Usein kysytyt kysymykset lämmönsäilymysastioista
Lämpövarasto (puskurivaraaja) on komponentti, josta useimmilla ihmisillä on vain hämärä käsitys, kunnes he alkavat suunnitella omaa lämmitysjärjestelmäänsä. Yhtäkkiä he törmäävät käsitteisiin kuten "tilavuus litroina kilowattia kohti", "lämpökerrostuminen", "varaston täyttäminen ja tyhjentäminen" tai "hydraulinen erotin" ja on epäselvää, mitkä näistä koskevat heitä todella. Käytännössä meiltä kysytään lämpövarastoista jatkuvasti samoilta ihmisiltä kolmessa tyypillisessä tilanteessa: joku vaihtaa vanhan kiinteän polttoaineen lämmityskattilan ja rakentaa uuden kattilahuoneen alusta alkaen, joku asentaa lämpöpumppun ja suunnittelija on lisännyt budjettiin "puskurin", josta hän ei ole aiemmin kuullut, ja kolmas yrittää selvittää, miksi olemassa oleva varasto ei toimi odotetusti – se kylmenee liian nopeasti tai järjestelmä ei lämpene kunnolla.
Olemme koonneet tähän artikkeliin kysymyksiä, joita olemme saaneet viime vuosina – puhelimitse, lomakkeen kautta ja suoraan myymälässä asennusten aikana. Olemme pyrkineet kirjoittamaan vastaukset niin, että ne ovat ymmärrettäviä riippumatta siitä, ratkaisetko puu-, kaasun kondensoivaa kattilaa, lämpöpumppua vai useiden lähteiden yhdistelmää. Olemme lisänneet myös todellisia lukuja ja yksinkertaisia kaavioita, jotta voit hahmottaa käytännön arvoja. Tällä hetkellä meillä ei ole varastossa konkreettisia varastotyyppejä, joten pysymme puhtaasti periaatteissa, luvuissa ja suosituksissa – mikään tässä lukemasi ei ole sidottu tiettyyn tuotteeseen.
Mikä lämpövarasto tarkalleen on ja mihin sitä käytetään
Lämpövarasto on pohjimmiltaan suuri eristetty säiliö, joka on täytetty lämmitysvedellä ja toimii väliaikaisena varastona lämmön siirtämiseksi lämmönlähteen (kattila, lämpöpumppu, aurinkokeräimet) ja lämmityslaitteiden (lämpöpatterit, lattialämmitys, lämpimän veden valmistus) välillä. Lämmönlähde "lataa" varastoon – lämmittää siinä olevaa vettä haluttuun lämpötilaan – ja lämmitysjärjestelmä ottaa lämpöä tarpeen mukaan, eli tyhjentää varastoa.
Miksi tämä on hyödyllistä? Ajattele puukattilaa. Puu- tai hiilikattila ei pysty säätämään tehoa tasaisesti reaaliajassa kuten kaasukattila – kun se palaa, se palaa täydellä teholla ja toimii parhaiten korkealla ja vakaalla teholla. Ilman lämpövarastoa joutuisit lisäämään puuta usein ja pienissä erissä, jotta lämpötila pysyisi tarkalleen siinä, missä talo sitä tarvitsee – mikä on epäkäytännöllistä ja heikentää myös palamisen hyötysuhdetta ja lisää tuhkien ja päästöjen muodostumista. Varaston kanssa täytät kattilan kerran, annat sen palaa täydellä teholla optimaalisissa olosuhteissa ja lämpö varastoituu säiliöön, josta talo ottaa sitä vähitellen seuraavien tuntien, jopa päivien aikana.
Lämpöpumpuissa logiikka on hieman erilainen, mutta periaate samankaltainen: varasto (tässä tapauksessa puhutaan useammin "puskurista") auttaa tasoittamaan kompressorin lyhyitä käynnistys- ja sammutusjaksoja, pidentäen sen käyttöikää ja mahdollistaen tehokkaammat sulatussyklit talvella. Yhdistelmäjärjestelmissä (esim. kattila plus aurinkokeräimet tai kattila plus lämpöpumppu) lämpövarasto on suorastaan välttämätön – se on ainoa paikka, jossa eri lähteistä peräisin oleva lämpö, joka toimii eri aikoina ja eri lämpötiloissa, voi kohdata ja "sekoittua" yhdeksi järjestelmäksi.
Kuinka suuren varaston todella tarvitsen
Tämä on kaikkein yleisin kysymys ja samalla eniten aliarvioitu osa lämmitysjärjestelmän suunnittelua. Alimitoitettu varasto menettää suurimman osan merkityksestään – puukattila ei ehdi jäähtyä kunnolla ennen kuin puuta on lisättävä, tai lämpöpumppu käynnistyy liian usein. Ylimitoitettu varasto tarkoittaa turhia hankintakustannuksia, suurempaa tilaa kattilahuoneessa ja pidempää aikaa, ennen kuin järjestelmä saavuttaa käyttölämpötilan.
Käytännössä varaston tilavuus riippuu pääasiassa lämmönlähteen tyypistä ja sen käytettävissä olevasta tehosta. Suuntaa-antavia ohjeita, joita käytämme suunnittelussa:
- Kiinteän polttoaineen kattila (puu, briketit, hiili): noin 20–25 litraa varaston tilavuutta jokaista 1 kW:n nimellistehoa kohti. 20 kW:n kattilalla tämä tarkoittaa noin 400–500 litran varastoa, 25 kW:n kattilalla enemmänkin 500–625 litraa.
- Lämpöpumppu: tässä käytetään yleensä pienempää suhdetta, noin 10–20 litraa 1 kW:n tehoa kohti, koska puskurin pääasiallinen tarkoitus lämpöpumpun kanssa ei ole pitkäaikainen lämmön varastointi, vaan käyttösyklien tasoittaminen.
- Yhdistelmäjärjestelmä (useita lähteitä samanaikaisesti – esimerkiksi kattila ja aurinkokeräimet tai kattila ja lämpöpumppu): tässä tilavuus lasketaan suurella varalla, noin 30–50 litraa 1 kW:n tehojen summaa kohti, koska varaston on pystyttävä varastoimaan lämpöä useista lähteistä riippumatta siitä, milloin talo sitä todella tarvitsee.
Nämä luvut ovat suuntaa-antavia ja todellinen projekti tulisi aina ottaa huomioon talon lämmönhukka, pinta-ala ja lämmityslaitteiden tyyppi (lattialämmitys toimii alhaisemmilla lämpötiloilla ja hyödyntää varaston tilavuutta eri tavalla kuin patterit) ja se, käytetäänkö varastoa vain lämmitykseen vai myös lämpimän veden valmistukseen. Tästä huolimatta ne antavat sinulle ainakin karkean käsityksen siitä, miksi on järkevää kysyä "kuinka monta litraa kilowattia kohti", kun vertailet tarjouksia tai projekteja.
Kuinka varaston täyttäminen ja tyhjentäminen toimii – lämpökerrostuminen
Keskeinen periaate, jonka varassa lämpövarasto toimii, on niin sanottu lämpökerrostuminen – lämpimämpi vesi on kevyempää ja "leijuu" luonnollisesti ylös, kylmempi ja tiheämpi vesi laskeutuu alas. Hyvin suunniteltu varasto (oikein sijoitetut sisään- ja ulostulot, mahdollisesti sisäiset virtausohjaimet) hyödyntää tätä ominaisuutta täysin ja säilyttää varastossa huomattavan lämpötilaeron ylä- ja alaosan välillä sen sijaan, että vesi sekoittuisi tasaisesti yhteen keskilämpötilaan.
Tavallisessa käytössä tämä näyttää käytännössä suunnilleen tältä: varaston yläosassa pidetään lämpimintä vettä, yleensä noin 80 °C, ja sieltä järjestelmä ottaa lämmön lämmitykseen tai lämpimän veden valmistukseen. Lämpötila laskee vähitellen alaspäin – keskellä yläosassa se on noin 60 °C, keskellä alaosassa noin 45 °C ja aivan alareunassa, jossa kylmä vesi lämmityspiiristä palaa takaisin kattilaan, lämpötila on alhaisin, tyypillisesti 30–35 °C. Juuri tämä alaosan kylmempi kerros virtaa takaisin kattilaan tai lämpöpumppuun paluuvetena – ja mitä kylmempi se on, sitä paremmin lämmönlähde pystyy toimimaan (erityisesti kondensoivissa kattiloissa, jotka tarvitsevat alhaisen paluulämpötilan saavuttaakseen korkeimman hyötysuhdeensa).
Jos tämä kerrostuminen häiriintyy – esimerkiksi huonosti suunnitellulla liitännällä, liian suurella pumpun virtaamalla tai varastolla, jossa ei ole sisäisiä ohjaimia – vesi sekoittuu varastossa yhteen keskilämpötilaan ja varasto menettää suurimman osan merkityksestään. Järjestelmä toimii sitten ikään kuin varastoakaan ei olisi, koska se ei pysty hyödyntämään eroa "ylhäällä kuuma, alhaalla kylmä".
Miten lämpövarasto liitetään lämmitysjärjestelmään
Lämpövarasto kytketään yleensä hydraulisesti lämmönlähteen ja lämmityspiirin väliin siten, että molemmat piirit – ensiöpiiri (lämmönlähde) ja tosiopiiri (kuluttimet) – voivat toimia riippumattomasti, kullakin omalla virtauksellaan ja säädöllään. Lämmönlähde lämmittää veden varaston yläosassa, lämmityspiiri ottaa lämpöä myös yläosasta ja paluuvesi johdetaan varaston alaosaan, josta lämmönlähde imee sen uudelleen lämmitystä varten. Jos käytössä on useita lämmönlähteitä (esim. lämmityskattila ja aurinkokeräimet), ne liitetään varaston eri korkeuksiin lämpötilan mukaan, jonka kyseinen lähde tyypillisesti tuottaa – aurinkokeräimet yleensä alemmalle tasolle, korkeampaa lämpötilaa tuottava lämmityskattila ylemmäs.
Yksinkertaistettu lämmönvirtauksen kaavio näyttää tältä:
Käytännön asennuksissa tähän liitetään kiertovesipumput molemmille puolille, kolmi- tai sekoitusventtiilit, takaiskuventtiilit, ilmausventtiilit korkeimpaan kohtaan ja turvaventtiilit. Tarkka liitäntä riippuu aina käytetystä lämmönlähteestä, piirien määrästä ja siitä, käytetäänkö varastoa myös lämmön varastointiin käyttövettä varten (joko sisäänrakennetulla lämmönvaihtimella tai ulkoisella levyvaihtimella, joka on liitetty varaston yläosaan, lämpöisimpään kohtaan).
Eristys ja lämpöhäviöt – miksi sillä on todella väliä
Lämpövarastolla on järkeä vain, jos se pystyy pitämään lämmön sisällään riittävän pitkään – muuten energia, jonka olet siihen varastoinut, haihtuu ympäristöön ennen kuin ehdit sitä käyttää. Eristyksen laatu ja paksuus määräävät siis sen, säästääkö varasto todella polttoainetta vai ainoastaan viekö tilaa.
Suuntaa antavia arvoja, joita käytännössä yleensä havaitaan veden lämpötilan laskulle varastossa 24 tunnin aikana normaaleissa huoneolosuhteissa kattilahuoneessa:
- Ilman eristystä tai hyvin ohuella, vahingoittuneella eristyksellä: lämpötilan lasku noin 8–10 °C päivässä.
- Ohuempi tavallinen eristys (noin 50 mm): lämpötilan lasku noin 3–5 °C päivässä.
- Laadukas paksumpi eristys (100 mm tai enemmän, mahdollisesti kaksikerroksinen): lämpötilan lasku noin 1–2 °C päivässä.
Ero äärimmäisten tapausten välillä on siis noin viisinkertainen – tämä tarkoittaa, että hyvin eristetty varasto säilyttää käyttökelpoisen lämpötilan useita kertoja pidempään kuin varasto, jossa on riittämätön eristys. Käytännössä tämä vaikuttaa suoraan erityisesti kiinteän polttoaineen kattiloihin, joissa lämpöä varastoidaan kertaluonteisesti polttoaineen lisäyksen yhteydessä ja sen on oltava käytettävissä myös yöllä tai päivänä, jolloin ei lämmitetä.
Eristyksen paksuuden lisäksi on tärkeää, että eristys on saumaton ja ilmatiivis (erityisesti liittymien ja putkien kohdalta, joissa lämpöhäviöt ovat yleensä suurimmat) ja että eristysmateriaali on kestävää eikä vahingoitu helposti normaalissa käsittelyssä. Ennen kuin vertaat varastoja vain niiden tilavuuden perusteella, kannattaa kysyä myös eristyksen paksuudesta ja tyypistä – käytännössä tämä vaikuttaa todelliseen polttoaineen kulutukseen pitkällä aikavälillä huomattavasti enemmän kuin aluksi voisi ajatella.
Materiaali, paine ja turvalaitteet
Lämpövarastot valmistetaan yleensä teräksestä, korkeammilla vaatimuksilla myös korroosiosuojauksella tai emaloinnilla – erityisesti, jos varasto käytetään myös käyttövettä varten sisäänrakennetun lämmönvaihtimen kautta, jossa se on kosketuksissa juomaveden kanssa. Tavalliset mallit on mitoitettu toimimaan enintään 3 barin paineella, mikä kattaa suurimman osan omakotitaloista. Korkeammissa rakennuksissa, suuremmissa järjestelmissä tai erityisvaatimusten mukaisesti käytetään myös 6 barin paineeseen mitoitettuja malleja.
Jokaisen lämpövaraston turvalliseen asennukseen kuuluu paineventtiili, joka on säädetty hieman alle varaston maksimipaineen, paisunta-astia, jonka koko on mitoitettu koko järjestelmän mukaan (mukaan lukien itse lämpövaraston tilavuus – tämä on yleinen virhe, johon kiinnitämme huomiota alla) ja ilmausventtiili korkeimpaan kohtaan. Jos paisunta-astiaa ei ole mitoitettu oikein, veden lämpötilan noustessa varastossa voidaan maksimipaine ylittää ja paineventtiili päästää vettä turhaan ulos, mikä on selvä merkki siitä, että mitoituksessa on ongelma.
Yhdistelmä eri lämmönlähteiden kanssa
Kiinteän polttoaineen kattila
Tämä on klassinen ja yleisin yhdistelmä, jossa varastoainesäiliö on käytännössä välttämätön. Puu- tai hiilikattila tarvitsee palaa korkealla ja tasaisella teholla, jotta se saavuttaa hyvän hyötysuhteen ja alhaiset päästöt – ja säiliö mahdollistaa sen, koska lämmön yhdestä täytöstä voidaan jakaa pidemmälle ajanjaksolle talon senhetkisen tarpeen mukaan.
Kaasu- tai kondensoiva kaasukattila
Nykyaikaisessa kondensoivassa kaasukattilassa varastoainesäiliö ei aina ole välttämätön, koska kattila pystyy säätämään tehon portaattomasti. Silti säiliö lisätään usein järjestelmiin, joissa on useita vyöhykkeitä, suurempi määrä lämmityspiirejä eri lämpötiloilla (esimerkiksi lämpöpatterien ja lattialämmityksen yhdistelmä) tai jos tarvitaan hydraulinen erottaminen ensiö- ja toissijaisen piirin välillä erilaisten virtausnopeuksien vuoksi.
Lämpöpumppu
Lämmönpumpuissa säiliötä (puskurivarasto) käytetään pääasiassa kompressorin käynnistys- ja sammutuskertojen vähentämiseen – tiheät lyhyet syklit kuluttavat kompressoria turhaan ja lyhentävät sen käyttöikää sekä tehokkuutta. Pienempi, oikein mitoitettu puskurivarasto voi merkittävästi lieventää tätä vaikutusta ilman, että tarvitsee asentaa suuritilavuuksisäiliötä.
Aurinkokeräimet ja yhdistelmäjärjestelmät
Jos järjestelmä yhdistää useita lämmönlähteitä samanaikaisesti – tyypillisesti kattilan ja aurinkokeräimien tai kattilan ja lämpöpumpun – varastoainesäiliö on ainoa paikka, jossa lämmön eri lähteistä, jotka toimivat eri aikoina (aurinko päivällä, kattila tarpeen mukaan, lämpöpumppu jatkuvasti), voidaan yhdistää ja hyödyntää myöhemmin. Tästä syystä yhdistelmäjärjestelmissä suositellaan huomattavasti suurempaa säiliön tilavuutta kuin yhden lämmönlähteen kanssa.
Varastoainesäiliön käyttöikä ja huolto
Varastoainesäiliön käyttöikä riippuu käytännössä materiaalin laadusta, korroosionestokäsittelystä ja siitä, kuinka huolellisesti järjestelmän vedenkäsittelyä noudatetaan (veden kovuus, happipitoisuus, mahdolliset korroosionestoaineet). Laadukkaasti valmistettu terässäiliö hyvällä sisäpinnoitteella ja oikein hoidetulla järjestelmällä saavuttaa yleensä 20–25 vuoden käyttöiän. Halvemmat versiot ilman korroosionestokäsittelyä tai laiminlyödyssä vedenkäsittelyssä voivat olla huomattavasti lyhyempi-ikäisiä, noin 10–15 vuotta, koska sisäinen korroosio voi vähitellen vahingoittaa säiliön seiniä sisältäpäin ilman, että sitä havaitaan ulkoisesti vuodon ilmaantuessa asti.
Varastoainesäiliön säännöllinen huolto on vaivatonta, mutta sitä ei saa aliarvioida. On suositeltavaa tarkistaa kerran vuodessa varoventtiilin toiminta (manuaalisesti päästämällä vettä ulos), tarkistaa paisunta-astian paine, ilmastoida järjestelmän korkein kohta ja tarkistaa visuaalisesti eristeen kunto, onko se vaurioitunut tai kostea (kosteat eristeet voivat viitata pieneen vuotoon). Säiliöissä, joissa on sisäänrakennettu lämmönvaihdin lämpimän veden valmistukseen, suositellaan myös veden kovuuden säännöllistä seurantaa ja lämmönvaihtimen kalkinpoistoa tarvittaessa, koska kalkkikertymät vähentävät sen hyötysuhdetta vähitellen.
Yleiset virheet ja myytit varastoainesäiliöistä
Vuosien varrella olemme kohdanneet useita samoja virheellisiä käsityksiä, jotka kannattaa mainita erikseen:
- "Suurempi säiliö on aina parempi." Niin ei välttämättä ole – liian suuri säiliö tarkoittaa pidempää aikaa lämmityksen saavuttamiseen, korkeampia hankintakustannuksia ja suurempia absoluuttisia lämpöhäviöitä (vaikka prosentuaalisesti ne voivat olla alhaisemmat). Tilavuus tulee laskea lämmönlähteen tehon eikä "niin paljon kuin mahdollista, jotta se varmasti riittää" mukaan.
- "Paisunta-astia lasketaan vain lämmitysjärjestelmän tilavuuden mukaan, säiliö unohdetaan." Tämä on yksi yleisimmistä virheistä suunnittelussa – varastoainesäiliön tilavuus (usein satoja litroja) on otettava huomioon kokonaisvesimäärässä järjestelmässä paisunta-astian laskennassa, muuten varoventtiili voi päästää vettä tarpeettomasti ulos.
- "Virtaussuunnalla ei ole väliä, kunhan säiliö on kytketty." Huono sisääntulo- ja ulostulojen sijoittelu häiritsee lämpötilakerrostumista ja säiliö ei toimi silloin niin kuin sen pitäisi, vaikka se olisi asennettu oikein.
- "Eristys on vain kosmeettinen asia." Kuten olemme aiemmin osoittaneet, laadukkaan ja huonon eristyksen välinen ero voi tarkoittaa useinkertaisia lämpöhäviöitä päivässä – tämä vaikuttaa suoraan polttoaineen kulutukseen.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Tarvitsenko varastoainesäiliön, jos minulla on kondensoiva kaasukattila?
Ei välttämättä. Nykyaikainen kondensoiva kaasukattila pystyy säätämään tehon portaattomasti, joten yksinkertaisessa järjestelmässä, jossa on yksi piiri, säiliö ei välttämättä ole välttämätön. Järjestelmissä, joissa on useita piirejä eri lämpötiloilla, useita lämmönlähteitä samanaikaisesti tai tarve hydrauliselle erottamiselle ensiö- ja toissijaisen piirin välillä, säiliötä suositellaan kuitenkin myös kaasukattilan kanssa.
Voiko varastoainesäiliö olla liian suuri?
Kyllä. Ylisuuri säiliö pidentää tarpeettomasti aikaa, joka kuluu järjestelmän lämmittämiseen käyttölämpötilaan, lisää absoluuttisia lämpöhäviöitä (jopa hyvällä eristyksellä suuremmalta pinnalta) ja tarkoittaa korkeampia hankintakustannuksia ja tilantarvetta. Tilavuus tulee laskea lämmönlähteen tehon ja talon todellisen tarpeen mukaan, ei periaatteella "mitä enemmän, sitä parempi".
Voidaanko varastoainesäiliötä käyttää myös lämpimän käyttöveden valmistukseen?
Kyllä, joko säiliön sisäänrakennetun levy- tai spiraalilämmönvaihtimen kautta tai ulkoisen levyvaihtimen kautta, joka on kytketty säiliön lämpimimpään, yläosaan. Tässä ratkaisussa on kuitenkin seurattava säännöllisesti lämmönvaihtimen kalkkeutumista, erityisesti kovemman veden kanssa.
Miksi säiliöni jäähtyy nopeammin kuin sen pitäisi?
Yleisimmät syyt ovat riittämätön tai vaurioitunut eristys (tarkista, onko se kostea tai puristunut), lämpötilakerrostumisen häiriintyminen huonon sijoittelun tai liian suuren pumpun virtausnopeuden vuoksi tai vuodot putkistoissa säiliön ulkopuolella. Jos epäilet kerrostumista, mittaa säiliön lämpötila useissa kohdissa – jos ero ylä- ja alaosan välillä on pieni, järjestelmä sekoittuu todennäköisesti tarpeettomasti.
Kuinka kauan lämpö säilyy varastoainesäiliössä ilman lisäystä?
Se riippuu tilavuudesta, eristyksestä ja siitä, kuinka paljon lämpöä järjestelmä ottaa jatkuvasti. Hyvin eristetyssä säiliössä, jonka lämpöhäviö on noin 1–2 °C päivässä ja riittävällä tilavuudella talon tarpeeseen nähden, säiliö voi kattaa lämmityksen tai lämpimän veden valmistuksen helposti yön yli tai jopa pidempään leudommalla säällä. Tarkka arvio on aina yksilöllinen talon lämpöhäviöstä riippuen.
Tarvitaanko ammattimainen asennus vai voiko sen tehdä itse?
Varastoainesäiliön kytkeminen sisältää työtä paineistettujen lämmitysputkien, varoventtiilien ja mahdollisesti myös lämpimän veden valmistuksen kanssa – suosittelemme siksi asennuksen ja erityisesti hydraulisen kytkennän (liitäntöjen sijoittelu, paisunta-astian mitoitus, varoventtiilin säätö) jättämistä ammattimaiselle asennusyritykselle. Virheellinen kytkentä voidaan korjata jälkikäteen vain järjestelmän purkamisella, mikä on huomattavasti kalliimpaa kuin oikea suunnittelu alusta alkaen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Näin valitset lämpövaraston
- Kuinka suuren lämpövaraston tarvitsen?
- Lämpövarasto lämpöpumpulle
- Lämpövarasto kiinteän polttoaineen lämmityskattilalle
- Lämpövaraston asennus ja kytkentä
- Lämpövaraston eristys ja lämpöhäviöt
Koko valikoiman löydät pääkategoriasta Lämpövarastot.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Et tiedä, minkä kokoisen tai tyyppisen lämpövaraston tarvitset kotiisi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme valinnassa.
