Miten HDO toimii sähkökattilassa
Miten HDO toimii sähkökattilan kanssa
Jos olet harkinnut sähkökattilaa tai sinulla on sellainen jo käytössä, törmäät varmasti lyhenteeseen HDO – hintaohjattu etäohjaus. Se on yksi tärkeimmistä, mutta samalla vähiten selitettyjä käsitteitä koko sähkölämmityksen teemassa. Useimmat tietävät, että ”HDO tekee sähköstä halvempaa”, mutta eivät välttämättä ymmärrä, miten se tarkalleen ottaen toimii, mitä kaikkea pitää järjestää, jotta kattila todella hyödyntää HDO:ta, ja miksi ilman sitä sähkökattilan käyttökustannukset voivat olla huomattavasti suuremmat kuin alun perin arvioitiin. Tässä artikkelissa selitämme HDO:n teknisesti ja käytännössä – signaalin periaatteesta kytkentäjohtimen kautta siihen, miksi lämmön varastointi kannattaa ottaa huomioon, jos haluat maksimoida hyödyn alhaisesta tariffista.
Mitä HDO tarkalleen ottaa ja miten se toimii
HDO (hintaohjattu etäohjaus) on järjestelmä, jolla sähkönjakeluyhtiö ohjaa etänä valittuja laitteita tuhansissa kotitalouksissa – tyypillisesti suorasähkölämmitystä, lämpimän veden valmistusta, lämpövarastoja ja lämpöpumppuja sekä muita ”ohjattavia” laitteita. Signaali kulkeutuu kotiin joko suoraan sähköverkon kautta (erityisenä koodattuna impulssina, joka on päällepäätettynä tavalliselle jännitteelle) tai joillakin alueilla radioyhteyden kautta erillisellä antennilla. Molemmissa tapauksissa periaate on sama: jakeluyhtiö lähettää keskusvalvomosta tarkkoina aikoina viestin sähkömittarille ja HDO-vastaanottimelle, että se siirtyy korkeasta (normaalista) ja alhaiseen (edulliseen) tariffiin.
On tärkeää ymmärtää, että HDO ei ole yksittäinen ”päälle/pois” -kytkin. Todellinen alhaisen tariffin aikataulu koostuu yleensä useista jaksoista päivän ja yön aikana – tyypillisesti pidempi yöjakso ja lisäksi yksi tai kaksi lyhyempää jaksoa päivällä (esimerkiksi lounasaikaan tai iltapäivällä). Tarkka aikataulu määritellään jokaisen sähkönjakeluyhtiön toimesta, se vaihtelee alueittain ja muuttuu yleensä myös kausittain (talvella on erilainen kuin kesällä). Siksi ei ole olemassa yhtä universaalia ”alku–loppu” -aikaa, joka pätee aina ja kaikkialla. Jos haluat tietää tarkat ajat omalle alueellesi, löydät ne sopimusehdoistasi tai suoraan laskultasi/asiakaspalvelualueeltasi.
Jotta saat paremman käsityksen siitä, miltä tällainen aikataulu voi käytännössä näyttää, seuraava aikajana on havainnollistava esimerkki. Kyseessä on yksinkertaistettu malliesimerkki – tarkista aina jakeluyhtiösi ajantasainen aikataulu, joka voi myös muuttua vuoden aikana.
Kuvasta näkyy olennaisin: alhainen tariffi ei ole vain ”yö”, vaan useita erillisiä aikoja 24 tunnin aikana. Sähkökattila, joka osaa käyttää HDO:ta, pyrkii keskittämään kulutuksensa juuri vihreisiin jaksoihin – ja siinä on koko sähkölämmityksen taloudellisuus. Kattila ilman HDO-piiriä joutuisi toimimaan täydellä, korkealla tariffilla aina silloin, kun lämpöä tarvitaan, mikä nostaisi käyttökustannuksia huomattavasti.
Yksinkertaistettu periaate sähkökattilan ohjaamisesta HDO:n avulla.
Miten HDO kytketään sähkökattilaan
Jotta sähkökattila voisi todella hyödyntää HDO:ta, ei riitä, että tilaat vain kaksitaksa- tai monitasotaksa -sopimuksen sähkönjakeluyhtiöltä (vaikka se onkin välttämätön ensimmäinen askel). Tarvitset myös erillisen HDO-vastaanottimen – laitteen, joka vastaanottaa ohjaussignaalin jakeluyhtiöltä ja kytkee tai irrottaa sähköpiirin sen perusteella. Tämä vastaanotin asentaa yleensä jakeluyhtiö tai sen sopimuskumppani sähköasentaja kaksitaksa-liittymän yhteydessä, koska se on laite, joka kommunikoi suoraan sähköverkon kanssa.
Itse kattilan kytkeminen ratkaistaan yleensä kytkin tai releellä, joka on kytketty HDO-vastaanottimen ja kattilan tehoosien välille. Kun vastaanotin ilmoittaa alhaisesta tariffista, kytkin kytkee virran kattilan lämmityselementille ja se saa toimia täydellä teholla. Kun se siirtyy korkeaan tariffiin, kytkin katkaisee (tai rajoittaa) piirin ja kattila lakkaa kuluttamasta sähköä verkosta tai toimii vain rajoitetussa tilassa, jos malli sen sallii.
Käytännössä valmistajat ratkaisevat tämän kahdella tavalla:
1. Kattilat, joissa on sisäänrakennetut HDO-kytkimet. Jotkut kattilamallit (esim. Thermona THERM EL) ovat varustettu kytkimillä, jotka kytkevät yksittäiset tehotasot suoraan kattilaan. Ne kytketään vain HDO-vastaanottimen ulostuloon ja järjestelmä toimii ilman muita ulkoisia komponentteja – tämä yksinkertaistaa asennusta ja vähentää osien määrää, jotka voivat ajan myötä rikkoutua.
2. Kattilat, joihin lisätään ulkoinen säätölaite. Muihin malleihin (esim. Protherm Ray) voidaan lisätä ulkoinen kolmivaiheinen säätölaite. Tällainen säätölaite ei vain kytke kattilaa HDO-signaalin mukaan, vaan myös valvoo sulakkeen kuormitusta – jos kattilan ja muiden kotitalouden laitteiden samanaikainen käyttö uhkaa ylittää sulakkeen nimellisarvon, säätölaite katkaisee automaattisesti yhden tai useamman kattilan tehotason, jotta sulake ei laukea. Tämä ominaisuus on hyödyllinen erityisesti korkeatehoisissa kattiloissa, joissa muun muassa lieden, vedenlämmittimen tai sähköauton lataus voi aiheuttaa sulakkeen laukeamisen.
Valinta näiden kahden lähestymistavan välillä tulisi olla osa lämmitysjärjestelmän suunnittelua jo lämmityskattilan valintavaiheessa – kannattaa keskustella sähköasentajan ja lämmityskattilan toimittajan kanssa, jotka tietävät tarkalleen, mitä ominaisuuksia malli tukee ja mitä tarvitsee lisätä.
Miksi lämmön varastointi on tärkeää
Koska HDO (halpa yöenergia) keskittää lämmityskattilan käytön suhteellisen lyhyisiin aikoihin (erityisesti yöaika, joka on yleensä pisin), on luonnollista kysyä: mitä lämmölle tapahtuu kodissa pitkien korkean tariffin jaksojen aikana, kun lämmityskattilan ei tulisi toimia täydellä teholla? Vastaus on järjestelmän lämpähitaus – lämmitysjärjestelmän tai rakennuksen kyky säilyttää tuotettu lämpö myös silloin, kun lämmönlähde ei juuri sillä hetkellä lisää energiaa.
Käytännössä tämä lämpähitaus ratkaistaan kahdella tavalla, joita voidaan myös yhdistää:
Lämpövarasto. Sähkökattila lämmittää yöllä (ja mahdollisesti päivällä alhaisen tariffin aikana) suuremman määrän vettä lämpövarastoon korkeampaan lämpötilaan kuin mitä yleensä tarvitaan itse lämmitykseen. Tätä lämpimän veden varantoa käytetään sitten päivällä vähitellen lämmityspiiriin myös silloin, kun lämmityskattila ei korkean tariffin vuoksi saa tai voi toimia täydellä teholla. Mitä suurempi ja paremmin eristetty varasto, sitä pidempään se pystyy kattamaan lämmöntarpeen alhaisen tariffin ulkopuolella.
Rakennuksen ja lämmitysjärjestelmän oma lämpähitaus. Massiivisempi rakenne (paksummat seinät, betonirunko, lattialämmitys suurella varastokerroksella laattialämmityksessä) toimii itsessään kuin suurena ”lämmön varastona” – kerran lämmitetty lattia tai seinä jäähtyy hitaasti ja luovuttaa lämpöä huoneeseen vielä tunteja sen jälkeen, kun lämmönlähde on lopettanut energian syöttämisen. Juuri siksi sähkökattilat sopivat erinomaisesti lattialämmityksen kanssa – alhainen lämmitysveden lämpötila ja suuri lämmönvaihtopinta-ala tarkoittavat hitaampaa lämmitystä ja hitaampaa lämpötilan laskua, mikä suosii HDO:n mukaista ajoittaista käyttöä.
Sen sijaan järjestelmä, jossa on pienet lämpöpatterit ilman lämpövarastoa ja kevyt, vähäinen lämpähitaus, on paljon herkempi sille, että lämmityskattila rajoittaa tai keskeyttää tehon korkean tariffin aikana – huoneet voivat jäähtyä nopeammin kuin seuraava alhaisen tariffin jakso ehtii alkaa. Siksi lämmön varastointi kannattaa ratkaista jo järjestelmän suunnitteluvaiheessa, ei vasta jälkikäteen, kun huomataan, että koti on päivällä kylmä vaikka lämmityskattila toimi täydellä teholla yöllä.
Mitkä lämmityskattilat ovat valmiita HDO:hon suoraan
Sähkökattilaa valitessa kannattaa etukäteen tarkistaa, onko mallissa jo sisäänrakennetut kontaktorit HDO:ta varten vai tarvitaanko ulkoinen säätölaite – molemmat lähestymistavat toimivat luotettavasti, mutta niillä on erilaiset asennusvaatimukset. Alla on kolme konkreettista mallia atria.fi -verkkokaupasta, jotka tukevat HDO:ta.
|
Thermona THERM EL 8 – sähkökattila sisäänrakennetuilla kontakteilla turvallista vaiheiden kytkemistä varten, valmis suoraan kytkemiseen HDO-signaaliin ilman ulkoista säätölaitetta. Soveltuu hyvin suoraksi lämmönlähteeksi järjestelmiin, joissa on lämpövarasto tai lattialämmitys. Hinta alkaen 709,53 €. |
|
Protherm Ray 14KE – tehokkaampi sähkökattila, johon voidaan lisätä ulkoinen kolmivaiheinen säätölaite, joka tukee HDO-kytkentää ja samalla suojaa sulakkeen ylikuormitukselta – säätölaite katkaisee automaattisesti tehotasot ylikuormituksen uhatessa. Sopiva valinta kotitalouksille, joissa on suurempi asennettu teho ja useita samanaikaisesti kytkettyjä laitteita. Hinta alkaen 961,00 €. |
|
Buderus Logamax E213-4 – kompakti sähkökattila Buderus-merkiltä, joka kytketään vakiona kaksitarifiseen HDO-piiriin kontaktorin kautta, jota ohjaa ulkoinen tai jakeluyhtiön toimittama HDO-vastaanotin. Hyvä valinta pienempiin ja keskikokoisiin kohteisiin, joissa on lattialämmitys tai lämpövarasto. Hinta alkaen 661,26 €. |
|
Attack Electric Excellent 8 (7,5 kW) – lämmityskattila, jota ohjataan suoraan mobiilisovelluksen kautta, jonka ansiosta voit seurata, milloin se todella toimii ja pitääkö sen toiminta alhaisten tariffien rajoissa, vaikka et olisikaan paikalla. Käytännön kontrolli siitä, miten hyvin HDO-kytkentä toimii todellisessa käytössä. Hinta alkaen 1 018,00 €. |
Peruskomponentit, jotka tarvitset toimivan HDO-kytkennän toteuttamiseen.
Reálny príklad z praxe
Esimerkki 1 – Omakotitalo lattialämmityksellä ja varastovaraajalla. Kuvitellaan tyypillinen uusi omakotitalo, jossa rakennuttaja päätti valita sähkökattilan kaasun sijaan, koska tontille ei ollut kaasuliittymää ja sen rakentaminen olisi ollut kohtuuttoman kallista. Kattila on kytketty järjestelmään, jossa on varastovaraaja ja lattialämmitys kaikissa huoneissa. Sähköasentaja asensi toteutuksen yhteydessä kaksiosaisen tariffin HDO-vastaanottimella ja kattilassa on sisäänrakennetut kontaktorit, joten erillistä ulkoista säätöä ei tarvittu.
Yötariffin aikana (pisin koko aikataulusta) kattila toimii täydellä teholla ja lämmittää veden varastovaraajaan korkeampaan lämpötilaan kuin normaali lämmityspiirin käyttölämpötila. Tämä lämmönvarasto "vapautetaan" sitten päivällä vähitellen lattialämmitykseen. Lattialämmityksen hitaasta lämmönvarastosta ja riittävän suuresta varastovaraajasta johtuen talo pitää miellyttävän lämpötilan myös pitkän päiväosan aikana korkealla tariffilla, jolloin kattila toimii vain rajoitetusti tai ei ollenkaan. Lyhyt päivätariffin jakso käytetään lisälataukseen, erityisesti kylmemmissä kuukausissa.
Tulos on, että suurin osa sähkön kulutuksesta lämmitykseen tapahtuu todellisuudessa alhaisen tariffin aikana – eli edullisempaan hintaan kuin jos kattila toimisi riippumatta tariffista aina kun lämpöä tarvitaan. Tarkka ero käyttökustannuksissa riippuu jakeluyhtiön voimassa olevasta hinnastosta ja kulutuksen suhteesta alhaisen ja korkean tariffin välillä, mutta periaate on aina sama: mitä enemmän kulutusta onnistutaan siirtämään vihreisiin lohkoihin yllä olevasta kuvaajastamme, sitä alhaisemmat ovat lämmityskustannukset.
Esimerkki 2 – Remontoitu asunto pattereilla ilman varastovaraajaa. Toinen, opettavainen skenaario koskee osittain remontoitua asuntoa, jossa asukas korvasi vanhan suorasähkölämmitysjärjestelmän sähkökattilalla, joka on liitetty perinteisiin pattereihin, mutta ilman varastovaraajaa – tila ei yksinkertaisesti riittänyt varastovaraajalle. HDO-piiri asennettiin samalla tavalla kuin ensimmäisessä tapauksessa, mutta koska pattereilla ja itse asunnolla on huomattavasti pienempi lämmönvarasto kuin massiivisella rakenteella ja lattialämmityksellä, lämpötila huoneissa laski huomattavasti pitkien korkean tariffin jaksojen aikana – erityisesti pakkaspäivinä, jolloin asunnon lämmönhukka oli suurempi.
Tämä on tyypillinen tilanne, jossa kannattaa harkita ratkaisun täydentämistä: joko pienemmällä varastovaraajalla/lämminvesivaraajalla myös rajoitetussa tilassa tai (jos pohjaratkaisu sen sallii) siirtymällä matalalämpöiseen lämmitykseen suuremmalla pinta-alalla ja siten suuremmalla omalla lämmönvarastolla. Opetus on selvä – HDO yksinään alentaa sähkön kustannuksia, mutta mukavuus ja todellinen säästö riippuvat siitä, onko järjestelmällä riittävästi "lämmönvaraa" korkean tariffin jaksojen yli. Juuri siksi tätä aihetta käsitellään aina kokonaisuutena, ei erikseen: sähkökattilan suunnittelussa on alusta alkaen otettava huomioon sekä HDO-liitäntä että se, miten lämpöä varastoidaan alhaisen tariffin lohkojen välillä.
Molemmat esimerkit osoittavat, että kattilan liittäminen HDO:hon on vasta puolet ratkaisusta. Toinen, yhtä tärkeä puoli on lämmitysjärjestelmän harkittu suunnittelu kokonaisuutena – varastovaraajan koko, lämmityslaitteiden tyyppi, rakennuksen lämmöneristys ja kattilan tehon oikea mitoitus käytettävissä olevien alhaisten tariffien lohkojen suhteen.
Vertailu kahdesta yllä kuvatusta todellisesta skenaariosta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä HDO tarkoittaa?
HDO tarkoittaa huippukuormanhallintaa – järjestelmää, jolla sähkönjakeluyhtiö kytkee valittuja laitteita (mukaan lukien sähkökattilat) päälle ja pois päältä etänä korkean ja alhaisen tariffin mukaan ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti.
Tarvitsenko aina HDO:n sähkökattilan kanssa?
Kattila toimii myös ilman HDO:ta, mutta tällöin se toimii täydellä, korkealla tariffilla aina tarpeen mukaan. HDO mahdollistaa suurimman osan kulutuksesta siirtämisen edullisempaan alhaiseen tariffiin, mikä alentaa käyttökustannuksia huomattavasti – juuri siksi HDO:ta pidetään yhtenä tärkeimmistä edellytyksistä taloudellisesti kannattavalle sähkölämmitykselle.
Mistä saan selville alhaisen ja korkean tariffin tarkan aikataulun omalle sopimukselleni?
Tarkan aikataulun määrää yksinomaan sähkönjakeluyhtiö omalla alueellasi ja löydät sen kaksiosaisen/moniosaisen tariffin sopimusehdoista tai suoraan jakeluyhtiön asiakaspalvelusta. Aikataulu voi vaihdella alueen ja vuodenajan mukaan (eri talvella, eri kesällä), joten kannattaa tarkistaa se suoraan jakeluyhtiöltä, eikä vain yleisten esimerkkien perusteella.
Pitääkö minulla olla varastovaraaja HDO-kattilan kanssa?
Se ei ole HDO:n toiminnan edellytys sinänsä, mutta ilman riittävää lämmönvarastoa (varastovaraaja, massiivinen rakenne tai lattialämmitys suurella varastokerroksella) lämpötila kodissa voi laskea pitkien korkean tariffin jaksojen aikana. Lämmönvarastointia suositellaan siksi yleensä lähes aina, jos haluat saada HDO:sta maksimaalisen säästön mukavuudesta tinkimättä.
Mikä on ero sisäänrakennetuilla kontaktoreilla varustetun kattilan ja ulkoisella HDO-säätimellä varustetun kattilan välillä?
Kattiloissa, joissa on sisäänrakennetut kontaktorit (esim. Thermona THERM EL), tarvittavat kytkentäelementit HDO:lle ovat valmiina tehtaalta, joten ne voidaan kytkeä suoraan HDO-vastaanottimeen. Muita malleja (esim. Protherm Ray) voidaan täydentää HDO-toiminnolla ulkoisella säätimellä, joka valvoo myös sulakkeen kuormitusta ja katkaisee automaattisesti osan tehosta ylikuormituksen vaaran sattuessa.
Voiko HDO:n asentaa jälkikäteen jo asennettuun kattilaan?
Kyllä, useimmissa tapauksissa kyllä – se vaatii kaksiosaisen tai moniosaisen tariffin sopimisen jakeluyhtiön kanssa, HDO-vastaanottimen asennuksen ja kytkemisen kontaktoriin tai ulkoiseen säätimeen kattilan luona. On suositeltavaa konsultoida sähköasentajaa ja kattilan toimittajaa, koska kytkentätapa vaihtelee hieman sen mukaan, tukeeko kattila HDO:ta suoraan vai tarvitaanko ulkoinen lisävaruste.
Miksi HDO ei toimi yksinkertaisesti niin, että yöllä on halpaa ja päivällä kallista?
Koska jakeluyhtiöt jakavat yleensä alhaisen tariffin useisiin lohkoihin päivän ja yön aikana – tyypillisesti pidempi yölohko ja yksi tai useampi lyhyempi lohko päivällä. Tarkan lohkojen jaon määrää jakeluyhtiö ja se muuttuu myös vuodenajan mukaan, joten yksinkertaistettu käsitys "vain yöllä" ei vastaa useimpien aikataulujen todellisuutta.
Säästänkö HDO:n ansiosta automaattisesti, vai pitääkö minun järjestää se itse?
Ei automaattisesti – kaksiosaisen tariffin ja HDO-vastaanottimen hankkiminen vain mahdollistaa edullisemmat tunnit, mutta todellinen säästö syntyy vasta, jos kattila (mahdollisesti yhdessä varastovaraajan kanssa) pystyy todella siirtämään suurimman osan kulutuksesta näihin lohkoihin. Jos talolla ei ole riittävää lämmönvarastoa tai varastointia ja kattila toimii tasaisesti riippumatta tariffista, osa kulutuksesta tapahtuu silti korkealla tariffilla ja säästö jää pieneksi. Siksi HDO:n hankkimisen yhteydessä kannattaa heti miettiä myös sitä, miten mahdollisimman paljon lämmitystä "siirretään" alhaiseen tariffiin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Paljonko sähkökattilan käyttökustannukset ovat ja miten säästää
- Miten valita sähkökattila
- Millainen sulake ja sähköasennus sähkökattilalle tarvitaan
- Sähkökattiloiden valmistajien vertailu
Jos et ole varma, miten HDO liitetään juuri sinun lämmityskattilaasi, kerro meille sen malli – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää vai tarvitsetko apua kodin lämmitykseen liittyvässä ongelmassa? Kirjoita meille – neuvomme sinua mielellämme.




