Paisuntaastian oikea esijännitys – miten säädetään ja tarkistetaan
Esijännityspaine paisuntaastiassa – miksi se on yksi tärkeimmistä, mutta useimmin laiminoiduista säätötiedoista lämmityksessä
Kun asentaja luovuttaa uuden lämmitysjärjestelmän, useimmat asiakkaat kysyvät lämmityskattilan tehosta, kaasun kulutuksesta ja pattereiden lämpötilasta. Kukaan ei juuri koskaan kysy paisuntaastian esijännitteestä. Ja kuitenkin juuri tämä näennäisesti merkityksettömältä tuntuva parametri ratkaisee sen, toimiiko järjestelmä luotettavasti vuosia ilman ongelmia vai ilmestuuko aamuisin ilmausta tarvitsemaan, menettääkö lämmityskattila painetta, tiputtaako varoventtiili vettä ja rikkoutuuko kalvo ennenaikaisesti.
Käytännössä olen kohdannut kymmeniä tapauksia, joissa asiakas soitti ja kertoi ”lämmityskattilan menettävän painetta” tai ”vesijohtojen jouduttavan täyttämään uudelleen joka kuukausi”. Paikan päällä syynä oli väärin säädetty tai kokonaan puuttuva paisuntaastian esijännite. Ratkaisu: 10 minuuttia työtä pumpulla ja painemittarilla, ja järjestelmä toimii taas vuosia ilman korjauksia.
Tässä artikkelissa selitämme, mitä esijännite oikeastaan tarkoittaa, miksi se syntyy, miten saat sen oikein määritettyä omalle järjestelmällesi, miten tarkistat ja säädät sen sekä mitä tapahtuu, jos sitä laiminlyödään. Jos etsit perustietoja sopivan tilavuuden valintaan tai eri astioiden vertailua, tutustu artikkeleihin Kuinka suuren paisuntaastian tarvitsen lämmitysjärjestelmääni? ja Kalvo- vai perinteinen paisuntaastia – erot ja milloin mitä kannattaa käyttää samassa tietokeskuksessa.
Mikä on paisuntaastian esijännite ja miten kalvo toimii
Paisuntaastia on painesäiliö, jonka joustava kalvo (tai pussi) jakaa sen kahteen osaan. Toinen kammio on ilmakammio – täytetty typellä tai kuivalla ilmalla tietyllä paineella. Toinen kammio on vesikammio – yhdistettynä lämmityskiertoon. Kun vesi lämmitysjärjestelmässä lämpenee ja laajenee, se virtaa vesikammioon ja puristaa ilmaa kalvon toiselle puolelle. Järjestelmän jäähtyessä ilma työntää veden takaisin.
Esijännite (englanniksi „pre-charge pressure”, saksaksi „Vordruck”) on ilman paine kuivassa kammiossa silloin, kun vesikammio on tyhjä – eli ennen kuin järjestelmään lasketaan vettä. Se on olennainen parametri, joka määrittää koko säiliön käyttäytymisen käytön aikana.
Esijännite tulee säätää ennen paisuntaastian asennusta järjestelmään ja ennen kuin järjestelmään lasketaan vettä. Useimmat valmistajat, kuten IBO, toimittavat paisuntaastioitaan tehdasasetuksella 1,5 bar. Tämä on kuitenkin vain "vakio"-arvo, joka sopii moniin, mutta ei kaikkiin asennuksiin. Jos järjestelmässäsi on korkea staattinen paine (esim. kerrostalo), esijännettä tulee muuttaa.
Miten lasketaan esijännite omalle järjestelmällesi
Paisuntaastian esijänteen tulisi olla sama tai hieman suurempi kuin lämmitysjärjestelmän staattinen paine paisuntaastian asennuspaikassa. Staattinen paine on vesipatsaan paine paisuntaastian ja järjestelmän ylimmän pisteen välillä (yleensä viimeinen patteri tai putkiston korkein kohta).
Laskukaava on yksinkertainen:
- Mittaa korkeusero (H) metreinä paisuntaastian ja järjestelmän ylimmän pisteen välillä.
- Joka 10 metriä vesipatsaan korkeutta vastaa 1 bariä painetta.
- Esijännite = H (m) ÷ 10 + lisävaraus 0,2–0,3 bar
Käytännön esimerkkejä:
- Omakotitalo, yksi kerros – lämmityskattila teknisessä tilassa, ylin patteri 2,5 m paisuntaastiasta: staattinen paine = 0,25 bar → esijännite asetetaan 0,5 bariin (perusarvo on yleensä aina yli 0,5 baarin, turvallisuussyistä)
- Rivitalo tai kaksikerroksinen talo – ylin kohta 5,5 m: staattinen paine = 0,55 bar → esijännite 0,75 – 0,8 bar
- Kolmikerroksinen talo tai kartano – ylin kohta 9 m: staattinen paine = 0,9 bar → esijännite 1,1 – 1,2 bar
- Kerrostalo tai lämmityskattila kellarissa – ylin kohta 20 m: staattinen paine = 2,0 bar → esijännite 2,0 – 2,2 bar
Tärkeä sääntö: paisuntaastian esijännite EI saa olla pienempi kuin järjestelmän staattinen paine. Jos se olisi pienempi, kalvo painautuisi heti ilmaventtiiliä vasten, kun järjestelmään lasketaan kylmää vettä, eikä sillä olisi lainkaan reserviä veden laajenemiselle.
Järjestelmän käyttöpaine vs. säiliön esipaine – miten ne liittyvät toisiinsa
Tässä on tärkeä asia, joka sinun tulee ymmärtää. Jokaisessa suljetussa lämmitysjärjestelmässä on:
- Täyttöpaine (kylmä) – paine, jolla järjestelmä täytetään kylmällä vedellä. Tyypillisesti 1,0 – 1,5 bar omakotitaloissa.
- Käyttöpaine (lämmin) – paine täydellä käyttölämpötilalla (70–90 °C). Tyypillisesti 1,5 – 2,5 bar.
- Maksimipaine – varoventtiilin asetus, yleensä 3 bar kotijärjestelmissä.
Paisuntasäiliön esipaine tulee asettaa samaksi tai ainakin yhtä suureksi kuin järjestelmän täyttöpaine. Miksi? Koska emme halua veden virtaavan säiliöön ollenkaan täytettäessä kylmällä vedellä (säiliö on silloin tyhjä, ilmakerros työntää yhtä voimakkaasti tai voimakkaammin kuin vesipiiri). Vasta lämmetessä ja veden laajentuessa vesi alkaa virrata säiliöön ja puristaa ilmaa.
Jos esipaine on alhaisempi kuin täyttöpaine, vesi virtaa säiliöön heti täytettäessä – jo ennen lämmitystä. Tämä pienentää tehokasta tilavuutta laajenemiselle ja voi johtaa siihen, että kun käyttölämpötila saavutetaan, täysi säiliö ei riitä käsittelemään kaikkea laajentunutta vettä. Seuraus: varoventtiili avautuu.
Jos esipaine on liian korkea, kalvo työntää takaisin vettä vastaan ja järjestelmässä voi olla ongelmia matalan paineen kanssa – lämmityskattila näyttää virheilmoituksen matalasta paineesta tai vettä joudutaan lisäämään jatkuvasti.
Yhteenveto: esipaine = järjestelmän täyttöpaine (tai 0,1–0,2 bar vähemmän, ei enempää). Tämä on kultainen sääntö.
Miten tarkistetaan esipaine – vaiheittainen opas
Esipaineen tarkistaminen on yksinkertainen toimenpide, jonka jokainen näppärämpi talon omistaja osaa tehdä. Tarvitset vain tavallisen rengaspaineen mittarin (tai tarkemman manometrin) ja tarvittaessa pumput.
Toimenpiteet tarkemmin:
- Sammuta lämmityskattila ja anna järjestelmän jäähtyä – esipaineen mittaus on tehtävä kylmällä järjestelmällä (alle 30 °C). Kuumassa järjestelmässä vesi säiliössä on paineen alla ja ilmakamarin mittaus olisi vääristynyt tai mahdotonta (vesi painaa kalvoa vasten ja estää oikean luvun saamisen).
- Sulje paisuntasäiliön tuloliitäntä (jos sellainen on) ja laske paine vesikammiosta – joko ilmastamalla järjestelmästä tai laskemalla paine tyhjennyshanalla. Tavoitteena on saada vesipaine nollaksi (tai ainakin alle esipaineen), jotta kalvo ei ole paineen alaisena.
- Avaa ilmaventtiili – useimmissa kalvopaisuntasäiliöissä on ilmapuolella (yleensä säiliön päälle tai liitäntäpuolen vastakkaisella puolella) normaali autorengasventtiili (sama kuin polkupyörän renkaissa tai autoissa).
- Liitä painemittari** ja mittaa ilmanpaine. Tavallinen rengaspainemittari riittää, mutta tarkempaan mittaukseen suositellaan digitaalista manometriä, jonka tarkkuus on 0,1 bar.
- Vertaa mitattu arvo** laskettuun tai piirustusten mukaiseen arvoon.
- Jos paine on liian alhainen – täytä ilmaa tavallisella pumpulla. Jos paine on liian korkea – päästä ilmaa ulos venttiilin kautta (käyttämällä ohutta esinettä, esim. hammastikkua tai klemmaria).
- Kun esipaine on asetettu oikein, sulje venttiili, avaa tuloliitäntä ja täytä järjestelmä uudelleen oikeaan täyttöpaineeseen.
Miten asettaa esipaine – käytännön vinkkejä kentältä
Annan sinulle muutamia neuvoja käytännöstä, joita et löydä käyttöoppaista:
Älä koskaan mittaa kuumalla järjestelmällä.** Olen nähnyt sen monta kertaa – asiakas mittaa esipaineen, kun lämmityskattila on päällä, saa arvoksi 2,5 bar ja kysyy miksi se on niin paljon. Koska kalvoa painaa lämmin vesi. Jäähtymisen jälkeen se näyttäisi 0,8 bar. Aina kylmä järjestelmä.
Käytä laadukasta painemittaria.** Halpa painemittari huoltoasemalta voi poiketa ± 0,3 bar, mikä on 0,75 barin asetusarvolla valtava ero. Digitaalinen manometri hintaan 15–20 € on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.
Älä asenna säiliötä vahvistamatta esipainetta.** Uudet säiliöt, mukaan lukien paisuntasäiliö IBO 8l, IBO 12l tai IBO 19l, tulevat tehtaalta 1,5 barin esipaineella. Jos järjestelmäsi tarvitsee 0,75 bar, sinun on alennettava esipainetta ennen asennusta. Jos se tarvitsee 2,0 bar (esim. kerrostalo), sinun on nostettava sitä. Älä koskaan oleta, että tehdasasetus on oikea juuri sinun tapauksessasi.
Aseta esijännitys aina oikeaksi ja tarkista venttiilin tiiviys sen jälkeen. Helpoiten tämä onnistuu suihkuttamalla venttiilille saippuavaahtoa. Jos vaahto alkaa muodostaa kuplia, venttiili vuotaa ja ilma pääsee pakoon vähitellen. Ratkaisu: vaihda venttiilin sisäkumi (standardi auto-/pyöräsisäkumi).
Tarkista esijännitys vuosittain. Hyvä tapa on tarkistaa esijännitys aina lämmityskauden alussa – mieluiten samaan aikaan lämmityskattilan yleiskatsauksen kanssa. Paine voi laskea jopa 0,1–0,3 baria vuoden aikana, vaikka venttiili olisi täysin tiivis – ilma on kaasu ja pienet vuodot ovat tavallisia.
Suositeltujen esijännitysten taulukko rakennuksen korkeuden ja järjestelmän täyttöpaineen mukaan
| Rakennuksen tyyppi / korkeus | Staattinen paine | Järjestelmän täyttöpaine | Suositeltu esijännitys |
|---|---|---|---|
| Yksi kerros (maksimikorkeus 3 m) | 0,3 bar | 0,8 – 1,0 bar | 0,5 – 0,8 bar |
| Kaksikerrostalo (korkeus enintään 6 m) | 0,6 bar | 1,0 – 1,2 bar | 0,8 – 1,0 bar |
| Kolmikerrostalo (korkeus enintään 9 m) | 0,9 bar | 1,2 – 1,5 bar | 1,0 – 1,2 bar |
| Kerrostalo / Rivitalo (korkeus enintään 15 m) | 1,5 bar | 1,8 – 2,0 bar | 1,5 – 1,8 bar |
| Korkea rakennus (korkeus enintään 25 m) | 2,5 bar | 2,5 – 3,0 bar | 2,3 – 2,5 bar |
Mitä tapahtuu, jos esijännitys on väärä – oireet ja seuraukset
Väärä esijännitys aiheuttaa hyvin konkreettisia ja havaittavia oireita. On hyvä tietää nämä tuntomerkit, jotta tiedät milloin kannattaa tarkistaa paisunta-astia.
Liian matalan esijännityksen (tai ilman loppumisen) oireet
- Turvaventtiili tiputtaa tai ampuu lämmittäessä – astiassa ei ole ilmaa, joten veden lähtiessä laajentuessa ei ole minne "varastoitua", ja paine nousee liian suureksi.
- Lämmityskattila näyttää alhaista painetta jäähtyessä – jäähtyessään vesi supistuu, mutta astia ei palauta sitä takaisin (kalvo on pohjassa, ilmalla ei ole tilaa). Paine putoaa.
- Paine vaihtelee jatkuvasti – aamulla alhainen, päivällä korkea – klassinen merkki viallisesta paisunta-astiasta (joko ilmaa ei ole tarpeeksi tai kalvo on rikki).
- Joudutaan lisäämään vettä säännöllisesti – järjestelmä "juo" vettä, vaikka näkyvää vuotoa ei ole. Vettä menee turvaventtiilin kautta, ja sinun tulee lisätä sitä täyttölaitteen avulla.
Liian korkean esijännityksen oireet
- Lämmityskattila näyttää alhaista painetta heti täytön jälkeen – esijännitys on korkeampi kuin järjestelmän täyttöpaine, kalvo työntää vettä astiasta piiriin ja manometri näyttää alemman paineen kuin pitäisi.
- Järjestelmään on vaikea saada haluttua täyttöpainetta – astiasta virtaa ilmaa kalvon läpi tyhjennystä tehdessä (rikkonut kalvo + korkea esijännitys).
- Lämmitys on kylmää, vaikka lämmityskattila toimii – erittäin harvinaista, mutta täysin epäkunnossa olevalla astialla ja väärällä paineella voi syntyä ilmalukko.
Jos tunnistat joitakin näistä oireista, suosittelen tutustumista myös artikkeliin Paisuntaastian yleiset viat – oireet, syyt ja ratkaisut, jossa näitä tilanteita käsitellään yksityiskohtaisemmin diagnostiikan näkökulmasta sekä selvitetään, johtuuko ongelma esijännityksestä vai rikkoutuneesta kalvosta.
Rikkonut kalvo vastaan loppunut esijännitys – miten tunnistaa eron
Tämä kysymys tulee vastaan lähes jokaisessa huoltotehtävässä. Asiakas tietää, että paisunta-astiassa on jotain vialla, mutta ei tiedä, pitääkö se täyttää uudelleen vai uusia.
Erojen selvittämiseen on helppo menetelmä:
- Sammuta lämmityskattila ja anna järjestelmän jäähtyä.
- Laske paine järjestelmässä (päästä vesi ulos) niin, että vesipaine on nolla.
- Kiinnitä painemittari astian ilmaventtiiliin.
- Jos venttiilistä tulee ilmaa ja painemittari näyttää arvon (matala, esim. 0,1–0,3 bar) – kalvo on todennäköisesti kunnossa, vain esijännitys on loppunut. Täytä se uudelleen ja ongelma on korjattu.
- Jos venttiilistä tulee vettä tai vesihöyryä – kalvo on rikki. Vesi on päässyt ilmakammioon. Astia on vaihdettava.
- Jos venttiilistä ei tule mitään (painemittari näyttää 0 bar) ja venttiili on tiivis – kalvo on todennäköisesti rikki ja vesi on täyttänyt koko sisätilan myös ilmakammion. Astia on vaihdettava.
Astiaa vaihtaessa kannattaa aina harkita myös suurempaa tilavuutta – erityisesti jos järjestelmään on lisätty uusia laitteita (uusi varaaja, aurinkopaneelit, suurempi lattialämmitysalue). Tarjoamme suurempiin järjestelmiin myös IBO 24l ja IBO 36l malleja, jotka sopivat ihanteellisesti taloihin, joissa on suuri määrä vettä piirissä tai TUL-järjestelmät. Lisätietoja oikean tilavuuden valinnasta löydät artikkelista Kuinka suuren paisuntaastian tarvitsen lämmitysjärjestelmääni?.
Erityistilanteet – TUL, aurinkoenergia, lattialämmitys
Esijännitys TUL (talousveden lämmitys)- ja aurinkokeräinjärjestelmissä on eri asia. Näillä järjestelmillä on korkeampi paine ja korkeammat käyttölämpötilat, mikä vaikuttaa myös paisunta-astian asetuksiin.
TUL-järjestelmät
Talousveden valmistuksessa (varaajat, lämminvesivaraajat) lämpötilat ovat 60–85 °C ja veden laajeneminen on suurempaa. Lisäksi vesijohtopaine kodeissa on yleensä 2,5–4 bar (riippuen sijainnista ja säätimen olemassaolosta). Paisunta-astian esijännitys TUL-järjestelmälle tulee vastata tätä vesijohtopainetta – jos kodissasi on 3 barin paine, TUL-astian esijännityksen tulee olla vähintään 3 bar. Lisätietoja tästä erityistapauksesta löydät artikkelista Paisuntaastia TUL-järjestelmille – mitä sen tulee täyttää ja miten se valitaan.
Aurinkokeräinjärjestelmät
Aurinkokeräimet toimivat glykolilla ja saavuttavat erittäin korkeita lämpötiloja (jopa 150–180 °C pysähdyksissä). Aurinkokeräinten paisunta-astian esijännitys asetetaan korkeammaksi – yleensä 1,5–3 bar riippuen järjestelmän korkeudesta ja konfiguraatiosta. Aurinkokeräinsovelluksiin on tarkoitettu erityisiä astioita, joissa on kestävämpi kalvo korkeampia lämpötiloja ja glykolipohjaisia nesteitä vastaan.
Lattialämmitys
Lattialämmityksessä on suuri määrä vettä putkissa (paljon letkuja betonilattiaan) ja alhaisempi käyttölämpötila (35–45 °C). Laajeneminen on suhteellisen pientä, mutta koko järjestelmän vesimäärä on suurempi. Esijännitys asetetaan samoin rakennuksen korkeuden mukaan, mutta painotetaan oikeaa astian tilavuutta – lattialämmitykseen tarvitaan suurempi astia kuin patterijärjestelmälle, jonka lämmitysteho on sama.
Typpi vs. ilma – millä täytetään paisunta-astia?
Useimmat tavalliset paisunta-astiat kotitalouslämmitykseen ovat tehtaalla täytettyjä tyhjällä ilmalla tai typellä. Tavallisessa omakotitalon lämmityksessä (väliaineen lämpötilat enintään 90 °C, kalvo isobutyyli- tai EPDM-kumia) ilmapumpulla täyttäminen on täysin hyväksyttävää esipaineen täydentämiseen.
Aurinkokeräinjärjestelmiin ja korkealämpötilasovelluksiin suositellaan typen (N₂) käyttöä. Syy on yksinkertainen: ilma sisältää happea ja kosteutta. Happi voi aiheuttaa metallisten osien korroosiota korkeissa lämpötiloissa ja kosteus voi vahingoittaa kalvoa sisäpuolelta. Typpi on inertti ja turvallinen aine.
Normaalia tarkastusta ja esipaineen täydentämistä kotitalouslämmityksessä varten riittää tavallinen polkupyörän tai autotallin pumppu. Typiä tarvitset vain silloin, jos astian valmistaja sitä erikseen edellyttää tai kyseessä on aurinko-/korkealämpötilapiiri.
Kuinka kauan asetettu esipaine säilyy ja milloin on puututtava asiaan
Normaalisti asetettu esipaine tulisi säilyä useita vuosia ilman korjaustoimenpiteitä. Käytännössä kuitenkin havaitaan asteittaista laskua – yleensä 0,1–0,3 baaria vuodessa toimivan astian ollessa kunnossa. Tämä on normaalia.
Jos esipaine laskee nopeammin (esim. 0,5 baaria kauden aikana), etsi syy:
- Tiivistämätön venttiilin sisäosa – vaihda (standardi auton venttiilin sisäosa).
- Halkeilua venttiilin tiivisteessä – tiivistä tai vaihda venttiili.
- Mikrosärö kalvossa – vettä tunkeutuu hitaasti ilmakammioon, aika vaihtaa astia.
Paras tapa on tarkistaa esipaine once a year** – mieluiten ennen lämmityskauden alkua. Tämä yksinkertainen tarkastus voi estää kaikki edellä mainitut ongelmat. Lisätietoja astioiden käyttöiästä ja niiden vaihtamisesta löydät artikkelista Kuinka kauan paisunta-astia kestää ja milloin sen pitää vaihtaa.
Mistä hankkia ja mihin keskittyä valintahetkellä
Uutta paisunta-astiaa valitessa (korvaavana tai uuteen järjestelmään) suosittelen keskittymään kolmeen asiaan: tilavuuteen, maksimipaineeseen ja kalvon laatuun.
Tavallisiin pientaloihin (vesijärjestelmän tilavuus 50–150 litraa) sopivat parhaiten 8–24 litran astiat. IBO 8l soveltuu pieniin järjestelmiin (pieni asunto, mökki, muutaman patterin talo). IBO 19l kattaa suurimman osan tavallisista pientaloista keskuslämmityksellä. Suuriin taloihin tai järjestelmiin, joissa on lattialämmitys ja/tai varaajalla varustettuna vesikierto, suosittelen IBO 36l, joka sopii myös laajempiin asennuksiin.
Kaikilla IBO-paisunta-astioilla on enimmäiskäyttöpaine 6 bar ja käyttölämpötila jopa 99 °C, joten ne soveltuvat standardiin lämmitykseen. Kalvot ovat EPDM-kumia – kestävät hyvin lämpöä ja kemikaaleja. Liitoskierre G¾” on standardi ja yhteensopiva useimpien lämmityskattiloiden ja putkien kanssa.
Yleisiä kysymyksiä (UKK)
Mikä esipaine tulisi asettaa, jos en tiedä järjestelmän korkeutta eikä täyttöpainetta?
Käytännössä, jos sinulla ei ole tietoja ja kyseessä on tavallinen omakotitalo (1–2 kerrosta), aseta esipaine arvoon 0,75 bar. Tämä on turvallinen keskiarvo, joka sopii useimpiin kaksikerroksisiin taloihin, joissa täyttöpaine on 1,0–1,2 bar. Järjestelmän täytön aikana seuraa, minkä paineen kylmä järjestelmä saa – tämä on täyttöpaine ja esipaine tulisi olla sama tai 0,1–0,2 bar alempi.
Voiko esipaineen asettaa, kun astia on asennettuna järjestelmään?
Kyllä, mutta järjestelmän tulee olla kylmä ja vesikammion tyhjennettynä (vedenpaine järjestelmässä nolla tai minimaalinen). Jos sinulla ei ole sulkuventtiiliä astian edessä, sinun on tyhjennettävä koko järjestelmä. Siksi ammattilaiset suosittelevat aina huoltoventtiilin asentamista astian liittimeen – se on pieni investointi, joka säästää aikaa kaikissa tulevissa tarkastuksissa.
Mitä tapahtuu, jos esipaine asetetaan liian korkeaksi – esim. 3 bar järjestelmässä, jonka täyttöpaine on 1,0 bar?
Paisunta-astia ei tällöin toimi kunnolla. Ilma siinä työntää kalvoa voimalla 3 bar, kun taas vedenpaine järjestelmässä on 1,0 bar. Kalvo painautuu vesipuolta vasten eikä vesi pääse astiaan. Koko veden laajeneminen ratkaistaan vain varoventtiilin kautta – se aukeaa jokaisen lämmityksen yhteydessä. Lisäksi jäähdyttäessä järjestelmän paine putoaa syvälle minimiin. Seuraus: varoventtiili tiputtaa, lämmityskattila ilmoittaa alhaisesta paineesta.
Voinko käyttää paisunta-astiaa lämmityksestä käyttövesijärjestelmään ja päinvastoin?
Ei ilman tarkistusta. Käyttövesijärjestelmän astioilla tulee olla kalvo, joka on hyväksytty kosketukseen juomaveden kanssa (NSF/WRAS-sertifiointi tai vastaava). Tavallisessa lämmitysjärjestelmän paisunta-astiassa tällainen sertifikaatti puuttuu – sen kalvo voi vapauttaa kemikaaleja, jotka eivät sovellu juomaveteen. Kääntäen (käyttövesiastia lämmitykseen) on se teknisesti mahdollista, mutta tarpeettoman kallista. Käytä aina astioita siihen tarkoitettuun käyttötarkoitukseen.
Miksi järjestelmäni esipaine laskee vuosittain 0,5 bar, vaikka astia on melko uusi (2 vuotta)?
Yleisin syy on venttiilin tiivistysvuoto. Ilma pääsee karkaamaan venttiilin tiivisteen (samantyyppisen kuin auton renkaissa) kautta ja häviää vähitellen. Ratkaisu: osta venttiilin tiivistessarja (halpa saatavana autotarvikeliikkeistä) ja vaihda tiiviste. Tyhjennä ensin jäljellä oleva ilma. Täytä sitten oikeaan esipaineeseen ja tarkista tiiviys saippuavedellä. Jos vuoto jatkuu myös tiivisteen vaihdon jälkeen, kyseessä voi olla mikrorako astian rungossa tai kalvossa – silloin koko astia täytyy vaihtaa.
Miten saan selville esipaineen, jos olen kadottanut kattilan/järjestelmän dokumentaation?
Et ole riippuvainen dokumentaatiosta. Esipaine voidaan aina laskea fysikaalisista parametreista: mittaa korkeusero astian ja järjestelmän korkeimman kohdan (patteri ylimmässä kerroksessa tai ilmaventtiili) välillä. Jokaiset 10 metriä tarkoittaa 1 bari staattista painetta. Aseta esipaine arvoon staattinen paine + 0,2 bar. Tarkista samalla järjestelmän täyttöpaine (vähennä tämä arvo kylmän järjestelmän mittaristosta täytön jälkeen) – esipaine ei saa olla suurempi kuin tämä täyttöpaine.
Loppusanat – Esipaineen säätö on viiden minuutin työ, joka säästää vuosia ongelmilta
Oikein säädetty paisunta-astian esipaine on kaikkien suljettujen lämmitysjärjestelmien toiminnan perusedellytys ja edellytys vaivattomalle lämmitykselle. Se ei ole mikään monimutkainen operaatio – tarvitset vain painemittarin, pumput ja 10 minuuttia huomiota. Toisaalta tämän parametrin laiminlyöminen johtaa todellisiin vahinkoihin: kalvon halkeamat, varoventtiilien avautuminen, veden menetykset järjestelmästä, kattilan varoitukset ja pahimmassa tapauksessa kattilan tai putkien vauriot.
Muista nämä perussäännöt: esipaine = järjestelmän täyttöpaine (tai hieman vähemmän, ei enempää), mittaa aina kylmällä järjestelmällä, tarkista kerran vuodessa, älä koskaan arvioi – mittaa aina. Ja jos olet epävarma astian koosta, sen sijoittelusta tai koko järjestelmän asetuksista, tutustu muihin artikkeleihin tässä Tietokeskuksessa – esimerkiksi Paisunta-astian asennus lämmitykseen – ohjeet, sijainti ja liitännät tai yhteenveto IBO paisunta-astiat – mallien yleiskuva ja vertailu.
Löydät koko valikoiman kategoriasta Lämmitys – suodattamalla merkin, tehon ja hinnan mukaan.
Onko sinulla kysyttävää aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai kohtaatko erityistä tilannetta kodissasi? Kirjoita meille – me autamme mielellämme.
