Termostaatti ja lämmityskattilan ulkolämpötilaohjattu säätö
Mitä ulkolämpötilaohjattu säätö tarkoittaa ja miten se toimii?
Ulkolämpötilaohjattu säätö on nykyään standardi lähes jokaisessa modernissa kondensoivassa kaasukattilassa ja se on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää kaasun kulutusta menettämättä samalla lämmönmukavuutta. Periaate on yllättävän yksinkertainen – lämmityskattila ei säädä lämmitysveden lämpötilaa ”sokeasti” tai vain sen perusteella, onko huoneessa kylmä vai lämmin, vaan se seuraa ulkolämpötilaa ja laskee sen perusteella, etukäteen määritellyn käyrän avulla, kuinka lämmintä vettä sen tulee lähettää pattereihin tai lattialämmitykseen.
Koko järjestelmän keskeinen osa on ulkosensori (ulkolämpötila-anturi), joka asennetaan talon pohjois- tai luoteissivulle, suojattuna suoralta auringonpaisteelta ja lämmönlähteiltä (esimerkiksi kaukana savupiipusta, ilmalämpöpumpusta tai ikkunasta). Anturi mittaa jatkuvasti ulkoilman todellista lämpötilaa ja lähettää tiedon lämmityskattilan ohjauselektroniikkaan tai erilliseen säätökeskukseen. Elektroniikka vertaa mitattua arvoa tallennettuun ulkolämpötilaohjattuun säätökäyrään ja säätää lämmitysveden lämpötilan tarkasti, jotta se vastaa vallitsevia sääolosuhteita.
Logiikka on yksinkertainen: mitä kylmempi ulkona on, sitä enemmän lämpöä talo menettää, ja siksi se tarvitsee lämpimämpää lämmitysvettä miellyttävän huonelämpötilan säilyttämiseksi. Päinvastoin, kun ulkona lämpenee, järjestelmä alentaa automaattisesti veden lämpötilaa, koska talo menettää vähemmän lämpöä ja sen lämmittämiseen riittää alhaisempi lämpötila. Tuloksena on, että lämmityskattilan ei tarvitse jatkuvasti käynnistyä täydellä teholla ja sammua (niin sanottu syklittäinen toiminta), vaan se toimii tasaisesti, alhaisemmalla keskimääräisellä paluulämmön lämpötilalla – mikä on juuri sitä, mitä kondensoiva kaasukattila tarvitsee, jotta se kondensoisi polttokaasut tehokkaasti ja saavuttaisi ilmoitetun korkean hyötysuhteen.
|
Protherm – Ulkolämpötila-anturi (johdollinen) eBus-väylän lämmityskattiloille – keskeinen osa ulkolämpötilaohjattua säätöä, yhteensopiva Thermolink B/P, MiPro ja MiSet säätökeskusten kanssa. Hinta alkaen 33,54 €. |
Ilman ulkosensoria ulkolämpötilaohjattu säätö ei yksinkertaisesti toimi – lämmityskattilalla ei olisi tietoa, mistä lähteä liikkeelle. Siksi jokaisessa asennuksessa, jossa haluat käyttää tätä toimintoa, anturi on välttämätön (ja suhteellisen edullinen) investointi, joka maksaa itsensä takaisin säästöillä kaasun kulutuksessa yleensä jo ensimmäisenä lämmityskautena.
Erilaiset termostaatit ja lämmityksen säätötavat
Ennen kuin tarkastelemme ulkolämpötilaohjatun säätökäyrän tarkkaa säätämistä, on hyvä selventää, millaisia termostaatteja ja säätötapoja markkinoilla yleisesti käytetään. Kaikki kodit ja kaikki budjetit eivät vaadi korkeinta säätötasoa – on tärkeää valita ratkaisu, joka vastaa lämmitysjärjestelmääsi.
Yksinkertainen huonetermostaatti (päälle/pois)
Yksinkertaisin termostaattityyppi mittaa lämpötilaa vain yhdessä huoneessa (yleensä olohuoneessa tai eteisessä) ja toimii päälle/pois-periaatteella – kun lämpötila laskee alle asetetun rajan, termostaatti lähettää lämmityskattilalle signaalin ”käynnisty”, ja kun lämpötila nousee rajan yläpuolelle, lämmityskattila sammuu. Se on halpa ja helppo ratkaisu, mutta se aiheuttaa suurempia lämpötilan vaihteluita ja usein käynnistys/sammutus -syklien (niin sanottu syklittäinen toiminta), mikä lyhentää sen käyttöikää ja heikentää hyötysuhdetta, erityisesti kondensoivissa kaasukattiloissa.
Ohjelmoitava viikkotermostaatti
Seuraava taso on ohjelmoitava termostaatti, jonka avulla voit asettaa erilaisia lämpötiloja eri aikoihin päivästä ja eri päiville viikossa – esimerkiksi alhaisemman lämpötilan yöllä ja työaikana, kun kukaan ei ole kotona, ja korkeamman lämpötilan aamulla ja illalla. Tämä ratkaisu tuo jo todellisia säästöjä, koska lämmityskattila ei lämmitä turhaan täydellä teholla silloin, kun sitä ei tarvita, mutta se toimii edelleen vain huonelämpötilan perusteella, ei ulkoisten olosuhteiden mukaan.
Ulkolämpötilaohjattu säätö ulkosensorilla ja huonetermostaatilla
Edistynein ja energiatehokkain ratkaisu yhdistää ulkosensorin huonetermostaattiin (tai useisiin huonetermostaatteihin vyöhykelämmityksessä). Ulkosensori määrittää peruslämpötilan, joka muuttuu tasaisesti ulkolämpötilan ohjatun säätökäyrän mukaan, kun taas huonetermostaatti toimii hienosäätönä – jos huoneessa on esimerkiksi ylimääräistä lämpöä auringolta tai takasta, termostaatti voi alentaa veden lämpötilaa hieman ja päinvastoin. Tämä yhdistelmä antaa tasaisimman lämmityksen, alhaisimmat paluulämmön lämpötilat kondensoivalle kaasukattilalle ja siten myös korkeimman todellisen hyötysuhteen.
|
Vaillant VRT 50 – eBus-huonetermostaatti, jossa on tuki ulkolämpötilaohjatulle säätölle, asennetaan seinälle referenssihuoneeseen (yleensä olohuoneeseen) ja toimii yhdessä ulkosensorin kanssa optimaalisen veden lämpötilan säätämiseksi. Hinta alkaen 71,64 €. |
Referenssihuone, jossa huonetermostaatti on sijoitettu, tulisi olla sellainen, jossa viettää eniten aikaa eikä lämpötilassa esiinny äärimmäisiä vaihteluita (ei kylpyhuone, ei huone takalla, ei eteinen vedon kanssa sisäänkäyntioveilla) – muuten säätö vääristyy paikallisista vaikutuksista ja muussa talossa voi olla kylmä tai päinvastoin ylilämmitetty.
Nykyaikaiset WiFi- ja älytermostaatit
Uusin termostaattisukupolvi lisää ulkolämpötilaohjattuun säätöön myös internet-yhteyden ja ohjauksen mobiilisovelluksen kautta. Voit muuttaa lämpötilaa mistä tahansa, saada ilmoituksia häiriöistä, seurata kulutushistoriaa ja jotkut mallit jopa ”oppivat” tapasi ja ennustavat itse, milloin on tarpeen aloittaa esilämmitys, jotta kotona on lämmin juuri silloin, kun tulet kotiin. Tämä toiminnallisuus on miellyttävä lisäetu, mutta säästöjen perusta on edelleen oikein säädetty ulkolämpötilaohjattu säätökäyrä – jopa kallein älytermostaatti ei hyödynnä koko potentiaaliaan ilman sitä.
Muut säätöjärjestelmän osat – anturit ja tunnistimet
Ulkosensorin ja huonetermostaatin lisäksi kattava säätö sisältää yleensä myös useita muita antureita, jotka tarjoavat lämmityskattilalle tietoa koko järjestelmän tilasta. Yksi yleisimmin käytetyistä on NTC-lämpötila-anturi lämminvesivaraajaan (boileriin). Tämä anturi mittaa veden lämpötilaa varastossa ja ilmoittaa lämmityskattilan ohjauselektroniikalle, onko varasto lämmitettävä vai onko lämpötila riittävä. Näin lämmityskattila ei ylilämmitä varastoa tarpeettomasti ja pystyy myös älykkäästi vaihtamaan lämmityspiirin lämmityksen ja lämpimän veden lämmityksen välillä, jotta kodan mukavuus säilyy mahdollisimman pienellä energian kulutuksella.
|
NTC-anturisetti lämminvesivaraajaan 10 kΩ – lämpötila-anturi lämminvesivaraajaan, tärkeä osa säätöjärjestelmää, joka toimii yhdessä lämmityskattilan ohjauselektroniikan kanssa. Hinta alkaen 20,00 €. |
Nämä anturit ovat tyypillisesti varaosia – jos alkuperäinen anturi vaurioituu (yleisin oire on, että lämmityskattila ei lämmitä käyttövettä oikeaan lämpötilaan tai ilmoittaa virheen), se vaihdetaan samantyyppiseen, jolla on sama vastusarvo (esimerkiksi 10 kΩ). Varaosan ostaessa on tärkeää tarkistaa yhteensopivuus tietyn lämmityskattilan merkin ja mallin kanssa, sillä eri valmistajat käyttävät hieman erilaisia arvoja ja liittimiä.
Kuinka säätää ulkolämpötilakäyrää – kaltevuus ja siirtymä
Koko ulkolämpötilakäytön sydämenä on niin kutsuttu ulkolämpötilakäyrä (lämmityskäyrä) – graafi, joka näyttää yhteyden ulkolämpötilan (X-akseli) ja lämmitysveden lämpötilan, jonka lämmityskattilan tulee toimittaa järjestelmään (Y-akseli). Tämä käyrä ei ole yleispätevä – jokainen talo on erilainen (eri eristystaso, eri lämmitysjärjestelmä, eri suunta ilmansuuntiin), ja siksi käyrä on säädettävä "mittatilaustyönä" tiettyyn rakennukseen. Säätö tehdään joko suoraan lämmityskattilan näytöltä tai huone- tai ulkolämpötilansäätimellä, yleensä syöttämällä kaksi parametria: käyrän kaltevuus ja mahdollisesti sen sivuttaissiirtymä**.
Käyrän kaltevuus** määrittää, kuinka jyrkästi lämmitysveden lämpötilan tulisi muuttua ulkolämpötilan muutoksen mukaan. Mitä jyrkempi käyrä on, sitä suurempi ero on veden lämpötilan välillä liehassa pakkasessa ja kovassa pakkasessa. Jyrkempiä käyriä tarvitsevat yleensä:
- vanhemmat, huonosti eristetyt talot, joissa on korkeammat lämpöhäviöt,
- järjestelmät, joissa on perinteiset lämpöpatterit (tarvitsevat korkeamman veden lämpötilan, jotta ne luovuttavat riittävästi lämpöä pienemmän lämmityspinnan kautta),
- talot, joissa on korkeat katot tai suurempi määrä lasipintoja.
Sitä vastoin, **loivempi käyrä** sopii:
- uudisrakennuksiin ja hyvin eristettyihin taloihin, joissa on alhaiset lämpöhäviöt,
- järjestelmiin, joissa on lattialämmitys, joka toimii alhaisella veden lämpötilalla lattian suuren lämmityspinnan ansiosta,
- taloihin, joissa liian korkea veden lämpötila aiheuttaisi ylikuumenemista ja tarpeetonta energian tuhlausta.
Sivuttaissiirtymä** (joskus kutsutaan myös "offsetiksi" tai "peruslämpötilaksi") siirtää koko käyrää ylös tai alas muuttamatta sen kaltevuutta – sitä käytetään hienosäätöön, jos koko lämpötila-alueella talossa on järjestelmällisesti kylmempi tai lämpimämpi kuin sen pitäisi olla.
Esimerkki kolmesta ulkolämpötilakäyrästä eri kaltevuuksilla – mitä jyrkempi käyrä, sitä korkeampi veden lämpötila samassa pakkasessa
Tarkat luvut säädetään aina kokeellisesti ensimmäisen lämmityskauden aikana – asetat aluksi kaltevuuden arvon talon ja järjestelmän tyypin mukaan ja seuraat sitten, onko talossa riittävästi lämmintä kylminä päivinä (ilman, että sinun tarvitsee säätää huonetermostaattia maksimiin) ja lämpeneekö talo liikaa leudommalla säällä. Useimmissa moderneissa säätimissä kaltevuutta voidaan muuttaa askelittain (esim. 0,2 tai 0,5), joten hienosäätö on muutaman pienen muutoksen asia muutaman viikon aikana.
Lämpöpatterit vs. lattialämmitys – erilainen käyrän säätö
Lämmitysjärjestelmän tyyppi vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisen käyrän on järkevää säätää. Perinteisillä lämpöpattereilla on suhteellisen pieni lämmityspinta-ala, ja siksi niiden lämmön luovuttamiseksi huoneeseen tarvitaan korkeampi veden lämpötila – yleensä 55–70 °C suunnittelulämpötilalla (alimmalla ulkolämpötilalla). Lattialämmityksellä on puolestaan valtava lämmityspinta-ala (koko huoneen lattia), ja siksi se tarvitsee saman lämmitystehon saavuttamiseksi veden lämpötilan yleensä 30–40 °C. Jos lähetät lämpöpatterien lämpötilaista vettä lattialämmitykseen, riskit ovat paitsi ylikuumeneminen ja epämukavuus myös lattiamateriaalin tai itse putkiston vahingoittuminen.
Taloissa, joissa on molempia järjestelmiä (esim. lämpöpatterit yläkerrassa ja lattialämmitys alakerrassa), on välttämätöntä olla sekoitusventtiili omalla säädöllään lattialämmityspiirille, joka alentaa veden lämpötilaa lämmityskattilasta turvalliselle tasolle – ulkolämpötilakäyrä lämmityskattilalla asetetaan tällöin vaativimman piirin (yleensä lämpöpatterien) mukaan ja lattialämmityksellä on oma, erillinen säätö. Yksityiskohtaisempaa säätöä löydät erillisistä aiheista, jotka käsittelevät lämpöpattereita ja lattialämmitystä yhdessä kondensoivan lämmityskattilan kanssa.
Yleiset virheet ulkolämpötilakäyrän säätämisessä
Vaikka ulkolämpötilakäyrän periaate on yksinkertainen, käytännössä sen säätämisessä toistuvat usein samat virheet, jotka heikentävät sen hyötyjä huomattavasti:
- Liian jyrkkä käyrä. Jos käyrä on asetettu jyrkemmäksi kuin talo todellisuudessa tarvitsee, lämmityskattila lähettää järjestelmään tarpeettoman kuumaa vettä aina lämpötilan laskiessa. Talo lämpenee nopeasti, mutta ylikuumenemista, korkeampaa kaasun kulutusta ja alhaisempaa kondensaatiotehokkuutta (kuumempi paluuvesi kondensoi vesihöyryn savukaasuista huonommin) esiintyy.
- Liian loiva käyrä. Vastainen äärimmäisyys – käyrä on asetettu loivemmaksi kuin todellinen tarve, ja siksi lämmityskattila ei pysty tuottamaan riittävästi lämpöä suurilla pakkasilla. Tuloksena on valituksia kylmästä juuri kylmimpinä päivinä, jolloin mukavuuden pitäisi olla korkeimmillaan.
- Asetus "yhdellä kertaa" ja sen unohtaminen. Asennuksen yhteydessä asetettu käyrä on vain arvio. Monet omistajat eivät koskaan korjaa sitä ensimmäisen kauden jälkeen, kun heillä on jo todellinen kokemus siitä, miten talo käyttäytyy eri lämpötiloissa – vaikka juuri tämä korjaus voi tuoda lisää merkittäviä säästöjä.
- Ulkosensorin virheellinen sijoitus. Anturi, joka on asennettu aurinkoiselle julkisivulle, ikkunan, oven tai lämmityskattilan savupiipun lähelle, mittaa vääristyneen lämpötilan, ja koko säätö toimii sitten virheellisillä syöttötiedoilla riippumatta siitä, kuinka hyvin käyrä on teoriassa asetettu.
- Ristiriita ulkolämpötilakäyrän ja huonetermostaatin välillä. Jos huonetermostaatti on asetettu liian korkeaan tavoitelämpötilaan verrattuna siihen, mitä ulkolämpötilakäyrä pystyy tuottamaan kyseisessä pakkasessa, järjestelmä joutuu jatkuvaan "kiinniottoon" ja menettää päähyötyään tasaisesta säätelystä.
- Sesonki- ja yhdistelmäjärjestelmien säätämisen unohtaminen. Taloissa, joissa on lämpöpattereita ja lattialämmitystä, unohdetaan joskus säätää molempia piirejä oikein erikseen, mikä johtaa joko lattialämmityksen alilämmitykseen tai ylikuumenemisen riskiin.
Hyvä uutinen on, että nämä virheet eivät ole pysyviä – voit palata asetuksiin tai pyytää huoltoyrityksen teknikon säätämään käyrää todellisen lämmityskauden käyttäytymisen perusteella.
Neljä säätötyyppiä tarkemmin artikkelissa.
Ohjeet ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän määrittämiseen.
Erilainen ulkolämpötilaohjatun käyrän säätö lämmityslaitteen mukaan.
Usein kysytyt kysymykset
- Tarvitsenko ulkolämpötilaohjattuun säätöön myös huonetermostaatin? Se ei ole välttämätöntä – lämmityskattila voi toimia myös vain ulkolämpötila-anturilla ilman huonetermostaattia, mutta molempien yhdistelmä tuo tarkempaa ja mukavampaa säätöä, koska huonetermostaatti ottaa huomioon myös sisäiset lämmönlähteet (aurinko, kodinkoneet, ihmisten määrä huoneessa), joita ulkolämpötila-anturi ei itsessään näe.
- Miten tiedän, että olen säätänyt ulkolämpötilaohjatun käyrän väärin? Tyypillinen oire liian jyrkästä käyrästä on, että patterit ovat hyvin kuumia jopa leudolla säällä ja huoneissa on tukalaa, ja kaasun kulutus on suurempi kuin odottaisit. Liian loivan käyrän oire on päinvastoin jatkuva kylmän tunne suurimmilla pakkasilla, vaikka lämmityskattila toimii jatkuvasti.
- Voiko ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän jälkiasentaa vanhempaan lämmityskattilaan? Useimmissa tapauksissa kyllä, jos lämmityskattilassa on elektroniikka, joka tukee ulkolämpötila-anturin liittämistä (tämä on yleistä kaikissa viimeisten 10–15 vuoden aikana valmistetuissa kondensoivissa kaasukattiloissa). Riittää, että lisäät itse anturin ja mahdollisesti yhteensopivan säätimen, kaapelointi kulkee yleensä lämmityskattilan asennuspaikkaan.
- Onko totta, että ulkolämpötilaohjattu säätö säästää kaasua myös ilman huonelämpötilan muutoksia? Kyllä – pääsäästö ei johdu mukavuuden vähentämisestä, vaan siitä, että lämmityskattila toimii alhaisemmalla keskimääräisellä paluveden lämpötilalla, mikä kondensoivissa kaasukattiloissa lisää niiden hyötysuhdetta (enemmän spalikaasujen vesihöyryä tiivistyy ja sen kondensaatioenergiaa käytetään lämmitykseen). Samalla huonelämpötilalla voit siis todella säästää.
- Minne ulkolämpötila-anturi tulisi sijoittaa? Ihannetapauksessa pohjois- tai luoteisseinälle, noin 2–2,5 metrin korkeudella maanpinnasta, poissa suoralta auringonvalolta päivän aikana, poissa ikkunoiden, ovien, lämmityskattilan savupiipun tai ilmastointilaitteen läheisyydestä, jotta se mittaa todellisen ulkolämpötilan eikä paikallisesti vääristynyttä arvoa.
- Kannattaako investoida äly-WiFi-termostaattiin, jos minulla on jo tavallinen ulkolämpötilaohjattu säätö? Jos ulkolämpötilaohjattu käyrä toimii luotettavasti, WiFi-termostaatti tuo pääasiassa mukavuutta (hallinta etänä, kulutustietojen tarkastelu, hälytykset), ei olennaisesti suurempaa energiansäästöä – se syntyy pääasiassa käyrän oikeasta säätämisestä, ei internet-yhteydestä.
Video: Miten ulkolämpötilaohjattu säätö toimii
Lähde: Skupina ČEZ, YouTube
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Mikä on sopiva lämpötila kondensoivalle kaasukattilalle?
- Lämpöpatterit ja kondensoiva kaasukattila
- Lattialämmitys ja kondensoiva kaasukattila
- Kaasun kulutus ja lämmityksen säästö
Jos et ole varma, mikä säätö on paras lämmityskattilallesi, kerro meille sen tyyppi ja merkki – autamme mielellämme termostaatin valinnassa ja säätösuoran määrittämisessä.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin lämmitykseen liittyvässä ongelmassa? Ota yhteyttä – me autamme.



