVP 200 l 200 l l

Säiliön materiaalin (galvanoitu tai ruostaton) valintaan vaikuttaa pääasiassa se ympäristö, jossa säiliö tulee olemaan, sekä budjetti. Ruostottomilla säiliöillä on yleensä pidempi käyttöikä erityisesti kosteissa tai huonosti tuuletetuissa tiloissa (esimerkiksi kaapelissa tai lämmittämättömässä sivurakennuksessa). Galvanoitu on standardi ja edullisempi vaihtoehto kuivaan lämmityshuoneeseen tai tekniseen tilaan.

Painesäiliö AQUA OLA 24l, vaakasuora vesiautomaateille

Painesäiliö AQUA OLA 24l, vaakasuora vesiautomaateille – sopii pienemmän pumpun vaihtoon tai lisäsäiliöksi epätasaiseen paineeseen. Kompakti vaakasuora malli mahtuu myös pieneen tekniseen tilaan. Hinta alkaen 64,30 €.

Ruostavasta teräksestä valmistettu painesäiliö CH 90 L pystysuora vesiautomaateille

Ruostavasta teräksestä valmistettu painesäiliö CH 90 L pystysuora vesiautomaateille – hyvä valinta, kun kalvo on rikki ja säiliö on kosteassa tilassa, jolloin ruostavasta teräksestä valmistettuun malliin kannattaa investoida. Hinta alkaen 466,80 €.

Galvanoitu painesäiliö HVP 200L 6 barin vesitason merkillä vesiautomaateille

Galvanoitu painesäiliö HVP 200L 6 barin vesitason merkillä vesiautomaateille – sopii kotitalouksille, joissa on suuri vedenkulutus, vesitason merkki mahdollistaa veden määrän visuaalisen tarkistuksen säiliössä. Hinta alkaen 535,10 €.

Pumppu – mitä kannattaa tarkistaa ja milloin kannattaa harkita vaihtoa

Itse pumppu on vesiautomaatin sydän ja sen huolto riippuu tyypistä – uppopumppu kaivoon tai porakaivoon vaatii täysin erilaisen tarkastuksen kuin pintapumppu, joka on sijoitettu tekniseen tilaan.

Pintapumpuissa (tavallinen vesiautomaatti lämmityshuoneessa tai teknisessä tilassa) kannattaa tarkistaa kerran vuodessa:

  • akselin tiivisteen tiiviys (pieni tiputtelu pumpun ollessa käynnissä on ensimmäinen merkki siitä, että tiiviste on kulunut loppuun),
  • melu ja värinä – uusi, outo ääni (vinkuminen, kolina) tarkoittaa usein kuluneita laakereita,
  • imukorin ja takaiskuventtiilin kunto – tukkeutunut tai vuotava kori on yleisin syy siihen, että pumppu "menettää vettä" ja täytyy imeä uudelleen käynnistyksen yhteydessä,
  • sähköliitännät ja kondensaattorin kunto yksivaiheisissa moottoreissa.

Uppopumpuissa kaivoon tai porakaivoon fyysinen tarkastus on vaikeampaa, koska pumppu on syvällä veden alla. Tässä tapauksessa luotamme epäsuoriin merkkeihin: veden määrän lasku, jatkuva sammuminen virtaus- tai painekytkimellä, veden sameus tai hiekka (merkki kuluneesta juoksupyörästä tai ongelmasta suoraan kaivossa) tai kasvava sähkönkulutus samalla teholla. Jos jokin näistä oireista ilmenee, suosittelemme, että et odota pumpun täydellistä hajoamista – uppopumpun nostaminen ja huolto on fyysisesti vaativaa (erityisesti syvissä kaivoissa), ja on parempi suunnitella se etukäteen kuin ratkaista äkillinen vesivaje.

Uppopumppu SKM 100 kaivoon ja porakaivoon

Uppopumppu SKM 100 kaivoon ja porakaivoon – tyypillinen vaihtoehto kuluneelle uppopumpulle, jos suorituskyky laskee, vedessä on hiekkaa tai sähkönkulutus kasvaa edellä kuvatulla tavalla. Hinta alkaen 190,40 €.

Käytännön kokemukset kentältä: laadukkaan kotipumpun keskimääräinen käyttöikä on noin 8–12 vuotta, kun sitä huolletaan asianmukaisesti. Jos pumppu lähestyy tätä ikää ja samalla ilmenee jokin edellä mainituista oireista, suunniteltu vaihto on yleensä taloudellisempi kuin jatkuvat korjaukset – erityisesti uppopumpuissa, joissa itse työ (nostaminen ja laskeminen takaisin) on merkittävä osa huoltokustannuksia riippumatta siitä, vaihdetaanko koko pumppu vai vain sen osa.

Jos tarvitset väliaikaisen vesijohtovuodon korjausta – esimerkiksi huollon aikana tai kun tyhjennetään vesi kaivosta, kuopasta tai tulvineelta puutarhalta – kannattaa varalla olla myös itsenäinen vararatkaisu:

Benzínové čerpadlo na vodu BZP-10

Benzíinikäyttöinen vesipumppu BZP-10, moottorikäyttöinen, itsesavuttava, kannettava, puutarhakäyttöön – riippumaton sähköverkosta, kätevä väliaikaisena vararatkaisuna päävesiautomaatin huollon aikana tai veden pumppaamiseen riippumatta talon vesijohdoista. Hinta alkaen 161,10 EUR.

Veden suodatus – miksi suodattimien vaihto on tärkeämpää kuin uskot

Veden suodatus ja vesiautomaatti toimivat yhtenä kokonaisuutena – tukkeutunut tai ylikuormitettu suodatin vaikuttaa koko järjestelmään, eikä vain veden laatuun. Tukkeutunut suodatin lisää pumppun vastusta, pumppu joutuu tekemään enemmän töitä saavuttaakseen saman virtausnopeuden, ja tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä sen kulumiseen ja sähkönkulutukseen.

Tavallisessa kotitalousvesiautomaatissa kohtaamme useimmiten seuraavat suodatustyypit ja niiden suositellut vaihtovälit:

Sedimenttisuhodatin 2–3 kk Aktiivihiili 6 kk RO-kalvo 12 kk Vedenpehmentimen hartsit 24 kk kk

Sedimenttisuhodatin (mekaaninen) suodattaa hiekkaa, ruostetta ja suurempia epäpuhtauksia ja on ensimmäinen puolustuslinja hiukkasia vastaan, jotka muuten vahingoittaisivat pumppua ja hanoja talossa. Kaivovedessä, jossa on paljon hiekkaa, suosittelemme tarkistamaan suodattimen jo kuukauden kuluttua ja tarvittaessa vaihtamaan sen useammin kuin 2–3 kuukauden välein – tukkeutunut suodatin tummuu näkyvästi ja virtaus sen läpi heikkenee selvästi.

Aktiivihiilisuodatin poistaa makua, hajua ja osittain myös klooria (verkkovesijohtovedessä) tai orgaanisia aineita (kaivovedessä). Noin 6 kuukauden väli on suuntaa-antava keskiarvo – intensiivisemmässä käytössä (esimerkiksi jos samasta piiristä kulkee vettä myös keittiöön suoraan kulutukseen) kannattaa vaihtoväliä lyhentää.

Käänteisosmoosikalvo (RO), jos se sisältyy järjestelmään, on pidempi vaihtoväli noin 12 kuukautta, mutta sen tila voidaan tarkistaa jatkuvasti mittaamalla veden kokonaismineralisaatio (TDS-mittarilla) ennen ja jälkeen kalvon – merkittävä tehokkuuden lasku on selvä signaali, että vaihtoväliä on lyhennettävä.

Vedenpehmentimen hartsit eivät vaihdu niin usein kuin suodatinpatruunat, mutta ne vaativat säännöllistä regenerointisuolan täyttöä (kuukausittain) ja ajoittaista regenerointia, jonka tiheys riippuu tuloveden kovuudesta ja kotitalouden kulutuksesta – kovemman veden tapauksessa regenerointi voi olla tarpeen jopa useita kertoja viikossa, pehmeämmän veden tapauksessa harvemmin.

Käytännön merkki siitä, että suodatin tai vedenpehmennin on aikaa korjata, jopa ilman kalenterin tarkistusta: selvästi havaittava vedenpaineen lasku useissa hanoissa samanaikaisesti, hajun tai sameuden paluu, joka aiemmin katosi, tai valkoinen kerros hanoissa ja vedenkeittimessä (signaali siitä, että vedenpehmennin ei toimi tehokkaasti).

Vesimittarin kaivo – tarkistus myös lämmityskauden ulkopuolella

Jos vesiautomaatti tai ainakin pääsulku ja vesimittari on sijoitettu ulkoiseen kaivoon, tämä osa järjestelmää jätetään usein huomiotta tavallisessa huollossa – "poissa silmistä, poissa mielestä", kunnes tulee pakkanen tai tulvavesi. Suosittelemme tarkistamaan vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä):

  • kaivon kannen tiiviyden ja että pintavesi ei pääse kaivoon,
  • tiivisteiden kunnon kaivon sisällä olevissa liitoksissa,
  • pääsulkuventtiilin toimivuuden (sen pitäisi pystyä sulkeutumaan ja avautumaan ilman kohtuutonta voimaa),
  • ennen talvea – eristys ja vesimittarin ja putkien suojaaminen jäätymiseltä, tarvittaessa lämmityselementin asentaminen mataliin kaivoihin erittäin kylmissä olosuhteissa.

Itsenäinen aihe on kaivon laatu ja kunto – vanhat muuratut tai betonikaivot päästävät ajan myötä vettä läpi ja menettävät tiiviytensä, mikä voi aiheuttaa ympäröivän maan kostumista tai vesijohtojen vaurioitumista pakkasella. Uudistuksessa tai uutta liittymää rakennettaessa kannattaa valita moderni muovinen itsenäinen kaivo, joka on vesitiivis ja kestää ympäröivän maan paineen.

Vesimittarin kaivo pyöreä PP 1300x1000 muovinen itsenäinen

Vesimittarin kaivo pyöreä PP 1300x1000 muovinen itsenäinen – sopiva korvaus vanhemmalle vuotavalle muuratulle tai betonikaivolle, itsenäinen rakenne kestää ympäröivän maan paineen ilman lisäbetonointia. Hinta alkaen 261,40 EUR.

Vesijohtojen talviverhoilu – yleisin syy kevätkorjauksiin

Suuri osa ongelmista, joita ratkaisemme keväällä, eivät johtuneet itse talvesta, vaan virheellisestä tai kokonaan laiminlyödystä talviverhoilusta syksyllä. Jäätyvä vesi putkissa, pumpussa tai painesäiliössä laajenee ja voi rikkoa jopa metallisen rungon, ei vain muoviset putket.

Jos vesiautomaatti on sijoitettu lämmittämättömään tilaan (mökki, kesäkeittiö, erillinen tekninen rakennus, jota ei lämmitetä talvella), suosittelemme ennen ensimmäisiä pakkasia:

  • tyhjentämään veden pumpusta tyhjennysruuvin kautta (yleensä pumpun rungon alaosassa),
  • tyhjentämään myös painesäiliön ja jättämään tyhjennysventtiilin auki,
  • irrottamaan ja tyhjentämään myös suodatinpatruunat, jos ne jäätyvät samaan tilaan – jäätynyt suodattimen runko voi rikkoutua yhtä helposti kuin pumpun runko,
  • suuremmissa tai pysyvästi asutuissa kohteissa, joissa vesiautomaattia ei voida helposti sammuttaa, harkitsemaan teknisen tilan eristämistä tai lämmitystä (esimerkiksi pienellä sähkövastuksella, jonka lämpötila on asetettu hieman nollapisteen yläpuolelle).

Vesiautomaatti lämmitystekniikan tilassa omakotitalossa on alttiimpi jäätymiselle, mutta myös tässä tapauksessa kannattaa tarkistaa ennen talven tuloa, ettei lämmitystä ole katkennut kyseisessä tilassa (esimerkiksi irrotettu lämpöpatteri remontin yhteydessä) ja että mahdolliset ulkovesijohdot ovat asianmukaisesti eristetty.

Yleisimmät ongelmat ja niiden syyt

Kokemuksen perusteella huoltopyynnöistä voidaan luoda melko luotettava "diagnoositutkinto" – oireiden yhdistelmä osoittaa usein selkeästi, mistä ongelma johtuu:

  • Pumppu käynnistyy ja sammuu usein pienellä vedenkulutuksella – lähes aina matala tai olematon ilmanpaine painesäiliössä, tai rikkinäinen kalvo.
  • Pumppu pyörii, mutta vettä ei tule tai virtaus on heikko – tukkeutunut imusuodatin, likainen sedimenttisuodatin tai vedenpinnan lasku kaivossa/porakaivossa.
  • Epävakaa paine hanoissa (välillä voimakas, välillä heikko virtaus) – yleensä väärä paine säiliössä tai osittain tukkeutunut suodatin.
  • Vesi on sameaa tai sisältää hiekkaa – uppopumppun siipipyörä kulunut, imusuodatin vaurioitunut tai ongelma suoraan kaivossa (esimerkiksi väärin asennettu kaivoputki).
  • Haju tai veden maun muutos, jota ei ole aiemmin esiintynyt – aktiivihiilisuodattimen kapasiteetti loppunut.
  • Valkoinen kerros hanoissa ja vedenkeittimessä – vedenpehmennin ei toimi tai siinä ei ole tarpeeksi suolaa.
  • Vettä tippuu suoraan pumpun rungolta käytön aikana – kulunut akselitiiviste, huolto tai pumpun vaihto lähestyy.

Jos useita oireita esiintyy samanaikaisesti (esimerkiksi pumpun kytkeminen ja sammuminen sekä heikko virtaus), suosittelemme aloittamalla painesäiliön tarkastuksella – se on nopein ja halvin tarkastus, joka usein ratkaisee ongelman tai osoittaa selvästi, että syy on muualla.

Milloin voit korjata itse ja milloin on syytä kutsua huolto

Paineen tarkistaminen ja säätäminen painesäiliössä, suodatinpatruunojen vaihto, suolan lisääminen vedenpehmennykseen, vuotojen visuaalinen tarkastus ja perus talviverhoilu onnistuvat ongelmitta useimmilta näppäriltä kotitalousväeltä – ne eivät vaadi erikoistyökaluja tai ammattikoulutusta, vain hieman säännöllisyyttä.

Sen sijaan huoltoa suositellaan seuraavissa tapauksissa:

  • pumpun vaihto tai korjaus, erityisesti uppopumppu kaivossa tai porakaivossa,
  • kaikki vesiautomaatin sähköisiin liitäntöihin liittyvät toimenpiteet,
  • epäily ongelmasta suoraan kaivossa tai porakaivossa (merkittävä tuoton lasku, sameus, jota suodatin ei korjaa),
  • toistuva vika, joka ei ole ratkennut paineen ja suodattimien tarkistuksella.

Säännöllinen kotihuolto ei korvaa ammattimaista huoltoa, mutta vähentää huomattavasti sen tarvetta ja mahdollistaa sen suunnittelun etukäteen, mikä yleensä näkyy myös alhaisemmissa kustannuksissa verrattuna äkilliseen vian korjaamiseen.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka usein minun pitäisi tarkistaa painesäiliön ilmanpaine?

Suosittelemme tarkistusta vähintään kaksi kertaa vuodessa, ihanteellisesti keväällä ja syksyllä. Jos huomaat pumpun usein käynnistyvän ja sammuvan pienellä vedenkulutuksella, tarkista paine välittömästi riippumatta siitä, milloin viime tarkastus tehtiin – se on tämän oireen yleisin syy.

Mikä ilmanpaine painesäiliössä tulisi olla?

Yleinen sääntö on asettaa ilmanpaine noin 0,2–0,3 baria alempi kuin pumpun kytkentäpaine. Jos kytkentäpaine on 2,5 baria, aseta säiliön ilmanpaine noin 2,2–2,3 bariin. Tarkat arvot löytyvät vesiautomaatin tai säiliön käyttöohjeesta.

Kuinka usein suodatinpatruunat tulisi vaihtaa?

Suuntaa antavasti: sedimenttisuodatin (mekaaninen) 2–3 kuukauden välein, aktiivihiilisuodatin noin 6 kuukauden välein, käänteisosmosiskalvo noin 12 kuukauden välein. Jos vedessä on paljon hiekkaa tai likaa, vaihtovälit voivat olla lyhyempiä – luotettavin merkki on suodattimen tummuminen tai virtausnopeuden lasku.

Mitä tarkoittaa, jos pumppu kytkee ja sammuu usein?

Suurimmassa osassa tapauksia kyse on väärästä (yleensä liian alhaisesta) ilmanpaineesta painesäiliössä tai säiliön sisällä olevasta rikkinäisestä kalvosta. Tarkista paine tämän artikkelin ohjeiden mukaan – jos säiliö ei pidä painetta, se on vaihdettava.

Miten valmistan vesiautomaatin talveen, jos se on lämmittämättömässä tilassa?

Ennen ensimmäisiä pakkasia tyhjennä vesi pumpusta, painesäiliöstä ja suodatinpatruunoista, jotka ovat samassa lämmittämättömässä tilassa. Jäätynyt vesi voi rikkoa sekä pumpun että säiliön metallisen rungon, eikä vain muoviputkia.

Kuinka kauan vesiautomaatin pumppu kestää oikealla huollolla?

Oikealla ja säännöllisellä huollolla (tiivisteiden tarkistus, puhdas imusuodatin, oikea paine säiliössä) laadukkaan pumpun odotettavissa oleva käyttöikä on noin 8–12 vuotta. Laiminlyönti voi lyhentää käyttöikää huomattavasti, erityisesti jos painesäiliön paine on jatkuvasti väärä.

Liittyvät aiheet

Jos ratkaiset vesiautomaattia laajemmin, nämä artikkelimme voivat myös olla hyödyllisiä:

Koko yleiskuvan vesiautomaateista ja veden suodatuksesta löydät pääluokasta Vesiautomaatit ja veden suodatus.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.