Usein kysytyt kysymykset HT-jätevesijärjestelmästä
Yleisiä kysymyksiä HT-viemäröintijärjestelmästä – kattava opas jokaiselle, joka suunnittelee tai korjaa rakennuksen viemäröintiä
HT-viemäröintijärjestelmä on yksi yleisimmistä sisäisten viemärien ratkaisuista kerrostaloissa, omakotitaloissa ja liiketiloissa Suomessa. Vaikka järjestelmä on suhteellisen yksinkertainen, se koostuu muoviputkista ja liittimistä, ja kysymyksiä herää jatkuvasti niin asiakkailla, asennusmiehillä kuin rakennuttajillakin. Osa kysymyksistä syntyy ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa, toiset kylpyhuoneen remontissa, ja kolmannet ongelman ratkaisussa tai rakennuksen lopputarkastuksessa. Tässä artikkelissa pyrimme käsittelemään mahdollisimman laajasti yleisiä ja harvinaisempia kysymyksiä – aivan kuten kuulemme niitä päivittäin ihmisiltä, jotka vasta tutustuvat tähän maailmaan, mutta myös kokeneilta putkimiehiltä, jotka etsivät varmistusta oikealle toimintatavalle.
Jos etsit tarkempaa tietoa esimerkiksi HT-putkien kallistus: mikä kulma on oikea ja miksi sillä on väliä tai HT-putkien asennus vaihe vaiheelta, löydät ne Tietopankistamme erillisinä, yksityiskohtaisempina artikkeleina. Tämä teksti keskittyy kysymysten ja vastausten muotoon, jotta löydät nopeasti tarvitsemasi tiedon.
Mikä on HT-järjestelmä ja mistä se koostuu?
HT-järjestelmä (saksankielisestä Hochtemperatur:sta) on muoviputkien, mutkien, haaroitusputkien, suppujen ja muiden liittimien kokonaisuus, joka on tarkoitettu sisätilojen jätevesien poistamiseen. Se valmistetaan polyproyleenista (PP) tai samankaltaisista polymeereistä, mikä antaa sille useita keskeisiä ominaisuuksia: kestävyyttä lämpimälle jätevedelle jopa noin 95 °C:een asti lyhytaikaisessa käytössä, keveyttä, helppoa mekaanista työstettävyyttä ja luotettavan kumitiivisteen, joka ei vaadi liimaa tai erikoistyökaluja.
Tyypillinen HT-järjestelmän asennus sisältää seuraavat komponentit:
- Putket – suorat osat eri halkaisijoilla ja pituuksilla; koko reitin perusta
- Mutkat – suunnan muuttamiseen (15°, 30°, 45°, 67°, 87°/88°)
- Haaroitusputket ja T-haarat – useiden laitteiden liittämiseen yhteen päätykseen
- Supat – siirtymiseen eri halkaisioiden välillä
- Sihtikappaleet – tarkastukseen ja mahdollisten tukosten poistamiseen
- Tulpat – väliaikaiseen tai pysyvään aukon sulkemiseen
- Äänieristyspidikkeet ja -holkit – kiinnittämiseen ja melun vaimentamiseen
Löydät kaikki nämä elementit yhdessä HT-viemäröintijärjestelmä -kategoriasta.
Mikä on ero HT- ja KG-järjestelmän välillä? Milloin käytetään kumpaakin?
Tämä on yleisin kysymys viemäröinnin suunnittelussa. Vastaus on suhteellisen selkeä, mutta käytännössä järjestelmät saatetaan sekoittaa tai yritetään yhdistää putkia, jotka eivät yksinkertaisesti sovi yhteen.
HT-järjestelmä on tarkoitettu sisäiseen viemäröintiin – eli jätevesiputkille rakennuksen sisällä, pystyshahtien, alakattojen, väliseinien tai lattian alla terassikerroksen/tasoitteen alla. Sitä ei saa asentaa maan alle tai rakennuksen ulkopuolelle. Putkien seinämät on optimoitu sisätiloihin, eivätkä ne kestä pitkäaikaista maaperän kuormitusta, eikä niiden kumitiivisteet ole suunniteltu kestämään aggressiivista maaperän ympäristöä.
KG-järjestelmä (saksankielisestä Kunststoff-Grundleitungssystem:sta) on puolestaan tarkoitettu ulkoiseen ja maanalaiseen viemäröintiin – rakennuksen ulkopuolelta pääviemäriin ja edelleen kunnan viemäriin. Sillä on paksummat seinämät, korkeampi rengasjäykkyysluokka (SN4, SN8, SN16) ja tiiviste, joka kestää maaperän olosuhteita.
Missä nämä kaksi järjestelmää kohtaavat? Siellä, missä viemäriputki kulkee perustuksen läpi tai lattian läpi pohjakerroksessa ja jatkuu rakennuksen ulkopuolelle. Tässä kohdassa tehdään yleensä siirtyminen HT:stä KG:hen käyttämällä suppaa tai erikoista liitintä. Lisätietoja löydät aiheesta HT versus KG -järjestelmä: kumman viemäröintijärjestelmän valitsen ja miksi Tietopankistamme.
Mitä HT-putkien halkaisijoita käytetään eri laitteille?
Putken halkaisija on kriittinen parametri – jos se on liian pieni, putki tukkeutuu, ja jos se on liian suuri, jätevesi virtaa liian hitaasti ja sedimentti laskeutuu. Siksi on tärkeää käyttää standardin tai suunnitelman määrittämää halkaisijaa, ei sitä, mitä sattuu olemaan saatavilla.
Perusohjeet yleisen käytännön ja standardien (EN 12056) mukaan:
- DN 32 – pesuallas (vesilukon poisto), bidee, keittiön tiskiallas (lyhyt osa vesilukkoon)
- DN 40 – kylpyhuoneen pesuallas, keittiön tiskiallas, kylpyamme, suihku (riippuu kokoonpanosta)
- DN 50 – pesukone, astianpesukone, ryhmäpoisto useista pienistä laitteista
- DN 75 – WC-liitäntä joissakin vanhemmissa ratkaisuissa, ilmastusputki pienellä kuormituksella
- DN 110 – WC (pönttö), kerrosviemäri asunnolle tai kerrokselle, ilmastus
- DN 125 / 160 – pääviemäri useilla kerroksilla, siirtyminen perustuksiin
Yksityiskohtaisempia taulukoita virtausyksiköiden laskelmista löydät artikkelista Mitä HT-putkien halkaisijoita tarvitsen WC:lle, pesualtaalle ja suihkulle.
Kuinka HT-liitosten kumiti toimii? Onko se luotettava?
Kumitiiviste on koko HT-järjestelmän sydän. Se sijaitsee jokaisen putken tai liittimen laippaosassa (leveässä päässä). Kun työnnät toisen putken päätä laippaan, kumi muotoutuu elastisesti ja muodostaa vesitiiviin ja kaasutiiviin liitoksen – ilman liimaa, tiivisteteippiä tai silikonia.
Jotta liitos toimisi oikein, näitä periaatteita on noudatettava:
- Merkitse putken sileään päähän tussilla työntöetäisyys miinus 10 mm – tämä on niin sanottu kompensaatiovälys, joka mahdollistaa lämpölaajenemisen.
- Levitä putken sileään päähän hieman liukastetta (yleensä valmistajan toimittamaa tai tavallista saippuaa).
- Tarkista ennen työntämistä, että kumi istuu urassa ja ei ole vääntynyt tai vahingoittunut.
- Työnnä putki suoraan, ei vinosti.
- Tarkista työnnön jälkeen, että merkintä on edelleen näkyvissä – jos se on kadonnut, liitos on liian syvällä eikä putkella ole tilaa laajentua.
Kumitiivisteen luotettavuus on erittäin hyvä, kun se asennetaan oikein – laadukkaasta EPDM-kumista valmistetut tiivisteet kestävät ongelmitta 50 vuotta tai enemmän. Ongelmia esiintyy vain mekaanisen vaurion (liian raju työntö, vierasesine laipassa), yhteensopimattomien kemikaalien käytön tai lämpötilojen ylityksen (yli 95 °C, mikä on harvinaista kotitalouksissa) yhteydessä. Lisätietoja liittämisestä löydät artikkelista Kuinka liittää HT-putket, mutkat ja haarat oikein ilman vuotoja.
Mitä HT-puhdistusosa tekee ja minne se sijoitetaan?
Tämä on kysymys, jossa useimmat ”tee-se-itse -putkimiehet” epäonnistuvat. HT-puhdistusosa on liitin, jossa on sivussa tai päädyssä suljettava aukko (puhdistusaukko), jonka kautta puhdistusjousi tai painepesurin letku voidaan työntää suoraan putkeen ilman, että koko osa tarvitsee purkaa.
Minne puhdistusosa ehdottomasti kuuluu:
- Jokaisen vaakasuoran haaran alkuun, joka on pidempi kuin 3–4 metriä, mieluiten heti viimeisen haan jälkeen.
- Jokaisen pystyssä olevan nousuputken pohjaan, juuri ennen haaroitusta vaakasuoraan putkeen.
- Jokaiseen kohtaan, jossa putken reitti kääntyy yli 45° ja ei ole suoraan saatavilla (peitetty seinäpaneeleilla, alakatolla).
- Kerrostaloissa jokaiseen kerrokseen pitkillä vaakasuorilla osuuksilla.
Mitä tapahtuu, jos puhdistusosa puuttuu? Kun putki tukkeutuu (ja se tukkeutuu ennemmin tai myöhemmin – yleensä rasvasta, hiuksista tai vieraasta esineestä), ainoa vaihtoehto on leikata putki auki, poistaa tukos ja liittää koko osa uudelleen. Tämä on huomattavasti kalliimpi ja aikaa vievämpi toimenpide. Siksi puhdistusosien asentaminen on vaikka se maksaa muutaman euron lisää, ehdottoman välttämätöntä pitkällä tähtäimellä.
Mikä on HT-sovitin ja milloin sitä todella tarvitset?
HT-sovitin on liitin, joka siirtyy sujuvasti yhdestä halkaisijasta toiseen – esimerkiksi DN 50:stä DN 40:een tai DN 110:stä DN 75:een. Se näyttää yksinkertaiselta, mutta sen oikea käyttö (ja erityisesti oikea suunta) on ratkaisevaa.
Perussääntö: sovitin on asennettava siten, että suurempi halkaisija on poistoon päin (eli pienennämme aina pienempää laitetta suurempaan putkeen). Eli: DN 110 nousuputki → DN 50 pesukoneen liitäntä → sovitin 50/40 → vesilukko. Älä koskaan päinvastoin – halkaisijan suurentaminen poistoon päin hidastaa virtausta ja aiheuttaa sedimentaatiota.
Tyypillisiä tilanteita, joissa sovitin tarvitaan:
- Pesualtaan (DN 40) liittäminen pääputkeen DN 110 – haaran ja sovitimen kautta.
- Siirtyminen keittiön putkistosta (DN 40 tai 50) lattiakaivoon (DN 75 tai 110).
- Suihkunurkan (DN 50) liittäminen nousuputkeen DN 110.
- Ulos nousuputkesta DN 110 KG-järjestelmään DN 125 (tässä suurennetaan – se on ok, koska menemme suurempaan maanaliseen putkeen).
Voinko käyttää HT-putkia maassa tai betonissa?
Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joissa näemme suurimpia virheitä käytännössä. Tekninen vastaus on: ei suoraan maan kanssa kosketuksissa. HT-järjestelmää ei ole sertifioitu haudattavaksi maahan, jossa se altistuisi jatkuvasti maan mekaaniselle rasitukselle ja pohjavedelle. HT-putkien seinämät ovat ohuemmat kuin KG-putkien vastaavalla halkaisijalla, eikä niillä ole riittävää rengasjäykkyyttä.
Mutta – ja tämä on tärkeä ero – HT-putkia voit valaa betoniin lattiaan, jos:
- Putki ei ole alttiina suoralle maan kuormitukselle ulkopuolelta (se on lattiarakenteessa, ei avoimessa kaivannossa).
- Betoni valetaan tasaisesti putken ympärille ilman pistekuormitusta.
- Putki on peitetty pehmeällä eristeellä (äänieristysvaahto, vanhat putkieristeet) laajenemisen ja akustiikan vuoksi.
- Putken kallistus säilytetään ennen betonin kovettumista (tarkista vesivaa’alla).
Käytännössä HT-putkia asennetaan yleisesti uusien rakennusten lattioihin, joissa ei ole suoraa kosketusta maahan, vaan se on valettu terassiin. Tässä se toimii hyvin ja ongelmitta. Jos putket vedetään pohjakerroksessa, jossa betonin alla on soraa tai maata, suosittelemme konsultoimaan suunnittelijaa ja harkitsemaan yhdistelmää KG-profiiliin.
Kuinka suunnitella vaakasuoran HT-putken kallistus oikein?
Kallistus on aihe, jossa törmätään usein kahteen äärimmäiseen virheeseen: putki asennetaan lähes vaakasuoraan (ilman kaltevuutta) tai se kallistetaan liian jyrkästi. Molemmat äärimmäiset vaihtoehdot aiheuttavat ongelmia.
Oikea kaltevuus vaakasuoraiselle HT-putkelle on 1–3 % (10–30 mm metrillä). Käytännössä yleisin kaltevuus on 1,5–2 % (15–20 mm/m). Pienellä kaltevuudella (alle 1 %) neste virtaa hitaasti, kiinteät hiukkaset laskeutuvat ja putki tukkeutuu. Liian suurella kaltevuudella (yli 3–4 %) neste virtaa nopeasti, mutta kiinteät hiukkaset jäävät jälkeen – lopputulos on sama: laskeutuminen ja tukokset.
Tämä sääntö pätee vaaka- ja loivasti kulkevissa haaroissa. Pystyssä olevat nousuputket kulkevat luonnollisesti suoraan alaspäin, eikä kaltevuudella ole tässä merkitystä. Lisätietoja löydät artikkelista HT-viemärin kallistus: mikä kulma on oikea ja miksi sillä on väliä.
Mitä ovat HT-kulmat ja mitä kulmia on olemassa?
HT-kulma käytetään putken suunnan muuttamiseen. Niitä valmistetaan useilla kulmavaihtoehdoilla: 15°, 30°, 45°, 67° ja 87°/88° (mikä on käytännössä suora kulma). Oikean kulman valinta riippuu paitsi tilasta myös hydrauliikasta – jokainen kulma aiheuttaa hydraulista häviötä ja lisää tukkeutumisen riskiä.
Käytännön vinkkejä kulman valintaan:
- 87°/88° – käytetään pääasiassa pystyssä olevissa nousuputkissa (siirtyminen pystysuorasta vaakasuoraan), ei vaakasuorissa haaroissa – tukkeutumisriski
- 67° – kompromissi siirtymiselle vaakaputkeen nousuputkesta, hydraulisesti parempi kuin 87°
- 45° – vaakasuorissa haaroissa, kun suunnan muutos pohjapiirroksessa on välttämätön
- 15° ja 30° – pienet reitin korjaukset, putkien vetämisessä alakatossa tai seinän edustassa
Kultainen sääntö: vältä 87° kulmia vaakasuorissa haaroissa. Jos sinun täytyy muuttaa suuntaa 90° vaakatasossa, käytä kahta 45° kulmaa ja lyhyttä suoraa osaa niiden välissä – hydrauliikka on huomattavasti parempi ja tukkeutumisriski pienempi.
Milloin HT-tulppa tarvitaan ja voiko sitä käyttää pysyvänä ratkaisuna?
HT-tulppa on yksinkertainen osa, jolla suljetaan putken tai liittimen aukko. Sitä käytetään kahdessa tilanteessa:
Väliaikainen sulkeminen – vaiheittaisessa rakentamisessa, kun putki on asennettu, mutta laite (esim. WC tai pesuallas) ei ole vielä asennettu. Tulppa estää pölyn, lian ja rakennusmateriaalin pääsyn putkeen. Tämä on täysin normaali käytäntö jokaisella rakennustyömaalla.
Pysyvä sulkeminen käyttämättömälle liitännälle – kun esimerkiksi asennusvaiheessa jätetään varaus tulevalle lisälaitteelle (toinen WC, pyykinpesukone), mutta sitä ei tarvita heti. Tulppa toimii tässä tapauksessa pysyvänä sulkeutuksena. On tärkeää, että tulppa on asennettu oikein ja varmistettu – putken paineongelmissa (esim. tukkeutunut nousuputki takaisinvirtauksen yhteydessä) huonosti varmistettu tulppa voi irrota. Suuremman halkaisijan nousuputkessa on suositeltavaa lisätä mekaaninen varmistus pysyvään asennukseen.
Mikä on HT-järjestelmän käyttöikä ja milloin se on vaihdettava?
Polypropeenista valmistetuilla HT-putkilla on oikein käytettynä vähintään 50 vuoden käyttöikä, ja todellisuudessa jopa huomattavasti pidempi. Toisin kuin vanhat valurautaiset viemärit tai asbestisementistä valmistetut putket, ne eivät korrodoi, niihin ei muodostu kalkkeutumia ja PP-materiaalin sisäpinta on sileämpi kuin mikään metalliputki – orgaanisten sedimenttien tarttumiselle ei ole tilaa.
HT-järjestelmän vaihto on perusteltua vain seuraavissa tapauksissa:
- Putken tai liittimen mekaaninen vaurio (halkeama, murtuma rakennustöiden yhteydessä)
- Materiaalin väsyminen 70- ja 80-luvun järjestelmissä (silloin käytettiin vielä huonompilaatuisia muoviseoksia)
- Tilajärjestelyn muutos tai uudet laitteet, joita ei voida liittää olemassa olevaan reittiin
- Toistuvat tukokset samassa kohdassa huolimatta säännöllisestä puhdistuksesta (oireilu virheellisestä kaltevuudesta tai viallisesta liittimestä)
Jos päätät remontoida kylpyhuoneen tai keittiön kokonaan, on yleensä järkevää vaihtaa koko putkisto kerralla, vaikka vanha järjestelmä toimisi teknisesti – vältyt yhteensopivuusongelmilta ja saat selkeän yleiskuvan koko reitistä.
Kuinka äänekäs HT-järjestelmä on ja miten sen melua voidaan vähentää?
Tavalliset harmaasta polypropeenista valmistetut HT-putket ovat melko äänekkäitä – virtaava vesi aiheuttaa selkeää melua, joka kuuluu hyvin seinärakenteiden läpi. Käytännössä tämä on ongelma erityisesti nousuputkissa, jotka kulkevat asuintilojen, makuuhuoneiden tai toimistojen läpi.
Ratkaisut, jotka toimivat:
- Äänieristävät HT-putket (mustat, kolmikerroksiset mineraalitäytteellä) – vähentävät melua 15–20 dB verrattuna tavallisiin putkiin; markkinoilla on esimerkiksi HT-Silent, HT-Plus tai Phonostar valmistajasta riippuen
- Putkien eristäminen vaahtomuoviholkilla – edullisempi vaihtoehto, vähemmän tehokas, mutta parempi kuin ei mitään
- Sijoittaminen erillisiin kipsilevyseinärakenteisiin mineraalivillalla sisällä – kaksinkertainen kipsilevyseinä parantaa tilannetta huomattavasti
- Äänieristävien kiinnikkeiden käyttö kovan metallin sijaan – jokainen jäykkä kiinnitys välittää värähtelyjä rakenteisiin
- Vedenpaineen alentaminen tuloliitännöissä – suurempi veden nopeus = suurempi melu; paineen säätäminen putkistossa voi auttaa
Mihin ja miten HT-putket kiinnitetään oikein?
Putkien kiinnitys palvelee kahta tarkoitusta: se pitää putkilinjan oikeassa kaltevuudessa ja vaimentaa tärinää sekä melua. Kiinnitysväli riippuu putken halkaisijasta ja asennussuunnasta:
- DN 32–50, vaakasuora: joka 40–50 cm
- DN 75–110, vaakasuora: joka 60–80 cm
- DN 110–160, pystysuora: joka metri, pitkillä pystytukissa lisäksi jokaisessa kerroksessa + kiinteä pistekiinnitys
Tärkeää: kiinnikkeiden tulee sallia putken pituussuuntainen liike (laajeneminen ja supistuminen) – eli putken tulee päästä liikkumaan vapaasti kiinnikkeessä pituussuunnassa. Vain yksi kiinteä kiinnitys jokaisella haaroittuvalla linjalla tulisi olla todella kiinteä; muut ovat liukukiinnikkeitä. Jos putki kiinnitetään liian tiukasti useista kohdista, lämpötilan muutokset voivat aiheuttaa putken taipumista tai liitosten halkeamia.
Voiko eri valmistajien HT-putkia yhdistää?
Periaatteessa kyllä – HT-järjestelmä on standardoitu (EN 1451-1) ja putkien halkaisijat ovat standardoituja, joten valmistajan A putkien pitäisi olla yhteensopivia valmistajan B liittimien kanssa. Käytännössä kuitenkin havaitaan pieniä eroja ulkohalkaisijan toleransseissa, kumin kovuudessa ja liittimen geometriassa, jotka voivat aiheuttaa vuotoja.
Kokemuksemme mukaan luotettavin ratkaisu on käyttää yhden valmistajan tuotteita (tai yhtä tuotesarjaa) yhden asennuksen sisällä. Jos merkkejä on yhdistettävä, testaa liitos aina ennen lopullista asennusta täyttämällä se vedellä ja odottamalla vähintään 10–15 minuuttia. Siirryttäessä vanhempiin järjestelmiin (esim. 90-luvulta) ja uusiin liittimiin, saatetaan tarvita siirtoliittimiä.
Mitä tehdä, jos viemäri haisee?
Viemäriputkiston haju ei ole itse HT-putken ongelma, vaan yleensä vesilukon tai pystytukin ilmastoinnin ongelma. Sitä kuitenkin yhdistetään HT-järjestelmään, koska ihmiset käsittelevät sitä viemärin ongelmien yhteydessä.
Yleisimmät hajun syyt:
- Kuivunut vesilukko – jos laitetta ei ole käytetty pitkään, vesilukon vesi haihtuu ja tiiviste ei toimi; ratkaisu: käynnistä vain vesi
- Puuttuva tai vahingoittunut pystytukin ilmastointi** – alipaine pystytukissa voi työntää hajuja sisään; ratkaisu: tarkista ilmastointipääte katolla
- Tukkeutunut vesilukko** – orgaaninen kertymä vesilukossa fermentoituu; ratkaisu: puhdista tai vaihda vesilukko
- Vuotava liitos HT-putkissa** – harvinaista, mutta mahdollista vanhoissa järjestelmissä tai virheellisessä asennuksessa; ratkaisu: visuaalinen tarkastus ja tarvittaessa liitosten siirto
Lisätietoja ennaltaehkäisevästä huollosta löydät artikkelista HT-putkien puhdistus ja huolto: miten välttää tukokset.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko käyttää HT-putkia saunan tai uima-altaan jätevesille?
Saunan tai uima-altaan jätevesillä on erityisvaatimukset – lämpöpiikit saunassa voivat lyhytaikaisesti ylittää 80–90 °C, mikä on HT PP -putkien spesifikaatioiden rajalla. HT-järjestelmää käytetään yleisesti saunoissa, mutta mitoituksessa on otettava huomioon riittävä jäähdytys ennen putken päätyä tavalliseen viemäriin. Uima-altaissa kloorinkestävyys on avainasemassa – tavalliset PP-putket ovat kloorille kestäviä tavallisissa pitoisuuksissa, mutta aggressiivisempi kemia (esim. allasaineet suorassa kosketuksessa) voi vahingoittaa pintaa. Keskustele tässä tapauksessa järjestelmän valmistajan kanssa.
Kuinka monta 45° kulmaa voin asentaa peräkkäin vaakasuoralla linjalla?
Hydraulisesti jokainen kulma lisää vastusta ja sedimentaation riskiä. Alle 5 metrin pituisella vaakasuoralla linjalla ihanteellinen maksimimäärä muutoksia on kaksi (esim. kaksi 45° kulmaa). Pitkillä linjoilla on varmistettava, että kulmien vastaavat pituudet eivät ylitä hydraulisen kapasiteetin laskentarajoja. Käytännössä: jos olet epävarma, suunnittele reitti, jossa on vähemmän kulmia tai lyhennä linjaa lisäämällä pystytukki.
Mitä tarkoittavat termit "märkä" ja "kuiva" HT-putkien asennus ja milloin kumpaakin käytetään?
Nämä termit viittaavat tiiviyskoetukseen asennuksen jälkeen. Märkä testi tarkoittaa putken täyttämistä vedellä ja liitosten tiiviyden tarkistamista veden paineella. Kuiva testi käyttää paineilmaa. HT-jätevesijärjestelmissä käytetään käytännössä usein yksinkertaista märkätarkastusta veden läpivirtaamalla – virallista painekoetta ei vaadita yhtä tiukasti sisäisessä viemäristössä kuin vesijohtoputkissa Suomen standardien mukaan. Tarkista kuitenkin aina paikallisen rakennusvalvonnan ja suunnittelijan vaatimukset.
Mikä on HT-järjestelmän ilmastusputken vähimmäiskaltevuus?
Ilmastusputki (ilmastusputki katolle) on johdettava pystysuorana tai enintään poikkeamalla pystysuorasta, jotta ilmastus toimisi oikein. Vältä ilmastusputken horisontaalista johtamista – niihin voi kerääntyä kondensaattia ja likaa. Jos ilmastusputki on välttämätöntä johtaa loivasti, säilytä vähintään 10° poikkeama horisontaalista (80° pystysuorasta) ja varmista, että kondensaatti valuu takaisin pystytukkiin, ei kohti katon aukkoa.
Voidaanko HT-järjestelmää mukauttaa saneerauksessa ilman koko reitin purkamista?
Kyllä – yksi HT-järjestelmän eduista on sen modulaarisuus. Voit lisätä haaran katkaisemalla putken missä tahansa ja lisäämällä liittimen lyhyillä jatkoilla. Jos tilaa on rajoitetusti, on olemassa pidempiä liittimiä ja adaptereita. Käytännössä saneerauksissa vanhoissa asunnoissa vaidamme vain osat, jotka ovat joko vahingoittuneet tai eivät vastaa uutta pohjaratkaisua – loput putkistosta jätämme ennalleen, jos se on toimiva. Liitoksiin vanhan ja uuden putken välillä voidaan tarvita siirtoliitin tai yksilöllinen supistus.
Mistä voin ostaa HT-putkia ja liittimiä luotettavasti ja teknisellä tuella?
Valitessasi HT-järjestelmän toimittajaa, varmista, että sillä on täydellinen valikoima – putkia, kulmia, haaroja, supistuksia, puhdistusosia ja tulppia yhdeltä valmistajalta. Eri merkkien sekoittaminen lisää yhteensopimattomuuden riskiä. atria.sk -sivustolta löydät kattavan valikoiman Hepworthin HT-järjestelmää, jossa kaikki liittimet ovat yhteensopivia ja jokaiselle tuotteelle on saatavilla tekniset tiedot.
Lopuksi: HT-järjestelmä luotettavan sisäisen viemäröinnin perusta
HT-jätevesijärjestelmä on oikein suunniteltuna, mitoitetuna ja asennettuna erittäin luotettava ja pitkäikäinen. Useimpien käytännössä kohtaamiemme ongelmien – tukokset, hajut, melu, vuodot – juuret eivät ole materiaalin laadussa, vaan virheissä asennuksessa tai suunnittelussa: virheellinen kaltevuus, puuttuvat puhdistusosat, sopimaton halkaisija, laajanemisen huomioimatta jättäminen tai järjestelmien sekoittaminen ilman yhteensopivuuden tarkistamista.
Jos suunnittelet asennusta tai saneerausta, suosittelemme tutustumista muihin artikkeleihin Tietopankassa – erityisesti Miten valita oikeat HT-putket ja liittimet jätevesijärjestelmään, HT-jätevesiputkien asennus vaihe vaiheelta ja Yleiset HT-jätevesijärjestelmän viat ja niiden korjaaminen. Yhdessä ne muodostavat kattavan oppaan suunnittelusta käyttöön.
Ja jos kohtaat konkreettisen ongelman, jonka ratkaiseminen on vaikeaa – olipa kyseessä oikean supistuksen valinta, puhdistusosan sijoittaminen tai pystytukin mitoitus – lähetä meille tilannekuvaus ja autamme mielellämme todellisten kenttäasennusten kokemuksen perusteella.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
