Kuinka suuri teho sähkökattilalle tarvitaan?
Kuinka suuren tehon sähkökattilan tarvitsen?
Oikean tehon valinta sähkökattilalle on yksi tärkeimmistä päätöksistä ostaessasi – tärkeämpää kuin merkki tai ulkonäkö. Alitehoinen lämmityskattila ei pysty ylläpitämään haluttua lämpötilaa talossa pakkasilla, vaan se pyörii jatkuvasti täydellä teholla ja talo on silti kylmä. Ylitehoinen lämmityskattila puolestaan rasittaa turhaan sähköverkkoa, voi vaatia kalliimman kolmivaiheisen liittymän tai sulakkeiden vahvistamisen, ja lisäksi se toimii todellisessa käytössä usein vain osateholla, mikä tarkoittaa joissain säätöjärjestelmissä vähemmän tehokasta käynnistämistä ja sammuttamista. Tämän artikkelin tavoitteena on näyttää selkeä ja käytännössä hyödynnettävä ohje tehon laskemiseen talon pinta-alan ja eristyksen perusteella, miten ajattelutapaa tulisi muuttaa, jos lämmityskattilaa käytetään vain lisä- tai varalämmönlähteenä, ja miksi sähköverkon kapasiteetin tarkistaminen on välttämätöntä ennen ostopäätöstä.
Sähkökattila on – toisin kuin kaasukattila – suoraan riippuvainen siitä, kuinka paljon sähkövirtaa se voi turvallisesti ottaa talon sähköverkosta. Siksi tehon valinta ei ole vain mukavuuden ja säästön kysymys, vaan myös tekninen ja turvallisuuteen liittyvä rajoitus. Seuraavissa luvuissa käymme läpi suuntaa antavan pinta-alan mukaisen laskelman, eron pää- ja lisälämmönlähteen välillä, sähköverkon kysymyksen ja lopuksi kaksi todellista laskelmaa erikokoisista ja eri eristyksillä varustetuista taloista.
Suuntaa antava teho pinta-alan mukaan
Aivan kuten kaasukattiloiden kanssa, myös sähkökattiloiden kanssa pätee yksinkertainen suuntaa antava periaate: tarvittava teho voidaan arvioida kertomalla talon pinta-ala kertoimella, joka ilmaisee neliömetriä kohti menevän lämmön tarpeen. Tämä kerroin vaihtelee pääasiassa eristyksen laadun mukaan, mutta myös rakennuksen iän, ikkunoiden laadun, talon muodon, huoneiden korkeuden ja ilmastovyöhykkeen mukaan, jossa talo sijaitsee.
Suuntaa antavia kertoimia, joilla yleensä voidaan laskea:
- Uudisrakennus hyvällä eristyksellä (matalaenergiataso tai passiivitalo): noin 0,04 – 0,05 kW/m². Pienet lämmönhäviöt, laadukkaat ikkunat kolmella lasilla, vähäiset lämpösillat.
- Tavallisesti eristetty omakotitalo (uudempi tai jälkikäteen eristetty rakennus): noin 0,06 – 0,08 kW/m². Tämä on yleisin suomalaisten omakotitalojen luokka, jotka on rakennettu tai eristetty viimeisten 15–20 vuoden aikana.
- Vanhempi, eristämätön tai vain osittain eristetty rakennus: noin 0,08 – 0,10 kW/m², äärimmäisissä tapauksissa (tiilirakennus ilman eristystä, vanhat puuikkunat, korkeat katot) jopa korkeampi.
Tärkeä huomio: kyse on aina vain suuntaa antavasta arvosta, joka on tarkoitettu nopeaan ensimmäiseen käsitykseen, eikä tarkkaan laskelmaan. Tarkka ja sitova perusta lämmityskattilan tehon valinnalle on aina rakennuksen lämmönhäviön laskelma (lämpötekninen selvitys tai ainakin yksinkertaistettu laskelma SFS-standardien mukaan), joka ottaa huomioon rakenteellisen koostumuksen, ikkunoiden pinta-alan ja tyypin, talon suunnan, huoneiden korkeuden ja ilmastovyöhykkeen. Suuntaa antava kerroin on kuitenkin riittävä, jotta tiedät, mihin teholuokkaan talosi kuuluu, etkä osta liian alitehoista tai päinvastoin turhaan ylitehoista lämmityskattilaa.
Seuraava taulukko näyttää suuntaa antavan arvion tarvittavasta tehosta kolmelle tyypilliselle talon koolle (60 m², 100 m² ja 150 m²) kolmella eristystasolla:
| Talon pinta-ala | Hyvin eristetty uudisrakennus (0,045 kW/m²) | Tavallisesti eristetty talo (0,07 kW/m²) | Vanhempi eristämätön rakennus (0,10 kW/m²) |
|---|---|---|---|
| 60 m² | noin 2,7 kW | noin 4,2 kW | noin 6 kW |
| 100 m² | noin 4,5 kW | noin 6–8 kW | noin 10 kW |
| 150 m² | noin 6,75 kW | noin 10,5–12 kW | noin 15 kW |
| 200 m² | noin 9 kW | noin 14 kW | noin 20 kW |
Paremman visuaalisen käsityksen saamiseksi siitä, kuinka tarvittava teho kasvaa pinta-alan kasvaessa tavallisesti eristetyssä talossa (kerroin 0,07 kW/m²), seuraava yksinkertainen pylväsdiagrammi:
Taulukosta ja diagrammista näkyy, että samalla pinta-alalla tarvittava teho voi vaihdella jopa kymmeniä prosentteja eristyksen mukaan. Siksi on turhaa katsoa vain talon pinta-alaa, jos ei ota huomioon, mihin eristysluokkaan talosi todella kuuluu. Jos olet epävarma, mihin luokkaan talo kuuluu, on turvallisempaa kallistua korkeampaan kertoimeen – useimmat taloyhtiöt aliarvioivat todelliset lämmönhäviöt erityisesti vanhojen ikkunoiden, eristämättömän katon tai suoraan viereisen lämmittämättömän tilan (autotalli, portaat, kellari) vuoksi.
Yksinkertaistettu laskentatapa, joka on kuvattu edellisessä luvussa.
Pääasiallinen vai lisälähde – eri lähestymistapa tehoon
Edellä esitetty laskelma pätee täysin silloin, kun sähkökattila kattaa koko talon lämmöntarpeen yksinään, eli kun se on ainoa (pääasiallinen) lämmityslähde. Tilanne kuitenkin muuttuu olennaisesti, jos sähkökattila ei ole ainoa lämmönlähde, vaan ainoastaan lisä- tai varalähde jonkin muun pääasiallisen lämmitysjärjestelmän rinnalla.
Tyypillisiä tilanteita, joissa sähkökattila toimii lisä- tai varalähteenä:
- Bivalentti järjestelmä lämpöpumpun kanssa – lämpöpumppu kattaa suurimman osan lämmityskaudesta, sähkökattila astuu mukaan vain äärimmäisillä pakkasilla, kun lämpöpumpun teho ja hyötysuhde laskevat, tai varalähteenä lämpöpumpun vian tai huollon aikana.
- Takka tai kamiina vesikiertoisella lämmönvaihtimella – pääasiallinen lämmitys siirtymäkausilla ja normaalikäytössä takan tai kamiinan ansiosta, sähkökattila täydentää lämmitystä silloin, kun takassa ei ole lämmitystä (esimerkiksi yöllä tai poissa ollessa).
- Mökki tai vapaa-ajan asunto satunnaisella käytöllä – ei tarvitse mitoittaa pysyvään asumiseen kylmimpään aikaan, riittää teho ylläpitolämpötilan pitämiseen ja nopeaan lämmitykseen ennen saapumista.
- Lisälämmitys yhdessä asunnon osassa – esimerkiksi yläpohja, lisärakennus tai huone, joka ei saa riittävästi lämmitystä pääasiallisesta lämmitysjärjestelmästä.
Näissä tapauksissa ei ole tarpeen (eikä usein taloudellisesti järkevää) ostaa kattilaa, jonka teho on täysi laskettu teho asuinpinta-alan perusteella. Suuntaa antavana sääntönä voidaan sanoa, että hyvällä yhteistyöllä pääasiallisen lämmitysjärjestelmän kanssa (esimerkiksi hyvin mitoitettu lämpöpumppu) sähkökattilan teho riittää usein noin 30–60 prosenttiin lasketusta talon kokonaisslämmönhukasta, koska pääasiallinen järjestelmä kattaa loput. Tarkka suhde riippuu siitä, kuinka hyvin pääasiallinen järjestelmä on mitoitettu ja missä bivalenttisessa pisteessä (ulkolämpötilassa) sähkökattila kytkeytyy päälle.
Toisaalta, jos sähkökattilan on tarkoitus toimia täysiarvoisena varalähteenä pitkäaikaisen häiriön tai pääasiallisen järjestelmän vian varalta (ei vain lämmityksen tehostamiseen), on järkevää mitoittaa se lähemmäksi täyttä laskettua tehoa, koska sen on kyettävä ottamaan täysi lämmitysvastuu talosta, vaikka vain rajoitetun ajan ja hieman heikommalla mukavuudella (alhaisempi asetettu huonelämpötila hätätilanteessa).
Älä unohda myöskään lämpimän käyttöveden (LKV) valmistelua. Jos sähkökattilan on lämmityksen lisäksi lämmitettävä myös LKV (suoraan läpivirtauslämmittimellä tai varastoivalla lämmittimellä), laskettuun lämmitystehoon on lisättävä varaa veden lämmitykseen, erityisesti jos kotitaloudessa on samanaikaisesti suihkussa käyntiä ja kylpyammeen täyttöä alhaisissa ulkolämpötiloissa. Tämä varaus on tyypillisessä perheessä luokkaa useita kilowatteja riippuen valitusta LKV:n valmistustavasta ja varastosäiliön koosta.
Käytämme samoja kertoimia laskelmissa yllä olevassa tekstissä.
Miksi tarkista sähköasennus ennen tehon valintaa
Sähkökattila kuuluu säänneltyihin sähkölaitteisiin ja sen liittämisen on vastattava voimassa olevia standardeja ja talon sähköasennuksen kapasiteettia. Vaikka kaasukatilan kohdalla kaasutoimittaja ratkaisee kaasun syöttämisen ja putkien mitoituksen, sähkökattilan kohdalla rajoittava tekijä on suoraan sähköliittymä, pääsulake ja talon sisäinen sähköasennus.
Keskeiset kohdat, jotka on tarkistettava ennen kattilan hankintaa:
- Yksivaiheinen vs. kolmivaiheinen liittymä. Alemmat tehot (tyypillisesti noin 6–9 kW riippuen mallista ja sen sisäisestä lämmityselementtien kytkennästä) voidaan joissakin kattiloissa käyttää myös yksivaiheisella kytkennällä, suuremmat tehot vaativat yleensä kolmivaiheisen (3×400 V) liittymän, koska yhdessä vaiheessa virta nousisi arvoihin, joita tavallinen kotitalousasennus ja sulakointi eivät kestä. Tarkka raja vaihtelee valmistajan ja mallin mukaan, joten on aina tarkistettava tietyn kattilan tekninen esite.
- Pääsulakkeen koko ja sähköntoimittajan varattu teho. Jokaisella talolla on sähköntoimittajalta määritetty niin sanottu varattu teho (suurin mahdollistettava teho), joka vastaa pääsulakkeen kokoa sähkömittarin edessä. Jos nykyinen teho on jo lähes täysin käytössä olemassa olevilla laitteilla (sähköliesi, lämminvesivaraaja, lämpöpumppu, sähköauton latauslaite), tehokkaan sähkökattilan lisääminen voi vaatia varatun tehon kasvattamista sähköntoimittajalta, mikä on maksullinen ja aikaa vievä hallinnollinen toimenpide.
- Olemassa olevien kaapelien ja sulakkeiden poikkipinta-ala ja kunto. Vaikka pääsulakkeella olisi kapasiteettia, itse kattilan syöttökaapelin ja sen sulakkeen on vastattava tietyn mallin tehoa – tämä arviointi kuuluu yksinomaan pätevän sähköasentajan tehtäviin, sitä ei voida arvioida maallikon näkökulmasta.
- Tarkastusraportti. Sähkökattilan liittäminen vaatii sähköasennuksen ja itse laitteen tarkastuksen valtuutetulta henkilöltä – ilman voimassa olevaa tarkastusraporttia laitetta ei välttämättä voida käyttää laillisesti ja turvallisesti, ja vakuutusturva vahingon sattuessa voi olla kyseenalainen.
Käytännön suositus: ennen kuin valitset tietyn tehon ja mallin, keskustele suunnitelmista sähköasentajan kanssa, joka tuntee sähköasennuksesi kunnon ja osaa kertoa, mikä teho on mahdollista liittää ilman suuria muutoksia ja tarvitaanko kolmivaiheinen liittymä. On turhaa valita paperilla ”ihanteellinen” teho talon pinta-alan perusteella, jos talon sähköasennus ei pysty käsittelemään sellaista tehoa ilman kallista kunnostusta. Tällöin kannattaa harkita joko sähköasennuksen vahvistamista tai vaihtoehtoista ratkaisua – esimerkiksi yhdistämistä muuhun lämmönlähteeseen (bivalentti järjestelmä), joka vähentää välitöntä huipputehon tarvetta.
Liittyvä aihe, jota ei saa aliarvioida, on myös sähkön hinta ja tariffointi – monet sähkölämmitystä käyttävät kotitaloudet käyttävät kaksitasoista tariffia yövirran kanssa (ns. HDO – hromadné diaľkové ovládanie), joka mahdollistaa edullisemman käytön erityisesti yhdessä varastointisäiliön kanssa. Tämä aihe liittyy suoraan käyttökustannuksiin, joita käsittelemme yksityiskohtaisesti erillisessä artikkelissa sähkökattilan käyttökustannuksista (linkki alla liittyvissä aiheissa).
Reaalimaailman esimerkkejä
Esimerkki 1 – Tyypillisesti eristetty omakotitalo, pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Omakotitalo, jonka pinta-ala on 130 m², rakennettu 90-luvulla, alun perin ilman lisäeristystä, mutta vuosien varrella varustettu 8 cm paksuisella kontaktieristysjärjestelmällä ja uusilla ikkunoilla, joissa on kaksilasitus. Tämä rakennus voidaan luokitella ”tyypillisesti eristetty koti” -kategoriaan, jonka lämmöntarve on lähempänä korkeampaa arvoa, eli noin 0,08 kW/m², koska kattoa ei ole vielä lisäeristetty ja sen saneeraus on suunnitteilla vasta muutaman vuoden kuluttua. Laskelma: 130 m² × 0,08 kW/m² = 10,4 kW. Tähän on lisättävä pieni varaus lämpimän veden valmistukseen neljän hengen perheelle ja pieni turvavara äärimmäisten pakkasten varalta, mikä nostaa suositellun tehon noin 12–14 kW:iin. Tässä tapauksessa sopiva valinta on Protherm Ray 14KE (14 kW) – hieman laskettua arvoa suurempi, mikä antaa varaa tulevaisuuteen (esimerkiksi jos kattosaneeraus viivästyy tai jos pakkaset ovat tavallista kovempia) ilman, että lämmityskattila olisi liian suuri.
Esimerkki 2 – Suurempi, aiemmin eristetty koti, pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Omakotitalo, jonka pinta-ala on 220 m², alun perin rakennettu tiilestä 80-luvulla, varustettu 10 cm paksuisella kontaktieristysjärjestelmällä ja osittain uusituilla ikkunoilla. Tämä yhdistelmä vastaa pikemminkin ”tyypillisesti eristetty koti” -luokan korkeampaa arvoa, eli noin 0,08 kW/m². Laskelma: 220 m² × 0,08 kW/m² = 17,6 kW, pyöristettynä ja pieni varaus lämpimän veden valmistukseen ja kylmiin päiviin, suositeltu teho on noin 18 kW. Protherm Ray 18KE (18 kW) kattaa juuri tämän arvon, mikä tekee siitä lähes ihanteellisen kokoisen tälle talolle – ilman tarpeetonta tehoa, mutta samalla ilman alimitoituksen riskiä. Tällä teholla tarvitaan todennäköisesti kolivaiheinen sähköliitäntä, mikä on tarkistettava sähköasentajalta ennen ostoa.
Esimerkki 3 – Pieni mökki, lisä-/pääasiallinen lämmitys pienempään tilaan. Vapaa-ajan asunto, jonka pinta-ala on 55 m², rakennettu uutena, hyvin eristettynä puurakennuksena, jota käytetään pääasiassa viikonloppuisin ja kesäkaudella, talvella satunnaisesti. Hyvän eristyksen ansiosta voidaan olettaa alhaisempi lämmöntarve, noin 0,05 kW/m², mikä antaa laskelman 55 m² × 0,05 kW/m² = 2,75 kW. Koska kyseessä on pieni tila satunnaisella käytöllä (ei tarvitse mitoittaa jatkuvaan lämmitykseen kylmimpinä talvipäivinä, kun ollaan paikalla koko ajan) ja koska on hyvä olla hieman varaa tilan nopeaan lämmittämiseen pidemmän poissaolon jälkeen, riittää noin 8 kW:n tehoinen malli. Tässä sopiva valinta on pienempi Thermona THERM EL 8, joka on tarkoitettu pieniin tiloihin ja tarjoaa riittävästi varaa mökin nopeaan lämmittämiseen saapumisen jälkeen, mutta ei ole tarpeettoman suuri tilan kokoon nähden.
Kaikissa kolmessa esimerkissä on sama periaate: pohjana on suuntaa antava laskelma pinta-alan ja eristyksen mukaan, jota muokataan sitten käyttötarkoituksen (pää- tai lisälähde), lämpimän veden valmistustavan ja todellisten käyttöolosuhteiden (jatkuva asuminen vs. satunnainen mökki) mukaan. Vasta tämän muokkauksen jälkeen on järkevää valita tietty malli ja samalla tarkistaa sähköasennuksen mahdollisuudet.
Erilainen lämmityskattilan mitoitus sen roolin mukaan lämmitysjärjestelmässä.
Suositellut mallit tehon mukaan
Alla on kolme konkreettista sähkökattilaa atria.fi -valikoimasta, jotka kattavat erilaisia teholuokkia edellä kuvatuista pienistä tiloista ja lisälämmityksestä aina suuremman omakotitalon pääasialliseen lämmitykseen.
|
Thermona THERM EL 8 – kompakti pienitehoinen sähkökattila, sopii pieniin asuntoihin, mökkeihin ja vapaa-ajan asunnoihin tai lisälämmitykseen yhdessä kodin osassa. Pienen tehon ansiosta se on vaatimaton sähköasennuksen suhteen ja monissa tapauksissa riittää myös yksi vaihe (tarkista aina sähköasentajalta konkreettisen asennuksen osalta). Hinta alkaen 709,53 €. |
|
Protherm Ray 14KE – keskiluokan tehoa, sopii hyvin tyypillisesti eristetyn omakotitalon pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi, jonka pinta-ala on noin 130–180 m² (eristyksen laadun mukaan), tai tehokkaammaksi lisä-/varalähteeksi bivalenttisessa järjestelmässä muun pääasiallisen lämmityslähteen kanssa. Hinta alkaen 961,00 €. |
|
Protherm Ray 18KE – korkeampi teho, tarkoitettu suurempien omakotitalojen pääasialliseksi lämmitykseksi, joiden pinta-ala on noin 200–230 m², tai vanhempien, huonosti eristettyjen rakennusten korkeamman lämmöntarpeen kattamiseen myös pienemmällä pinta-alalla. Tällä teholla on todennäköisesti tarvetta kolivaiheiselle sähköliitännälle. Hinta alkaen 1 001,73 €. |
|
Attack Electric Excellent 8 (7,5 kW) – tehoalueen vastakkainen pää edellisiin kahteen malliin verrattuna, sopii pieniin ja hyvin eristettyihin tiloihin, mökkeihin tai pienempää tehoa vaativaan lisä-/varalämmitykseen. Tarkka PID-säätö pystyy hienosäätämään tehoa vastaamaan lämmitystarvetta myös tällä pienemmällä alueella. Hinta alkaen 1 018,00 €. |
Jos kodin lämmitystehon tarve arvioinnin mukaan sijoittuu mainittujen tehojen välille, tai tarvitset yli 18 kW:n tehon todella suureen tai huonosti eristettyyn kohteeseen (sähkökattiloiden tehot liikkuvat yleensä noin 3–4 kW:sta pienimmissä malleissa aina noin 20–28 kW:iin suurimmissa malleissa, jotka on tarkoitettu pääasialliseksi lämmitysmuodoksi suuremmissa taloissa), suosittelemme konsultointia myyntitiimimme kanssa – autamme mielellämme valitsemaan juuri sinun kotiisi ja sen sähköasennukseen sopivan ratkaisun, tai suosittelemme useamman pienemmän kattilan yhdistelmää yhden suuren sijaan silloin, kun se on sähköasennuksen kannalta edullisempaa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka suuren tehon sähkökattilan tarvitsen 100 m²:n kotiin?
Yleisesti hyvin eristetyssä talossa, jonka pinta-ala on 100 m², suositeltu teho on noin 6–8 kW (noin 0,06–0,08 kW/m²). Hyvin eristetyssä uudisrakennuksessa teho voi olla vain noin 4,5 kW, kun taas vanhemmassa, huonosti eristetyssä rakennuksessa jopa noin 10 kW. Tarkka luku tulisi aina varmistaa rakennuksen lämpöhäviölaskelmalla.
Voiko sähkökattila olla alitehoinen ja mitä tapahtuu, jos näin on?
Kyllä, kuten muissakin kattiloissa. Alitehoinen sähkökattila pyörii jatkuvasti täydellä 100 %:n teholla myös tavallisilla talvilämpötiloilla, eikä silti pysty ylläpitämään haluttua huonelämpötilaa, erityisesti kovilla pakkasilla. Tämä ilmenee kylminä huoneina, hitaana lämmityksen käynnistymisenä sammutuksen jälkeen ja lopulta myös suurempana energiankulutuksena tuotettua lämpöä kohden, koska laite toimii jatkuvasti äärirajoilla.
Onko parempi valita suurempi teho "varmuuden vuoksi"?
Ei välttämättä. Tarpeettoman suuritehoinen sähkökattila tarkoittaa korkeampaa hankintahintaa, suurempia vaatimuksia suojaukselle ja sähköasennukselle (pahimmassa tapauksessa kolmivaiheisen liittymän tarve, vaikka muuten riittäisi yksivaiheinen) ja joissakin käyttötilanteissa myös vähemmän tasainen lämpötilan ylläpito usein tapahtuvien päälle- ja sammutusten vuoksi pienellä tehotasolla. Oikea lähestymistapa on laskea todellinen tarve pinta-alan, eristyksen ja käyttötarkoituksen perusteella ja valita lähin sopiva malli kohtuullisella, mutta ei liiallisella varalla.
Miten sähkökattilan teho liittyy kodin suojaukseen ja sähköasennukseen?
Suurempi kattilan teho tarkoittaa suurempaa sähkövirran kulutusta, jonka täytyy kestää syöttöjohto, kyseisen piirin sulake sekä pääsulake sähkömittarin edessä ja sähkönjakelijan varattu teho. Tietyn tehotason yläpuolella (vaihtelee mallin mukaan, yleensä noin 6–9 kW) yksivaiheisessa liittämässä virrankulutus on liian suuri ja tarvitaan kolmivaiheinen (3×400 V) liittymä. Sähköasentajan tarkistus on siis välttämätön vaihe ennen tietyn tehon mallin hankintaa.
Kuinka suuri teho riittää, jos haluan sähkökattilan vain varalähteeksi tai lisä lämmitysmuodoksi?
Jos sähkökattila täydentää muuta pääasiallista lämmitysmuotoa (esim. lämpöpumppua tai takkaa vesikiertoilmaimella) eikä sen tarvitse kattaa koko talon lämpöhäviötä yksinään, yleensä riittää noin 30–60 %:n teho verrattuna laskettuun tehoon koko talon lämmitykseen. Tarkka osuus riippuu siitä, kuinka ylimitoitettu pääasiallinen lämmitysmuoto on ja millaisella ulkolämpötilalla sähkökattilan tulisi käynnistyä.
Vaikuttaako lämpimän käyttöveden lämmitys tarvittavaan kattilan tehoon?
Kyllä. Jos sähkökattilan on huolehdittava sekä lämmityksestä että lämpimän veden valmistuksesta, laskettuun lämmitystehoon on lisättävä riittävä varaus, erityisesti jos kotitaloudessa odotetaan samanaikaista lämmön tarvetta sekä lämmitykseen että veden lämmitykseen kylminä päivinä. Tämä varaus riippuu valitusta lämpimän veden valmistustavasta (läpivirtauslämmitin tai varastoainesäiliö) ja varastoainesäiliön koosta.
Kolmivaiheinen vai yksivaiheinen liittymä – milloin kumpikin tarvitaan?
Monien mallien pienempiä sähkökattiloiden tehoja voidaan käyttää yksivaiheisella kytkennällä, kun taas suuremmat tehot (yleensä noin 9–12 kW:sta ylöspäin, tarkka raja vaihtelee mallin mukaan) vaativat yleensä kolmivaiheisen (3×400 V) liittymän, koska muuten virta yhdessä vaiheessa ylittäisi turvalliset ja teknisesti sallitut arvot. Tämä tieto löytyy aina tietyn mallin teknisestä tiedotteesta ja lopullisen vahvistuksen antaa sähköasentaja, joka tuntee kotisi sähköasennuksen tilan.
Voidaanko sähkökattila myöhemmin vaihtaa tehokkaampaan, jos alkuperäinen teho osoittautuu riittämättömäksi?
Kyllä, kattilan vaihto on teknisesti mahdollista, mutta jos uusi, tehokkaampi malli ylittää olemassa olevan suojauksen kapasiteetin tai vaatii siirtymisen yksivaiheisesta kolmivaiheiseen liittymään, tarvitaan myös sähköasennukseen puuttuminen ja mahdollisesti varatun tehon lisääminen sähkönjakelijalta. Siksi on aina hyödyllistä tehdä huolellinen teholaskelma jo ensimmäisellä ostokerralla, jotta voidaan välttää tällainen lisäinvestointi.
Aiheeseen liittyvät teemat
- Miten valita sähkökattila
- Mitä sulaketta ja sähköasennusta sähkökattila tarvitsee
- Kuinka paljon sähkökattilan käyttäminen maksaa ja miten säästää
- Sähkökattiloiden merkkien vertailu
Jos haluat tarkistaa tarkan teholaskelman kotiisi, kerro meille sen pinta-ala, eristys ja sähköliittymän tyyppi – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö osaa päättää tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotisi kanssa? Kirjoita meille – autamme mielellämme.




