Levyjärjestelmä vs. ritakuvioinen folio – kumpi on parempi alustalle?
Järjestelmälevy vs. rasteroitu folio – kumpi sopii paremmin lattiasiin?
Kun lattialämmityksen asennus alkaa, yksi ensimmäisistä käytännön kysymyksistä, joita sekä asentajat että tee-se-itse -rakentajat miettivät, on: millä putket kiinnitetään? Kaksi yleisintä ratkaisua Suomen ja Ruotsin markkinoilla ovat järjestelmälevy (nojalevy) integroidulla rasterilla ja eristysfolio rasterilla yhdistettynä kiinnityselementteihin. Molemmat ratkaisut toimivat – mutta ne eroavat olennaisesti sen suhteen, mille alustalle, mille projektiin ja mille budjetille ne soveltuvat parhaiten. Seuraavassa tekstissä käyn läpi molemmat vaihtoehdot yksityiskohtaisesti, mukaan lukien todelliset luvut, käytännön esimerkit ja yleiset virheet, joita olen nähnyt monissa asennuksissa.
Miksi kiinnityskerroksen valinnalla on väliä?
Kiinnityskerros ei ole vain putkien ”kantaja”. Se on osa koko lattiarakennetta, joka vaikuttaa lämmönjohtavuuteen, rakenteen korkeuteen, akustisiin ominaisuuksiin sekä asennuksen nopeuteen ja laatuun. Huonosti valittu kerros voi tarkoittaa, että putket kelluvat hieman betonin valu jälkeen, syntyy ilmataskuja, anhydriitti ei virtaa putkien alle tai eristys paksuuntuu tarpeettomasti senttejä, joita kukaan ei suunnitellut. Neljännessä kerroksessa asunnossa jokainen ylimääräinen sentti on ongelma – ovet, kynnyslistat, laatoitukset, huonekalut, kaikki pitää sopeuttaa.
Lisäksi kiinnityskerroksen valinta liittyy valittuun eristykseen sen alla. Jos olet kiinnostunut siitä, miten eristyslevy mitoitetaan oikein, suosittelen tutustumaan artikkeliin Kuinka valita eristyslevy lattialämmitykseen – paksuus, materiaali ja vaatimukset, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti Lambda-arvoja, vaadittuja paksuuksia ja eroja EPS-, PIR- ja mineraalivillan välillä.
Järjestelmälevy – periaate ja edut
Järjestelmälevy on laminoitu tai puristettu EPS-levy, jossa on tunnusomaiset nojat (ulkonemat), jotka muodostavat tarkan rasteroinnin. Putket työnnetään yksinkertaisesti nojien väliin – ei ruuvauksia, ei leikkaamista, ei välien mittaamista. Nojat on yleensä suunniteltu Ø14–20 mm putkille, yleisimmin 16 ja 17 mm. Nojien välinen etäisyys vastaa 50 mm tai 75 mm moduuleja, joten putket voidaan asettaa 50, 100, 150, 200, 250, 300 mm ja niin edelleen, aina perusmoduulin monikertoina.
Asennuksen kannalta järjestelmälevy on nopein vaihtoehto. Kokenut asentajapari voi hoitaa järjestelmälevyllä 100–150 m² yhdessä työpäivässä, sisältäen leikkaamisen, kokoamisen ja putkien asennuksen. Levyt ovat yleensä varustettu puolisuoralla reunalla, joten ne sopivat saumattomasti yhteen ilman rakoja ja lämpösiltoja.
Järjestelmälevyjen lämmöneristysarvo riippuu niiden paksuudesta – tyypillisesti niitä on saatavilla 30 mm (lambda ≈ 0,035–0,040 W/m·K) versioina, mikä vastaa lämmöneristysvastusta R ≈ 0,75–0,86 m²·K/W, tai 50 mm (R ≈ 1,25–1,43 m²·K/W). Tämä ei yleensä riitä kontaktilattioille lämmittämättömän tilan yläpuolella, jossa EN 1264 ja STN vaativat R ≥ 0,75 m²·K/W ja joskus enemmän. Kontaktilattioissa järjestelmälevyn alle on lisättävä kerros kovaa lämmöneristystä.
Missä järjestelmälevy todella loistaa
Kokemukseni perusteella järjestelmälevy on ihanteellinen näissä tilanteissa:
- Paneelitalon asunnon remontti – välikattojen lämpöominaisuudet ovat erilaiset kuin maaperän yläpuolella olevien lattioiden, eristyksen ei tarvitse olla paksua, joten 30 mm järjestelmälevyllä riittää ja kustannuksia säästyy.
- Pienet alueet (enintään noin 80 m²) – mittaamisen, leikkaamisen ja folion kiinnittämisen kustannukset eivät ole kannattavia, järjestelmälevy on mukavampi.
- Tilanteet, joissa asentajien nopeus on tärkeää – useiden asuntojen rakentamisessa ajansäästö on todellinen taloudellinen argumentti.
- Asiakkaat, jotka asennavat itse – järjestelmälevyllä on vaikea tehdä suuria virheitä putkien välin tai kiinnityksen kanssa.
Rastroidufolio – periaate ja edut
Erotusverkkoon painettu tai kohokuvioitu polyeteenikalvo on ohut (yleensä 0,1 mm) ja sen moduulit ovat 50 × 50 mm tai 50 × 100 mm. Se toimii putkien asennusohjaimena. Kalvo itsessään ei ole eriste – se asennetaan suoraan kiinteän lämmöneristeen (EPS, PIR, PUR-levyt) päälle. Putket on kiinnitettävä kalvoon ulkoisilla kiinnityselementeillä.
Atria.fi -verkkokaupasta löydät esimerkiksi erotusfolion IVAR, jossa on rastikuvio – 0,1 × 1030 mm; AL – 50 m². Sen pinnalla on alumiinikerros, joka parantaa säteilyn heijastusta ja toimii myös kosteuden eristekerroksena lattiasta. Foliot yhdistetään metalliteipillä folioiden liittämiseen – 55 mm × 50 m, joka takaa ilmatiiviin ja mekaanisesti kestävän yhteyden folioiden välillä.
Putket kiinnitetään kalvoon joko:
- kiinnityslistoilla – esimerkiksi putken kiinnityslista 16–18 mm; 1 m / 100 kpl, joka kiinnitetään mekaanisesti EPS-levyyn folion alle,
- muovikiinnikkeillä – esimerkiksi putken kiinnityskiinnike – 50 mm; suora, joka painetaan folion läpi EPS-levyyn,
- PEX-kiinnityskaarilla – esimerkiksi putken PEX-kiinnityskaari 16–18 mm, joka sopii erityisesti putkien kaariin ja suunnan muutoksiin.
Folioratkaisun etu on joustavuus eristeen valinnassa. Rakennuttaja tai suunnittelija voi valita juuri sen eristepaksuuden ja -tyypin, jonka projekti vaatii, ja rastikuvioitu kalvo levitetään helposti päälle riippumatta siitä, onko alla 20 mm PIR-levyä vai 150 mm EPS 100 -levyä. Tämä on keskeinen argumentti projekteille, joissa on vaativat lämmöneristysvaatimukset.
Missä rastikuvioitu kalvo loistaa
- Suuret pinta-alat (100 m² ja enemmän) – hinta per neliömetri on huomattavasti alhaisempi kuin järjestelmälevyillä. Isoissa halleissa, liiketiloissa tai omakotitaloissa, joissa on kokonaislämmitys, neliökohtainen ero kasvaa.
- Lattiat lämmittämättömän tilan ja maanpinnan yläpuolella – mahdollisuus käyttää paksua eristystä ilman kompromisseja.
- Yhdistelmä PIR-eristeen kanssa – PIR-levyillä on erittäin alhainen lambda (0,022–0,026 W/m·K), mutta niiden pinta ei sovellu suoraan nystyröiden kiinnittämiseen. Kalvo peittää ne ja kiinnityselementit kiinnittävät putket.
- Projektit, joissa on epätavalliset putkien välistykset – kalvon rastikuvio mahdollistaa vapaan välistyksen projektin mukaan (esim. 75 mm jäähdytyssovelluksissa tai 250 mm vähemmän rasitetulla alueella).
- Yhdistelmä märkäprosessin (sementtipohjan) kanssa – kalvo, jossa on liitetyt raidat ja alumiinipinta, toimii hyvin myös höyrysulkuna ja eristekerroksena.
Suora vertailu parametreista ja hinnoista
Katsotaan konkreettisia lukuja. Suomen markkinoilla (ALV:n ulkopuolella, arvio vuosilta 2024–2025) ovat seuraavat suuruusluokat:
| Parametri | Järjestelmä nystylevy | Rastikuvioitu kalvo + eriste |
|---|---|---|
| Materiaalin hinta (vain kerros) | 5–12 €/m² | 0,80–1,50 €/m² (kalvo) + eriste 2–8 €/m² |
| Kerroksen kokonaispaksuus | 30–65 mm (eriste + nystyrät) | 20–200+ mm (vapaasti valittavissa) |
| Asennusnopeus (100 m²) | 1 päivä (kaksi henkilöä) | 1–1,5 päivää (kaksi henkilöä) |
| Ulkoinen kiinnitys tarpeen | Ei (nystyrät kiinnittävät itsensä) | Kyllä (kiinnikkeet, listat, kaaret) |
| Välistysten joustavuus | Modulaarinen (50 mm monikerrat) | Vapaasti valittavissa (kalvon rastikuvion mukaan) |
| Sopivuus paksuille eristeille | Rajoitettu (yleensä max. 60 mm) | Rajoittamaton |
| Eristys / höyrysulku | Osittainen (riippuu pinnasta) | Kyllä (AL-kalvo) |
| Tyypillinen käyttö | Asunnot, remontit, pienet pinta-alat | Talot maanpinnan yläpuolella, suuret pinta-alat, liiketilat |
Alustan vaikutus ratkaisun valintaan
Tämä on koko asian ydin. Kyse ei ole vain mieltymyksestä – alusta päättää suoraan siitä, mikä ratkaisu on teknisesti oikea.
Välipohjarakenne (betoni, Filigran, Spiroll)
Tämä on yleisin tilanne kerrostalo- ja remontikohteissa. Lattia on pääsääntöisesti tasainen ja kantaa hyvin. Lämpöeristykseltä ei vaadita yhtä paljon – välipohja ei tarvitse eristää lämmitetystä tilasta kylmästä, vaan sen tulee täyttää äänieristysvaatimukset ja estää lämmön karkaaminen alaspäin. Yleensä riittää 30–50 mm:n eristys. Tässä tapauksessa 30 mm:n (tai 35 mm:n äänieristyskerroksella varustettuna) systeemilevy on ihanteellinen valinta – se yhdistää eristyksen, alustan ja kiinnityksen yhteen elementtiin, on nopea ja säästää rakenteen korkeudessa 1–2 cm verrattuna erillisen eristyksen + kalvon ratkaisuun.
Lattia maan päällä (peruslaatta, kellari)
Tilanne on täällä aivan erilainen. Normit ja fysiikka vaativat huomattavasti tehokkaampaa lämpöeristystä – tyypillisesti vähintään R ≥ 1,25 m²·K/W, mikä EPS 035:llä tarkoittaa 44 mm:n paksuutta, mutta käytännössä suunnitellaan 60–100 mm ja jopa enemmän. Systeemilevyn arvo R ≈ 0,75–0,86 m²·K/W 30 mm:n paksuudella ei riitä. Ratkaisuna on joko yhdistelmä 60 mm:n kovaa EPS:ää + systeemilevy 30 mm (kokonaispaksuus 90 mm, mikä on paljon), tai puhtaampi ratkaisu: 80–120 mm EPS 100 + erottava kalvo alustalla + kiinnitysklipsit. Lopputulos on lämpöteknisesti oikea ja paksuus pienempi.
Jos maan alla esiintyy pohjavesi tai kosteus, kalvo alumiinikerroksella toimii myös höyrysulkuna. Lisätietoja löydät artikkelista Höyrynsulkukalvo lattialämmityksen alla – milloin ja miten sitä käytetään?
Lattia lämmittämättömän tilan yläpuolella (autotalli, kellari)
Tämä alusta on lämpöteknisesti vaativin, koska lämpötilaero voi olla talvella 20–30°C. ENB-standardi ja SFS-EN 6946 määräävät tällaisille rakenteille Uf ≤ 0,24–0,15 W/(m²·K) riippuen rakennuksen energialuokasta. Näiden arvojen saavuttaminen vaatii eristyksen, jonka R ≥ 3,5–5,0 m²·K/W, eli EPS:n paksuuden välillä 120–180 mm tai PIR:n paksuuden 80–120 mm. Tässä alustassa kalvo alustalla on käytännössä ainoa järkevä valinta – yli 60 mm:n EPS:n systeemilevyt ovat harvinaisia ja kalliita.
Vanha puupalkkien varassa oleva lattia (remontissa)
Tämä on erityinen tapaus, jossa kumpikaan ratkaisu ei ole täysin ihanteellinen märkäasennuksessa. Palkkirakenteilla on rajoitettu kantavuus (yleensä 200–300 kg/m²) ja betonilattia itsessään painaa 100–130 kg/m² 60 mm:n paksuudella. Kevyt EPS-systeemilevy auttaa tässä – putkien kiinnitys ei vaadi poraamista tai ruuvaamista puurakenteeseen. Vaihtoehtoisesti käytetään tällaisissa tapauksissa kuiva-asennusta (ilman betonilattiaa), jossa kalvoratkaisu ei ole suositeltava. Lisätietoja tästä skenaariosta löydät artikkelista Lattialämmityksen asennus vaihe vaiheelta – eristyksestä valamiseen.
Yhdistelmä – milloin se on järkevää
Käytännössä yhdistelmäratkaisu on joskus optimaalisin. Esimerkiksi omakotitalossa, jossa alakerrassa on lämmittämätön autotalli ja yläkerrassa välipohjarakenne: alakertaan käytetään paksua eristystä + kalvoa alustalla, yläkertaan systeemilevyä. Materiaalilogistiikka on hieman monimutkaisempi, mutta jokainen lattia saa oikean teknisen ratkaisun ilman kompromisseja.
Toinen käytännön esimerkki: asiakas halusi olohuoneeseen putkien välin 75 mm (jäähdytys) ja kylpyhuoneeseen 100 mm (lämmitys). Systeemilevyn moduuli on 50 mm, joten se mahdollistaa 50, 100 ja 150 mm:n välin – mutta ei 75 mm:n. Ratkaisuna oli erottava kalvo alustalla 50 mm:n jaolla, johon asennusmies asetti putket joka 1,5 solua. Tämä on joustavuutta, jota systeemilevy ei voi tarjota. Lisätietoja putkien mitoituksesta löydät artikkelista Millainen putkien halkaisija ja väli tarvitaan lattialämmitykseen?
Asennusyksityiskohdat, jotka usein unohdetaan
Systeemilevy – kriittiset yksityiskohdat
Systeemilevy tulee asettaa oikeaan asentoon, jossa nopat ovat suunnattuina putkien suunnitellun välin mukaisesti – jos haluat putket tiettyyn suuntaan, nopien tulee olla yhdensuuntaisia suunnitellun välin kanssa. Jos levy on väärin päin, syntyy tarpeetonta tilaa, jossa putki ei pidä kunnolla. Levyt tulee leikata tarkasti rakenteiden reunoilla – EPS-jäämät, jotka jäävät laatan tai seinän alle, voivat painua kasaan kuormituksen alla.
Reunojen laajenemisrako tulee asentaa koko huoneen ympäri ennen levyjen asennusta, ei jälkeenpäin. Jos tämä unohdetaan ja levy asennetaan suoraan seinää vasten, lattian laajenemiselle ei ole tilaa ja syntyy halkeamia. Tämä virhe on yksi yleisimmistä – lisätietoja löydät artikkelista Yleiset virheet lattialämmityksen putkien asennuksessa ja miten niitä vältetään.
Foliokalvo – tärkeät yksityiskohdat
Foliokalvon osat tulee päällekkäin vähintään 50–100 mm ja liittää yhteen metalliteipillä koko liitoksen pituudelta – ei vain paikoin. Riittämätön liittäminen mahdollistaa anhydriitin tai betonin kosteuden tunkeutumisen eristeeseen saumojen kautta, mikä heikentää sen lämmöneristysominaisuuksia. Alumiinifolioissa teipin tartuntakyky on ratkaiseva – teipin tulee olla erityisesti suunniteltu AL-pinnalle, tavallinen asennusteippi ei pysy kiinni pitkään.
Kiinnitysklipsit tulee painaa folion läpi EPS-levyyn riittävän syvälle – vähintään 25–30 mm. Klipsi, joka vain lävistää folion kevyesti, pysyy paikoillaan putkien asennuksen aikana, mutta putkien täytön ja painetestin yhteydessä putki voi irrota ja nousta ylöspäin anhydriitin valun aikana. On hyvä idea vaihdella kiinnitysklippsejä jokaisen metrin välein tai valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kaarissa ja suunnanmuutoksissa suositellaan erityisiä kiinnityskaaria (esim. PEX-putken kiinnityskaari 16–18 mm), jotka antavat putkelle oikean kaaren muodon ilman tarpeetonta jännitystä. Suorat kiinnitysklipit kaarissa eivät riitä – putki pyrkii suoristumaan vedenpaineen alaisena ja kaari voi siirtyä.
Jäähdytys – erityisvaatimukset kiinnityskerrokselle
Jos järjestelmä käytetään myös jäähdytykseen (käänteinen lämpöpumppu), jäähdytyksellä on lisävaatimuksia koko rakenteelle. Putki on kylmä, betonin tai ympäristön kosteus tiivistyy putken pintaan. Alumiinifoliolla on tässä tapauksessa höyrynsulkutoiminto, joka estää kosteuden tunkeutumisen pehmeästä eristeestä ylöspäin tiivistyvään putkeen. Järjestelmälevy ei yleensä täytä tätä toimintoa – sen EPS on diffuusiosti avoin ja jäähdytyksen aikana kosteus voi tunkeutua sekä ylhäältä että alhaalta. Jäähdytysprojekteissa folioliuos on siksi suositeltava. Lisätietoja löydät artikkelista Lattialämmitys ja -jäähdytys – mitä lattian rakenteen tulee täyttää?
Taloudellinen laskelma tyypilliselle omakotitalolle (150 m²)
Jotta olisimme konkreettisia, näytän suuntaa antavan laskelman 150 m² lämmitysalueella varustetulle omakotitalolle, jonka alla on lämmittämätön autotalli (EPS 100S:n vaadittu paksuus: 100 mm):
| Erikoiskohta | Järjestelmälevy (30 mm EPS + 30 mm nypyröity) | Folio + EPS 100 mm |
|---|---|---|
| Eristys (materiaali) | 30 mm EPS: ~1,50 €/m² × 150 = 225 € | 100 mm EPS: ~5,00 €/m² × 150 = 750 € |
| Kiinnityskerros | Nypyröity levy 30 mm: ~8 €/m² × 150 = 1 200 € | Folio: ~1,20 €/m² × 150 = 180 € |
| Kiinnitysklipit/listat | — | ~0,50 €/m² × 150 = 75 € |
| Liitusteippi | — | ~30 € |
| YHTEENSÄ | 1 425 € | 1 035 € |
| Kokonaispaksuus | ~90 mm (riittämätön eristys!) | ~105 mm (oikea eristys) |
| Lämmöneristysarvo R | ~1,7 m²·K/W (ilman lisäeristystä vain 0,75) | ~2,8 m²·K/W |
Laskelmasta ilmenee, että autotallin alla olevaan lattiaan folioliuos on edullisempi ja teknisesti oikeampi. Järjestelmälevyä pitäisi täydentää lisäeristyksellä, mikä lisäisi kustannuksia ja paksuutta.
Yleisimmät kysymykset (FAQ)
Voinko käyttää järjestelmälevyä suoraan betonilaatan päälle ilman lisäeristystä?
Teknisesti kyllä, mutta lämpöteknisesti vain, jos lämpötasapainelaskelmat sen vahvistavat. Järjestelmälevy 30 mm, jonka lambda on 0,038 W/m·K, tarjoaa R ≈ 0,79 m²·K/W. Tämä voi riittää välikerroksiin kahden lämmitetyn kerroksen välillä, mutta ei riitä lattioille, jotka ovat maaperän tai lämmittämättömän tilan päällä. Älä jatka ilman suunnittelijan tai teknisen neuvonantajan arviointia.
Voiko eristysfoliota käyttää myös ilman kiinnitysklippsejä, esimerkiksi jos olen aikapaineessa?
En suosittele. Folio ei pidä putkia – se on vain 0,1 mm paksu. Ilman klippsejä putki nousee ylös valun aikana ja asennus sekä putkien reititys menevät pilalle. Painetestaus ennen täyttöä paljastaa vain tiiviyden, ei putkien sijainnin. Klippit ja listat ovat edullisia ja niiden asennus vie vain muutaman minuutin metriä kohti – niiden jättäminen pois on riski koko järjestelmälle.
Mikä on järjestelmä-EPS-levyn käyttöikä lattiarakenteessa? Hajoaako se ajan myötä?
EPS on pitkäikäinen materiaali. Oikein asennettuna, ilman suoraa kosketusta liuottimiin ja ilman pysyvää kosteutta, EPS-levyt kestävät yhtä kauan kuin koko rakennus. Ongelmia esiintyy vain huonoissa olosuhteissa: kun vesi tunkeutuu ylhäältä (putkivuoto, huono laatoitus) tai alhaalta (pohjavesi). Siksi on tärkeää tehdä hydroeristys ja tiivistää folio oikein metalliteipillä. Lisätietoja artikkelista Hydroeristysfoliot lattialämmityksen alla – milloin ja miten niitä käytetään?
Järjestelmälevy vai folio – kumpi on parempi anhydriitti- ja sementtipohjaiselle tasoitteelle?
Molemmat kiinnitysjärjestelmät ovat yhteensopivia anhydriitin ja sementtipohjaisten tasoitteiden kanssa. Erona on siinä, että anhydriitti on juoksevampaa ja pääsee helpommin putkien alle ilman ilmakuplia, mikä vähentää kiinnityksen tarvetta – riittävä on kiinnitysklippien väli 50 cm. Sementtipohjainen tasoite on paksumpaa ja levitetään käsin, joten putkien kiinnitys tarvitsee olla vahvempi, muuten putket liikkuvat tasoitteen paineessa. Järjestelmälevy on tässä tapauksessa edullisempi, koska nypyrät estävät putkien liikkumisen.
Voinko yhdistää yhden valmistajan järjestelmälevyn ja toisen valmistajan folion?
Kyllä, nämä eivät ole järjestelmäsidonnaisia tuotteita. Foliokalvo on standardoitu apuväline, kiinnitysklippien mitat ovat standardoituja Ø16 ja Ø20 mm. Ei ole sitovaa järjestelmäsidonnaisuutta. On tärkeää varmistaa yhteensopivuus kiinnitysklippien ja putkien halkaisijoiden välillä sekä folion liittäminen oikealla metalliteipillä.
Mitä jos alustani on epätasainen? Tasoitanko sen järjestelmälevyllä vai foliolla?
Kumpikaan ratkaisu ei ole tarkoitettu alustan tasoitukseen. Järjestelmä-EPS-levy taipuu kuormituksen alla – jos epätasaisuus on suurempi kuin 5 mm 2 metrin matkalla, alusta on ensin tasoitettava itseselviävällä tasoitteella tai kuivalla tasoitteella. Folio on vielä vähemmän suvaitsevainen – epätasaisella alustalla eriste murtuu kulmissa ja putki ei ole tasainen. Alustan tasaisuuden sääntö: enintään ±5 mm 2 metrin matkalla. Rot-matican tai 2 metrin latan tarkastus on pakollinen ennen työn aloittamista.
Loppupäätelmä – mitä tästä vertailusta kannattaa muistaa
Järjestelmä-nypyröity levy on tyylikäs, nopea ja helposti asennettava ratkaisu asuntoihin, remontteihin välikerroksiin ja pieniin tiloihin, joissa eristyksen ei tarvitse olla paksua. Se on järkevä valinta, kun arvostat nopeutta ja helppoutta, putkien välinen etäisyys vastaa 50 mm moduuleja ja kokonaispaksuus 50–60 mm riittää.
Eristyslevy yhdistettynä erilliseen suojakalvoon ja kiinnitystarvikkeisiin (listat, pidikkeet, kaaret) on teknisesti parempi ratkaisu lattialämmitykselle, kun lämmitystä ei ole alapuolella, maan päällä, jäähdytysprojekteissa ja suurilla pinta-aloilla, joissa neliömetrihinnan ero kertautuu merkittäväksi summaksi. Lisäksi tämä antaa suunnittelijalle ja asennusmiehelle täyden vapauden eristyksen valintaan – paksuuden, materiaalin ja lämmöneristysarvon suhteen.
Yhteistä molemmille tavoille on laadukas asennus: oikea laajenemisvara, putkien tukeva kiinnitys, kalvojen tiiviit liitokset ja tarkastus ennen valua. Tarkemmat tekniset tiedot ja vaiheittaiset ohjeet löydät artikkeleista Lattialämmityksen asennus vaihe vaiheelta – eristyksestä valuun ja Lattialämmityksen putkien kiinnitys – pidikkeet, listat ja kaaret, joissa käydään yksityiskohtaisesti läpi, milloin mitäkin kiinnitystarviketta käytetään ja miten ne asennetaan oikein.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä, mitä valita, vai tarvitsetko apua kodin lämmityksen suunnittelussa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
