Koaksiaalinen vs. kaksoisputkisto savukaasujen poistoon – kumpi on parempi?
Koaksiaalinen vai kaksiputkinen savukaasujen poistojärjestelmä – kumpi sopii paremmin kondensoivaan lämmityskattilaan?
Kun asiakas valitsee kondensoivan lämmityskattilan, suurin osa huomiosta kohdistuu tehoon, merkkiin ja hintaan. Savukaasujen poistojärjestelmän valinta jää usein myöhemmäksi – ja juuri tässä syntyy eniten epävarmuutta. Kaksi pääkonseptiota, koaksiaalinen ja kaksiputkinen järjestelmä, eivät ole pelkkä tekninen yksityiskohta. Ne vaikuttavat asennukseen, kustannuksiin, kattilan suorituskykyyn, turvallisuuteen ja pitkäaikaiseen käyttöön. Tämä artikkeli käy läpi molemmat järjestelmät perusteellisesti ja auttaa sinua tekemään päätöksen – ei markkinointilauseiden vaan todellisten teknisten faktojen ja käytännön kokemusten pohjalta.
Mitä koaksiaalinen järjestelmä tarkoittaa ja miten se toimii
Koaksiaalinen järjestelmä – käytännössä tunnettu myös nimillä ”turbiini”, ”putki putken sisällä” tai lyhyemmin ”koaksi” – toimii kahden samaksiakselisen putken periaatteella, jossa sisempi putki poistaa savukaasut ja ulompi tuo raitista ilmaa polttimeen. Koko laite muodostaa yhden kompaktin kokonaisuuden, joka kulkee seinän tai katon läpi yhden aukon kautta.
Ulkopuolelta tuleva ilma kulkee ulko- ja sisäputken välissä kohti lämmityskattilaa. Samalla se lämpenee sisäputken kautta kulkevien savukaasujen lämmöllä – pieni, mutta mitattava etu palamisen tehokkuudelle. Sisäputken (halkaisija yleensä 60 mm) kautta poistuvat savukaasut kondensoivan lämmityskattilan tyypillisessä lämpötilassa 40–70 °C, ulkoputki (100 mm) tuo ilmaa.
Koaksiaalisen järjestelmän standardimitat kondensoiville lämmityskattiloille ovat 60/100 mm ja suuremmille tehoille 80/125 mm. Suoraan Protherm-kattiloille löydät verkkokaupastamme esimerkiksi Protherm adapteri savupiipun putkille 60/100 mm A1KP tai Protherm adapteri savupiipun putkille 80/125 mm A25KP, jotka toimivat siirtymäpalana kattilan ja savupiipun putken välillä.
Mitä kaksiputkinen järjestelmä tarkoittaa ja miten se toimii
Kaksiputkinen järjestelmä (englanniksi ”twin pipe”, meillä toisinaan nimellä ”erillinen” tai ”bifilaari”) käyttää kahta fyysisesti erillistä putkea: toinen poistaa savukaasut ja toinen tuo ilmaa. Molemmat putket on vedettävä erillään lämmityskattilalta ulkoaukolle seinään tai katolle. Halkaisijat ovat yleensä samat molemmille putkille – standardisti 2× 80 mm tai 2× 60 mm lyhyemmillä putkilla ja pienemmillä tehoilla.
Kaksiputkisen järjestelmän keskeinen etu on se, että ilma ja savukaasut kulkevat täysin erillisiä reittejä pitkin, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremman joustavuuden suunnittelussa. Ilmaputki voi olla lyhyempi tai pidempi kuin savupiipun putki ilman, että se aiheuttaa hydraulista epätasapainoa – toisin kuin koaksiaalijärjestelmässä, jossa molemmat toiminnot jakavat saman fyysisen tilan.
Tyypillinen esimerkki käytännöstä: omakotitalossa, jossa lämmityskattila on kellarissa ja etäisyys ulkoseinään on 8–12 m, koaksiaalinen järjestelmä on rajansa saavuttanut (hydraulisen vastuksen rajoitukset). Kaksiputkinen järjestelmä selviää tällaisessa tapauksessa ongelmitta myös 20–30 metrin putkilla oikealla mitoituksella.
Milloin koaksiaalinen järjestelmä sopii ja milloin ei
Koaksiaalinen järjestelmä on ihanteellinen ratkaisu asuntoihin ja pienempiin omakotitaloihin, joissa lämmityskattila on asennettu lähelle ulkoseinää – tyypillisesti keittiöön, eteiseen tai pieneen tekniseen tilaan pohjakerroksessa. Asennus on nopea, seinän läpivienti on yksi (yksi pyöreä aukko) ja järjestelmän kokonaiskustannukset asennuksineen ovat yleensä pienemmät kuin kaksiputkisessa ratkaisussa.
Esimerkkejä, joissa koaksiaali toimii ongelmitta:
- Kerrostaloasunto, lämmityskattila seinällä – poisto suoraan julkisivun kautta, putken pituus 0,5–1,5 m
- Omakotitalo, lämmityskattila keittiössä lähellä ulkoseinää – vaakasuora putki enintään 3–4 m
- Asunnon remontti, jossa alkuperäisessä asennuksessa oli koaksiaali ja uusi lämmityskattila tukee sitä
- Asennus rajoitetussa tilassa, jossa ei ole tilaa kahdelle rinnakkaiselle putkelle
Sen sijaan koaksiaalinen järjestelmä ei sovellu näissä tilanteissa:
- Pitkät vaakasuorat putket (yli 5–6 m 60/100 mm, yli 8–10 m 80/125 mm) – hydraulinen vastus kasvaa, lämmityskattila voi ilmoittaa virheen tai sammua
- Suuri määrä mutkia (jokainen 90° mutka vastaa 1–2 metrin putken pituutta)
- Asennukset, joissa ilman ja savukaasujen on kuljettava eri suuntiin (esim. savukaasut ylös savupiipun, ilma katolta)
- Kaskadikytkentä useilla lämmityskattiloilla
- Alueet, joilla on erittäin alhaiset lämpötilat, jolloin ulkopuolen kondensaatti voi jäätyä (pitkillä ulkoputkilla)
Koaksiaalisten järjestelmien maksimipituudet (ns. ”ekvivalenttipituus”) ovat useimpien valmistajien (Protherm, Vaillant, Buderus, Bosch) selkeästi määritelty lämmityskattilan teknisessä dokumentaatiossa. 60/100 mm:lle se on yleensä 5–8 m ja 80/125 mm:lle 10–15 m – mutta se riippuu konkreettisesta lämmityskattilasta ja sen puhaltimesta. Älä koskaan ylitä näitä arvoja, muuten riittävän palamisilman saannin puute ja vaarallinen käyttö ovat mahdollisia.
Milloin kaksiputkijärjestelmä on parempi valinta?
Kaksiputkijärjestelmä on tehokkaampi ja joustavampi – ja käytännössä valitsemme sen aina, kun koaksiaalijärjestelmä ei riitä. Sen suurin etu on se, että jokaisella putkella (savukaasut ja ilma) on oma hydraulinen vastus, joka mitoitetaan erikseen. Tämä avaa huomattavasti laajemman suunnittelutilan reitin suunnittelussa.
Tyypillisiä tilanteita, joissa kaksiputkijärjestelmä voittaa:
- Kattilahuone kellarissa tai teknisessä tilassa kaukana ulkoseinästä – 10–25 m reitit ovat tavallista käytäntöä
- Pystysuora savukaasujen poisto savupiipun kautta ja ilma johdetaan erillisellä putkella julkisivulta – tyypillistä remonttien yhteydessä, kun on olemassa muurattu savupiipun kanava
- Kaskadikytkentä 2–4 lämmityskattilalla – jokaisella kattilalla on omat savukaasut, mutta ilma voidaan jakaa yhdeltä tulolta (oikealla mitoituksella)
- Asennus olemassa olevaan savupiippuun Ø 80 mm putkella – savukaasut poistuvat savupiipun kautta ylös, ilma johdetaan julkisivulta tai ahtaan kautta
- Talot, joissa on monimutkainen pohjaratkaisu, jossa reitin on kierrettävä kantavia rakenteita, kuljettava useiden huoneiden läpi tai muutettava suuntaa useita kertoja
Kaksiputkijärjestelmässä haarautumiseen useisiin haaroihin (esim. kaskadikytkennässä) käytetään komponentteja, kuten Protherm Člen jakotukki Ø 2 x 80 mm R2KP, joka mahdollistaa kahden kattilan savukaasujen yhdistämisen yhteen kollektiiviseen putkeen tai päinvastoin – ilman tulon jakamisen kahdeksi haaraksi.
Tärkeää: kaksiputkijärjestelmässä ilmaputki on eristettävä kunnolla tai sijoitettava sisätiloihin, jotta ulkopuolelta tulevan kylmän ilman ei lämpeneminen aiheuta ongelmia – tämä vähentäisi ilman tiheyttä ja siten palamisen tehokkuutta. Savukaasuputki on kallistettava vähintään 3° (noin 5 cm/m) kohti kattilaa, jotta kondensaatti valuu takaisin kattilaan, jossa se kerätään kondensaatin poistolla.
Tekniset erot yksityiskohdissa: kondensaatti, eristys, paine
Kondensaatti ja sen poisto
Kondensoiva lämmityskattila tuottaa kondensaattia paitsi lämmönvaihtimessa myös itse savukaasuputkessa. Koaksiaalijärjestelmässä kondensaatti muodostuu sisäseinälle (jäähtyy kosketuksesta ulkoilmaan) ja valuu takaisin kattilalle – mikä on oikein. Ongelma ilmenee, kun varastointi on virheellinen (riittämätön kallistus) tai kun koaksiaalin ulkosa osa on liian pitkä ja kondensaatti jäätyy talvella. Siksi koaksiaalijärjestelmillä on rajoituksia ulkoseinän takana (tyypillisesti enintään 15–20 cm seinän tasosta).
Kaksiputkijärjestelmässä tilanne on yksinkertaisempi – savakaasuputki on johdettu kallistuksella kohti kattilaa (3–5°) ja kondensaatti valuu painovoiman avulla. Ilmaputki ei tuota kondensaattia (kylmä ulkoilma ei tiivisty virratessa). Kattilan kondensaatin poisto on liitettävä viemäriin neutralointisuodattimen kautta – tämä pätee molempiin järjestelmiin.
Putkien lämpöeristys
Koaksiaaliputki on luonnostaan "itseään eristävä" – putkien välissä oleva ilma toimii lämmön eristeenä, joten koaksiaalin ulkopinta pysyy suhteellisen viileänä. Tämä on etu, kun putkea vedetään lämmittämättömissä tiloissa tai kun se on kosketuksissa syttyvien rakenteiden kanssa (tietenkin aina noudattaen vähimmäisetäisyyksiä standardin mukaisesti).
Savakaasuputki kaksiputkijärjestelmässä on eristettävä aina, kun se kulkee lämmittämättömissä tiloissa – muuten savukaasut jäähtyvät liian nopeasti ja kondensaattia muodostuu epätoivottuihin paikkoihin. Oikea eristys estää myös lämpöhäviöitä ja vähentää pintakondensaation riskiä putken ulkopinnalla lämpimissä lämmitystiloissa (päinvastoin – kylmä putki lämpimässä huoneessa "hikoilee").
Paineen tasapaino ja tuulen vaikutus
Tässä on yksi vähemmän keskusteltu, mutta käytännössä tärkeä näkökohta: koaksiaalijärjestelmä on painetasapainoinen. Koska ilma tulee samasta paikasta kuin savukaasut poistuvat, tuuli vaikuttaa molempiin putkiin samanaikaisesti ja samalla tavalla. Jos tuuli lisää vastusta savukaasujen poistolle, se lisää samalla painetta ilman tulossa – vaikutukset kompensoivat toisiaan osittain ja kattila toimii vakaasti.
Kaksiputkijärjestelmässä ilman ulostulot ovat eri paikoissa, joten painetasapainottomuus voi esiintyä voimakkaalla tuulella. Nykyaikaiset kondensoivat kattilat elektronisesti ohjatulla puhaltimella pystyvät käsittelemään tätä tiettyyn asteeseen asti (säätelevät kierroksia), mutta äärimmäisissä olosuhteissa (puuskainen tuuli yli 15 m/s) kaksiputkijärjestelmä voi osoittaa palamisen epävakautta. Siksi on tärkeää sijoittaa ilman ja savukaasujen ulostulot siten, että ne ovat samassa painealueessa – ihannetapauksessa rakennuksen samalla puolella tai ainakin vierekkäisillä julkisivun alueilla.
Asennus- ja taloudellinen vertailu
| Kriteeri | Koaksiaalijärjestelmä | Kaksiputkijärjestelmä |
|---|---|---|
| Reikien määrä seinässä/katossa | 1 reikä | 2 reikää |
| Suurin reitin pituus (arvio) | 5–15 m | 20–40+ m |
| Materiaalihinta (verrattava reitti) | Alhaisempi | Korkeampi (2 putkea) |
| Asennuksen vaikeus | Yksinkertaisempi | Monimutkaisempi |
| Reitin joustavuus | Rajoitettu | Korkea |
| Paineen tasapaino (tuuli) | Luonnollinen | Vaatii huolellista suunnittelua |
| Sopivuus kaskadikytkentään | Rajoitettu | Ihanteellinen |
| Kondensaatin käsittely | Automaattisesti takaisin kattilalle | Savakaasuputken kallistus |
Käytännön esimerkkejä todellisista asennuksista
Esimerkki 1: Kerrostaloasunto, 3. kerros, lämmityskattila keittiössä
Asiakas halusi vaihtaa vanhan lämmityskattilan kerrostaloasunnon keittiössä kondensoivaan kaasukattilaan. Kattila sijoitettiin samaan kohtaan seinälle, missä aiempi poistoaukko oli – etäisyys julkisivuun oli 35 cm. Ratkaisu: selkeästi koaksiaalinen järjestelmä 60/100 mm, jossa vaakasuora ulostulo, tarkemmin Protherm vaakasuora 60/100 mm – 0,8 m, S1KP. Asennus kesti 3 tuntia, yksi reikä seinään, minimaalinen vaikutus rakenteisiin. Taloudellisesti ja teknisesti optimaalinen ratkaisu.
Esimerkki 2: Omakotitalo, kattilahuone kellarissa, 11 metrin päässä ulkoseinästä
Koaksiaali oli tässä tapauksessa alusta alkaen mahdoton – kokonaismitta (11 m suorat osat + 2× 45° mutkaa = noin 2 m vastaavaa pituutta) ylittäisi maksimiarvon kaikille koaksiaalisille järjestelmille. Suunniteltu ratkaisu: kaksiputkijärjestelmä 2× 80 mm, savukaasut ylös muurauksen läpi alkuperäiseen savupiipun aukkoon (sisäputki DN80), ilma sisään erillisellä putkella (Ø 80 mm) toisesta kattilahuoneen seinästä. Tärkeää huomata: kaksiputkijärjestelmässä ilmanottoaukon on oltava sijoitettu niin, että se imee raitista ulkoilmaa, ei teknisestä tilasta (muuten kattila ”varastaisi” lämmintä ilmaa ja hyötysuhde laskisi).
Esimerkki 3: Kattilahuoneessa kaksi kattilaa kaskadissa (kerrostalo, 12 huoneistoa)
Kaksi kondensoivaa kaasukattilaa 2× 24 kW kaskadissa. Jokaisella kattilalla on oma savupiipun putki Ø 80 mm, molemmat yhdistetään yhteiseen jakotukkiin (manifold) ja sieltä yksi putki Ø 100 mm kulkee pystysuorana ylös savupiipun. Ilma molemmille kattiloille johdetaan yhteisellä putkella Ø 100 mm julkisivulta, jakotukilla jaettuna molemmille kattiloille. Tähän tyyppiseen kytkentään sopii komponentti kuten Protherm Jakotukki Ø 2 x 80 mm R2KP. Tällaista ratkaisua ei yksinkertaisesti voitaisi toteuttaa koaksiaalijärjestelmällä.
Esimerkki 4: Mökkilaite, kattila parvekeovien vieressä
Asiakas halusi säästää ja ehdotti koaksiaaliputken johtamista parvekeovien läpi kiinnittämällä sen karmiin. Tämä on täysin kiellettyä – turvallisuusriskien (savukaasut sisätiloissa mahdollisen vuodon sattuessa) lisäksi se on myös ristiriidassa standardin SFS-EN 13384 ja valmistajan määräysten kanssa. Oikea ratkaisu: reikä porataan seinään ovien viereen, lyhyt koaksiaalinen kokoonpano julkisivun päätyllä.
Normit, turvallisuus ja asennuksen hyväksyntä
Kondensoivan kaasukattilan savupiipun asennusta säätelevät Suomessa pääasiassa standardit SFS-EN 13384-1 (staattinen savupiipun mitoitus), SFS-EN 15287 (suunnittelu, asennus ja käyttöönotto) ja kattilan valmistajan määräykset. Jokainen kattilan valmistaja (Protherm, Vaillant, Buderus, Viessmann ja muut) julkaisee oman asennusdokumentaationsa, jossa määritellään tarkasti:
- Maksimi vastaavat pituudet kullekin savupiipulle
- Sallitut tyypit ja savupiipun materiaalit (yleensä PP-muovi kondensoiville kattiloille, ei emaloitu teräs)
- Minimietäisyydet ikkunoista, ovista, rakennuksen kulmista ja ilmanvaihdosta
- Tiivisteiden vaatimukset (tiiviysluokka T400 N1 D 3 G useimmille kondensoiville sovelluksille)
- Vaatimukset useiden kattiloiden yhdistämiselle
Turvallisuuden kannalta on molemmissa järjestelmissä ehdottoman tärkeää tiivistää jokainen liitos – jopa pienikin savukaasuvuoto sisätiloihin voi aiheuttaa hiilimonoksidi-myrkytyksen (CO), joka on hajuton ja väriltön. Siksi koko järjestelmä on painetestattava asennuksen jälkeen. Lisätietoja vuodoista ja yleisistä virheistä löydät artikkelista Yleiset viat ja savupiipun vuodot kondensoivissa kaasukattiloissa samasta tietokeskuksesta.
Savupiipun on aina oltava yhteensopiva tietyn kattilan kanssa – valmistajat eivät hyväksy takuita yhteensopimattomien osien käytöstä. Lisätietoja savupiipun yhteensopivuudesta löydät artikkelista Savupiipun yhteensopivuus kattilan kanssa: Protherm, Vaillant ja muut merkit.
Putkien materiaali: PP-muovi vastaan ruostumaton teräs vastaan alumiini
Kondensoivat kaasukattilat toimivat tyypillisesti 40–80 °C:n lämpötiloissa (kondensaatiotilassa jopa vähemmän), mikä mahdollistaa muovisten (polypropeeni, PP) komponenttien käytön. Muovi on edullisempi, kevyempi, korroosionkestävä ja kestää alhaisen pH-arvon kondensaattia (tyypillisesti 3,5–5,5). PP:tä pidetään nykyään standardiratkaisuna kondensoiville kattiloille sekä koaksiaali- että kaksiputkijärjestelmissä.
Ruostumattomia teräsputkia käytetään klassisissa (ei-kondensoivissa) kattiloissa tai olemassa olevien muurattujen savipiippujen sisään, joissa vaaditaan T200 tai korkeampi kestävyysluokka. Kondensoivan kattilan tapauksessa, joka johdetaan savipiipun sisään, on kuitenkin käytettävä erityistä tiivistä kondensaatiokestävää ruostumatonta terästä (luokka W2 tai V2), ei tavallista kattilan ruostumatonta terästä.
Alumiiniputkia (yleensä vain koaksiaalin ulkokuori) käytetään yleisesti kompromissina – kevyempi kuin ruostumaton teräs, jäykempi kuin muovi, mutta alttiimpi korroosiovaurioille pitkäaikaisessa kontaktissa happaman kondensaatin kanssa. Siksi PP:tä suositaan nykyään myös sisäputkessa puhtaasti kondensoivissa sovelluksissa.
Mikä vaikuttaa putken valintaan: 60/100 vai 80/125 mm?
Putken valinta ei ole vain mieltymyskysymys – se on laskennallinen asia. Perussäännöt:
- Koaksiaali 60/100 mm: lämmityskattilat jopa 24 kW:n tehoon, putkien pituus enintään 5–6 metriä (vastaava pituus), enintään 2 x 90 asteen mutkaa
- Koaksiaali 80/125 mm: lämmityskattilat 24–35 kW tai putkien pituus 6–15 metriä, useampia mutkia
- Kaksoisputki 2× 80 mm: käytännössä kaikki yksittäisen lämmityskattilan tehot jopa 45 kW, putkien pituus enintään 30–40 metriä
- Kaksoisputki 2× 100 mm: suuremmat tehot tai kaskadikytkennät pitkillä putkilla
Lue tarkemmin putkien mitoituksesta artikkelista Minkä kokoisen savupiipun tarvitsen: 60/100 vai 80/125 mm. Jos sinun täytyy siirtyä koaksiaalijärjestelmästä toiseen kokoon tai liittää olemassa olevaan eri kokoisen putken johtoon, käytä tähän tarkoitettuja adaptereita – esimerkiksi Protherm adapteri 80/125 mm savupiipuille A25KP.
Yhdistetyt ratkaisut: milloin käytetään hybridiratkaisua
Käytännössä saatamme joskus kohdata niin sanottua hybridiratkaisua tai yhdistettyä ratkaisua – lämmityskattila on liitetty koaksiaalisella adapterilla, mutta sen jälkeen (tai ennen sitä) järjestelmä katkeaa ja jokainen putki jatkuu erikseen. Tätä lähestymistapaa käytetään, kun putki lämmityskattilan lähellä mahdollistaa koaksiaalin (esim. kulkeminen teknisen tilan läpi), mutta putkien johtaminen erikseen on hyödyllisempää edempänä (esim. jokainen eri kanavan kautta).
Tällainen hybridijärjestelmä vaatii tarkan hydraulisen laskelman ja lämmityskattilan valmistajan sen täytyy hyväksyä – kaikki eivät sitä salli. Protherm-lämmityskattiloiden tapauksessa tämä on mahdollista, jos kokonaisvastus ei ylitä lämmityskattilan teknisessä dokumentaatiossa määritettyjä rajoja. Koaksiaalisen lämmityskattilan ulostulon ja kaksoisputkijärjestelmän oikeaan yhdistämiseen käytetään erityisiä siirtymiä.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Onko koaksiaalijärjestelmä turvallisempi kuin kaksoisputkijärjestelmä?
Molemmat järjestelmät ovat yhtä turvallisia, jos ne on suunniteltu, asennettu ja huollettu oikein. Koaksiaalijärjestelmällä on tietty luontainen etu siinä, että ilma ja savukaasut on erotettu toisistaan fyysisesti yhdessä rungossa, mikä vähentää savukaasujen vuotamisriskiä tilaan (vain yksi runko kulkee seinän läpi). Kaksoisputkijärjestelmä sisältää puolestaan enemmän liitäntöjä, joista jokainen on potentiaalinen vuotokohta – siksi asennuksen laatu on sitä tärkeämpi. Käytännössä ratkaisee pääasiassa asennuksen oikeellisuus, ei järjestelmän tyyppi.
Voinko muuttaa koaksiaalijärjestelmän kaksoisputkijärjestelmäksi ilman lämmityskattilan vaihtoa?
Kyllä, se on mahdollista, jos lämmityskattilasi tukee molempia tyyppisiä savupiipuja (useimmat modernit kondensoivat lämmityskattilat tukevat). Muutokseen tarvitaan sopivat adapterit – esimerkiksi adapteri, joka erottaa molemmat putket koaksiaalisen lämmityskattilan ulostulosta ja mahdollistaa niiden erillisen johtamisen. Lämmityskattilan valmistajan on hyväksyttävä tällainen ratkaisu ja suosittelemme tarkistamaan sen valtuutetulta huoltoteknikolta. Joissakin tapauksissa se vaatii myös lämmityskattilan ohjausyksikön asetusten muuttamista (ilmansyöttö).
Mitä tapahtuu, jos savupiippu on liian pitkä koaksiaalijärjestelmälle?
Liian pitkä tai liian monta mutkaa koaksiaalijärjestelmässä aiheuttaa lisääntyneen hydraulisen vastuksen. Lämmityskattila tunnistaa tämän tyypillisesti riittämättömänä ilmanvirtauksena – modernit lämmityskattilat, joissa on IoT ja diagnostiikka, näyttävät sen virhekoodina (esim. F.33 Prothermilla, F62 Vaillantin lämmityskattiloilla). Huonommissa tapauksissa (vanhemmalla lämmityskattilalla, jossa ei ole riittävää suojaa) voi esiintyä epätäydellistä palamista ja lisääntyneen CO-päästöjä. Siksi et saa koskaan ylittää lämmityskattilan dokumentaatiossa määritettyjä maksimipituuksia.
Voinko käyttää yhtä yhteistä kaksoisputkijärjestelmää kahdelle vierekkäiselle lämmityskattilalle?
Kyllä, mutta vain niin sanotulla kollektiivisella (yhteisellä) savupiipulla, joka on suunniteltu useille laitteille alusta alkaen. Jokaisella lämmityskattilalla on oltava oma savukaasuvarsi, joka liittyy yhteiseen keräimeen riittävällä poikkipinnalla. Ilman syöttö voi olla yhteinen, mutta sen on oltava mitoitettu riittävän suureksi kaikille lämmityskattiloille samanaikaisesti. Tämä järjestelmä kuuluu erityisten standardien piiriin (STN EN 15287-2 yhteisille savupiipuille) ja sen on oltava laskennallisesti varmistettu. Toisen lämmityskattilan mielivaltainen liittäminen ensimmäisen lämmityskattilan olemassa olevaan savupiippuun on vaarallista ja ei hyväksyttävää.
Miten saan selville, minkä tyyppisen savupiipun minulla on tällä hetkellä asennettuna?
Helpoin tapa on katsoa lämmityskattilan ulostuloa ja läpivientiä seinän tai katon läpi. Jos näet yhden putken (päällimmäinen putki sisällä tai kaksiseinäisen putken) kulkemassa yhdestä aukosta – kyseessä on koaksiaalijärjestelmä. Jos näet kaksi erillistä putkea (saman tai eri kokoisia) kulkemassa kahdesta eri aukosta – kyseessä on kaksoisputkijärjestelmä. Epäselvissä tapauksissa tarkista lämmityskattilan tekninen dokumentaatio tai ota yhteyttä huoltoteknikkoon.
Vaikuttaako savupiipun tyyppi kaasun kulutukseen ja lämmityskattilan hyötysuhteeseen?
Ei suoraan – oikealla mitoituksella molemmat järjestelmät mahdollistavat täyden kondensaatiokäytön samalla hyötyshteellä. Epäsuorasti kuitenkin kyllä: jos koaksiaalijärjestelmä on liian pitkä ja lisää vastusta, lämmityskattila toimii suuremmalla puhaltimen teholla (suurempi sähkönkulutus) ja voi kohdata ongelmia optimaalisen lambdan saavuttamisessa. Kaksoisputkijärjestelmässä huono painetasapaino tuulen vaikutuksesta voi tilapäisesti heikentää palamisen laatua. Avainasemassa on oikea mitoitus ja laadukas asennus.
Lopputulos: kumpi järjestelmä on siis parempi?
Vastaus on klassinen tekninen vastaus: se riippuu konkreettisista olosuhteista. Koaksiaalijärjestelmä on yksinkertaisempi, halvempi ja erinomainen lyhyille putkille asunnoissa ja pienemmissä taloissa. Kaksoisputkijärjestelmä on joustavampi, tehokkaampi pitkillä putkilla ja välttämätön kaskadikytkennöissä tai monimutkaisissa pohjaratkaisuissa.
Jos et ole varma, mikä järjestelmä sopii sinun tapaukseesi, aloita suunnittelulla tai konsultoinnilla asiantuntijan kanssa. On aina tärkeaa noudattaa valmistajan määittämiä maksimipituuksia, mitoittaa putken koko oikein ja käyttää vain lämmityskattilasi kanssa yhteensopivia komponentteja. Lisätietoja oikean savupiipun valinnasta löydät artikkelista Miten valita savupiippu kondensoivalle lämmityskattilalle ja asennusohjeita artikkelista Miten asennat kondensoivan lämmityskattilan savupiipun vaihe vaiheelta.
Koko valikoimamme molempien järjestelmien komponentteja – adaptereista, kokoonpanoihin, mutkiin, liittimiin ja julkisivun päätteisiin – löydät kategoriasta savupiiput ja savukanavat Atria.fi -verkkokaupasta.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai ratkaisetko jotain erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
