Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Miten valita oikea järjestelmäeristyslevy lattialämmitykseen

Miten valita oikea järjestelmälevy lattialämmitykselle

Järjestelmälevyn valinta on päätös, jonka useimmat rakennuttajat aliarvioivat – ja sitten ihmetellään, miksi lattia reagoi hitaasti lämpötilan muutoksiin, miksi sähkölaskut ovat odotettua suuremmat, tai miksi anhydriittilattia alkaa halkeilla kahden vuoden jälkeen asennuksesta. Oikea levy ei ole vain ”jokin polystyreeni putkien alla”. Se on koko lattialämmitysjärjestelmän lämpö-, ääni- ja mekaaninen perusta, ja se päättää pitkälti, kuinka tehokkaasti, nopeasti ja pitkään järjestelmäsi toimii.

Tässä artikkelissa selitämme yksityiskohtaisesti, mihin kriteereihin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota, mitä eroja eri tyypeillä on, mitä standardit sanovat, mitä fysiikka sanoo ja mitä kokemukset todellisista kohteista ovat osoittaneet. Jos haluat vertailua tietyistä tuotteista valikoimastamme, tutustu myös artikkeliimme Järjestelmälevyjen vertailu: STIROTERMAL BASIC vs DUO vs DRY vs SOLO, jossa eri tyyppejä käydään läpi rinnakkain konkreettisten arvojen kanssa.

Mitä järjestelmälevy oikeastaan tekee – ja mitä ihmiset eivät ymmärrä

Järjestelmälevyllä on useita tehtäviä samanaikaisesti, ja tässä kohtaa syntyy ensimmäinen virhe: ihmiset luulevat sen päätehtävän olevan lämmöneristys alaspäin. Se on toki tärkeää, mutta ei ainoa. Levy myös:

  • Pitää putket mekaanisesti paikoillaan – nypyt tai urat kiinnittävät putken tarkkaan väliin ilman lisäkiinnitystä, mikä säästää valtavasti työtä asennuksessa.
  • Suuntaa lämmön ylöspäin – alaspäin oleva lämmönvastus estää tarpeettoman lämmön karkaamisen betonilaattaan tai kellarin pohjaan.
  • Vaimenntaa askelääntä – riippuu tuotteesta ja sen joustavuudesta, mutta oikea levy voi vähentää askelääntä 10–25 dB riippuen rakenteesta.
  • Toimii eristekerroksena – erottaa anhydriitti- tai sementtipohjan kantavasta rakenteesta ja mahdollistaa sen laajenemisen.
  • Kestää lattian ja pintamateriaalien mekaanista rasitusta – sen on kestettävä märän pohjan painetta (jopa 2 000 kg/m³) ja pitkäaikainen huonekalujen paino.

Kun ymmärrät tämän, on heti selvää, miksi ”ihan mitä tahansa EPS:ää” tai julkisivupolystyreeniä ei voi käyttää. Niitä ei ole suunniteltu näihin monimutkaisiin vaatimuksiin.

Kantava betonilaatta / katto Järjestelmälevy (EPS nypyillä) Putki Ø16/20 mm Anhydriittipohja / sementtipohja (45–70 mm) Pintamateriaali (laatta, vinyyli, puu…) ↓ Kantava rakenne ↓ Eristys+putket ↓ Pohja ↓ Pintamateriaali Lattialämmityksen rakenne – leikkaus

Tärkeimmät parametrit, joiden perusteella levy valitaan

1. Lämmönvastus ja eristyksen paksuus (R-arvo)

Levyn lämmönvastus ilmoitetaan m²K/W. Lattialämmitykselle pätee Suomen standardi SFS-EN 1264, joka määrittää eristyksen vähimmäislämmönvastuksen järjestelmän alla riippuen siitä, mitä lattian alla on. Yksinkertaistaen:

  • Lämmitettävän tilan yläpuolella (esim. lattia kerrostaloissa) – vähintään R = 0,75 m²K/W, käytännössä yleensä 30–40 mm EPS 200.
  • Lämmittämättömän tilan yläpuolella (kellari, autotalli, sokkeli) – vähintään R = 1,25 m²K/W, käytännössä 60–100 mm EPS tai yhdistelmärakenne.
  • Maan päällä tai ulkoilmassa – vähintään R = 2,0 m²K/W, mikä käytännössä tarkoittaa 100–150 mm eristystä, ja järjestelmälevy on vain päällimmäinen kerros muun eristyksen päällä.

Tästä seuraa olennainen asia: itse järjestelmälevy 55 mm:n paksuus harvoin riittää ainoana eristeenä maan päällä. Se on yleinen virhe, jonka näen kohteissa toistuvasti – asiakas ostaa 5 cm levyn, laittaa sen suoraan maaperälle ja sitten ihmettelee, miksi lämpöhäviöt ovat valtavat. Järjestelmälevy on eristyskerroksen päällimmäinen osa, ei koko kerros. Lisätietoja oikeista paksuuksista löydät artikkelistamme Kuinka paksua polystyreeniä tarvitaan lattialämmityksen alle.

2. Painelujuus (CS-arvo)

Tämä parametri jätetään valinnassa usein huomiotta ja sitten ihmetellään, miksi nypyt murtuvat tai miksi levy ”paisuu” raskaan huonekalun alla. Lattialämmitykselle pätevät seuraavat suuntaa antavat arvot:

  • CS(10) 100 kPa – minimi asuintiloille ilman erityistä rasitusta (omakotitalo, kerrostalo).
  • CS(10) 150–200 kPa – suositeltava kaupallisiin tiloihin, autotalleihin, tiloihin, joissa on paljon ihmisiä.
  • CS(10) 200+ kPa – teollisuussovellukset, varastot, liikkeet.

Järjestelmälevyjen on kestettävä tuoreen pohjan paine (anhydriitin tiheys ~2 000 kg/m³) ja pintamateriaalien paine. Kun asennat 65 mm anhydriittia, se on noin 130 kg/m² paino, johon on lisättävä huonekalut, ihmiset ja dynaamiset iskut.

3. Nypyjen väli ja halkaisija (putken kiinnitys)

Nypysysteemillä on suora vaikutus siihen, minkä putkivälin voit saavuttaa ja minkä putken halkaisijan järjestelmä tukee. Standardijärjestelmälevyt on suunniteltu putkille, joiden halkaisija on Ø16, Ø17 tai Ø20 mm. Nypyt on järjestetty siten, että putki asennetaan 50 mm, 75 mm tai 100 mm (tai niiden monikertoja) välein. Jos suunnittelet 150 mm tai 200 mm väliä (esimerkiksi tiloissa, joissa on pienempiä lämpöhäviöitä), sinun on tarkistettava, että levy tukee tätä väliä.

4. Järjestelmän tyyppi: märkä- ja kuivalattialämmitys

Tämä on tärkeä valinta järjestelmälevyn valinnassa. Jos asennat perinteisen märkä lattialämmityksen (putket valetaan anhydriittilaestin tai sementtipohjan sisään), tarvitset järjestelmälevyn, joka on suunniteltu märkäjärjestelmille. Jos taas asennat kuivalattialämmityksen (ei laestia, alumiinilevyillä ja kuivilla materiaaleilla), tarvitset täysin erilaisen levyn, jossa on uria tai jyrsitty rakenne.

Ero ei ole pelkästään geometriassa – kyseessä ovat järjestelmällisesti erilaiset lähestymistavat, joilla on erilaiset fysikaaliset ominaisuudet. Kuivassa järjestelmässä puuttuu laestin lämmönvaraus, mikä tarkoittaa nopeampaa reagointia, mutta myös suurempaa vaikutusta lämmityksen katkaisemiseen. Lisätietoja näistä eroista löydät artikkelista Kuiva vs. märkä lattialämmitys: mikä polystyreeni ja kalvo sopivat.

Yleiskatsaus järjestelmälevyistä käytännössä

Nopkalevyjä märkäjärjestelmiin (STIROTERMAL BASIC ja DUO)

Perinteiset nopkalevy ovat ehdottomasti yleisin tyyppi. Eristyslevy UHP55 (STIROTERMAL BASIC) on tyypillinen edustaja tässä kategoriassa – EPS, jonka puristuslujuus on CS(10)100 kPa, paksuus 55 mm ja nopkapinta putkelle Ø16–20 mm 50 mm jaolla. Tämä on luotettava valinta tavallisiin asuinsovelluksiin: omakotitalo, asunto, mökki.

Jos tarvitset enemmän yhdellä pakkauksella – esimerkiksi jos haluat levyn, jossa on yläpinnalla laminoitu kalvo (joka toimii samanaikaisesti eristeenä ja estää sementtiliiman tunkeutumisen levyyn), valitse Eristyslevy UHP51 (STIROTERMAL DUO 11). DUO 11:n paksuus on 55 mm, mutta perus-EPS:n ja sileän pintakerroksen sekä laminoidun kalvon yhdistelmä yksinkertaistaa asennusta – erillisen eristyskalvon asentaminen ei ole tarpeen.

Käytännössä törmään useimmiten BASIC-levyihin silloin, kun asennusryhmällä on kokemusta eristyskalvon nopeasta ja oikeasta asennuksesta. DUO-versio on hieman kalliimpi, mutta nopeuttaa työtä ja vähentää virheiden riskiä – pienemmät yritykset, joilla on vähemmän kokemusta, tai ahtaissa tiloissa työskennellessä arvostavat sitä.

Levyt kuivajärjestelmiin (STIROTERMAL DRY)

Kuivalattialämmitykseen on tarkoitettu Polystyreenilevy kuivalattialämmitykseen UHPD (STIROTERMAL DRY). Tässä tyypissä on jyrsittyjä uria alumiinilevyjen ja putkien sijoittamista varten. Sitä käytetään yhdessä alumiinifolion kanssa kuivalattialämmitykseen, joka varmistaa lämmön tasaisen jakautumisen pintaan.

Kuivat järjestelmät STIROTERMAL DRY:n kanssa sopivat hyvin:

  • Remontteihin vanhoissa asunnoissa, joissa lattian korkeutta ei voida nostaa 70–80 mm (märkäjärjestelmä), vaan vain 30–40 mm
  • Puukattoihin (palkkirakenteisiin), joissa märkäjärjestelmä ei tule kysymykseen painon vuoksi
  • Tiloihin, joissa halutaan välitön reaktio lämpötilan muutokseen
  • Kesämökeihin ja loma-asuntoihin, joissa lämmitystä ei käytetä jatkuvasti

Eristyskalvo: milloin se on pakollinen ja milloin valinnainen

Kysymys eristyskalvosta on yleinen. Lyhyt vastaus: sementtipohjan kanssa sitä tarvitset aina. Anhydriitin kanssa riippuu siitä, onko levyllä laminoitu kerros vai ei.

Syy on yksinkertainen: sementtipohjan pH on noin 12–13 (voimakkaasti emäksinen ympäristö) ja se kemiallisesti vahingoittaa EPS:n pintaa, ellei sitä suojata. Anhydriitti on neutraalimpi, mutta se tunkeutuu silti EPS:n huokosiin ja heikentää sen eristysominaisuuksia. Eristyskalvo 601001H levitetään levylle ennen pohjan valua ja toimii samanaikaisesti kemiallisena esteenä ja höyrynsulkuna – se estää kosteuden tunkeutumisen pohjasta alaspäin, mikä on tärkeää sementtipohjien kanssa.

STIROTERMAL DUO 11:ssä kalvo on integroitu suoraan tuotteeseen – liitokset riittää teipata liimalla. STIROTERMAL BASIC:n ja muiden levyjen kanssa, joissa ei ole laminoinnia, eristyskalvo on asetettava erikseen, päällekkäin vähintään 10 cm ja vedettävä seinille liikuntasauman taakse. Aiheesta on tarkempaa tietoa artikkelissa Eristys- ja alumiinifolio lattialämmityksessä: milloin ja miten niitä käytetään.

EPS:n lämmöneristyskyky (λ=0,036 W/mK) paksuuden mukaan 0 0,5 1,0 1,5 R (m²K/W) 0,83 30 mm 1,39 50 mm 2,22 80 mm 2,78 100 mm 3,33 120 mm vähintään 0,75

Konkreettisia toteutuksia – mitä olen käytännössä nähnyt

Skenaario 1: Uudisrakennus omakotitaloon perustuslaatalle

Tämä on varmaan yleisin tilanne. Betoninen perustuslaatta on valmis, sähkö- ja viemäröintityöt on tehty, ja nyt on aika asentaa lattialämmitys. Olohuoneen tyypilliset lämmöntarpeet ovat 30–50 W/m². Mitä tässä tehdään:

Lattian alle asennetaan 80–100 mm XPS- tai EPS-levyjä (riippuen korkeustasosta) pääeristeenä. Sen päälle tulee sitten 30–55 mm paksuinen nystylevy. Kokonaispaksuus on siis 110–155 mm, mikä antaa R-arvon 2,8–4,0 m²K/W – täysin normien mukainen ja saavutettavissa oleva lämmöntarve. Ilman alaeristystä menettäisit kymmeniä prosentteja lämmöstä maan alle, ja järjestelmän pitäisi toimia korkeammalla veden lämpötilalla, mikä heikentää lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Skenaario 2: Kerrostaloasunnon remontti – katto kellarin päällä

Tässä tilanne on erilainen: maksimi sallittu lattian korotus on 60–70 mm (ovien, kynnysten ja käytävään liittymisen rajoitukset). Järjestelmälevyn täytyy olla mahdollisimman ohut, mutta silti riittävän eristävä. Tyypillinen ratkaisu: nystylevy, jonka nystyjen korkeus on noin 11 mm + 30 mm EPS-pohja (yhteensä 41 mm) tai 30 mm levy ilman nystyjä ja 20–30 mm alaeristys. Katon alla (lämmittämätön tila) lämmöneristys on yleensä rajallinen, joten se täytyy laskea huolellisesti.

Skenaario 3: Puurakenteinen kattorakenne

Tässä märkäjärjestelmä anhydriitillä ei ole mahdollinen – paino on liian suuri (65 mm anhydriittiä = 130 kg/m², mikä on paljon enemmän kuin vanhojen puukattojen kestävyys). Ratkaisu on kuivalattialämmitys STIROTERMAL DRY -järjestelmällä, joka on huomattavasti kevyempi. Kuivan järjestelmän kokonaispaino (levy + alumiinilevy + OSB/kipsilevy) on tyypillisesti 25–40 kg/m², mikä on puukannelle hyväksyttävä.

Skenaario 4: Kylpyhuone laatoilla ja kaakeloilla

Kylpyhuone on erityinen korkean kosteuden vuoksi. Tässä on erittäin tärkeää eristyskalvon laatu ja sen oikea liittäminen vesieristyspinnoitteeseen. EPS:n täytyy olla sulkesolurakenteinen tai sen pinta suojattu, jotta se ei absorboi kosteutta. Kylpyhuoneessa pätee myös se, että putkien tiheys tulisi olla suurempi (väli 100–150 mm), koska lämmöntarve on korkeampi pakotetun ilmanvaihdon ja laattojen korkeamman lämmönjohtavuuden vuoksi.

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tilatessa ja asentaessa

Olen nähnyt turhia virheitä, jotka johtuvat huolimattomuudesta tilauksessa tai yksityiskohtien aliarvioinnista. Tässä yleisimmät:

  • Eri valmistajien levyjen sekoittaminen – eri valmistajien nystyt voivat olla eri korkuisia, mikä aiheuttaa porrastusta levyjen välille ja hallitsemattomia lämpösiltoja levyjen välillä.
  • Levyjen virheellinen asennussuunta – jotkut levyt ovat epäsymmetrisiä ja ne täytyy asentaa tietyllä puolella ylöspäin. Jos ne käännetään, nystypinta ei ole oikea ja putkia ei voida asentaa oikein.
  • Laajenemisvaran puute – laajenemisvaran täytyy kulkea koko huoneen ympäri ja oviaukkojen läpi. Ilman sitä lattia halkeilee. Useimmissa järjestelmälevyissä se tulee pakkauksessa mukana, mutta joissain ei – tarkista se.
  • Saumojen riittämätön täyttö – sementtipohjaisessa tasoitteessa, jos levyjen välisiä saumoja ei teipata tai peitetä kalvolla, sementtimassa valuu rakoihin ja sitoo tasoitteen levyyn, mikä aiheuttaa paikallisia lämpösiltoja ja halkeamisen riskiä.
  • Putkien asennus ilman riittävää lämmöntarvelaskelmaa – putki samalla tiheydellä koko huoneen alueella on virhe. Reunavyöhykkeet (ikkunoiden, ulkoseinien kohdalla) tarvitsevat suuremman putkien tiheyden kuin huoneen keskiosa.

Lisätietoja näistä virheistä ja niiden ehkäisemisestä löydät artikkelista Yleiset virheet polystyreenin ja järjestelmälevyjen asennuksessa lattialämmityksen alla.

Laajenemisvarat ja reunakaista – pohjapiirros reunakaista (10 mm) laajenemisvara jos pinta-ala >40 m² putki laajenemisvara ikkuna → suurempi putkien tiheys

Järjestelmälevyjen keskeisten ominaisuuksien vertailu

Ominaisuus BASIC (UHP55) DUO 11 (UHP51) DRY (UHPD)
Levyn paksuus 55 mm 55 mm 30–50 mm (mallista riippuen)
Lämmitysjärjestelmä Märkäjärjestelmä Märkäjärjestelmä Kuivajärjestelmä
Puristuslujuus CS(10) 100 kPa CS(10) 100 kPa CS(10) 100 kPa
Integroitu kalvo Ei Kyllä (laminoitu) Erillinen alumiinikalvo
Putkien kiinnitys Nystyt Nystyt Urat / jyrsintä
Tarvitaanko eristyskalvo? Kyllä (erikseen) Ei (integroitu) Alumiinikalvo
Sopivuus: puurakenne Ei Ei Kyllä
Tyypillinen hinta (arvio) Edullisempi Keskitaso Keskitaso–korkeampi

Lämpösillat järjestelmälevyissä – missä ne syntyvät ja miten niitä voi välttää?

Järjestelmälevyn lämpösilta ei ole asia, jota näet paljaalla silmällä, mutta se vaikuttaa energiankulutukseen huomattavasti. Missä lämpösiltoja yleisimmin esiintyy?

Levyjen liitoskohdissa: Jos levyillä ei ole pontti- ja ura -liitosta (step edge) ja levyjen välisten saumojen teippaus laiminlyödään, lämpö pääsee kulkemaan suoraan sauman läpi. Ratkaisu: järjestelmälevyt pontti- ja uralla tai huolellinen saumojen teippaus alumiiniteipillä.

Nousuputkien ja levyjen läpivientien kohdalla: Jos putki (esim. nousuputki) kulkee levyn läpi ja sen ympärillä on ilmarako, lämpö karkaa. Ratkaisu: eristä nousuputki kokonaan (mineraalivilla tai putkieriste) ja tiivistä rako.

Siirryttäessä eri lämpötilojen tilojen välillä: Jos yhdessä huoneessa on lattialämmitys ja toisessa ei, tai lämpötilat ovat erilaiset, tarvitaan siirtymäkohtaan elämisvara ja eristys. Muuten syntyy suora lämpösilta.

Lisätietoa tästä aiheesta löydät artikkelista Miten putket asennetaan oikein järjestelmälevyyn ilman lämpösiltoja.

Taloudellinen näkökulma: kannattaako parempaan levyyn panostaa?

Tämä on kysymys, jonka saan jokaiselta toiselta asiakkaalta. Vastaus on monisyisempi kuin yksinkertainen kyllä tai ei.

BASIC- ja DUO 11 -levyjen hinnan ero on yleensä 15–25 % DUO 11:n eduksi, kun otetaan huomioon integroitu folio. Tavallisessa 80 m²:n asunnossa tämä tarkoittaa materiaalikustannusten eroa muutamia kymmeniä euroja. Työajan säästö (yksi asentaja säästää 2–4 tuntia, kun folio asennetaan erikseen) yleensä kompensoi tämän eron tai jopa ylittää sen. Tästä näkökulmasta DUO 11 on useimmissa tapauksissa taloudellisempi suuremmilla pinnoilla.

Missä paksumpaan levyyn tai parempaan EPS:ään kannattaa investoida? Juuri silloin, kun ollaan lähellä energiatodistuksen ylärajaa. Jos olet energiatehokkuusluokkien A0 ja A1 rajalla, parempi eristys lattialämmityksen alla voi ratkaista tilanteen – ja pitkällä aikavälillä jokainen 10 %:n lämmönsäästö näkyy vuosikymmenten käytössä.

Yleisimmät kysymykset (FAQ)

Voinko käyttää tavallista julkisivupolystyreeniä järjestelmälevyn sijaan?

Ei, ja siihen on useita syitä. Julkisivupolystyreenissä ei ole kiinnitysnappeja putkille – putket jouduttaisiin kiinnittämään niiteillä tai liimalla, mikä on työlästä ja epäluotettavaa. Julkisivupolystyreenillä on myös erilaiset mekaaniset ominaisuudet (yleensä alhaisempi puristuslujuus) eikä se ole hyväksytty käytettäväksi anhydriitin tai laatan kanssa. Säästät materiaalikustannuksissa, mutta menettät useinkertaisesti enemmän työmäärässä ja riskit lämmitysjärjestelmän toimivuudessa.

Mikä on ero EPS:n ja XPS:n välillä järjestelmälevyissä?

EPS:llä (paisutettu polystyreeni) on alhaisempi lämmönjohtavuus kuin XPS:llä (suulakepuristettu polystyreeni) samalla tiheydellä, mutta XPS kestää paremmin kosteutta ja sillä on korkeampi puristuslujuus. Käytännössä järjestelmälevyt valmistetaan lähes yksinomaan EPS:stä, koska kiinnitysnappien muotoilu on helpompaa. XPS:ää käytetään alusrakenteena järjestelmälevyn alla tai sovelluksissa, joissa kosteusriski on suurempi (esim. keraaminen laatta maan kanssa kosketuksissa). XPS-järjestelmälevyjä on olemassa, mutta ne ovat huomattavasti kalliimpia.

Tarvitsenko eristysfolion kuivajärjestelmässä (STIROTERMAL DRY)?

Kuivajärjestelmässä käytetään alumiinifoliota kuivalattialämmitykseen eristysfolion sijaan. Tällä on eri tehtävä kuin eristysfoliolla märkäjärjestelmässä: sen päätehtävä on jakaa lämpöä ja heijastaa sitä putkesta ylöspäin lattiapinnalle. Eristysfoliota 601001H ei tarvita kuivajärjestelmässä, koska anhydriitti- tai sementtipohjaa ei tarvitse erottaa EPS:stä.

Mikä on järjestelmälevyn vähimmäispaksuus tavallisessa asunnossa?

Asunnon välipohjassa (lämmitettävän tilan alla) vähimmäisvaatimus on STN EN 1264:n mukaan lämmönvastus R = 0,75 m²K/W. Tämä vastaa noin 28 mm:n paksuutta, kun λ = 0,036 W/mK, mikä käytännössä tarkoittaa 30–40 mm:n paksuista levyä. Pohjakerroksessa lämmittämättömän kellarin yläpuolella vähimmäisvaatimus on R = 1,25 m²K/W, eli vähintään 45 mm EPS:ää, ja käytännössä suositellaan 60–80 mm:n paksuutta. Jos lattian alla on ulkoilma (ajo- tai kulkuyhteys), standardi vaatii R = 2,0 m²K/W ja enemmän, mikä vaatii yhdistelmärakenteen. Tämän aiheesta löydät lisätietoa artikkelista Kuinka paksu polystyreeniä tarvitaan lattialämmityksen alle.

Miten tiedän, että järjestelmälevy on asennettu oikein ja voin valaa anhydriitin?

Ennen valua tarkista: (1) kaikki levyt ovat kiinnitetty tiukasti eivätkä kohoudu kävellessä, (2) saumat on teipattu tai levyillä on pontti- ja uraliitos, (3) eristysfolio on asennettu päällekkäin vähintään 10 cm ja vedetty seinille laattapohjan yläpuolelle, (4) elämisvara on asennettu jokaisen huoneen koko kehälle, (5) kaikki putket on painetestattu ja paineistettu (vähintään 6 bar), (6) painetesti on voimassa koko valun ajan ja vähintään 24 tuntia sen jälkeen.

Mitä tehdä, jos levyjen alle muodostuu ilmataskuja (levy liikkuu)?

Ilmataskut järjestelmälevyn alla johtuvat yleensä huonosta alustan valmistelusta – epätasainen, mureneva tai huonosti koossa oleva pintakerros. Levy tulisi asentaa tukevalle, tasaiselle ja kuivalle alustalle. Jos levy "joustoa", se on nostettava, syy poistettava (täytettävä, tasoitettava ohutkerroslaastilla tai tasoitteella) ja levy asennettava uudelleen. Anhydriitin alla levyn on oltava täydessä kontaktissa alustan kanssa – muuten anhydriitti voi kuivuessaan taipua ja halkeilla.

Yhteenveto: oikea levyvalinta kannattaa

Järjestelmäeristyslevy ei ole paikka, jossa kannattaa säästää. Se on koko järjestelmän perusta, jota käytät 20–30 vuotta. Oikein valittu levy – riittävällä eristyspaksuudella, sopivalla puristuslujuudella, yhteensopivalla geometrialla putken halkaisijalle ja integroidulla tai erillisellä foliolla – on ero järjestelmän ja sen välillä, joka toimii tehokkaasti vuosikymmeniä ja järjestelmän, joka alkaa aiheuttaa ongelmia muutaman vuoden asennuksen jälkeen.

Jos et ole varma, mikä levy sopii parhaiten juuri sinun tilanteeseesi, tutustu koko valikoimaan Polystyreeni, järjestelmälevyt -kategoriassa, jossa löydät ajantasaisen yleiskuvan saatavilla olevista tuotteista teknisine tiedotteineen. Ja jos sinulla on erityinen tekninen kysymys asennuksesta, tutustu myös yksityiskohtaiseen oppaaseemme Järjestelmäeristyslevyn asennus lattialämmityksen alle vaihe vaiheelta.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää vai ratkaisetko erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.