Paisunta-astian yleiset viat – oireet, syyt ja ratkaisut
Laajennusastian yleiset viat – oireet, syyt ja ratkaisut
Laajennusastia on yksi niistä komponentista, jotka unohtuvat, kunnes jokin ei toimi oikein. Kun se kuitenkin epäonnistuu, seuraukset voivat olla nopeita ja kalliita – jatkuvasta paineen purkautumisesta turvaventtiilistä aina pumpun tai koko kattilan vaurioitumiseen asti. Käytännössä suurin osa laajennusastian vioista on joko havaittavissa ajoissa yksinkertaisilla toimenpiteillä tai syntyy pitkäaikaisesta perushuollon laiminlyönnistä. Tämä artikkeli käsittelee yksityiskohtaisesti, miltä tyypilliset viat näyttävät, mikä niitä aiheuttaa ja mitä tehdä – mukaan lukien tilanteet, joissa korjaus on realistinen ja milloin vaihto on yksinkertaisesti taloudellisempi vaihtoehto.
Miksi toimiva laajennusastia on avain koko järjestelmään
Lämmitysjärjestelmä on suljettu hydraulikakytkentä. Vesi lämmitetään, laajenee, sen täytyy mennä jonnekin – ja juuri siihen laajennusastia palvelee. Kalvotyyppinen laajennusastia sisältää sisäpuolella kumikalvon, joka erottaa ilmanpatjan vedestä. Kun vesi laajenee, se puristaa kalvoa, ilma puristuu, järjestelmän paine nousee hitaasti ja hallittavasti. Kun vesi jäähtyy, ilma työntää kalvon takaisin ja vesi palaa järjestelmään.
Jos tämä mekanismi ei toimi – joko siksi, että kalvo on puhjennut, ilman esipaine on kadonnut tai säiliön runko on vaurioitunut – järjestelmä menettää paineensäätökykynsä. Tuloksena on painevaihtelut, jotka kuormittavat pumppua, turvaventtiilejä, tiivisteitä ja äärimmäisissä tapauksissa jopa itse kattilaa.
Lisätietoja siitä, miten laajennusastia toimii fyysisestä näkökulmasta ja millaisia tyyppejä on olemassa, suosittelemme lukemaan artikkelin Kalvotyyppinen vs. perinteinen laajennusastia – erot ja milloin mitäkin käyttää tässä Tietokeskuksessa.
Yleisin oire nro 1 – turvaventtiili päästää vettä säännöllisesti
Tämä on ylivoimaisesti yleisin tapaus, johon törmäämme. Asiakas soittaa ja sanoo: "Tuosta venttiilistä kattilan vieressä tippuu tai joskus jopa suihkuaa vettä – onko se normaalia?" Ei, se ei ole normaalia.
Turvaventtiili on viimeinen turvaverkko – sen pitäisi avautua vain todellisen vaarallisen paineen kohdalla. Kun se avautuu säännöllisesti, se tarkoittaa lähes aina, että laajennusastia ei toimi tehtäväänsä. Tarkemmin sanottuna:
- Ilma paineosasta on päässyt karkuun Schraeder-venttiilin kautta (samanlainen venttiili kuin polkupyörän renkaassa), kalvo ei ole mihin tukeutua ja vesi ei löydä tilaa laajentua
- Kalvo on repeytynyt tai menettänyt kimmoisuutensa ja vesi on täyttänyt koko säiliön
- Laajennusastia on liian pieni järjestelmän tilavuuteen nähden – lämmityksen aikana yksinkertaisesti ei riitä kapasiteettia
- Ilman esipaine on asetettu väärin alusta alkaen (liian alhainen)
Käytännössä asentajat asettavat esipaineen 0,5 bariin myös järjestelmissä, joissa kattila seisoo pohjakerroksessa ja patterit ulottuvat 6–8 metrin korkeuteen. Tällainen esipaine on liian alhainen, kalvo ei palaudu oikein ja ongelma syntyy nopeasti.
Ensimmäisenä askeleena tarkista aina järjestelmän paine manometristä – ihanteellisesti aamulla ennen ensimmäistä lämmitystä, siis kylmänä. Jos paine manometrissä on OK (tyypillisesti 1,0–1,5 baaria), avaa venttiilin kansi laajennusastiassa ja mittaa ilmanpaine. Jos ilma on esipaineen alapuolella tai siinä ei ole lainkaan painetta, syy on selvä.
Yleisin oire nro 2 – järjestelmän paine vaihtelee tai laskee jatkuvasti
Seuraava tyypillinen tapaus: asiakas joutuu paineistamaan järjestelmän joka muutaman päivän tai viikon välein. Manometri vaihtelee – aamulla paine on 1,2 baaria, lämmityksen jälkeen se nousee 2,5–3 bariin, turvaventtiili avautuu, paine laskee 0,8 bariin. Sykli toistuu.
Tämä käyttäytyminen vastaa tarkalleen tilannetta, jossa kalvo ei toimi – säiliö on käytännössä "kova", vesi ei löydä tilaa laajentua ja jokainen lämmitys aiheuttaa nopean paineen nousun. Jos turvaventtiili toimii, järjestelmä "vapautuu" päästämällä pienen määrän vettä, paine laskee, jäähtymisen jälkeen järjestelmässä on vähemmän vettä kuin pitäisi.
Pitkän aikavälin seuraus: pumppu toimii väärässä painevyöhykkeessä, tiivisteet kärsivät, kattilan laajennin kuormittuu ääriarvoilla. Tämä ei ole tila, jossa järjestelmän pitäisi toimia edes yhtä viikkoa.
Kolmas yleisin oire – Schraeder-venttiilistä vuotaa vettä
Schraeder-venttiili paisuntasäiliön päällä on tarkoitettu ainoastaan ilman paineistamiseen ja tarkistamiseen – se ei ole tarkoitettu vedenkäsittelyyn eikä sen pitäisi joutua kosketuksiin järjestelmän veden kanssa. Jos siitä vuotaa vettä tai kosteaa ilmaa, kalvo on todennäköisesti vaurioitunut.
Mekanismi on yksinkertainen: kalvo on revennyt, ja järjestelmän vesi on päässyt vuotavan kohdan läpi ilmankammioon. Kun nyt painat venttiiliä, siitä ei tule kuivaa ilmaa vaan vettä tai kosteutta. Tällöin säiliön korjaaminen ei ole järkevää – kalvoja ei yleensä ole saatavilla varaosina tavallisille malleille, ja koko säiliön vaihto on taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Poikkeuksena ovat suuret teollisuuskäyttöön tarkoitetut säiliöt, joiden tilavuus on yli 100 litraa. Niiden kalvojen vaihto voi olla taloudellisesti kannattavaa, mutta tavallisille kotitalouskäyttöön tarkoitetuille 8–36 litran säiliöille se ei yleensä ole kannattavaa.
Neljäs yleisin oire – säiliö on kylmä kauttaaltaan, vaikka lämmitys on päällä
Tämä on yksi kentällä käyttämistämme diagnostiikkavinkeistä: kun lämmitys on päällä ja järjestelmä on lämmin, kosketa paisuntasäiliötä. Alin osa (missä vesi tulee sisään) pitäisi olla lämmin tai ainakin haalea. Yläosa (ilmakammio) pitäisi pysyä kylmänä tai haaleana – kalvo erottaa ne toisistaan, ja lämpö siirtyy vain osittain.
Jos säiliö on kylmä kauttaaltaan toimivan järjestelmän kanssa, se voi tarkoittaa, että säiliö on irrotettu järjestelmästä (venttiili säiliön edessä on suljettu) tai että vettä ei tule sisään – mikä viittaa ongelmaan liittämisessä. Jos säiliö on sen sijaan tasaisesti lämmin, kalvo on saattanut pudota kokonaan ja vesi on täyttänyt koko tilavuuden.
Ilman esipaineen menetys – syyt ja diagnostiikka
Tämä on yleisin "korjattavissa" oleva vika. Paisuntasäiliön ilmankammion ilma vuotaa hitaasti Schraeder-venttiilin kautta – ei dramaattisesti, mutta kuukausien tai vuosien aikana esipaine voi pudota alkuperäisestä 0,8–1,0 baarista nollaan.
Ilman esipaineen menetyksen syyt:
- Schraeder-venttiilin tiiviste on vaurioitunut – venttiili on täsmälleen sama kuin autossa, tiiviste kuluu ja alkaa vuotaa
- Venttiili on löysällä – joskus riittää, että se on kerran asennettu väärin tai tarkistuksen yhteydessä
- Pieni halkeama säiliön rungossa tai hitsausliitoksessa – harvinaista, mutta mahdollista
- Kalvo on vaurioitunut – kun vesi pääsee ilmankammioon, ilma ei voi säilyttää painetta pitkään
Diagnostiikka: irrota järjestelmä paineesta (tai sulje sulkuventtiili säiliön edessä), liitä painemittari Schraeder-venttiiliin (sama kuin autossa tai polkupyörässä). Mitattu arvo on nykyinen esipaine. Jos se on nolla tai hyvin matala, yritä pumpata ilmaa (polkupyörän pumppu, kompressori) – jos paine säilyy, riitti vain täyttää. Jos paine vuotaa heti, ongelma on syvemmällä.
Vaurioitunut kalvo – milloin se tapahtuu ja miten sen tunnistat
Kumikalvo kestää tyypillisesti 8–15 vuotta, riippuen kumilaadusta, järjestelmän veden lämpötilasta ja kemiallisesta koostumuksesta. Kalvo heikkenee nopeammin, jos:
- järjestelmään on täytetty raakavesi, jossa on paljon happea ja ilman korroosionestoaineita
- veden lämpötila ylittää pitkäaikaisesti 70–80 °C
- säiliö on asennettu ilman suljettavaa venttiiliä, ja se on altistunut lämpöiskulle jokaisen järjestelmän tyhjennyksen yhteydessä
- on käytetty juomaveteen tarkoitettua säiliötä (esim. vesilaitokselle) lämpimässä järjestelmässä – kalvo ei välttämättä ole sertifioitu korkeille lämpötiloille
Olemme jo käsitelleet kalvon vaurioitumisen oireita osittain, mutta tiivistetään ne: vesi Schraeder-venttiilistä, säiliö on tasaisesti lämmin, paineen vaihtelu, jatkuvasti avautuva varoventtiili. Yksinkertainen testi ilman ammattimittauksia: irrota säiliö järjestelmästä, yritä pumpata ilmaa – jos ilma vuotaa heti takaisin veden läpi (kuulet kuplimista), kalvo on puhjennut.
Ratkaisu on aina säiliön vaihto. Tavallisille kotitalouksille, joissa on alun perin asennettu 8 litran paisuntasäiliö tai 12 litran kalvopohjainen säiliö, uuden säiliön vaihto kestää kokeneelta asentajalta 30–60 minuuttia ja on taloudellisesti edullisin ratkaisu.
Runkojen korroosio ja mekaaniset vauriot
Paisuntasäiliön runko on terästä, jossa on suojaava pinnoite tai sinkitys. Ulkoinen korroosio voi ilmetä, jos säiliö on jatkuvasti kosketuksissa kosteuteen – esimerkiksi jos säiliö sijaitsee kosteassa kattilahuoneessa, kondensaatio kylmällä pinnalla tai jos pinta on vaurioitunut asennuksen yhteydessä. Sisäinen korroosio on yleensä vähäistä, jos säiliö on oikein membraanisäiliö, koska vesi koskettaa vain liittimiä ja kalvon vesipuolta.
Mekaaniset vauriot syntyvät yleensä asennuksen yhteydessä – säiliö on kiinnitetty liian tiukasti tai siihen on törmätty. Runkoon voi syntyä murtuma, joka näkyy yleensä kosteana paikkana tai vuotavana vetenä. Tämä on selvä tilanne, jossa säiliö on vaihdettava.
Käytännössä rungon ulkoinen korroosio on lähinnä esteettinen ongelma – jos ruoste on vain pinnallinen ja runko on muuten tiivis, säiliö voi toimia vuosia. Mutta jos korroosio on syvä ja runko alkaa olla huokoinen, vuodon riski kasvaa.
Väärä mitoitus – vika "by design"
Tämä on ongelmaluokka, jota asiakkaat eivät mielellään kuule, koska se tarkoittaa, että säiliö ei ole koskaan ollut oikein suunniteltu. Oikea paisuntasäiliön koko riippuu järjestelmän vesimäärästä (kattila, putket, patterit/lattialämmitys), maksimi lämpötilasta ja järjestelmän korkeudesta.
Käytännön esimerkki: vanhempi omakotitalo, 12 patteria, 24 kW kattila, lattialämmitys pohjakerroksessa. Järjestelmän kokonaismäärä arvioiden 120–140 litraa. Edellinen asentaja asensi 8 litran säiliön. Tulos: varoventtiili päästää joka täyden lämmityksen yhteydessä, asiakas täydentää vettä joka 2–3 viikkoa, luulee, että jokin vuotaa.
Tällaiseen järjestelmään sopisi oikein 24 litran paisuntasäiliö tai jopa 36 litran säiliö. Yksityiskohtainen laskelma tarvittavan tilavuuden löytämiseksi on artikkelissa Minkä kokoinen paisuntasäiliö tarvitsen lämmitysjärjestelmääni.
Tätä "väärää mitoitusta" ei voida korjata esipaineen säätimellä tai muulla asetuksella – auttaa vain suuremman säiliön vaihto tai toisen lisääminen rinnakkain (mikä on teknisesti mahdollista, mutta harvinaista).
Väärä esipaine – aliarvioitu ja yliarvioitu
Paisuntasäiliön ilman esipaine on säädettävä järjestelmän korkeuden huomioon ottaen. Perussääntö: esipaine (bar) = järjestelmän korkeus (m) × 0,1 + turvaraja 0,1–0,2 bar. Tavalliselle omakotitalolle 5–6 metrin korkeudella järjestelmän korkeudella on siis oikea esipaine noin 0,6–0,8 bar.
Aliarvioitu esipaine (liian matala): kalvo on kylmässä järjestelmässä puristettu sisäänpäin, ilmalla ei ole riittävää vastapainetta. Lämmityksen yhteydessä vesi käyttää nopeasti koko paisuntasäiliön tilavuuden, paine nousee äkillisesti. Tulos on identtinen kalvon viallisen kanssa – varoventtiili avautuu aikaisemmin kuin pitäisi.
Yliarvioitu esipaine (liian korkea): kalvo kylmässä järjestelmässä työntää ulospäin ja estää veden pääsyn säiliöön. Järjestelmä on kylmässä tilassa korkeampi paine, lämmityksen yhteydessä nousee vielä enemmän, mutta kalvo ei oikeastaan toimi vaimennuksena – ei anna veden päästä sisään. Tämä on harvinaisempaa, mutta myös ongelmallista.
Oikea esipaineen säätö on käsitelty yksityiskohtaisesti artikkelissa Oikea esipaine paisuntasäiliölle – miten säätää ja tarkistaa. Säätö on yksinkertainen – tarvitset vain manometrin Schraeder-venttiilin sovittimella (tai painemittarin pumppu) ja mahdollisesti kompressorin tai polkupyörän pumpun täyttöä varten. Koko toimenpide onnistuu taitava kotimestari 15 minuutissa.
Paisuntasäiliöiden viat TUV-järjestelmissä
TUV-järjestelmien paisuntasäiliöt ovat erityinen kategoria. Niiden on oltava sertifioituja juomaveden kanssa kosketukseen (kalvo elintarvikekäyttöisestä EPDM- tai SBR-kumista) ja mitoitettu eri käyttöpaineelle kuin lämmitys. Monissa tapauksissa näemme tilanteen, jossa asentaja on asentanut tavallisen lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliön TUV-järjestelmään – se on virhe paitsi lainsäädännöllisesti (hygieeninen vaatimus), myös toiminnallisesti, koska kalvo voi heikentyä nopeammin kosketuksessa juomaveteen.
TUV-järjestelmän paisuntasäiliön ongelmien oireet ovat samankaltaisia kuin lämmityksessä: paineen vaihtelu varastosäiliössä, usein avautuva varoventtiili TUV-varastosäiliössä, mahdolliset iskut putkistossa kuuman veden käytön yhteydessä. Lisätietoja tästä aiheesta löytyy artikkelista Paisuntasäiliö TUV-järjestelmille – mitä sen on täytettävä ja miten valita.
Kestoikä ja päätösvaihto
Kalvopaisuntasäiliöiden suositeltu käyttöikä on 8–12 vuotta oikean käytön ja säännöllisen esipaineen tarkistuksen (parhaiten kerran vuodessa ennen lämmityskautta) kanssa. Käytännössä tapaamme kuitenkin säiliöitä, jotka toimivat 15–18 vuotta ilman ongelmia – ja toisia, jotka hajoavat 4–5 vuoden kuluttua aggressiivisen veden tai korkean lämpötilan vuoksi.
Päätös korjauksesta vs. vaihdosta on yleensä yksinkertainen:
- Esipaineen menetys + ilma ei pidä, kun se on lisätty → korjaus (ilman täyttö)
- Esipaineen menetys + ilma ei pidä, mutta vettä ei tule venttiilistä → tarkista venttiilin tiiviste, vaihda mahdollisesti venttiili (halpa korjaus)
- Vettä tulee venttiilistä → säiliön vaihto
- Korroosio rungossa → säiliön vaihto
- Säiliö oikea, mutta järjestelmä oli mitoitettu väärin → suurempi säiliö
Järjestelmille, joiden vesimäärä on enintään 150 litraa, on useimmiten ratkaisu jokin saatavilla olevista IBO-säiliöistä – joko 19 litran paisuntasäiliö IBO keskikokoisille järjestelmille tai suuremmat kapasiteetit. Yksityiskohtainen mallien vertailu löytyy artikkelista IBO paisuntasäiliöt – mallien katsaus ja parametrien vertailu.
Ennaltaehkäisevä huolto – mitä tehdä joka vuosi
Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin korjaus tai pitkäaikaisen vian aiheuttamat katastrofit. Suositeltu vuosittainen tarkistuslista paisuntasäiliölle:
- Esipaineen tarkistus – ihanteellisesti ennen lämmityskautta, järjestelmä sammutettuna ja kylmänä. Jos esipaine on alle 0,2 baria asetettua, lisää ilmaa.
- Visuaalinen tarkastus – ruoste, kosteus liitoksen ympärillä, mahdolliset muodonmuutokset
- Pinnan lämpötilan tarkistus – alaosa lämmin, yläosa kylmä toimivassa järjestelmässä
- Varoventtiilin tarkistus – tarkista, onko siinä jälkiä äskettäisestä päästöstä (kuten kostea pinta venttiilin alla, valkoinen kalkkikivi)
- Järjestelmän paineen tarkistus kylmänä – manometri näyttää arvon lähellä esipainetta + 0,2–0,3 baria
Koko asennus- ja tarkastusprosessi on yksityiskohtaisesti kuvattu artikkelissa Lämpölaajenemisastian asennus lämmitysjärjestelmään – asennus, sijainti ja liittäminen.
Käytännön skenaariot – mitä olemme todella ratkaisseet
Skenaario 1 – Asuinkerrostalo, 6 asuntoa, kattila 48 kW: Isännöitsijä ilmoitti, että varoventtiili vuotaa säännöllisesti ja lämmityskoneenkäyttäjä joutuu paineistamaan järjestelmän kerran kuukaudessa. Diagnostiikka paljasti 18 litran laajennusastian järjestelmälle, jonka arvioitu tilavuus oli 400+ litraa. Lisäksi säiliö oli 14 vuotta vanha ja kalvo ei toiminut. Ratkaisu: kaksi rinnakkaista 36 litran säiliötä, mikä lisää kokonaiskapasiteetin 72 litraan ja poistaa lämpölaajenemisen ongelman. Ongelmaa ei ole kirjattu sen jälkeen.
Skenaario 2 – Uusi omakotitalo, lattialämmitys + lämpöpatterit: Asiakas valitti, että uusi kattila "meluaa" ja painemittari heilahtelee. Asennusinsinööri asensi säiliön esipaineen 0,5 baariin, vaikka talossa on kaksi kerrosta ja järjestelmän korkeus on 7,5 m. Oikea esipaine oli 0,85–0,9 baaria. Kun ilma päästettiin oikeaan arvoon, ongelma katosi heti.
Skenaario 3 – Kesämökki, kausikäyttö: Asiakas tyhjentää järjestelmän joka kevät ja täyttää syksyllä. Viiden vuoden käytön jälkeen säiliö alkoi "menettää" ilmaa joka kausi. Syynä oli toistuva lämpöšokki tyhjentämisen ja täyttämisen yhteydessä, joka nopeutti kumirenkaan heikkenemistä. Korjaus: venttiilin vaihto alle 2 euron hinnalla. Ongelma ratkaistu.
Skenaario 4 – Lämpöpumppu, matalalämpöjärjestelmä: Asiakas ilmoitti, että painemittari näytti 2,8 baaria, vaikka järjestelmä ei ollut vielä alkanut lämmittää. Kävi ilmi, että esipaine oli asetettu 1,5 baariin järjestelmälle, jonka korkeus on 3 m (oikea esipaine oli 0,4 baaria). Kalvo ei voinut toimia oikein, järjestelmä oli ylipainettu alusta alkaen. Ratkaisu: ilman päästöt oikeaan arvoon, toiminnan tarkistus.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Voiko laajennusastian korjata itse, vai pitääkö se tehdä ammattilaisen toimesta?
Esipaineen tarkistus ja ilman päästöt onnistuu jokaiselta taitavalta kotityöläiseltä – tarvitset vain painemittaripumpun (polkupyörän pumppu riittää) ja tiedon, missä venttiili on. Säiliön vaihto onnistuu myös itse, jos olet teknisesti taitava, sinulla on sulkulaite säiliön edessä ja tiedät, miten järjestelmä tyhjennetään. Kattilan asennus tai kaasukattilan huolto vaatii ammattilaisen, mutta laajennusastia ei ole laillinen tekninen laite lämmitysjärjestelmässä.
Miten löydän oikean esipaineen järjestelmälleni?
Yksinkertaistettu sääntö: esipaine (baarit) = järjestelmän korkeus metreissä × 0,1 + 0,2. Eli jos järjestelmän korkein kohta (esim. korkein lämpöpatteri) on 5 metriä säiliön yläpuolella, esipaine = 5 × 0,1 + 0,2 = 0,7 baaria. Tarkempi laskelma ottaa huomioon myös veden staattisen paineen, järjestelmän tyypin ja maksimaalisen työpaineen. Lisätietoja artikkelissa Oikea laajennusastian esipaine – miten asettaa ja tarkistaa.
Onko normaalia, että varoventtiili tiputtaa joskus?
Ei ole. Varoventtiili ei saisi päästää vettä normaalissa käytössä. Harvinainen tiputus järjestelmän ensimmäisessä käynnistyksessä tai suuren täyttämisen jälkeen voi olla hyväksyttävää, mutta säännöllinen tiputtaminen on aina ongelman merkki – useimmiten juuri laajennusastian kanssa. Tämän tilanteen huomiotta jättäminen johtaa varoventtiilin vaurioitumiseen (alkaa vuotaa jatkuvasti) ja järjestelmän epävakauteen.
Voiko lisätä toisen laajennusastian rinnakkain olemassa olevaan?
Kyllä, se on teknisesti mahdollista ja joskus tehdään, kun järjestelmä on laajennettu ja alkuperäinen säiliö on toimiva, mutta liian pieni. Molempien säiliöiden on oltava samassa esipaineessa ja kytketty samaan paikkaan (tai lähellä) sulkulaitteilla. Käytännössä säiliön vaihto suurempaan on helpompaa, mutta jos tilaa ei ole tai halutaan säilyttää olemassa oleva asennus, toisen säiliön lisääminen on oikeutettu ratkaisu.
Kuinka kauan kumikalvopohjainen laajennusastia kestää?
Oikean käytön, oikein asetetun esipaineen ja vuosittaisen tarkastuksen kanssa tavallinen käyttöikä on 10–15 vuotta. Tekijät, jotka lyhentävät käyttöikää, ovat korkea järjestelmän lämpötila (yli 70 °C jatkuvasti), aggressiivinen vesi inhibiittoreiden puuttuessa, järjestelmän toistuva tyhjentäminen ja täyttäminen, liian matala tai korkea esipaine ja pitkäaikainen käyttö ilman tarkastusta. Lisätietoja artikkelissa Kuinka kauan laajennusastia kestää ja milloin vaihtaa.
Mitä tapahtuu, jos laajennusastia epäonnistuu täysin ja en tiedä sitä?
Lyhyellä aikavälillä järjestelmä toimii, mutta varoventtiili avautuu jokaisessa lämmityksessä – päästää vettä, paine laskee, sinun täytyy paineistaa. Pitkällä aikavälillä: varoventtiili kuluu ja alkaa vuotaa jatkuvasti, paineen vaihtelut rasittavat kierrätyspumppua ja sen tiivisteitä, kattila voi saada virheilmoituksia paineesta. Äärimmäisissä tapauksissa – jos varoventtiili ei toimi oikein – järjestelmän heikoin kohta voi rikkoutua. Siksi on tärkeää tarkistaa järjestelmä vuosittain ja olla huomiotta merkkejä, kuten tippuva varoventtiili.
Lopuksi – älä jätä laajennusastian vikaa myöhemmäksi
Laajennusastia on pieni komponentti, mutta sen oikea toiminta vaikuttaa koko lämmitysjärjestelmään. Useimmat viat ovat hyvin diagnosoitavissa ilman ammattimittauksia – riittää tietää, mitä etsit. Järjestelmän esipaineen vuosittainen tarkistus maksaa 15 minuuttia ja polkupyörän pumppu riittää. Viallisen säiliön vaihto uuteen on muutaman tunnin työ ja useimmissa kodeissa se ei ylitä tavallisen huoltovierailun kustannuksia.
Paljon kalliimpaa on laiminlyönti – kulunut varoventtiili, vaurioitunut pumppu, veden kivi jatkuvasta uuden veden lisäämisestä järjestelmään tai pahemmassa tapauksessa järjestelmän ylipainon aiheuttamat vauriot. Jos et ole varma, mitä laajennusastiallesi tarvitaan, lue myös muut artikkelit tässä Tietokeskuksessa – Kuinka valita laajennusastia lämmitykseen tai Usein kysytyt kysymykset lämmitysjärjestelmän laajennusastioista – joissa löydät lisää käytännön tietoa valinnasta ja käytöstä.
Onko sinulla kysymys tästä aiheesta?
Etkö ole varma, mitä valita tai käsittelet erityistilannetta kotonasi? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
