Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Painesäiliöt kotivesiautomaattiin

Painesäiliö on jokaisen vesiautomaatin sydän – ja paradoksaalisesti myös se osa, johon ihmiset kiinnittävät vähiten huomiota valinnassaan. Vaikka asiakkaat kysyvät pumpulta tehoa, virtausta ja melutasoa, säiliötä pidetään usein vain "lisävarusteena", joka tulee pumpun mukana. Todellisuus on toinen – väärin valittu tai huonosti säädetty painesäiliö voi lyhentää pumpun käyttöikää jopa puoleen, aiheuttaa jatkuvaa "naksumista" jokaisella hanan avauksella ja lopulta myös lisätä sähkönkulutusta. Tässä artikkelissa selitämme, miten painesäiliö toimii, minkä kokoisen ja tyyppisen säiliön valitset omakotitaloosi, miten esipaine ja painekytkin säädetään, ja milloin kannattaa valita ruostavasta teräksestä valmistettu malli sinkoidun teräksen sijaan.

Mihin painesäiliötä oikeastaan tarvitaan

Ilman painesäiliötä pumpun pitäisi käydä joka kerta, kun joku talossa avaa hanan – vaikka kyse olisi vain käsien pesusta muutaman sekunnin ajan. Jatkuva käynnistys ja sammutus on huonoin mahdollinen toimintatapa mille tahansa sähkömoottorilla varustetulle pumpulle, sillä laakerien, tiivisteiden ja käynnistyskondensaattorin kuluminen on suurinta juuri käynnistyessä, ei itse käytön aikana. Painesäiliö toimii varastona paineistetulle vedelle – osa pumpun vedestä varastoidaan siihen, ja kun vettä käytetään, ensin kulutetaan tämä varasto. Pumppu käynnistyy vasta, kun paine järjestelmässä laskee asetetun rajan alapuolelle (ns. käynnistyspaine), ja se pysyy käynnissä, kunnes säiliö täyttyy uudelleen sammutuspaineeseen. Tuloksena on huomattavasti vähemmän käynnistyssyklejä, tasaisempi veden virtaus ilman äkillisiä paineen vaihteluita ja selvästi pidempi koko järjestelmän käyttöikä.

Toinen usein unohdettu ominaisuus on paineen aaltojen vaimennus. Kun veden virtaus putkissa äkillisesti pysähtyy (esimerkiksi pallohanan tai pesukoneen nopealla sulkemisella), syntyy paineaalto, kansan kielellä "vesivasara" – kuultava kolahdus putkissa. Painesäiliön sisällä oleva ilmatyyny vaimentaa tämän aallon ja suojaa liitoksia, venttiilejä ja itse pumppua mekaaniselta rasitukselta.

Miten painesäiliö toimii – kytkentäkaavio

Tyypillinen vesiautomaatin kokoonpano, jossa on kaivo tai porakaivo, näyttää karkeasti tältä: vesi pumpataan uppopumpulla tai itseimevällä pumpulla, se kulkee painesäiliön kautta, sieltä edelleen painekytkimen (joka mittaa painetta ja ohjaa pumpun käynnistystä/sammutusta) kautta vesijohtoverkkoon talossa. Säiliö on sisäpuolelta jaettu joustavalla kalvolla tai kumipussilla kahteen osaan – toisessa on paineilmaa (esipaine), toisessa vettä. Kun vettä tulee sisään, pussi täyttyy ja puristaa ilmatyynyä, jolloin paine nousee. Kun veden kulutus ylittää tulon, paine laskee, pussi tyhjenee ja kun paine laskee asetetulle tasolle, pumppu käynnistyy.

Kaivo / porakaivo Uppopumppu Painesäiliö (ilma + pussi) Painekytkin Vesijohtoverkko talossa

Siksi koko järjestelmän tulisi olla suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, eikä pumpun ja säiliön tulisi olla irrallisia toisistaan. Jos tarvitset pumppua kaivosta tai porakaivosta, tutustu esimerkiksi Uppopumppu SKM 100 kaivoon ja porakaivoon – se on yleinen valinta omakotitaloihin, joissa on oma vesilähde, ja se sopii hyvin alla kuvattujen säiliöiden kanssa.

Minkä kokoisen painesäiliön valita

Säiliön koko valitaan kahden asian perusteella: kotitalouden henkilömäärän ja käyttöpisteiden määrän sekä pumpun tehon. Pieni säiliö tehokkaan pumpun kanssa tarkoittaa usein käynnistämistä, suuri säiliö heikon pumpun kanssa taas sitä, että säiliön täyttyminen kestää kauan ja suurella vedenkulutuksella (esimerkiksi puutarhan kastelu letkulla) paine laskee nopeasti. Yleisesti ottaen:

  • 24 litraa – mökki, asunto, pieni asunto, jossa on yksi tai kaksi käyttöpistettä. Sopii hyvin pienempiin itseimeviin tai puutarhapumppuihin.
  • 90 litraa – tavallinen omakotitalo 2–4 hengelle, kylpyhuone, keittiö, pesukone ja mahdollisesti ulkohana. Yleisin kompromissi hinnan, koon ja käyttömukavuuden välillä.
  • 200 litraa tai enemmän – suurempi omakotitalo, useita kylpyhuoneita samanaikaisesti, kastelujärjestelmä tai vaatimus pidemmistä väleistä pumpun käynnistämisen välillä (esimerkiksi syvässä kaivossa, jossa pumpun käynnistys on energiaintensiivistä).

Vertailun vuoksi tässä joitain esimerkkejä tuotteistamme:

24 l AQUA OLA 64,30 € 90 l Ruostavasta teräksestä CH 90 466,80 € 200 l Sinkitty HVP 535,10 €

Huomaa, että hintaero ruostavasta teräksestä valmistetun 90 litran säiliön ja sinkoidun teräksen 200 litran säiliön välillä ei johdu vain tilavuudesta – materiaali vaikuttaa myös hintaan. Lisätietoja tästä löydät artikkelista Kuinka paljon tehoa ja painetta vesiautomaatiltani tarvitsen, jossa säiliön tilavuus lasketaan yhdessä pumpun tehon kanssa.

Paineastia kalvolla vs. paineastia ilman kalvoa (vesiautomaattiin)

Markkinoilla törmäät pääosin kahteen rakenteeseen. Paineastiat, joissa on vaihdettava kalvo tai säkki, pitävät veden täysin erillään metallikuoresta ja ilmataskusta – vesi ei koskaan ole suorassa yhteydessä teräkseen, mikä pidentää astian käyttöikää ja estää ilman liukenemista veteen (mikä ajan myötä heikentäisi esipainetta). Tämä tyyppi on nykyään yleisempi ja myös useimpien pienempien paineastioiden tyyppi, kuten esimerkiksi AQUA OLA paineastia.

Vanhempi rakenne ilman kalvoa, niin sanottu vesimittarilla varustettu malli, ei erota vettä ja ilmaa – molemmat aineet ovat samassa tilassa ja vesimittari (läpinäkyvä putki astian sivulla) näyttää vedenpinnan. Etuna on yksinkertaisuus ja kestävyys mahdollisia kalvovaurioita vastaan (koska sellaista ei ole), haittana on ilman ajoittainen lisääminen, koska se liukenee veteen. Tämäntyyppisiä paineastioita käytetään edelleen yleisesti, erityisesti suuremmissa tilavuuksissa, joissa usein on myös kustannusedu – esimerkkinä Galvanoitu paineastia HVP 200L vesimittarilla 6bar kotiautomaatteihin, pystymalli, ilman kalvoa, joka sopii erityisesti silloin, kun suuri tilavuus kohtuulliseen hintaan on tärkeää ja ilman täydentäminen silloin tällöin ei ole ongelma.

Paineastian materiaali – galvanoitu teräs vs. ruostumaton teräs

Suurin osa markkinoilla olevista paineastioista on valmistettu galvanoitusta teräksestä – se on todettu, edullinen ratkaisu, joka oikein käytettynä (eli toimivan kalvon ollessa paikallaan, joka erottaa veden metallista) kestää yleensä vuosikymmeniä. Ongelma syntyy, kun kalvo tai säkki vaurioituu – vesi joutuu suoraan kosketuksiin galvanoitujen pintojen kanssa ja korroosiota voi ajan myötä esiintyä, erityisesti jos vesi on aggressiivista (matala pH, korkea rauta- tai mangaanipitoisuus, mikä on yleistä kaivo- ja poravesissä).

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu malli eliminoi tämän ongelman – ruostumaton teräs ei korrodoi edes suorassa, pitkäaikaisessa kosketuksessa veden kanssa, vaikka vedessä olisi alhaisempi pH tai korkea mineraalipitoisuus. Siksi ruostumaton teräs suositellaan erityisesti silloin, kun vesilähde on oma kaivo tai porakaivo, jonka veden laatu ei ole täysin ihanteellinen, tai silloin, kun omistaja yksinkertaisesti haluaa varmuuden vuosikymmeniksi ilman ruostumisen riskiä. Esimerkkinä on Ruostumaton paineastia CH 90 L pystymalli vesiautomaatteihin – yleinen valinta omakotitaloihin, joissa ruostumattomaan teräkseen investointia pidetään pitkäaikaisena varmuustekijänä, ei turhana ylellisyysnä.

Yksinkertaistettu vertailu kahden materiaalin välillä samassa käyttötarkoituksessa:

Galvanoitu teräs Ruostumaton teräs Korroosionkestävyys kalvon vaurioituessa: alempi Korroosionkestävyys: erittäin korkea Arvioitu hinta (90 l luokka): alempi Arvioitu hinta (90 l, 466,80 €): korkeampi Suositellaan: tavalliselle vesijohtovedelle Suositellaan: kaivovedelle, poravedelle, happamalle vedelle Kuoren käyttöikä kalmovian aiheutuessa: lyhyempi Kuoren käyttöikä: käytännössä rajaton

Ilman esipaine ja painekytkimen säätö

Tämä on kohta, jossa käytännössä tehdään eniten virheitä – jopa uusissa asennuksissa vähemmän kokeneilta asennusmiehiltä. Paineastian esipaine on tyhjänä (ilman vettä) asetettava tarkasti määriteltyyn arvoon, joka säädetään venttiilin kautta, joka muistuttaa auton rengasventtiiliä, tavallisella pumpulla tai manometrillä varustetulla kompressorilla. Esipaine asetetaan aina 0,2–0,3 baria alempi kuin painekytkimen kytkentäpaine. Jos kytkimessä on siis 1,5 barin kytkentäpaine ja 3,0 barin sammutuspaine, paineastian esipaine tulisi olla noin 1,2–1,3 baria.

Miksi juuri näin – eikä esimerkiksi sama kuin kytkentäpaine? Jos esipaine olisi korkeampi tai sama kuin kytkentäpaine, kalvoa ei käytettäisi käytännössä – vesi ei pääsisi astiaan ollenkaan tai vain vähäisessä määrin, astia ei toimisi ja pumppu käynnistyisi käytännössä jokaisella käyttökerralla, aivan kuin astiaa ei olisi. Jos taas esipaine on liian alhainen, kalvo täyttyy vedellä liian aikaisin ennen sammutuspaineen saavuttamista, mikä rasittaa kalvoa tarpeettomasti ja lyhentää sen käyttöikää.

Paineen kulku normaalin käytön aikana näyttää "sahahammas"-käyrältä – paine laskee vähitellen veden käytön myötä, kunnes se saavuttaa kytkentäpaineen, jolloin pumppu käynnistyy ja paine nousee jyrkästi sammutuspaineeseen, jolloin pumppu sammuu:

3,0 bar 1,5 bar veden käyttö pumppu PÄÄLLE veden käyttö pumppu PÄÄLLE

Käytännössä tämä tarkoittaa, että uutta paineastiaa ostaessa tai sen vaihdon jälkeen ensimmäinen vaihe on aina tarkistaa ja tarvittaessa täydentää esipaine – valmistajat toimittavat yleensä paineastiat noin 1,5 barin esipaineella, mikä ei välttämättä vastaa tarkasti omaa kytkintäsi. Tarkistus tehdään helposti: irrota paineastia vesipaineesta (tai tarkista, kun järjestelmä on tyhjennetty) ja mittaa paine venttiilistä tavallisella painemittarilla.

Pystysuuntaiset vs. vaakasuuntaiset mallit

Pystysuuntaiset (kohtisuorat) säiliöt säästävät tilaa lattialta ja ovat siksi yleisin valinta teknisiin tiloihin, kattilahuoneisiin tai pienempiin tiloihin, joissa korkeutta on käytettävissä, mutta lattiatila on rajattu – tyypillisesti esimerkiksi ruostavahva terässäiliö CH 90 L tai sinkitty HVP 200L. Vaakasuuntaiset (makuuasentoiset) mallit sopivat tiloihin, joissa on matala katto tai säiliö sijoitetaan esimerkiksi työpöydän alle, matalan portaikon alle tai pieneen tekniseen kaappiin – esimerkkinä Painesäiliö AQUA OLA 24l, vaakasuora vesiautomaateille, joka on suosittu erityisesti mökeillä ja pienissä tiloissa, joissa pystysuuntaiselle säiliölle ei yksinkertaisesti ole tilaa.

Asennus – muista nämä

Painesäiliön asennus ei ole vaikeaa, mutta muutamat yksityiskohdat ratkaisevat, toimiiko järjestelmä luotettavasti vuosia vai aiheuttaako ongelmia jo muutaman kuukauden kuluttua:

  • Alusta ja kiinnitys – suuremmat säiliöt (90 l ja suuremmat, täytettynä vedellä) painavat kymmeniä kiloja, joten niiden on oltava tasaisella ja vankalla alustalla. Suositellaan myös kevyttä kiinnitystä kaatumista vastaan, erityisesti korkeissa ja kapeissa malleissa.
  • Pääsy ilmaventtiiliin – älä sijoita säiliötä aivan seinän tai muun laitteen viereen niin, että ilmaventtiiliin pääsy on hankalaa tavallisella pumpulla tai kompressorilla.
  • Sulkuventtiili säiliön eteen – mahdollistaa säiliön irrottamisen muusta järjestelmästä huoltoa tai kalvon vaihdon yhteydessä ilman, että koko putkistoa tarvitsee tyhjentää.
  • Virtaussuunta ja painekytkimen sijainti – kytkin asennetaan yleensä mahdollisimman lähelle säiliötä, jotta se mittaa painetta tarkasti eikä pidemmän putken aiheuttama paineenalenema vääristä mittaustulosta.
  • Suojaa pakkaselta – jos säiliö on sijoitettu lämmittämättömään tilaan (esimerkiksi varastoon tai ulkorakennukseen), on otettava huomioon eristys tai lämmitys, sillä jäätynyt vesi säiliössä voi vahingoittaa myös säiliön runkoa.

Jos suunnittelet koko kokoonpanoa, mukaan lukien kaivoon menevän putkiston, voi olla hyödyllistä hankkia myös Vesimittarikaivo pyöreä PP 1300x1000 muovinen itsenäinen – siihen sijoitetaan yleensä pääsulku, vesimittari ja joskus myös pienempi painesäiliö ratkaisuissa, joissa vesi otetaan suoraan kaivosta, esimerkiksi kastelujärjestelmään.

Huolto – mitä tarkistaa ja kuinka usein

Painesäiliö ei vaadi monimutkaista säännöllistä huoltoa, mutta muutamien asioiden tarkistaminen vuosittain, mieluiten ennen kesäkuukausia, jolloin vedenkulutus (kastelu, uima-allas) kasvaa, on hyödyllistä:

  • Ilman esipaineen tarkistus painemittarilla – jos se on laskenut, se on täytettävä. Yli 0,3 barin lasku vuodessa voi viitata mikroskooppiseen vuotoon kalvon tai venttiilin kautta.
  • Säiliön rungon visuaalinen tarkistus – erityisesti sinkoidussa teräksessä tarkkaile ruosteen jälkiä, kosteita kohtia tai irtoavaa maalia hitsaussaumoissa.
  • Liitosten ja venttiilin tiiviyden tarkistus – tippuva vesi säiliön ympärillä viittaa usein löystyneeseen liitokseen, ei itse säiliön vikaan.
  • Vesitankin tyypissä (ilman pussia) ilmaa on lisättävä ajoittain, koska se liukenee veteen – oireena on yhä lyhyempi aika pumpun käynnistymisen välillä.
  • Kalvo/pussityypissä tarkista, että naputettaessa säiliön runkoa kuuluu ontto ääni, joka on tasaisesti jaettu (ilma ylhäällä, vesi alhaalla) – epätasainen tai täysin ontto ääni voi tarkoittaa puhjennutta pussia.

Yksityiskohtaiset ohjeet koko vesihuollon huoltoon, mukaan lukien suodattimet, löydät artikkelista Vesihuollon ja suodattimien huolto.

Yleiset ongelman merkit painesäiliössä

Käytännössä toistuvat kolme tyypillistä skenaariota, joista asiakkaat ottavat yhteyttä:

Pumppu käynnistyy hyvin usein, käytännössä jokaisen hanan avauksen yhteydessä. Yleisin syy on matala tai täysin puuttuva ilman esipaine – pussi täyttyy vedellä lähes välittömästi ja säiliö lakkaa toimimasta. Ratkaisuna on esipaineen tarkistus ja täyttö; jos esipaine pysyy alhaisena vain lyhyen aikaa, kalvo on todennäköisesti rikki ja säiliö on vaihdettava.

Putkistossa kuuluu kova pamahdus hanan sulkemisen yhteydessä tai pyykinpesukoneen sammuessa. Tämä on klassinen merkki säiliön vaimennusominaisuuden menetyksestä – joko säiliö on liian pieni järjestelmään nähden tai esipaine on taas kadonnut. Vesipaineen aiheuttama isku rasittaa liitoksia pitkällä aikavälillä ja voi aiheuttaa vuotoja myös säiliöstä kaukaisissa kohdissa.

Säiliö on selvästi "painava" ja täynnä vettä myös levossa, vaikka sen pitäisi olla pääosin ilmaa. Pussityypissä tämä tarkoittaa puhjennutta kalvoa, vesitankin tyypissä ilmaa on lisättävä venttiilin kautta. Näiden kahden tilanteen erottaminen on tärkeää, koska ratkaisu on täysin erilainen – toisessa tapauksessa riittää täyttö, toisessa on vaihdettava sisäosa tai koko säiliö.

Täydellinen katsaus häiriöihin, mukaan lukien ne, jotka eivät kohdistu suoraan säiliöön, vaan muuhun vesihuoltoon, löydät artikkelista Yleisimmät kotitalousvesihuollon häiriöt.

Milloin vanhan säiliön vaihtaminen uuteen on kannattavaa

Kalvo tai pussi voidaan useimmissa tapauksissa vaihtaa erikseen ilman, että koko uutta säiliötä tarvitsee ostaa – jos säiliön ulkorunko on kunnossa eikä säiliö ole liian vanha. Sinkoidun teräksen kohdalla pätee kuitenkin, että jos vesi on päässyt kosketuksiin metallin kanssa pitkään (esimerkiksi huomaamattoman kalvon rikkoutumisen vuoksi, jota ei ole korjattu kuukausiin), säiliön sisäpuoli voi olla korroosion syömä jopa paikoissa, joissa sitä ei näy, ja pelkän sisäosan vaihto ei ratkaise ongelmaa pysyvästi. Tällöin on järkevämpää investoida suoraan koko uuteen säiliöön – ja samalla harkita siirtymistä ruostavahvaan versioon, joka käytännössä sulkee tämän riskin pois tulevaisuudessa.

Toinen syy vaihtoon (ei korjaukseen) on usein kotitalouden tarpeiden muutos – esimerkiksi laajennus, uusi kylpyhuone, kastelujärjestelmä tai asunnon vuokraaminen, jolloin alkuperäinen 24 tai 90 litran säiliö ei enää riitä kattamaan nykyistä vedenkulutusta ja pumppu käynnistyy liian usein, mikä ei ole hyväksi.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on ero painesäiliön ja vesitankin välillä?

Pussisäiliössä (kalvolla) vesi on täysin erillään ilmasta ja metallirungosta, mikä pidentää käyttöikää ja pitää esipaineen vakaampana. Vesitankissa (ilman pussia) vesi ja ilma ovat samassa tilassa, ja läpinäkyvä putki sivulla näyttää vedenpinnan, ja ilmaa on lisättävä ajoittain, koska se liukenee veteen. Molemmilla tyypeillä on paikkansa – pussi on yleisempi pienemmissä tilavuuksissa, vesitankki valitaan usein suurempiin tilavuuksiin hinnan vuoksi.

Kuinka usein ilman esipaine säiliössä tulisi tarkistaa?

Tarkistus suositellaan vähintään kerran vuodessa, mieluiten ennen kesäkuukausia. Jos huomaat, että pumppu käynnistyy yhä useammin, se on yleensä ensimmäinen merkki siitä, että esipaine on laskenut ja se on tarkistettava ennen suunniteltua vuosittaista tarkastusta.

Voinko käyttää pienempää säiliötä kuin suositeltu säästääkseni rahaa?

Sen voi tehdä, mutta pumpun käynnistysväli lyhenee, mikä lyhentää sen käyttöikää ja johtaa yleensä myös hieman korkeampaan sähkönkulutukseen. Pienissä säästöissä (esimerkiksi 24 ja 90 litran säiliön välillä) kannattaa miettiä, palautuvatko nämä säästöt nopeammin pumpun ennenaikaisen vaihtamisen kustannuksissa.

Tarvitaanko ruostavahva säiliö todella, vai riittääkö sinkitty?

Tavalliselle kotitaloudelle, joka on liitettynä yleiseen vesijohtoon, riittää laadukas sinkitty säiliö toimivalla pussilla. Ruostavahva teräs suositellaan erityisesti omalla vesilähteellä (kaivo, porakaivo) veden laadun ollessa epävarma tai yksinkertaisesti, jos haluat varmuuden korroosion suhteen vuosikymmeniksi eteenpäin riippumatta kalvon kunnosta.

Miksi painesäiliöni "paukkuu" tai pitää ääniä?

Pienet äänet täytön aikana ovat normaaleja (veden ja ilman virtaus sisällä). Kova pamahdus hanan sulkemisen yhteydessä kertoo vaimennusominaisuuden menettämisestä – yleensä alhaisen esipaineen tai pumpputehoon nähden alimitoitetun säiliön vuoksi.

Voiko painesäiliön asentaa jälkikäteen vesiautomaattiin, jossa sitä ei vielä ole?

Kyllä, jos järjestelmässä on painekytkin tai kytkin asennetaan säiliön kanssa. Tämä on yleinen ratkaisu vanhemman kaivon modernisoinnissa, jossa pumppu oli alun perin kytketty suoraan ilman säiliötä ja sitä kytkettiin manuaalisesti tai kellukytkimellä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Näin valitset vesiautomaatin
Mitä tehoa ja painetta vesiautomaatilta tarvitsen?
Vesiautomaatin asennus ja kytkentä
Yleiset vesiautomaatin viat
Vesiautomaatin ja suodattimien huolto

Palaa pääkategoriaan: Vesiautomaatit ja suodatus

Painesäiliö AQUA OLA 24l, vaakasuora vesiautomaatteihin

Painesäiliö AQUA OLA 24l, vaakasuora vesiautomaatteihin – kompakti vaakasuora malli on ihanteellinen mökeille, pienille asunnoille tai tiloihin, joissa on matala kattokorkeus, eikä pystysäiliölle ole tilaa. Hinta alkaen 64,30 €.

Ruostavaton painesäiliö CH 90 L pystymalli vedelle vesiautomaatteihin

Ruostavaton painesäiliö CH 90 L pystymalli vedelle vesiautomaatteihin – yleinen valinta omakotitaloon, jossa on 2–4 henkilöä. Ruostavaton teräs on pitkäikäinen ja korroosionkestävä ratkaisu, etenkin omasta lähteestä tulevalle vedelle. Hinta alkaen 466,80 €.

Galvanoitu painesäiliö HVP 200L vesitakualla 6bar vesiautomaatteihin, pystymalli, ilman kalvoa

Galvanoitu painesäiliö HVP 200L vesitakualla 6bar vesiautomaatteihin, pystymalli, ilman kalvoa – suuri säiliö suurempaan omakotitaloon, useisiin kylpyhuoneisiin samanaikaisesti tai kastelujärjestelmään, jossa painopiste on suuressa tilavuudessa edulliseen hintaan. Hinta alkaen 535,10 €.

Uppopumppu SKM 100 kaivoon ja porakaivoon

Uppopumppu SKM 100 kaivoon ja porakaivoon – yleinen pumppu omalle vesilähteelle, joka sopii hyvin yhteen minkä tahansa yllä olevan painesäiliön kanssa tarvittavan tilavuuden mukaan. Hinta alkaen 190,40 €.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä, mitä valita, tai tarvitsetko apua kotisi erityistilanteessa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.