Lattialämmitys ja kondensoiva kaasukattila
Miksi lattialämmitys on täydellinen yhdistelmä kondensoivan kaasukattilan kanssa
Jos suunnittelet lämmitysjärjestelmän saneerausta tai rakennat uutta taloa, olet varmasti törmännyt suositukseen: ”Hanki kondensoiva kaasukattila lattialämmityksen kanssa, se on paras mahdollinen yhdistelmä.” Tämä suositus ei ole pelkkää markkinointia – sen takana on yksinkertainen fysiikka, jonka selitämme nyt selkokielellä, jotta tiedät tarkalleen, miksi se toimii ja miten saat siitä maksimaalisen säästön.
Kondensoiva kaasukattila eroaa perinteisestä (ilmastointi)kattilasta siinä, että se pystyy hyödyntämään myös niin sanotun piilevän lämmön, joka syntyy kaasun palamisesta muodostuvassa vesihöyryssä. Jotta tämä ilmiö – kondensaatio – voisi tapahtua, palamiskaasujen täytyy kattilassa jäähtyä kastepisteen alapuolelle (noin 55 °C). Ja tässä piilee koko periaatteen avain: mitä alhaisempi on veden lämpötila, joka paluuvetena tulee lämmitysjärjestelmästä takaisin kattilalle, sitä enemmän palamiskaasut kattilassa jäähtyvät ja sitä enemmän lämpöä niistä ”puristetaan” ulos. Alhaisella paluveden lämpötilalla (noin 30–40 °C) kondensoiva kaasukattila voi saavuttaa hyötysuhteen jopa noin 108–109 % suhteessa kaasun lämpöarvoon (ns. alempi lämpöarvo) – eli huomattavasti enemmän lämpöä samasta määrästä polttoainetta kuin tavallinen kattila.
Kondensaatioperiaate, jota seuraavassa artikkelissa käsitellään tarkemmin.
Miten kondensaatio toimii käytännössä
Ajattele asiaa näin: kuuma vesi kattilasta menee lämmitysjärjestelmään, luovuttaa lämpöä huoneeseen ja viileämpi vesi palaa takaisin. Mitä ”viileämpi” järjestelmä on (eli mitä alhaisempaa veden lämpötilaa lämmitykseen tarvitaan), sitä viileämpää vettä palaa takaisin kattilalle – ja sitä pidempään ja intensiivisemmin kattila kondensoituu. Kondensaatio ei ole kysymys ”kyllä/ei”, vaan asteikosta – kattila voi kondensoitua osittain, suurimman osan ajasta tai käytännössä jatkuvasti. Ja tässä lattialämmitys on poikkeuksellinen.
Lattialämmitys vastaan patterit – lämpötilaero on ratkaiseva
Tavalliset patterit tarvitsevat huoneen lämmittämiseen suhteellisen korkean lämmön veden – tyypillisesti 55–70 °C sisääntulossa (vanhemmissa, alimitoitetuissa pattereissa jopa enemmän). Paluuvesi palaa tyypillisesti yli 45–50 °C:n lämpötilassa, mikä on lähellä kastepistettä tai sen yläpuolella – kondensoiva kattila toimii kyllä paremmin kuin perinteinen kattila, mutta kondensoituu vain osittain.
Lattialämmitys toimii täysin eri periaatteella – laajapintaiseen lämmön säteilyyn koko lattian pinnalta. Suuren lämmönsiirtopinnan (kymmeniä neliömetrejä verrattuna muutamaan pieneen patterin runkoon) ansiosta samaan huoneeseen riittää paljon alhaisempi veden lämpötila – yleensä 30–45 °C sisääntulossa lattialämmityspiireihin, hyvin eristetyissä uudisrakennuksissa usein jopa vähemmän. Paluuvesi palaa kattilalle lämpötilassa, joka on selvästi kastepisteen alapuolella ja kattila voi kondensoitua käytännössä jatkuvasti koko lämmityskauden ajan. Tuloksena on todellinen korkein mahdollinen kondensointitekniikan hyötysuhde ja alhaisin kaasun kulutus lämpöyksikköä kohti, jonka voit saavuttaa tavallisessa kotitaloudessa.
Yksinkertaisesti sanottuna: patterit + kondensoiva kattila = hyvä yhdistelmä, joka säästää silti vanhaan kattilaan verrattuna. Lattialämmitys + kondensoiva kattila = paras mahdollinen yhdistelmä, jossa kattila toimii mahdollisimman lähellä teoreettista maksimiaan.
Miten tämä yhdistelmä toteutetaan käytännössä
Käytännössä on kaksi tyypillistä skenaariota riippuen siitä, onko talossa vain lattialämmitys vai yhdistelmä lattialämmitystä ja pattereita.
Talo, jossa vain lattialämmitys
Jos kaikissa huoneissa on vain lattialämmitys, tilanne on yksinkertaisin. Kattila syöttää vettä lattialämmityksen jakotukkiin (ns. jakotukki/keräilijä), josta yksittäiset piirit johtavat jokaiseen huoneeseen. Jakotukissa on yleensä myös oma sekoitusryhmänsä, joka varmistaa, että veden lämpötila lattialämmityspiireissä ei koskaan ylitä turvallista rajaa (tyypillisesti noin 45–50 °C, jotta lattianpäällyste ei ylikuumene). Monet modernit kondensoivat kattilat osaavat myös suoraan tehtaalta toimia matalalämpötilaisessa tilassa, joten joissain tapauksissa ne voidaan kytkeä suoraan ilman muita ulkoisia sekoituslaitteita – tarkka kytkentä suunnittelee ja hyväksyy kuitenkin suunnittelija tai kokenut putkimies lattialämmityspiirien tyypin ja piirien pituuden mukaan.
Yhdistelmä lattialämmitystä ja pattereita yhdessä talossa
Hyvin yleinen tilanne on, että lattialämmitys on vain osassa taloa (esim. kylpyhuone, olohuone, keittiö) ja loput lämmitetään tavallisilla pattereilla. Silloin tarvitset järjestelmään käytännössä kaksi piiriä eri veden lämpötiloilla – korkealämpötilainen pattereille ja matalalämpötilainen lattialämmitykselle. Tämä ratkaistaan sekoitusventtiilin (sekoitusyksikön) avulla, jossa kolmi- tai nelitietaventtiili sekoittaa kuumaan veteen kattilasta viileämpää paluuvettä ja laskee lämpötilan tarkalleen sen arvoon, jota lattialämmitys tarvitsee. Patteripiiri kytketään suoraan kattilaan korkeammalla lämpötilalla.
Juuri tässä asennuksessa kannattaa tutustua myös erilliseen artikkeliimme Patterit ja kondensoiva kattila Tietopankissa – siinä selitetään, miten kattila asetetaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti myös yhdistelmäjärjestelmässä korkeammilla lämpötiloilla.
Märkäasennuksessa (eli putkien valaminen betonilattiaan) on tärkeää myös laadukas järjestelmäeristyslevy putkien alla – se varmistaa, että lämpö suuntautuu ylöspäin huoneeseen eikä alas naapurin kattoon tai maahan. Tässä on esimerkki sopivasta tuotteesta suoraan valikoimastamme:
|
Järjestelmäeristyslevy UHP55 lattialämmitykseen (STIROTERMAL BASIC) – järjestelmälevy, jossa on muotoillut kiinnityskohdat putkille, tarkoitettu lattialämmityksen märkäasennukseen. Varmistaa sekä lämmön että osittain myös äänieristyksen mazaninan alla, jotta matalalämpöinen lämmitysvesi luovuttaa lämmön sinne, minne sen kuuluukin – huoneeseen, ei rakenteisiin. Hinta alkaen 11,72 €/m². |
Kondensoiva kaasukattila lattialämmitykseen
Kaikki kondensoivat kaasukattilat eivät sovellu yhtä hyvin yhdistettäväksi lattialämmitykseen – tärkeintä on erityisesti se, että kattila pystyy toimimaan luotettavasti ja vakaasti myös alhaisilla lämpötiloilla (tehon säätö alaspäin) ja että sillä on riittävän laaja säätöalue, jotta se pystyy mukautumaan ajankohtaiseen lämmöntarpeeseen ilman tarpeetonta käynnistämistä ja sammuttamista (ns. syklöinti). Laadukas kondensoiva kaasukattila, joka on suunniteltu myös matalalämpöjärjestelmiin, pystyy säätämään tehoa sujuvasti sen mukaan, kuinka paljon lämpöä talo tarvitsee – siirtymäkausina (kevät, syksy) se voi toimia hyvin pienellä teholla juuri siksi, että lattialämmitys ei tarvitse korkeaa lämpöistä vettä.
|
Protherm Gepard Condens 18/25 MKV – kondensoiva kaasukattila, joka sopii erinomaisesti yhdistettäväksi lattialämmitykseen luotettavan matalalämpötilatoiminnon ja sujuvan tehon säätämisen ansiosta. Laajan tehoalueen (18/25 kW) ansiosta se pystyy mukautumaan sekä pienempään asuntoon että omakotitaloon, jossa on suurempi lattialämmityspinta-ala. Hinta alkaen 1 322,00 €. |
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota suunnittelussa
Vaikka lattialämmityksen ja kondensoivan kaasukattilan yhdistelmä on tehokkuuden kannalta ihanteellinen, jotta se toimisi todella ongelmattomasti, suunnittelussa on otettava huioon muutamia erityispiirteitä, joita ei radiattoreiden kanssa tarvitse huomioida niin merkittävästi.
Oikea tehon mitoitus
Kattilan teho on laskettava talon todellisten lämpöhäviöiden perusteella (seinien, ikkunoiden, katon ja lattian kautta), ei arvion perusteella. Alimitoitettu kattila ei pysty lämmittämään taloa haluttuun lämpötilaan pakkaspäivinä, ylisuuri kattila puolestaan käynnistyy ja sammuu liian usein, mikä lyhentää sen käyttöikää ja heikentää hyötysuhdetta. Lattialämmityksessä on tärkeää ottaa huomioon myös lämpöhäviöt lattian kautta, jos lattia ei ole riittävästi eristetty – siksi kannattaa panostaa laadukkaaseen järjestelmäeristyslevyyn (katso yllä).
Lattialämmityksen hitaus
Lattialämmityksellä on huomattavasti suurempi lämmön varastointikyky kuin radiaattoreilla – kun radiaattori reagoi termostaatin asetuksen muutokseen muutamassa minuutissa, betonilattia lämmitysvastuksilla voi reagoida samaan muutokseen myös useita tunteja. Tämä on hyödyllistä normaalin käytön aikana (järjestelmä pitää vakaan, tasaisen lämpötilan ilman vaihteluita), mutta se tarkoittaa myös, että yksinkertainen päälle/pois-termostaatti ei ole ihanteellinen ratkaisu – talo ”hyppisi” liian lämpimän ja liian kylmän välillä suurella viiveellä.
Miksi ulkolämpötilaohjattu säätö kannattaa
Juuri lattialämmityksen hitauden vuoksi ulkolämpötilaohjattua säätöä suositellaan voimakkaasti tässä yhdistelmässä – järjestelmä, joka automaattisesti säätää lämmitysveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan (ulkoanturin avulla) sen sijaan, että se odottaisi huoneen lämpötilan muutosta ja reagoisi vasta sitten. Kattila tietää siis ennakkoon, että ulkona on kylmentynyt ja nostaa veden lämpötilaa hieman ennen kuin se näkyy huoneessa – järjestelmä toimii sujuvammin ilman tarpeettomia vaihteluita ja pitää paluuveden lämpötilan mahdollisimman alhaisena (ja siten kondensaation mahdollisimman korkeana) juuri sen mukaan, mitä talo tarvitsee kyseisellä hetkellä.
|
Vaillant VRT 50 – huonetermostaatti, jossa on tuki ulkolämpötilaohjatulle säätämiselle, sopii hyvin kattilan ja lattialämmityksen yhdistelmän ohjaamiseen. Yhteistyön ulkoanturin kanssa ansiosta se auttaa pitämään lämmitysveden lämpötilan mahdollisimman lähellä sitä, mitä talo todella tarvitsee, ja siten myös paluuveden lämpötilan mahdollisimman alhaisena – eli juuri sitä, mitä kondensoiva kaasukattila tarvitsee maksimoidakseen hyötysuhteensa. Hinta alkaen 71,64 €. |
Lisätietoja siitä, miten ulkolämpötilaohjattu säätö asetetaan tarkasti ja millaisia termostaatteja on olemassa, löydät artikkelista Termostaatti ja kattilan ulkolämpötilaohjaus tietokeskuksesta.
Lisätietoa lattialämmityksestä
Tämä aihe käsitteli pääasiassa lattialämmityksen ja kondensoivan kaasukattilan yhdistelmää. Jos olet kiinnostunut lattialämmityksestä itsestään – järjestelmien tyypeistä (märkä vs. kuiva prosessi), lattian rakenteesta, sopivista lattiamateriaaleista lattialämmitykseen, putkien välistä etäisyydestä tai sopivan jakotukin valinnasta – suosittelemme tutustumaan erilliseen osioon Lattialämmitys suoraan atria.fi -verkkokaupassa, jossa löydät täydellisen valikoiman ja yksityiskoaisempaa tietoa jokaisesta järjestelmätyypistä.
Keskeinen ero näiden kahden lämmitysjärjestelmän välillä.
Kaksi yleistä kytkentätapaa selitettynä ylempänä.
Kolme tärkeää aluetta, joista artikkelissa kerrotaan.
Usein kysyttyä
- Voiko kondensoivan kaasukattilan liittää vanhaan lattialämmitykseen? Kyllä, jos lattialämmitys toimii ja on mitoitettu matalille lämpötiloille (mikä lattialämmityksessä yleensä onkin), kondensoiva kaasukattila voidaan liittää ongelmitta – päinvastoin, vanha lattialämmitys toimii usein vielä matalammilla lämpötiloilla kuin modernit järjestelmät, jolloin kondensaatio on entistä tehokkaampaa.
- Kannattaako lattialämmitys asentaa vain kylpyhuoneeseen ja muut huoneet lämmittää pattereilla? Kyllä, tämä on yleinen ja toimiva ratkaisu. Se vaatii sekoitusventtiilin lattialämmityspiirille, kuten artikkelissa on kuvattu, mutta mukavuuden (lämmin lattia kylpyhuoneessa) ja hyötysuhteen kannalta se on hyvä kompromissi investoinnin ja hyödyn välillä.
- Tarvitsenko lattialämmitykseen ehdottomasti ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän? Se ei ole välttämätöntä, mutta lattialämmityksen hitauden vuoksi sitä suositellaan vahvasti – ilman sitä järjestelmää voidaan käyttää, mutta lämpötilan vaihtelut ovat suurempia ja energiankulutuksen säätö hieman vaikeampaa.
- Miksi lattialämmityksen alle tarvitaan eristyslevy eikä tavallinen lattia riitä? Ilman hyvää lämmöneristystä putkien alla suuri osa lämmöstä karkaa alaspäin (alakerran kattoon tai maahan) sen sijaan, että lämmittäisi huonetta. Eristyslevy myös helpottaa asennusta valmiiden putkien kiinnityspaikkojen ansiosta.
- Onko lattialämmitys kondensoivan kaasukattilan kanssa kalliimpi hankkia kuin patterit? Lattialämmityksen alkuinvestointi (putket, eristys, jakotukki, työ) on yleensä korkeampi kuin pattereiden, mutta kondensaation huomattavasti paremman hyötysuhteen ansiosta investointi maksaa itsensä takaisin pidemmän ajan kuluessa pienempien kaasulaskujen ansiosta.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
- Patterit ja kondensoiva kaasukattila
- Kuinka suuri kondensoivan kaasukattilan teho minun tarvitsee?
- Termostaatti ja kaasukattilan ulkolämpötilaohjattu säätö
- Miten valitsen kondensoivan kaasukattilan?
Jos suunnittelet lattialämmityksen ja kondensoivan kaasukattilan yhdistelmää, lähetä meille pohjapiirros ja tietoa lämmittävien tilojen tyypeistä – autamme mielellämme suunnittelussa ja sopivan kattilan valinnassa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kotisi tilanteeseen? Ota yhteyttä – me autamme mielellämme.



