Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Lattialämmityksen huolto ja ilmastus

Lattialämmityksen huolto ja ilmanpoisto – täydellinen käytännön opas

Lattialämmitys on nykyään standardi mukavassa asumisessa. Hiljainen toiminta, tasainen lämpö lattiasta ylöspäin, näkyvien pattereiden puute – nämä ovat syitä, miksi yhä useammat valitsevat sen. Mutta juuri siksi, että koko järjestelmä on piilossa lattiarakenteisiin, monet omistajat aliarvioivat sen huollon. Jos lattialämmityksen vesikierto ei ole oikein ilmanpoistettu, tai jos lämmitettävä vesi saastuu järjestelmässä, ongelmat tulevat esiin myöhemmin – ja korjaaminen voi olla hankalaa.

Tässä artikkelissa selitän yksityiskohtaisesti, mitä ja milloin lattialämmitysjärjestelmässä on tarkistettava, miten yksittäiset piirit ilmanpoistetaan oikein, mitä epätasainen lattialämmitys kertoo, ja minkälaisen kemiallisen suojan järjestelmälle valitset. Kirjoitan tämän käytännön näkökulmasta – vuosien kokemuksen jälkeen valitusten ratkaisemisesta, huoltomatkoista ja uusien järjestelmien luovuttamisesta olen nähnyt käytännössä kaiken, mikä voi mennä pieleen. Ja useimpiin ongelmiin olisi voitu ennaltaehkäista.

Miksi ilma lattialämmitysjärjestelmässä on suurempi ongelma kuin pattereissa

Tavallisissa patterijärjestelmissä ilmanpoisto on helppoa – jokaisessa patterissa on ilmanpoistoventtiili, ilma nousee ylös ja päästät sen ulos. Lattialämmityksessä tilanne on monimutkaisempi useista syistä.

Ensinnäkin, lattialämmityksen putket ovat asennettuina vaakasuoraan lattiaan, lähes samalla tasolla. Ilmalla ei ole luonnollista taipumusta kohdistua yhteen pisteeseen – se leviää silmukoihin ja muodostaa ilmakuplia eri kohtiin. Toiseksi, yhden silmukan pituus voi olla 60–120 metriä (putken halkaisijasta ja piirin pinta-alasta riippuen). Ilma tällaisessa pitkässä putkessa voi merkittävästi rajoittaa virtausta ja siten myös kyseisen vyöhykkeen tehoa. Kolmanneksi, useimmissa lattialämmityksen jakotukeissa on virtausrajoittimet, jotka on asetettu suhteellisen alhaiselle virtaustasolle – ja ilmakupla voi vähentää sitä lähes nollaan.

Käytännön esimerkki: asiakas soittaa, että vain puolet olohuoneesta lämpenee, toinen on kylmä. Menemme huoltoon, mittaamme lämpötilat jakotukin lähdöissä – yhdessä silmukassa ΔT (lähtö- ja paluulämpötilan ero) on 8 °C, toisessa 0,5 °C. Tyypillinen oire ilmakuplasta piirissä.

Ilma silmukassa – alennettu virtaus vs. oikein ilmanpoistettu silmukka Silmukka ilmalla ilma alhainen virtaus ΔT ≈ 0,5 °C Teho: ~5 % normaalista Oikein ilmanpoistettu silmukka täysi virtaus ΔT ≈ 8 °C Teho: 100 % normaalista

Mistä ilma lattialämmitysjärjestelmään pääsee

Ilma pääsee hydrauliseen piiriin useilla tavoilla, ja on tärkeää ymmärtää ne, jotta tiedät, milloin ilmanpoisto on välttämätöntä.

1. Ensimmäinen järjestelmän täyttö

Uuden tai tyhjennetyn järjestelmän täytössä ilmakuplia on jokaisessa putken nurkassa. Jos täyttöä ei suoriteta oikein (hitaasti, alhaalta ylös, avaamalla yksittäiset piirit yksi kerrallaan), ilma jää silmukoihin. Tämä on selvästi yleisin ongelma uusissa asennuksissa.

2. Happi putkien seinien läpi

PEX-putket (ristiinlinkitetty polyeteeni) ilman happibarjääriä (EVOH-kerrosta) päästävät happea seinien läpi. Tämä happi liukenee veteen, mutta muodostaa vähitellen mikropuita. Siksi moderneissa lattialämmitysjärjestelmissä tulisi käyttää vain putkia, joissa on happibarjääri DIN 4726 -standardin mukaisesti. Jos niitä ei ole, happi – tarkemmin sanottuna happi – lisääntyy jatkuvasti.

3. Huollot, korjaukset, veden lisääminen

Aina kun järjestelmä avataan, vettä lisätään, osia vaihdetaan – ilmaa pääsee sisään. Jokaisen tällaisen toimenpiteen jälkeen ilmanpoisto on pakollista, ei mahdollisuus.

4. Paineen muutokset järjestelmässä

Jos paisunta-astian paine laskee tai järjestelmä toiminnan aikana laskee minimipaineen alle (yleensä 0,8–1,0 bar kylmänä), ilmaa voi päästä automaattisten ilmanpoistajien kautta takaisin. Siksi on tärkeää pitää järjestelmän paine oikeana – tästä lisää alla.

Miten tiedät, että lattialämmitys tarvitsee ilmanpoiston

Oireet eivät aina ole ilmeisiä heti. Joskus ongelma kehittyy hitaasti, koko kauden aikana. Tässä ovat tärkeimmät merkit, joita ei saa jättää huomiotta:

  • Kylmä lattia muuten toimivan järjestelmän kanssa – osa huoneesta on lämmin, osa kylmä. Tyypillinen ilmalukon ilmentymä yhdessä silmukassa.
  • Kohina putkissa – läiskintä, kuplinta tai suhina veden virratessa piireissä. Ilma aiheuttaa turbulenttia virtausta.
  • Alhainen tai vaihtelevainen paine manometrissa – paineen tulisi olla 1,0–1,5 bar kylmänä, 1,5–2,0 bar lämpimänä (käyttölämpötilassa). Jos se laskee ilman selvää syytä, järjestelmä joko menettää vettä (vuoto) tai siinä on ongelma paisunta-astian kanssa.
  • Pumppu ”pyörii tyhjänä” – pumppu on käynnissä, mutta ei saavuta asetettuja kierroksia ja lämmitys ei näy. Ilma estää pumppua luomasta painetta.
  • Epätasainen teho kausien välillä – järjestelmä toimi hyvin viime talvena, nyt jotkut vyöhykkeet jäävät jälkeen.
  • Nopea lähtöveden lämpötilan nousu hitaalla paluuveden lämpötilan nousulla – virtaus piirissä on rajoitettu, vesi ylikuumenee syöttöpuolella.

Ilmanpoiston vaiheet – vaihe vaiheelta

Lattialämmitysjärjestelmän oikea ilmanpoisto ei ole vaikeaa, mutta on tärkeää edetä järjestelmällisesti. Nopeasti avattu ja suljettu venttiili ei ratkaise ongelmaa.

Ilmanpoiston vaiheet – UFH-jakotukin kaavio SYÖTTÖJAKOTUKKI (manifold) PALUUKERÄIN (manifold) Piiri 1 Piiri 2 Piiri 3 Piiri 4 IV ① avaa ② sulje ③ avaa ④ sulje Ilmanpoista aina vain yhtä piiriä kerrallaan pumpun ollessa täydellä teholla Aut IV

Vaihe 1: Valmistelu – Tarkista paine ja järjestelmän kunto

Ennen ilmavaatimusta tarkista järjestelmän paine kylmänä painemittarista (järjestelmän tulee olla kylmä). Oikea arvo on 1,0–1,5 baria. Jos paine on alhaisempi, täytä vettä täyttöventtiilin kautta oikeaan arvoon. Pumppu tulee olla sammutettuna ja lämmityskattila lepotilassa.

Vaihe 2: Eristä yksi piiri – sulje muut

Sulje kaikki piirit jakotukissa paitsi ensimmäinen, jonka haluat ilmavaimentaa. Sekä tulopuolelta että paluupuolelta. Tämä keskittää koko pumpun virtauksen yhteen silmukkaan – virtausnopeus kasvaa ja ilma ”työnnetään” kohti jakotukkia.

Vaihe 3: Käynnistä pumppu maksiminopeudella

Kytke kiertovesipumppu päälle korkeimmalla mahdollisella nopeudella. Anna sen pyöriä 3–5 minuuttia. Jos jakotukissa on automaattinen ilmanpoistoventtiili, ilma poistuu itsestään. Jos ei, avaa manuaalinen ilmanpoistoventtiili jakotukissa (yleensä päässä, jakotukin yläpuolella) – pidä astiaa tai rättiä venttiilin alla, vapauta ilmaa hitaasti, kunnes alkaa virrata puhdasta vettä ilman kuplia.

Vaihe 4: Siirry seuraavaan piiriin

Sulje ensimmäinen piiri (tai jätä se auki, jos sinulla ei ole muuta tapaa varmistaa riittävä virtaus) ja avaa toinen. Toista prosessi. Käy järjestelmällisesti läpi kaikki piirit – 6-piirisen jakotukin kanssa voit varata 30–45 minuuttia työhön.

Vaihe 5: Tarkista paine ilmavaaimennuksen jälkeen

Kun olet ilmavaimentanut koko järjestelmän, tarkista paine uudelleen. Ilmavaaimennus voi hieman alentaa painetta – täytä vettä oikeaan arvoon. Käynnistä sitten järjestelmä normaalitilassa ja tarkista yksittäisten piirien lämpötilat 24 tunnin kuluttua (voit tarkistaa ilman läsnäolon koskettamalla jakotukin paluupuolen putkia – niiden tulee olla vastaavasti lämpimiä).

Automaattiset ilmanpoistoventtiilit jakotukissa – kyllä vai ei?

Useimmissa moderneissa lattialämmityksen jakotukeissa on tulopuolella paikka automaattiselle ilmanpoistoventtiilille (AOV). Se on pieni kellukkaläppäventtiili, joka avautuu automaattisesti, kun ilmaa on läsnä ja vapauttaa ilman.

Suosittelen niiden käyttöä, mutta yhdellä tärkeällä varoituksella: ensimmäisen ilmavaaimennuksen jälkeen (eli kun järjestelmä on vakiintunut ja paine on tasainen) on hyvä sulkea AOV tai vaihtaa se umpipäätteeseen. Miksi? Koska automaattiset ilmanpoistoventtiilit voivat tietyissä olosuhteissa (paineen laskiessa, nopeissa paineen muutoksissa) imeä ilmaa sisään sen sijaan, että ne vapauttaisivat sitä. Vakiintuneessa järjestelmässä ne ovat tarpeettomia ja joskus jopa haitallisia.

Käytännössä: kun luovutamme järjestelmän asiakkaalle, selitämme, että AOV on ”auki” -asennossa ensimmäisenä vuodenaikana, jolloin järjestelmä luonnollisesti ilmavaimentuu. Suljemme sen sitten.

Paine lattialämmitysjärjestelmässä – mikä on normaalia ja mikä ei

Paine on yksi tärkeimmistä käyttöpärametreista, joita tulee seurata. Useimmat kotikäyttäjät eivät siihen edes katso, ennen kuin ongelma ilmenee.

Paine järjestelmässä – käyttötasot liian alhainen normaali (kylmä tila) normaali (käyttö) liian korkea alle 0,8 bar 1,0–1,5 bar 1,5–2,5 bar yli 3 bar paine

Paineen seurannan periaatteet:

  • Kylmänä (järjestelmä ei lämmitä): 1,0 – 1,5 baria. Tämä on vertailuarvo veden täyttämiselle.
  • Käytössä (järjestelmä lämmitetty 35–45 °C:seen): 1,5 – 2,5 baria. Paineen nousu johtuu veden lämpölaajenemisesta.
  • Varo venttiili aukeaa 3 barin kohdalla (useimmissa järjestelmissä). Jos se aukeaa säännöllisesti, järjestelmässä on joko liikaa vettä tai paisunta-astia ei toimi kunnolla.
  • Paine laskee päivien/viikkojen aikana ilman järjestelmän avaamista: yleensä vuoto, paisunta-astian kulunut kalvo tai huono ilmanpoisto.

Paisunta-astia – aliarvioitu huoltokohta

Paisunta-astia on painesäiliö, joka kompensoi veden tilavuuden sen lämmetessä. Useimmissa järjestelmissä on kalvopaisunta-astia, jossa on ilmapuolella esipaine.

Esipaine tulee asettaa samaksi tai 0,2–0,3 baria pienemmäksi kuin staattinen täyttöpaine (esim. täytät järjestelmän 1,2 bariin → säiliön esipaine = 1,0 bar). Jos esipaine laskee (kalvo vanhenee, ilma karkaa), säiliö menettää toimintansa ja järjestelmän paine vaihtelee epänormaalisti.

Tarkista paisunta-astian esipaine kahden vuoden välein tavallisella auton rengaspaineen mittarilla (sama Schrader-venttiili). Säiliön kokonaisvaltainen vaihto on yleensä tarpeen 10–15 vuoden käytön jälkeen.

Lattialämmitysjärjestelmän säännöllinen huolto – mitä ja milloin tarkistaa

Lattialämmityksen huolto on huomattavasti vähemmän vaativaa kuin patterijärjestelmässä, mutta ei ole olematonta. Tässä on suositeltujen välien yhteenveto:

Ennen jokaista lämmityskautta (syksy – syys/lokakuu)

  • Tarkista järjestelmän paine kylmänä.
  • Tarkista jakotukki visuaalisesti – vuodot, liitosten korroosio, virtausmittarien kunto.
  • Testaa jokaisen piirin moottoriventtiilit (toimilaitteet) – jokaisen tulee avautua ja sulkeutua lämpösignaalin kohdatessa.
  • Tarkista virtausmittarien (flowmetereiden) virtausasetukset – ne voivat siirtyä kauden aikana.
  • Varmista säätimen ja termostaattien toiminta jokaisessa huoneessa.

Joka 2 vuotta

  • Ilmavaaimennus kaikissa piireissä (vaikka ongelmia ei olisi näkyvissä).
  • Paisunta-astian esipaineen tarkistus.
  • Järjestelmän veden laadun analyysi (pH, inhibiittorien pitoisuus, kovuus).
  • Palloventtiilien voitelu tai kunnon tarkistus jakotukissa.

Joka 5 vuotta

  • Järjestelmän huuhtelu – puhdistus sedimenteistä ja lietteestä.
  • Kiertovesipumpun tarkistus tai vaihto.
  • Virtausmittarien kunnon tarkistus ja tiivisteiden vaihto.

Veden laatu ja järjestelmän kemiallinen suojaus

Aihe, jota käytännössä järjestelmällisesti laiminlyödään – ja sitten ihmiset ihmettelevät, miksi jakotukki on ruosteessa 10 vuoden kuluttua ja putkissa on lietettä.

Lattialämmityksessä kiertävän veden tulee täyttää useita parametreja:

  • pH: 7,0 – 8,5 – neutraali tai hieman emäksinen. Happama vesi syövyttää metalliosia (pumppu, jakotukki, säätöventtiilit). Liian emäksinen vesi voi aiheuttaa saostumia.
  • Kovuus: ihanteellisesti alle 3 °dH (pehmeä vesi) – kova vesi muodostaa kalkkia lämpötiloissa yli 60 °C. Lattialämmityksessä, jonka lämpötila on 30–45 °C, riski on pienempi, mutta ei ole olematon.
  • Kloridit: alle 50 mg/l – kloridit aiheuttavat pistesyöpymistä ruostumattomassa teräksessä (liitännät, putkiosat).
  • Happipitoisuus: mahdollisimman alhainen – siksi PEX-putket EVOH-suojauksella ja suljettu järjestelmä ilman säännöllistä tuoreen veden lisäämistä.

Järjestelmän suojaamiseksi käytetään korroosionestoaineita ja desinfiointilisäaineita. Ne annostellaan kerran 2–3 vuodessa järjestelmän vesimäärän mukaan (vesimäärän löydät suunnitelmista tai laskemalla sen). Korroosionestoaineen tulee olla yhteensopiva PEX-putkien ja pumpun materiaalin kanssa – tarkista aina valmistajan yhteensopivuusluettelo.

Jos järjestelmä ei ole käytössä useita kuukausia (remontti, kesätauko), en suosittele sen tyhjentämistä. Suljettu järjestelmä korroosionestoaineen kanssa on paljon turvallisempi kuin tyhjä järjestelmä, johon voi päästä happea ja kosteutta.

Liman ja saostumien ongelma – järjestelmän huuhtelu

Lattialämmitysjärjestelmän limat ovat tummanruskeaa tai mustaa sedimenttiä, joka muodostuu metalliosien korroosiosta (pieniä metallilastuja työstöstä), veden mineraalien saostumisesta ja biologisista prosesseista (mikro-organismit seisovassa vedessä). Lima kertyy järjestelmän alimpiin kohtiin – paradoksaalisesti juuri lattialämmityksen vaakasuorissa lenkeissä.

Järjestelmän huuhtelu tehdään näin:

  1. Tyhjennä vanha vesi järjestelmästä (avaa tyhjennyshana jakotukissa tai lämmityskattilassa).
  2. Täytä järjestelmä puhtaalla vedellä ja anna pumpun pyöriä 15–20 minuuttia täydellä virtausnopeudella.
  3. Tyhjennä tämä vesi (se on tummaa ja sisältää limaa).
  4. Toista prosessi 2–3 kertaa, kunnes vesi on puhdasta.
  5. Jos saastuminen on voimakasta, käytä kemiallista puhdistusainetta (huuhteluliuotin) valmistajan ohjeiden mukaan.
  6. Huuhtelun jälkeen täytä puhtaalla vedellä, lisää korroosionestoaine, ilmasta ja säädä paine.

Virtausnopeuden säätö jakotukissa – hydraulinen tasapainotus

Ilmanpoisto ratkaisee ongelman ilman kanssa. Mutta jos piirit eivät ole hydraulisesti tasapainossa – eli yhdellä piirillä on liian suuri ja toisella liian pieni virtaus – se ei riitä. Hydraulinen tasapainotus on erillinen toimenpide, joka edeltää koko järjestelmän oikeaa lämmitystehoa.

Nykyaikaisissa jakotukeissa on virtausmittarit (numerotaululla varustetut virtausmittarit) paluupuolella. Jokaisen piirin virtausnopeus tulisi säätää suunnitelman mukaan – yleensä 1,5–3,0 l/min 16 mm putkelle 15 cm jaolla.

Tasapainotuksen käytännön vaiheet:

  • Käynnistä järjestelmä lämpötilaerolla 5–10 °C.
  • Mittaa jokaisen piirin paluulämpötila (kosketuslämpömittari tai infrapunalämpömittari).
  • Piirit, joiden paluulämpötila on korkeampi, todennäköisesti virtaavat liian nopeasti (alhaisempi ΔT) – pienennä virtausmittaria.
  • Piirit, joiden paluulämpötila on alhaisempi – lisää virtausmittaria.
  • Tavoite: ΔT 5–8 °C jokaisessa piirissä samalla syöttöveden lämpötilalla.
Hydraulinen tasapainotus – piirien vertailu (esimerkki) 0 5 10 15 ΔT (°C) 8 °C Piiri 1 8 °C ✓ Piiri 2 3 °C ↓ Piiri 3 10 °C ✓ Piiri 4 1 °C – ilmaa! Piiri 5 7 °C ✓

Putket, kiinnitys ja eristys – miten asennuksen laatu vaikuttaa huoltoon

Monet ongelmat ilman kanssa tai epätasaisen suorituskyvyn, joita kohtaamme huolloissa, johtuvat jo asennusvaiheessa tapahtuneista virheistä. Väärin asennetut putket, huono kiinnitys tai puuttuva eristys – kaikki tämä vaikuttaa järjestelmän koko käyttöikään.

Järjestelmän rakentamisessa putkien alle asennetaan esimerkiksi eristyslevy rasterilla, joka ei ainoastaan eristä lämmitystä lattiasta vaan myös helpottaa putkien tarkkaa asettelua oikealla jaolla. Levyt liitetään toisiinsa metalliteipillä levyjen liittämiseen, mikä varmistaa jatkuvan pinnan ilman rakoja ja liikkeitä betonoinnin aikana.

Putket on kiinnitettävä kunnolla, jotta ne eivät kellu ylös tai muuta asentoaan valettaessa lattiaa. Tätä varten käytetään putkien kiinnityslistoja tai putkien kiinnitysklipsuja. Väärin kiinnitetyt putket voivat muodostaa paikallisia ilmataskuja mutkiin, joita on vaikea ilmata. Oikean muodon saavuttamiseen mutkissa auttavat PEX-putkien kiinnityskulmat, jotka estävät putken katkeamista ja varmistavat tasaisen minimitaiteen.

Lisätietoja itse asennuksesta löydät artikkeleista Lattialämmityksen asennus vaihe vaiheelta – eristyksestä valamiseen ja Lattialämmityksen putkien kiinnitys – kiinnityslistat, klipsut ja kulmat tässä Tietokeskuksessa.

Talvi- ja kesätauko – mitä järjestelmälle tehdään sen aikana

Lattialämmitysjärjestelmät, joita käytetään myös kesällä jäähdytykseen, ovat käytössä käytännössä ympäri vuoden – vain väliaineen lämpötilaa muutetaan. Mutta järjestelmät, joita käytetään vain lämmitykseen, ovat keväästä syksyyn poissa käytöstä.

Kesätauon aikana:

  • Älä tyhjennä järjestelmää – tyhjä putkisto on alttiimpi korroosiolle ja täytettäessä siihen pääsee happea ja ”tuoretta” happea vedestä.
  • Pidä minimipaine yllä – 0,8–1,0 bar myös kesällä. Tarkista kerran kuukaudessa.
  • Jos sinulla on järjestelmä yhdistettynä lämmityskattilaan, sammuta kattila, mutta pidä kiertovesipumppu satunnaisesti käynnissä (kerran viikossa 10 minuuttia), jotta se ei jumiudu ja vesi ei lämpene liikaa suljetussa tilassa.
  • Sulje jakotukin moottoriventtiilit (toimilaitteet) pidemmän seisokki ajaksi – se säästää niiden mekaniikkaa.

Yhdistäminen toiseen lämmönlähteeseen – lämpöpumppu ja lattialämmitys

Lattialämmitys yhdistetään nykyään useimmiten lämpöpumppuun, joka toimii matalilla lämmönjohtolämpötiloilla (35–45 °C). Tämä on ihanteellinen ratkaisu. Hydrauliseen järjestelmään liittyy kuitenkin joitakin erityisiä toimintavaatimuksia:

  • Painesuhteet on säädettävä huolellisesti, sillä lämpöpumppu on herkempi hydrauliselle häiriölle kuin kaasukattila.
  • Veden virtaus ei saa laskea lämpöpumpun minimivirran alle (yleensä 15–25 l/min teholla 6–12 kW) – tähän tarkoitukseen käytetään hydraulista tasoittajaa tai sekoitusventtiiliä.
  • Paisunta-astian koko on mitoitettava koko järjestelmän vesimäärän mukaan, mukaan lukien lämpöpumpun sisäinen vesi.
  • Lämpöpumpun järjestelmän ilmaus on sama kuin kattilan – eroa ei ole.

Lisätietoja tästä yhdistelmästä löydät artikkelista Lattialämmitys ja -jäähdytys – mitä lattiarakenteen tulee täyttää?

Yleiset virheet huollossa, joita näemme käytännössä

Vuosien huoltokokemukseni aikana olen tunnistanut useita toistuvia virheitä, joita omistajat tekevät:

  • Ilmaus ”kuumana” käynnissä olevan kattilan kanssa – vesi virtaa paineen alaisena nopeammin, eikä ilma ehdi poistua. Oikea tapa on ilmaus kylmän, lämmittämättömän veden kanssa ja käynnissä olevan pumpun kanssa.
  • Kaikkien piirien avaaminen samanaikaisesti ilmauksen yhteydessä – virtaus jakautuu ja on liian heikko ilman poistamiseen. Yksi piiri, täysi virtaus – vain näin.
  • Paineen seuraamisen laiminlyönti veden lisäämisen jälkeen – ylitäytetty järjestelmä (paine yli 2,5 bar kylmänä) voi aiheuttaa varoventtiilin aukeamisen ja paineen laskun, mikä näyttää jatkuvalta vuodolta.
  • Lian huomioimatta jättäminen ilmauksen yhteydessä – ilmauksen yhteydessä venttiilistä tulee ulos sekä ilmaa että likaa ja vettä. Omistajat näkevät tummaa vettä ja tukkivat venttiilin. Oikea tapa on antaa virrata, kunnes puhdasta vettä tulee ulos.
  • Käyttämättömän vesijohtoveden käyttö täytettäessä – kova vesi klorideilla tuhoaa järjestelmän sisältäpäin. Täytettäessä käytä pehmennettyä vettä tai tislattua vettä, aina inhibiittorin kanssa.

Lisätietoja asennusvirheistä (ei vain huollosta) löydät artikkelista Yleiset virheet lattialämmityksen putkien asennuksessa ja niiden välttäminen.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Miten saan selville, mikä lattialämmityksen piiri on tukossa ilmasta, kun jakotukki ei ole helposti saatavilla?

Paras tapa on mitata paluulinjojen lämpötila jakotukissa käynnissä olevan järjestelmän aikana IR-lämpömittarilla tai kontaktilämpömittarilla. Piiri, jonka paluulämpötila on sama kuin menoveden (eli ΔT lähellä nollaa tai alle 1 °C), on joko tukossa ilmalla tai sen virtausmittari on suljettu. Jos virtausmittarit ovat auki, ongelma on lähes aina ilma. Toinen tapa on tunnustella – lämmitetyssä järjestelmässä vertaa eri paluulinjojen lämpötilaa kädellä.

Voinko ilmauttaa lattialämmityksen itse, ilman huoltohenkilöä?

Kyllä, ilmaus on yleinen kotihuolto, jonka jokainen näppärä omistaja pystyy suorittamaan. Tarvitset vain ämpärin, riepun, ruuvimeiselin tai jakoavaimen ilmausventtiiliin ja muutaman tunnin kärsivällisyyttä. Tärkeää on edetä järjestelmällisesti – piiri piiriltä. Jos ongelmat jatkuvat kahden ilmauskierroksen jälkeen, suosittelen kutsumaan huoltohenkilön, sillä ongelma voi olla hydraulinen (tasapainotus) tai mekaaninen (rikkoutunut pumppu).

Kuinka usein lattialämmitys on ilmaattava normaalissa käytössä?

Oikein asennetussa järjestelmässä, jossa putkissa on happisuoja ja paisunta-astia on suljettu, riittää ennaltaehkäisevä ilmaus kahden vuoden välein. Jos oireita ilmenee (kylmät kohdat, ääni, paineen lasku), ilmaus on tehtävä välittömästi odottamatta säännöllistä väliä. Uusissa järjestelmissä suosittelen ensimmäistä ilmauksia 2–4 viikon käytön jälkeen – järjestelmä ”asettuu” ja loput ilmasta poistuu ensimmäisestä täytöstä.

Paine laskee, mutta en näe vuotoja. Mitä teen?

Paineen lasku ilman näkyvää vuotoa johtuu useimmiten kolmesta syystä: (1) vuoto kohdassa, jossa vesi höyrystyy eikä vuoda nesteenä (esim. kuumassa putkessa lattiassa – mutta tämä on harvinaista lattialämmityksessä), (2) paisunta-astian kalvon vika – kalvo on puhjennut, ja ilma pääsee vesiosaan ja vuotaa AOV:n kautta, (3) automaattinen ilmanpoistaja imee ilmaa paineen laskiessa ja päästää sen ulos paineen noustessa – sykli, joka näyttää ”vuodolta”. Ratkaisu: tarkista paisunta-astian esipaine, vaihda tai sulje automaattiset ilmanpoistajat ja seuraa painetta 48 tunnin ajan.

Pitääkö minun lisätä korroosiosinhibiittoreita jokaisen ilmauksen yhteydessä?

Ei automaattisesti. Jos päästät vain pienen määrän vettä ulos (ilmausventtiilistä tulee ulos vain muutama desilitraa), inhibiittorin pitoisuus järjestelmässä ei muutu merkittävästi. Lisää inhibiittoria huuhtelujen yhteydessä tai kun täytät järjestelmään yli 10 % sen kokonaismäärästä. Nyrkkisääntö on: tarkista inhibiittorin pitoisuus testisarjalla (saatavilla inhibiittorien valmistajilta) kahden vuoden välein ja lisää tarvittaessa.

Voinko sammuttaa järjestelmän kokonaan kesällä eikä tehdä mitään huoltoa?

Voit sammuttaa sen toiminnallisesti (kattila/lämpöpumppu kesäasennossa, termostaatti minimiin), mutta pidä järjestelmä täytettynä ja paineistettuna. Täydellinen tyhjennys on perusteltua vain pitkäaikaisessa asumattomuudessa, jossa on jäätymisvaara talvella, tai remontin yhteydessä. Muuten suljettu järjestelmä inhibiittorin kanssa ja oikealla paineella on paljon terveempi kuin tyhjä järjestelmä. Käynnistä pumppu kerran kuukaudessa vähintään 10 minuutiksi – tämä suojaa pumpun laakereita jumittumiselta.

Lopputulos – huoltoon investoiminen kannattaa

Lattialämmitys on järjestelmä, joka on suunniteltu kestämään vuosikymmeniä. Laadukkaat putket EVOH-suojalla, oikein mitoitettu jakotukki, luotettava pumppu – kaikki nämä kestävät 30 vuotta tai enemmän, jos järjestelmää huolletaan asianmukaisesti. Toisaalta laiminlyöty järjestelmä ilman ilmausta ja veden laadun tarkkailua voi joutua ongelmiin 5–8 vuodessa.

Sääntö on yksinkertainen: tarkista paine ja jakotukin kunto kerran vuodessa, ilmaus kerran kahden vuoden välein ja tarkista paisunta-astia, huuhtele järjestelmä kerran viiden vuoden välein. Se on kaikki. Ei suuria investointeja, ei ammattipätevyyttä. Vain järjestelmällisyyttä ja hieman huomiota järjestelmään, joka pitää lattiasi lämpimänä joka talvi.

Jos haluat tietää lisää oikeasta mitoituksesta ja komponenttien valinnasta, suosittelen muita artikkeleita tässä Tietokeskuksessa: Mitä putkien halkaisijaa ja väliä tarvitsen lattialämmitykseen?, Miten valita eristyslevy lattialämmitykseen – paksuus, materiaali ja vaatimukset tai Järjestelmälevy vs. foliolla varustettu ritilä – mikä on parempi alustallesi?

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.