Vaakasuora vai pystysuora savupiipun veto – mitä valita remontissa?
Vaaka- ja pystypuhallus – kumpi valita remontissa?
Kun lähdetään remontointimaan lämmitysjärjestelmää ja vanha lämmityskattila korvataan modernilla kondensoivalla kaasukattilalla, eteen tulee väistämättä kysymys, jota monet asunnon omistajat aliarvioivat: mihin suuntaan savukaasuputki johdetaan? Vaikka tämä saattaa vaikuttaa pieneltä tekniseltä yksityiskohdalta, se vaikutuukin koko asennuksen suunnitteluun, töiden hintaan, kattilahuoneen saavutettavuuteen ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä siihen, hyväksyykö rakennusvalvonta asennuksen ilman ongelmia. Vaakasuora puhallus seinän läpi ja pystypuhallus katon kautta – kummallakin ratkaisulla on omat vahvuutensa ja rajoituksensa, eikä käytännössä voida tehdä yleispätevää päätöstä. Tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään molempien ratkaisujen fysiikkaa, käy läpi tyypillisiä asiakastapauksia ja näyttää, mihin remontissa todella kannattaa kiinnittää huomiota.
Miksi puhallussuunnalla on enemmän merkitystä kuin luulet
Kondensoiva kaasukattila toimii huomattavasti alhaisemmalla lämpötilalla kuin perinteinen kaasulämmityskattila – yleensä 50–80 °C verrattuna 150–200 °C:een. Siksi kondensoivat kaasukattilat voivat käyttää muovisia savukaasuputkia PP-materiaalista tai ruostottomasta teräksestä, joissa on erityinen pinnoite. Mutta alhaisella lämpötilalla on myös varjapuolensa: luonnollinen veto, joka toimi luotettavasti vanhoissa kattiloissa, on kondensoivissa kattiloissa heikompi eikä riitä pitkiin putkiin tai suuriin korkeuseroihin.
Modernit kondensoivat kaasukattilat on varustettu puhaltimilla, jotka työntävät tai imevät savukaasut koko savupiipun läpi. Kattila siis itse luo ylipaineen tai alipaineen järjestelmään – ja juuri tämä tosiasia tekee puhallussuunnan valinnasta sekä arkkitehtonisen että puhtaasti teknisen kysymyksen. Savupiipun maksimipituus, jonka kattilan moottori pystyy käsittelemään, on jokaisen kattilan yksilöllinen parametri, ja vaakasuorat osat, mutkat ja haarat lyhentävät tätä pituutta enemmän kuin suora pystysuora putki.
Perusfysiikka: veto, vastus ja kondensaatti
Ennen kuin sukellamme käytännön skenaarioihin, on hyvä ymmärtää kolme fysikaalista ilmiötä, jotka käyttäytyvät eri tavalla kummassakin ratkaisussa.
Aerodynaaminen vastus putkistossa
Jokainen putken metri, jokainen mutka ja jokainen supistus lisää aerodynaamista vastusta. Vaakasuoralla osalla on saman pituisella pystysuoralla osalla verrattavissa oleva vastus, mutta mutkat muuttavat virtaussuuntaa ja 90° mutka vastaa yleensä 1–2 metrin suoran putken vastusta (riippuu putken halkaisijasta ja valmistajasta). Pystysuorassa putkistossa mutkia voidaan useimmissa tapauksissa välttää kokonaan tai rajoittaa minimiin liittämisen yhteydessä. Sitä vastoin vaakasuora putki seinän läpi voi olla hyvin lyhyt – ihannetapauksessa alle metrin – ja tällöin aerodynaaminen kuormitus on minimaalinen.
Luonnollinen veto ja sen rooli kondensoivissa kattiloissa
Kondensoivissa kattiloissa, joissa on oma puhaltimensa, luonnollinen veto ei ole välttämätön, mutta se voi auttaa tai haitata. Pitkä pystysuora putki lämpimille savukaasuille luo jonkin verran vetopiippuefektin, mutta kondensoivan kattilan alhaisilla lämpötiloilla tämä vaikutus on vähäinen. Tärkeämpää on, että kattilan puhaltimella on riittävästi tehoa koko putken pituudelle. Jokainen valmistaja ilmoittaa maksimipituuden – esimerkiksi koaksiaalijärjestelmälle 60/100 mm se on noin 4–8 m, 80/125 mm järjestelmälle 10–15 m ja kaksiputkiselle PP-järjestelmälle 80 mm jopa 30–50 m kattilan tehon mukaan.
Kondensaatti ja sen poisto
Kondensaatti muodostuu, kun vesihöyry savukaasuista tiivistyy ja on hapanta (pH 3–5). Vaakasuorassa putkistossa putken tulee olla hieman kallistettuna (vähintään 3 %, suositeltavasti 5 %) kattilaa kohti, jotta kondensaatti poistuu vesilukon kautta. Jos savupiipussa ei ole oikeaa kaltevuutta tai se on päinvastoin kallistettu poispäin kattilasta, kondensaatti kerääntyy putkeen ja voi aiheuttaa korroosiota, ääntä vuotavan kondensaatin vuoksi tai jopa savupiipun tukkeutumisen. Pystysuorassa putkistossa kondensaatti valuu luonnollisesti alas – siis takaisin kattilaan – ja poisto on helpompaa.
Vaakasuora puhallus seinän läpi – milloin se on oikea valinta
Vaakasuora puhallus tarkoittaa, että savukaasut poistuvat kattilasta vaakasuorana (tai hieman kallistettuna) putkena ja kulkevat suoraan rakennuksen ulkoseinän läpi. Ulkopuolella putki päätetään erityisellä läpivientiyhteellä tai ritilällä, joka estää sateen ja jyrsijöiden pääsyn sisään, mutta mahdollistaa samalla vapaan savukaasujen ulosvirtauksen ja ilman sisäänvirtauksen (koaksiaalijärjestelmässä).
Ihanteelliset olosuhteet vaakasuoralle puhallukselle
- Kattilahuone ulkoseinällä – jos kattila on sijoitettu suoraan ulkoseinälle, vaakasuora putki voi olla lyhyt, jopa alle metrin, ja aerodynaaminen vastus on minimaalinen. Tämä on yleisin skenaario huoneistojen teknisissä tiloissa ja omakotitalojen kellari-kattiloissa.
- Pääsyä katolle ei ole – esimerkiksi kerrostaloissa, joissa katto kuuluu taloyhtiölle ja sen muuttaminen vaatisi kaikkien osakkaiden suostumuksen ja rakennusluvan.
- Remontti ilman kaivutöitä – jos käytettävää savupiippua ei ole tai se on täynnä muita putkia, vaakasuora puhallus seinän läpi voi olla ainoa realistinen vaihtoehto ilman suuria rakennustöitä.
- Pienitehoinen kattila alle 24 kW – nämä kattilat pärjäävät yleensä koaksiaalijärjestelmällä 60/100 mm, jonka vaakapituus on alle 5 m ja tehoa on riittävästi.
Vaakasuoran puhalluksen rajoitukset ja riskit
Vaakasuoralla ratkaisulla on useita rajoituksia, joita ei voida käytännössä sivuuttaa:
- Seinän läpivienti tulee olla tiivis ja hyvin eristetty, muuten seinään voi muodostua kondensaattia ja julkisivu voi kostua.
- Putken suuaukko ei saa olla lähempänä kuin 30–50 cm ikkunoista, ovista ja ilmanvaihtoaukoista (tarkat etäisyydet EN 13384 -standardin ja kattilan valmistajan ohjeiden mukaan).
- Tiheään rakennetuilla alueilla voi olla ongelmia suuaukon sijoittelun kanssa naapurirakennusten tai kasvillisuuden vuoksi.
- Pitkät vaakasuorat putket ja useat mutkat kuluttavat nopeasti savupiipun maksimipituuden.
- Ulkopään putki voi voimakkaalla tuulella aiheuttaa takavedon – siksi suositellaan erityisiä takavedon estäviä läppiä tai suojuksia.
Pystysuora savupiippu katon läpi vai olemassa olevan piipun kautta – milloin mikä on parempi valinta?
Pystysuora savupiipun veto johtaa savukaasut ylöspäin – joko suoraan katon läpi tai olemassa olevan piipun kautta. Kun vanha lämmityskattila vaihdetaan kondensoivaan kaasukattilaan, olemassa olevan piipun käyttö on erittäin houkutteleva ratkaisu: seinän tai julkisivun läpivientiä ei tarvita ja jos piipun koko on riittävä, uudet muovi- tai ruostottomasta teräksestä valmistetut putket voidaan vetää sen sisään.
Milloin pystysuora savupiippu on selkeästi parempi vaihtoehto?
- Olemassa oleva piippu sopivalla poikkipinnalla – piipun sisään asennetaan joustava PP- tai ruostottomasta teräksestä valmistettu putki, lämmityskattila liitetään adapterilla ja järjestelmä on valmis. Katto ja julkisivu pysyvät ehjinä.
- Kattilahuone kauempana ulkoseinästä – jos lämmityskattila on asunnon tai talon keskellä, vaakasuora reitti ulkoseinälle olisi kohtuuttoman pitkä ja vaatisi mutkia. Pystysuora savupiippu olemassa olevan piipun kautta on tyylikkäämpi.
- Suurempi teho yli 35 kW – korkeammilla tehoilla tarvitaan järjestelmä 80/125 mm tai kaksiputkisto 2×80 mm, jossa pystysuora veto on edullisempi koko reitin hydraulisten ominaisuuksien kannalta.
- Kaskadikytkentä useilla kattiloilla – kahden tai useamman kondensoivan kaasukattilan kaskadissa savukaasut johdetaan yleensä yhteiseen pystysuoraan keräimeen, joka päättyy katon yläpuolelle.
- Arkkitehtoniset tai säädökselliset rajoitukset – muistomerkkialueilla tai erityisvaatimusten ollessa julkisivun suhteen vaakasuora läpivienti seinässä ei välttämättä ole toteutettavissa.
Pystysuoran vedon ongelmat saneerauksessa
Pystysuora ratkaisu ei ole ongelmaton. Jos haluat käyttää vanhaa muurattua piippua, sinun on tarkistettava muutama asia:
- Piipun poikkipinta – piippu, joka on mitoitettu vanhalle lämmityskattilalle, jonka veto on 150–180 mm sisähalkaisijaltaan, voi olla liian suuri kondensoivalle kaasukattilalle, jossa riittää 80 mm PP-putki. Liian suuri poikkipinta ei ole automaattisesti etu – se lisää lämpöhäviöitä ja voi aiheuttaa kondensaatiota piipun muurauksessa.
- Piipun kunto – vanha muurattu piippu voi olla halkeileva, vanhan kattilan nokeentunut tai kostea. Ennen putkitusta piippu on tarkastettava kameralla.
- Putkituksen tarve – useimpiin vanhoihin piippuihin on asennettava uusi putki (ns. putkitus), mikä tuo lisäkustannuksia. Yleensä käytetään joustavia PP- tai ruostottomasta teräksestä valmistettuja putkia.
- Kondensaatti pitkillä pystysuorilla reiteillä – 6–10 metrin korkeudella voi yöllä valua useita litroja kondensaattia. Vesilukko ja viemäröinti on mitoitettava oikein.
Savupiipun ekvivalenttipituus – tärkeä laskentaparametri
Savupiipun ekvivalenttipituus mainitaan jokaisessa kondensoivan kaasukattilan teknisessä ohjekirjassa, mutta monet asennusmiehet eivät tarkista sitä riittävästi saneerauksissa. Ekvivalenttipituus on todellisen putken pituuden ja yksittäisten osien (käännökset, supistukset, T-haarat) arvojen summa. Jokainen kattilan valmistaja määrittää suurimman sallitun ekvivalenttipituuden tietylle savupiipulle.
Käytännön esimerkki: Protherm Gepard 23 MKV -kattilalla, jossa on 60/100 mm koaksiaalijärjestelmä, suurin ekvivalenttipituus on 4 m. Yksi 90° mutka lasketaan 1 metrin pituudeksi, 45° mutka 0,5 metriksi. Jos reitti on 2 m vaakasuoraa + yksi 90° mutka kattilan luona + yksi 90° mutka läpiviennin kohdalla, kokonais ekvivalenttipituus on 2 + 1 + 1 = 4 m – eli juuri rajalla. Lisämutkan lisääminen tai reitin pidentäminen vaatisi suuremman halkaisijan tai muun tyyppisen savupiipun.
Näihin tapauksiin on saatavilla esimerkiksi Protherm adapteri 80/125 mm A25KP, joka mahdollistaa siirtymisen suurempaan savupiipun halkaisijaan ja lisää siten huomattavasti suurinta sallittua ekvivalenttipituutta – tyypillisesti 8–14 m riippuen kattilasta. Se sopii erityisesti silloin, kun reitti ei ole suora tai kun kattilahuone on kaukana ulkoseinästä tai piipun varresta.
Koaksiaalinen vs. kaksiputkisto ja sen vaikutus suunnan valintaan
Savupiipun tyyppi liittyy läheisesti suunnan valintaan. Koaksiaalijärjestelmä (savupiipun sisällä oleva ilmaputki) sopii parhaiten lyhyille vaakasuorille reiteille, joissa ilma ja savukaasut kulkevat yhdessä kompaktissa putkessa. Kaksiputkisto (erillinen savukaasujen ja ilman johto) tarjoaa enemmän joustavuutta pitkille pystysuorille reiteille, koska ilma voidaan tuoda paikallisesti (esim. ilmanvaihtoventtiilin kautta kattilahuoneessa) ja savukaasut johdetaan vain yhdellä putkella pitkälle matkalle.
Jos ratkaiset saneerausta ja kattilassa on 80 mm PP -liitäntä (kaksiputkisto), saat huomattavasti suurempia maksimipituuksia – jopa 30–50 m ekvivalenttipituutta. Tämä on arvo, joka avaa ovet käytännössä mille tahansa pystysuoralle reitille koko asuintalon läpi. Lisätietoja näiden järjestelmien eroista löydät artikkelista Koaksiaalinen vs. kaksiputkisto – kumpi on parempi suoraan tässä Tietokeskuksessa.
Kahden kattilan kaskadikytkentään sopii Protherm liitososa 2 x 80 mm R2KP, jonka avulla kahden kattilan savukaasut voidaan yhdistää yhteen pystysuoraan keräimeen. Tämä ratkaisu on tyypillinen kerrostaloille tai suuremmille omakotitaloille, joissa on kaskadi ja savukaasut molemmista kattiloista johdetaan yhden piipun läpi ylöspäin.
Tyypillisiä saneerauskohteita
Skenaario 1: Kerrostalo, kaasulinjan vaihto kylpyhuoneen ytimessä
Kerrostalossa lämmityskattilan kylpyhuoneen ytimessä vaihdetaan vanha kaasulämmittämö kompaktiin kondensoivaan kaasukattilaan, jonka teho on enintään 24 kW. Kattila sijaitsee ulkoseinän vieressä. Huoneen korkeus on 2,6 m ja seinän leveys 40 cm. Rakennuksen ulkoverhous on 12 cm paksu kontaktijulkisivujärjestelmä. Ratkaisu: vaakasuora koaksiaalinen savupiippu 60/100 mm, kokonaispituus alle 1 m. Käytetään Protherm vaakasarja 60/100 mm – 0,8 m, S1KP – se on täydellinen paketti vaakasuoraan savupiippuun, sisältäen seinän läpiviennin ja kaikki tarvittavat lisävarusteet. Tämä on helpoin ja edullisin asennus.
Skenaario 2: Omakotitalo takalla, kattilahuone talon keskellä
Omakotitalossa on kattilahuone talon keskellä. Ilmaetäisyys ulkoseinään on 5 m ja reitti vaatisi kolme mutkaa ja kulkemisen kahden huoneen läpi. Vanha muurattu piippu takan luota on vapaa ja kulkee talon keskeltä. Ratkaisu: pystysuora savupiippu piipun kautta PP-putkituksella. Vanha muurattu piippu, jonka poikkipinta on noin 200 × 200 mm, putkitetaan joustavalla PP-putkella Ø 80 mm ja erillinen ilmanottojohto tuodaan kattilahuoneeseen. Adapteri siirtymiseen kattilasta PP-savupiippuun on Protherm adapteri 60/100 mm A1KP, jos kattilassa on koaksiaalinen ulostulo ja savupiippu on erillinen.
Skenaario 3: Uudisrakennus, lämmityshuone teknisessä tilassa autotallin seinässä
Uudisrakennuksessa tekninen tila sijaitsee autotallin seinän vieressä. 35 kW:n lämmityskattila toimii maakaasulla. Autotallin seinä rajoittuu yleiseen tilaan, joten vaakasuora poistoaukon sijoittelu ei aiheuta ongelmia naapureiden kannalta. Ilmatie seinälle on 1,5 metriä. Ratkaisu: 80/125 mm:n koaksiaalijärjestelmä, jossa vaakasuora poisto, kokonaisvastusarvo noin 3 metriä – selvästi alle rajan. Etu: helppo asennus, ei töitä katolla.
Skenaario 4: Kerrostalo, yhteinen lämmityshuone kellarissa kahden lämmityskattilan kaskadi
Kerrostalon kellarissa sijaitseva yhteinen lämmityshuone siirtyy yhdestä suuresta kaasukattilasta kahden 50 kW:n kondensoivan kaasukattilan kaskadiin. Olemassa oleva savupiippu kulkee kellarin katon läpi ja nousee koko talon korkeudelta. Ratkaisu: pystysuora poisto olemassa olevan savupiipun kautta, sisäputkitus 150 mm:n ruostottomalla teräsputkella, molempien kattiloiden liittäminen haaroitusosalla. Kattiloiden oikeanlaisen hydraulisen liitännän varmistamiseksi käytetään Protherm-liittorampia kupariputkille, joka takaa veden kierron tasapainottamisen kaskadissa.
Materiaalit ja standardit – mitä savupiipun on täytettävä korjauksen yhteydessä
Korjauksissa törmätään vaatimukseen, että jokaisen uuden savupiipun on täytettävä standardi EN 1856-1 (metalliset savupiiput) tai EN 14471 (muoviset savupiiput). Kondensoiville kattiloille pätee erityisesti vaatimus kondensaatin kestävyydestä (luokka W), paineluokka (luokka P) ja noenpolttoaineen kestävyydestä (luokka G tai O).
Standardi STN EN 13384 määrittelee savupiipun laskentamenetelmän ja mitoituksen.
Muoviset PP-savupiiput ovat sallittuja vain spalinkaasuille, joiden lämpötila on enintään 120 °C (luokka T120), mikä on turvallinen alue kondensoiville kattiloille, joiden spalinkaasujen lämpötila on 50–80 °C. Ruostottomasta teräksestä valmistetut savupiiput ovat kestävämpiä (luokka T200 tai korkeampi) ja niitä käytetään pidemmillä putkistoilla, vanhojen savupiippujen korjauksissa, joissa on suurempi lämpötilan riski kattilan vian sattuessa, tai jos halutaan pidempi käyttöikä ilman materiaalin hajoamista.
Liitosten asianmukainen tiivistys on myös tärkeää – jokainen liitos on tiivistettävä valmistajan alkuperäisellä tiivisteellä, ei silikonilla tai muilla kielletyillä materiaaleilla. Liitoksia ei naputeta eikä valeta muuriin – jokainen liitos on oltava tarkastettavissa tai on käytettävä valmistajan hyväksymä kiinteä irrotettava liitos. Savupiipussa on oltava vähintään yksi tarkastusaukko tarkastusta ja puhdistusta varten.
Yleiset virheet poistoaukon suunnan valinnassa
Vuosien kokemuksen ja kymmenien tilausten perusteella samat virheet toistuvat, jotka aiheuttavat ongelmia asennusmiehille ja asiakkaille:
- Vastusarvan aliarviointi – asennusmies mittaa putken fyysisen pituuden, mutta ei ota huomioon mutkia. Kattila ei saa riittävästi poistoa, spalinkaasujen lämpötila nousee, puhaltimen moottori toimii 100 %:lla ja kuluu ennenaikaisesti.
- Huono kaltevuus vaakasuorassa putkessa – putki on vaakasuorassa eikä kallistettu kattilaa kohti. Kondensaatti kerääntyy, tunkeutuu kattilan polttokammioon ja vahingoittaa lämmönvaihdinta.
- Epäasianmukainen läpivienti seinässä – käytetään tavallista tiili-läpivientiä ilman lämmöneristystä. Seinä savupiipun ympärillä kostuu, aiheuttaen jäätymistä talvella ja rappauksen halkeamia.
- Savupiipun suuaukko on suunnattu suljettuun tilaan – asiakas tukkii itse savupiipun suuaukon esimerkiksi kasvavalla pensaikolla tai pressuilla rakennustelineissä julkisivuremontin aikana. Seurauksena on hiilmonoksidimyrkytys.
- Läpivientien etäisyyden vaatimusten huomiotta jättäminen – savupiipun suuaukko on liian lähellä keittiön ikkunaa. Asiakas valittaa spalinkaasujen hajusta sisätiloissa.
- Sisäputkitus sopimattomaan savupiippuun – vanhan kiinteän polttoaineen kattilan savupiippu oli mitoitettu luonnolliselle vetovoimalle ja sillä on suurempi poikkipinta-ala. Pienen PP-putken sisäputkituksen jälkeen savupiippuun jää suuri ilmarako, jonka läpi kylmä ilma tunkeutuu talvella ja kondensoituu PP-sisäputken ulkopintaan.
Virheisiin ja niiden diagnosointiin keskitytään tarkemmin artikkelissa Yleiset ongelmat ja spalinkaasujen vuodot kondensoivien kattiloiden savupiipuissa tässä Tietokeskuksessa.
Hallinnolliset ja turvallisuusnäkökohdat korjauksen yhteydessä
Savupiipun korjaus ei ole vain tekninen asia – sillä on myös oikeudellinen ulottuvuus. Slovakian rakennuslain mukaan kattilan ja savupiipun vaihto katsotaan rakennusmuutokseksi, joka saattaa vaatia rakennusviranomaiselle ilmoituksen tai rakennusluvan, riippuen muutoksen luonteesta ja paikallisista määräyksistä. Kerrostaloissa yhteisiin tiloihin (mukaan lukien savupiiput) tehtävät muutokset edellyttävät asunnonomistajien yhteisön suostumusta.
Asennuksen valmistuttua uuden savupiipun on tarkastettava pätevä savupiipun tarkastaja, joka antaa tarkastusraportin. Ilman tätä raporttia asennusta ei pidetä pätevänä ja vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvaamasta vahinkoja. Tarkastusraportti on myös edellytys kattilan käyttöönotolle kaasutoimittajan toimesta.
Vertailutaulukko: vaakasuora vs. pystysuora poisto
| Kriteeri | Vaakasuora poisto | Pystysuora poisto |
|---|---|---|
| Sopivuus kattilalle seinän vieressä | ✔ Ihanteellinen | ○ Vähemmän käytännöllinen |
| Olemassa olevan savupiipun käyttö | ✗ Käyttämätön | ✔ Ihanteellinen |
| Rakennusvaikeus | Matala (1 aukko) | Keskitaso–korkea |
| Maksimi vastusarvo (60/100) | 4–8 m | 4–8 m (sama) |
| Kondensaatin poisto | Vaatii kaltevuuden | Itse kalteva ↓ |
| Tuulen vaikutus suuaukkoon | Suurempi (otsatuuli) | Pienempi (katon yläpuolella) |
| Savupiipun tarkastajan/tarkastuksen vaatimus | Kyllä | Kyllä |
| Sopivuus kaskadikattilalle | Rajoitettu | ✔ Huomattavasti parempi |
| Asennuksen hinta (suhteellinen) | Alhaisempi | Korkeampi (sisäputkitus) |
Miten valita oikea ratkaisu – päätöksentekoprosessi vaihe vaiheelta
Jos olet tekemässä remonttia etkä tiedä, mitä valita, suosittelen seuraavaa menettelytapaa, joka käytännössä vähentää virheellisen suunnittelun riskiä:
1. Selvitä lämmityskattilan sijainti ulkoseinien suhteen. Jos lämmityskattila on enintään 2 metrin päässä ulkoseinästä ja reitti ei vaadi enempää kuin kaksi mutkaa, vaakasuora savupiipun vedos on ensimmäinen valinta.
2. Tarkista olemassa olevan savupiipun saatavuus. Jos käytettävissä on vapaa, toimiva savipiipun aukko, pystysuora savupiipun vedos sisäputkella on tyylikäs ratkaisu ilman julkisivun muutoksia.
3. Laske ehdotettu reitti vastaava pituus molemmille vaihtoehdoille ja vertaa sitä lämmityskattilan ohjekirjan antamiin rajoihin. Jätä vähintään 15–20 % varaa maksimiin.
4. Tarkista lämmityskattilan tehoalue. Yli 35 kW tehoissa saatetaan tarvita 80/125 mm järjestelmä tai kaksiputkinen PP, mikä voi muuttaa näkemyksiä johtamisen suunnasta.
5. Kysy neuvoa savupiipun puhdistusyritykseltä olemassa olevan savupiipun kunnosta (jos suunnittelet sisäputkea) ja projektisuunnittelijalta tai rakennusvalvontaviranomaiselta ilmoitus- tai lupatarpeesta.
6. Vasta sitten valitse konkreettiset komponentit. Lämmityskattilan valmistajien savupiipun vedosjärjestelmät ovat yleensä yhteensopivia vain alkuperäisten tai sertifioitujen adapterien kanssa. Lisätietoja yhteensopivuudesta artikkelissa Savupiipun yhteensopivuus lämmityskattilan kanssa: Protherm, Vaillant ja muut merkit.
Yleisimmät kysymykset (UKK)
Voinko käyttää vanhaa tiilipiippua kondensoivan lämmityskattilan kanssa ilman sisäputkea?
Ei. Vanha tiilipiippu ei ole vedenpitävä eikä ilmatiivis, kondensaatti tunkeutuisi rakenteisiin ja piipun poikkipinta-ala ei ole oikein mitoitettu kondensoivalle lämmityskattilalle. Uusi putki – PP tai ruostumaton teräs – oikean kokoisella halkaisijalla on aina asennettava olemassa olevaan aukkoon. Tämä vaaditaan myös normien ja savupiipun puhdistaja antaa tarkastusraportin vain järjestelmälle, jossa on oikea sisäputki.
Mitä jos vaakasuoran savupiipun suuaukko osoittaa pihaan, jossa ihmiset liikkuvat?
Savupiipun suuaukko on sijoitettava siten, että savukaasut eivät pääse ihmisten liikuntavyöhykkeille, avoinna oleviin ikkunoihin tai sisäänkäyntiin. Minimietäisyydet määrää lämmityskattilan valmistaja (yleensä 30–50 cm ikkunoista ja ovista, 50–100 cm rakennuksen kulmista) ja myös standardi EN 15450. Jos etäisyydet eivät riitä, suuaukko on siirrettävä tai siirryttävä pystysuoraan savupiipun vedokseen.
Kuinka paljon kondensaattia syntyy päivässä kondensoivassa lämmityskattilassa?
Täydellä teholla kondensoiva lämmityskattila tuottaa noin 1–3 litraa kondensaattia tunnin käytön aikana (riippuu tehosta ja paluuvettä lämpötilasta). Lämmityskauden aikana tämä tarkoittaa satoja litroja. Kondensaatin pH on hapan (3–5) eikä sitä saa laskea suoraan viemäriin neutraloimatta sitä tietyissä kunnissa – tarkista paikalliset vaatimukset. Pystysuorassa savupiipun vedoksessa tämä kondensaatti valuu lämmityskattilan säiliöön, vaakasuorassa savupiipun vedoksessa putkessa on oltava oikea kaltevuus, jotta kondensaatti valuu eikä keräänny.
Onko vaakasuora savupiipun vedos turvallisempi hiilimonoksidin vuodon kannalta kuin pystysuora?
Molemmat järjestelmät ovat yhtä turvallisia, kun ne on asennettu oikein. Hiilimonoksidin vuotoriski liittyy aina liitosten tiiviyden puutteeseen tai putken vaurioihin, ei johtamisen suuntaan. Vaakasuora johtaminen on lyhyempi ja helpompi tarkastaa, mutta suuaukko on julkisivussa, jossa se on helposti vahingoittunut. Pystysuora johtaminen on pidempi, mutta suurin osa reitistä on suojatussa savupiipussa. Tärkeintä on, että kaikki liitokset ovat tiiviitä ja tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastusta ja puhdistusta käsitellään erillisessä artikkelissa Kondensoivan lämmityskattilan savupiipun puhdistus ja huolto tässä Tietokeskuksessa.
Voinko helposti pidentää tai muuttaa vaakasuoran savupiipun pystysuoraksi myöhemmin?
Riippuu konkreettisesta asennuksesta. Jos lämmityskattila on asennettu koaksiaalijärjestelmällä 60/100 mm ja haluat pidentää reittiä, sinun on tarkistettava, ylittääkö uusi vastaava pituus rajan. Jos näin on, voit siirtyä suurempaan halkaisijaan adapterin avulla – esimerkiksi Protherm adapteri savupiipuille 60/100 mm A1KP. Siirtyminen vaakasuorasta pystysuoraan savupiipun vedokseen vaatii useimmissa tapauksissa uuden aukon kattoon tai seinään, mikä on rakennusmuutos – mutta se on teknisesti mahdollista ja myös kohtuuhintaista, jos aukko on käytettävissä.
Mikä on ero 60/100 mm ja 80/125 mm halkaisijoiden välillä vaakasuorassa savupiipun vedoksessa?
80/125 mm järjestelmässä on suurempi poikkipinta-ala savukaasukanavalle ja ilmavaralle, mikä mahdollistaa pidemmät reitit ja suuremman lämmityskattilan tehon. 60/100 mm riittää tavalliselle 24–28 kW kondensoivalle lämmityskattilalle, 30–45 kW lämmityskattiloille suositellaan 80/125 mm järjestelmää. Adapteri halkaisijan muuttamiseen, esimerkiksi Protherm adapteri savupiipuille 80/125 mm A25KP, mahdollistaa lämmityskattilan, jossa on 60/100 mm ulostulo, liittämisen 80/125 mm savupiipun vedokseen – tätä tehdään, kun reitti on pidempi tai siinä on enemmän mutkia ja pienemmän halkaisijan kapasiteetti ei riitä. Lisätietoja mitoituksesta löydät artikkelista Minkä kokoinen savipiipun halkaisija tarvitsen: 60/100 vai 80/125 mm.
Yhteenveto: ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, vaan oikea menettelytapa
Kysymykseen "vaakasuora vai pystysuora savupiipun vedos" ei ole yhtä oikeaa vastausta, joka pätee kaikkiin tilanteisiin. Käytännössä päätöksentekoon vaikuttavat lämmityskattilan sijainti kiinteistössä, olemassa olevien aukkojen saatavuus, lämmityskattilan teho, arkkitehtoniset rajoitukset ja tietysti budjetti. Vaakasuora savupiipun vedos seinän läpi on nopea, halpa ja erittäin tehokas lyhyellä reitillä – ihanteellinen huoneistoihin ja pieniin omakotitaloihin lämmityskattilalla ulkoseinällä. Pystysuora savupiipun vedos savipiipun aukon kautta on edullisempi lämmityskattiloille, jotka on sijoitettu keskelle pohjaratkaisua, suuremmilla tehoilla, kaskadeissa ja pyrkimyksessä välttää julkisivun muutoksia.
Tärkeämpää kuin itse johtamisen suunta on vastaavan pituuden huolellinen laskeminen, oikeiden komponenttien valinta, jotka ovat yhteensopivia lämmityskattilan kanssa, kaltevuuden varmistaminen vaakasuorassa johtamisessa ja tarkastuksen tilaaminen savupiipun puhdistajalta asennuksen valmistuttua. Jokainen näistä vaiheista vaikuttaa laiminlyönnin jälkeen suorituskykyyn, luotettavuuteen tai koko järjestelmän turvallisuuteen. Koko savupiipun vedos- ja savupiipujärjestelmä -kategoriasta löydät tarvittavat komponentit molemmille asennustyypeille – täydellisistä kokoonpanoista vaakasuoraisille savupiipun vedoksille adaptereihin, jakotukkiin ja sisäputkiin pystysuoraisille ratkaisuille.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita vai ratkaisetko konkreettista tilannetta kodissasi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
