Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka suuren tehon kiertovesipumpun tarvitsen kotiini?

Kuinka suuren tehoisen kiertovesipumpun tarvitsen talooni – täydellinen valintaopas

Tämä on kysymys, jonka kanssa törmäämme päivittäin. Asiakas tulee, kertoo, että vanha pumppu lämmityskattilassa on vaihdettava ja haluaa tietää, mitä kannattaa ostaa. Tai hän rakentaa uutta taloa, asentaja on lähtenyt ja hän haluaa itse varmistaa, että suositeltu malli sopii. Tai hän tekee suurta remonttia ja pelkää, että nykyinen pumppu ei riitä uuteen lattialämmitykseen, joka lisätään pattereiden rinnalle.

Vastaus ”riippuu” kuulostaa usein tekosyyltä, mutta kiertovesipumppujen kohdalla se on totta. Pumpun teho ei riipu vain talon koosta. Se riippuu lämmitysjärjestelmän tyypistä, putkien pituudesta, piirien määrästä, rakennuksen korkeudesta, veden lämpötilasta ja monista muista tekijöistä. Käymme kaikki nämä läpi yksityiskohtaisesti tässä artikkelissa, konkreettisten lukujen, käytännön esimerkkien ja lopuksi myös suositusten kera tyypillisiin tilanteisiin.

Mitä kiertovesipumppu tekee – perusteet, jotka sinun on tiedettävä

Kiertovesipumppu on jokaisen vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien sydän. Sen tehtävä on yksinkertainen: voittaa putkiston hydraulinen vastus ja varmistaa, että lämmin vesi kiertää lämmityskattilasta pattereihin (tai lattialämmityspiireihin) ja takaisin. Ilman pumppua painovoimainen kierto toimisi vain hyvin erityisissä olosuhteissa – nykyaikaisissa järjestelmissä, joissa on muoviputkia ja termostaattiventtiileitä, se on käytännössä käyttökelvoton.

Pumpun ominaisuudet määräytyvät kahden pääparametrin perusteella:

  • Vesimäärä (Q) – kuinka paljon vettä pumppu kuljettaa aikayksikössä, mitataan m³/h tai l/h
  • Pumppauskorkeus (H) – paine, jonka pumppu pystyy tuottamaan vastuksen voittamiseksi, mitataan metrin vesipatsaan (m vs.) tai Pa/kPa:na

Nämä kaksi arvoa muodostavat yhdessä pumpun ominaiskäyrän – Q/H-käyrän. Kun katsot mitä tahansa kiertovesipumppua, esimerkiksi IBO OHI 25/60-130, tuo ”25/60” nimessä viittaa juuri näihin arvoihin. Mutta siitä lisää toisessa artikkelissa Tietopankassamme – ”Mitä tarkoavat numerot IBO-pumpun nimessä – kuinka lukea mallin tekniset tiedot”.

Kaksi tärkeää laskelmaa: tarvittava vesimäärä ja pumppauskorkeus

Jokainen kiertovesipumpun valinta perustuu kahteen riippumattomaan laskelmaan. Molemmat on tehtävä – ja sitten etsitään pumppu, joka täyttää molemmat vaatimukset samanaikaisesti.

1. Tarvittavan vesimäärän laskeminen

Vesimäärä riippuu lämmöntarpeesta, joka on kuljetettava lämmitysjärjestelmään. Lähtökohtana käytetään perustavanlaista fysikaalista yhtälöä:

Q = P / (ρ × c × ΔT)

jossa:

  • P = lämmityskattilan teho / talon lämmönhukka (W tai kW)
  • ρ = veden tiheys (≈ 1 000 kg/m³, 70 °C:ssa ≈ 978 kg/m³)
  • c = veden ominaislämpökapasiteetti (4 186 J/(kg·K), pyöristettynä 1 163 Wh/(m³·K))
  • ΔT = lämpötilaero syötön ja paluun välillä (tyypillisesti 10–20 °C)

Käytännössä tämä yhtälö yksinkertaistetaan muotoon:

Q [m³/h] = P [kW] / (1,163 × ΔT [°C])

Esimerkki 1: Omakotitalo, jonka lämmityskattilan teho on 15 kW, lämpötilaero 80/60 °C (ΔT = 20 °C):

Q = 15 / (1,163 × 20) = 15 / 23,26 = 0,645 m³/h ≈ 645 l/h

Esimerkki 2: Suurempi talo, kondensoiva lämmityskattila 24 kW, lämpötilaero 55/45 °C (ΔT = 10 °C):

Q = 24 / (1,163 × 10) = 24 / 11,63 = 2,06 m³/h ≈ 2 060 l/h

Huomaa, että alhaisempi lämpötilaero (nykyaikaiset kondensoivat lämmityskattilat, lattialämmitys) lisää huomattavasti tarvittavaa vesimäärää. Tämä on yksi yleisimmistä virheistä mitoituksessa – asiakas vaihtaa vanhan patterijärjestelmän 80/60 kondensoivaan lämmityskattilaan lattialämmityksellä 40/30 ja ihmettelee, miksi vanha pieni pumppu ei riitä. Se ei riitä, koska ΔT = 10 °C:lla tarvitset kaksinkertaisen vesimäärän verrattuna ΔT = 20 °C:seen.

2. Tarvittavan pumppauskorkeuden laskeminen

Pumppauskorkeus (pumpun paine) on voitettava lämmitysjärjestelmän kokonaisvastus. Tämä vastus riippuu:

  • putkien pituudesta ja halkaisijasta
  • liittimien määrästä ja tyypistä (venttiilit, mutkat, T-haarat, jakotukit)
  • termostaattiventtiileistä ja sekoitusventtiileistä
  • lämmönvaihtimista, varoventtiileistä jne.

Tarkka hydraulinen laskelma on suunnittelijan työtä asianmukaisella ohjelmistolla. Käytännössä kuitenkin omakotitalojen kohdalla voidaan käyttää hyväksi todettua likiarvoa:

H [m vs.] = R × L × (1 + Z)

jossa R on pisimmän piirin ominaisvastus (tyypillisesti 100–200 Pa/m mitoitetuissa patterijärjestelmissä), L on pisimmän piirin pituus metreinä ja Z on paikallisten vastusten kerroin (0,3–0,5 yksinkertaisissa järjestelmissä, 0,5–1,0 järjestelmissä, joissa on useita termostaattiventtiileitä).

Käytännön tarpeisiin: useimmat tavalliset omakotitalot, joissa on oikein suunniteltu lämmitysjärjestelmä, tarvitsevat pumpun, jonka pumppauskorkeus on 2–6 metriä. Talot, joissa on lattialämmitys pitkillä piireillä tai useilla suodattimilla, voivat tarvita myös 8–10 metriä.

Pumpun ominaiskäyrä ja järjestelmäkäyrä – toimintapisteen määrittäminen Vesimäärä Q [m³/h] Korkeus H [m vs.] 0,5 1,0 1,5 2,0 2 4 6 8 Pumpun käyrä Järjestelmäkäyrä Toimintapiste Q_toim. H_toim.

Lämmitystehon tarve – kaiken perusta

Monet sekoittavat lämmityskattilan tehon ja talon lämmönhukan. Lämmityskattilalla voi olla nimellisteho 24 kW, mutta jos talo tarvitsee vain 8 kW:n tehon ulkolämpötilan ollessa -15 °C, lämpöpumppu mitoitetaan todellisen lämmönhukan mukaan, ei kattilan tehon mukaan. Lämmityskattila toimii suurimman osan vuotta pienemmällä teholla säätämällä lämmitystä tarpeen mukaan.

Omakotitalon lämmönhukka on käytännössä suunnilleen seuraavanlainen (arvioita tavalliselle rakentamiselle):

  • Vanha talo ilman lisäeristystä (ennen vuotta 1990): 80–120 W/m² asuintilan pinta-alasta
  • 1990-luvulla rakennettu talo, osittain eristetty: 50–80 W/m²
  • Nykystandardien mukaan eristetty talo (minimivaatimukset): 30–50 W/m²
  • Energiatehokas talo (A1, A2): 15–30 W/m²
  • Passiivitalo: alle 15 W/m²

Esimerkki 150 m²:n normaalisti eristetystä talosta: lämmönhukka ≈ 150 × 55 W/m² = 8 250 W ≈ 8,25 kW. Tämä arvo määrittää sekä lämmityskattilan että lämpöpumpun valinnan.

Lämmitysjärjestelmän tyypin vaikutus lämpöpumpun valintaan

Lämmitysjärjestelmän tyyppi vaikuttaa merkittävästi lämpöpumpun valintaan. Kyse ei ole vain tehosta – vaan myös hydraulisesta vastuksesta ja siitä, kuinka suuren nostokorkeuden lämpöpumppu täytyy pystyä tuottamaan.

Patterijärjestelmä termostaattiventtiileillä

Tämä on nykyään yleisin tilanne olemassaolevissa taloissa. Patterit, joissa on termostaattiventtiilit, muuttavat jatkuvasti hydraulista vastusta – kun termostaatti sulkee venttiilin, vastus kasvaa. Siksi näihin järjestelmiin suositellaan erityisesti lämpöpumppuja, joissa on elektroninen säätö – niin sanottuja EC-moottoreita, jotka säätävät automaattisesti kierrosnopeutta. Lämpöpumppu alentaa kierrosnopeutta, kun venttiilit sulkeutuvat, säästää energiaa ja vähentää ääntä (tyypillinen ”surina” pattereissa).

Tavallisen omakotitalon patterijärjestelmässä (100–200 m², lämmityskattilan teho 12–20 kW, lämpötilavaro 75/65 tai 80/60 °C) yleensä riittää lämpöpumppu, jonka virtaus on 0,5–1,5 m³/h ja nostokorkeus 3–5 m.

Lattialämmitys

Lattialämmitys toimii alhaisilla lämpötiloilla (tulolämpötila 35–45 °C, paluulämpötila 25–35 °C) ja pitkillä putkistoilla. Tämä tarkoittaa suurempaa virtausta (pienen ΔT:n vuoksi) ja suurempaa hydraulista vastusta putkissa. Lattialämmityksen putkistot kytketään yleensä jakotukkiin, jossa jokaisella piirillä on säätöventtiili.

Lattialämmitykseen tarvitsemme siis lämpöpumpun, jonka virtaus on suurempi ja usein myös nostokorkeus korkeampi. Lisäksi jakotukki kytkettyjen piirien kanssa aiheuttaa suuremman vastuksen kuin yksinkertaiset patteriputkistot. Siksi tarvittava nostokorkeus on yleensä 4–8 m.

Yhdistetty järjestelmä (patterit + lattialämmitys)

Tässä tilanne on monimutkaisin. Molemmat tyypit ratkaistaan yleensä erotteluyksikön (hydraulinen tasoittaja, ryhmäregulaattori) avulla ja jokaisella piirillä on oma lämpöpumppunsa. Älä yritä kattaa koko järjestelmää yhdellä lämpöpumpulla – se aiheuttaa hydraulisia ongelmia.

Yhdistetyn järjestelmän kytkentäkaavio (patterit + lattialämmitys) Lämmityskattila 24 kW P1 pääpiiri Hyd. tasoittaja P2 patterit Patterit P3 lattialämmitys Sekoitusventtiili + lattialämmitys Tulovesi (lämmin) Paluuvesi (kylmä)

Arvioitu mitoitus talon pinta-alan mukaan – ohjetaulukko

Vaikka olemme jo puhuneet siitä, että laskelma on monimutkaisempi, on hyödyllistä saada nopea yleiskuva tavalliselle talonomistajalle. Seuraava taulukko perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ja pätee tyypillisiin omakotitaloihin Suomen ilmastoalueella (suunnittelun ulkolämpötila -12–-15 °C):

Talon pinta-ala Arvioitu lämmönhukka Tarvittava virtaus (ΔT=20°C) Tarvittava virtaus (ΔT=10°C) Suositeltava nostokorkeus
Alle 80 m² 4–6 kW 0,17–0,26 m³/h 0,34–0,52 m³/h 2–4 m
80–120 m² 6–9 kW 0,26–0,39 m³/h 0,52–0,77 m³/h 3–5 m
120–180 m² 9–14 kW 0,39–0,60 m³/h 0,77–1,20 m³/h 4–6 m
180–250 m² 14–20 kW 0,60–0,86 m³/h 1,20–1,72 m³/h 4–7 m
Yli 250 m² Yli 20 kW Yli 0,86 m³/h Yli 1,72 m³/h 5–9 m

Huomio: Arvot pätevät yleisesti hyvin eristettyihin taloihin (50–60 W/m²). Vanhoissa taloissa, joissa ei ole eristystä, kerro virtaus 1,5:llä, vähäenergiataloissa voit jakaa 1,3–1,5:llä.

Miten tulkitset IBO OHI -mallien parametreja ja valitset oikean pumpun

Kun tiedät tarvittavan virtauksen ja paineen, oikean mallin valinta on suhteellisen helppoa. IBO OHI -sarja tarjoaa useita malleja, joista jokainen sopii hieman erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Malli IBO OHI 15-60/130 on kompakti pumppu DN15-liitännällä, maksimivirtaus 0,86 m³/h ja maksimipaine 6 m. Se on erinomainen valinta pieniin ja keskisuuriin omakotitaloihin (noin 100 m²) tavallisella patterijärjestelmällä, jossa ei tarvita suurta virtausta. Kolmennopeuksinen säätö mahdollistaa sopivan käyttöpisteen löytämisen.

Mallit IBO OHI 25/40-130 ja IBO OHI 25/40-180 sopivat taloihin, joissa tarvitaan suurempaa virtausta (DN25-liitäntä), mutta järjestelmän hydraulinen vastus ei ole erityisen suuri – maksimipaine 4 m. Tyypillinen käyttö: patterijärjestelmät hyvin suunnitelluissa taloissa (jopa 150 m²), joissa putkilla on suurempi halkaisija ja lyhyemmät piirit.

Jos järjestelmässäsi yhdistyy suurempi virtaus ja korkeampi järjestelmän vastus – esimerkiksi taloissa, joissa on monimutkainen putkisto, useita kerroksia tai osittainen lattialämmitys – valitse mallit IBO OHI 25/60-130 tai IBO OHI 25/60-180. Nämä mallit tarjoavat virtausta myös 6 metrin paineella, mikä tekee niistä monipuolisia useimpiin omakotitaloihin Suomessa. Ero 130 ja 180 välillä on vain laipan aksiaalinen etäisyys (rakennepituus) – 130 mm ja 180 mm. Tämä on tärkeää vaihdettaessa vanhaa pumppua, kun alkuperäiset mitat on säilytettävä.

IBO OHI -mallien vertailu – maksimivirtaus ja maksimipaine IBO OHI -mallit Arvo (m³/h tai m vesip.) 2 4 6 8 15-60/130 0,86 6m 25/40-130 1,7 4m 25/40-180 1,7 4m 25/60-130 2,5 6m 25/60-180 2,5 6m Maksimivirtaus Q [m³/h] Maksimipaine H [m vesip.]

Käytännön esimerkkejä – mitä asiakkaat kysyvät useimmin

Tapaus 1: Vanhan Grundfos UP 15-60 -pumpun vaihto Protherm Panther -lämmityskattilaan

Tämä on tyypillinen tilanne, jonka ratkaisemme viikoittain. Lämmityskattilassa on sisäänrakennettu pumppu, joka on hajonnut 12–15 vuoden käytön jälkeen. Omistaja haluaa korvaavan pumpun, mieluiten edullisemman kuin alkuperäinen Grundfosin pumppu. Alkuperäisen pumpun parametrit: DN15, aksiaalinen etäisyys 130 mm, teho 3. nopeudella noin 0,8 m³/h 3 metrin paineella.

110 m²:n talo, 80/60 °C patterijärjestelmä, 14 kW:n lämmityskattila: tarvittava virtaus = 14/(1,163×20) = 0,60 m³/h, tarvittava paine ≈ 3–4 m. Ratkaisu: IBO OHI 15-60/130 – sopii mitoiltaan (130 mm), tarjoaa riittävän tehon ja toimii kolmella nopeudella.

Tapaus 2: Uusi rakennus, 190 m², yhdistetty järjestelmä, kondensoiva lämmityskattila ja lattialämmitys pohjakerroksessa

Lämmityskattila 20 kW, lattialämmitys pohjakerroksessa (8 piiriä, jokainen noin 80 m pitkä), patterit yläkerrassa. Lämpötilaerot järjestelmässä 45/35 °C lattialämmitykselle ja 55/45 °C pattereille. Tässä tapauksessa tarvitaan kaksi erillistä pumppua:

  • Pääpiiri (lämmityskattila → hydraulinen tasoittaja): teho 20 kW, ΔT = 10 °C → Q = 1,72 m³/h, H ≈ 2–3 m
  • Lattialämmityspiiri (sekoitusventtiilin jälkeen): 8 piiriä × 80 m putkea = korkea vastus, Q ≈ 1,3 m³/h, H ≈ 6–8 m → IBO OHI 25/60-130 tai 25/60-180 rakennepituuden mukaan
  • Patteripiiri: Q ≈ 0,6 m³/h, H ≈ 4 m → IBO OHI 25/40-130

Tapaus 3: Remontti – lämminvesivaraajan lisääminen olemassa olevaan lämmityskattilaan

Omistaja lisää lämminvesivaraajan olemassa olevaan kaasulämmityskattilaan, jossa oli aiemmin vain patterit. Syntyy uusi piiri, jossa on täyttöpumppu. Tämä pumppu palvelee vain veden siirtämistä lämmityskattilasta varastoon – varaajan käärmeputken vastus on suhteellisen pieni, 0,5–0,8 m³/h riittää, H = 2–3 m. Tässä IBO OHI 15-60/130 on täydellinen valinta.

Tapaus 4: Kolmikerroksinen omakotitalo, vanha patterijärjestelmä, teräsrööt DN15–DN20

Vanhoissa teräsputkissa on korkea hydraulinen vastus (korroosio, sedimentti pienentää sisädiametria). Järjestelmässä on kolme kerrosta – virtaus täytyy voittaa myös korkeusero (vaikka suljetussa järjestelmässä korkeus ei suoraan vaikuta tarvittavaan paineeseen, jos järjestelmä on täytetty ja ilmattu oikein, mutta vastukset jokaisessa kerroksessa lasketaan yhteen). Tällaiselle noin 200 m² talolle: Q ≈ 0,9 m³/h, mutta H ≈ 6–8 m vanhojen putkien takia. Suosittelemme tässä tapauksessa IBO OHI 25/60-130 -kiertovesipumppua ja oikean nopeusvaihteen valintaa.

Miksi suurempi ei aina ole parempi – ylisuuren pumpun ongelma

Tämä on tärkeää – ja monet putkimiehet tekevät tämän virheen. Epävarmuuden vuoksi asennetaan suurempi pumppu „varmuuden vuoksi”. Mutta ylisuuri pumppu aiheuttaa useita ongelmia:

  • Hydraulinen melu – virtaus on liian nopea, vesi „surisee” pattereissa ja venttiileissä (kavitaatio termostaattiventtiileissä)
  • Lisääntynyt energiankulutus – pumppu toimii suuremmalla teholla kuin tarpeen
  • Huonompi säätö – nopea kierto estää lämmön oikean luovutuksen pattereissa
  • Lyhentynyt käyttöikä – optimaalispisteestä poikkeava toimintapiste kuluttaa pumpun laakerit nopeammin

Toisaalta, alimitoitettu pumppu ei pysty kuljettamaan tarpeeksi lämpöä kaukaisten pattereiden luo – ja lämpöä on vain lämmityskattilan lähellä, kun taas järjestelmän lopussa olevat patterit ovat kylmiä. Tavoitteena on siis oikea toimintapiste, ei maksimiteho.

Oikea vs. väärä pumpun toimintapiste Q → H ↑ Pumpun käyrä ✓ Oikea toimintapiste Alimitoitettu: ei riittävä virtaus Ylisuuri: melua, hukkaa

Pumpun energialuokka ja käyttökustannukset

EU:n modernit ErP-direktiivit (Energy Related Products) ovat muuttaneet kiertovesipumppujen vaatimuksia merkittävästi vuodesta 2013 alkaen. Vanhat kolmennopeuksiset pumput, joiden kulutus oli 60–100 W, on vähitellen korvattu EC (electronically commutated) -pumpuilla, joissa on automaattinen säätö ja joiden kulutus on vain 3–15 W normaalikäytössä.

Vertailun vuoksi: vanha pumppu, jonka kulutus on 80 W ja joka toimii 4 000 tuntia vuodessa, kuluttaa 320 kWh ≈ 80 €/vuosi, kun sähkön hinta on 0,25 €/kWh. Uusi EC-pumppu, jonka kulutus on 8 W, kuluttaa 32 kWh ≈ 8 €/vuosi. Erotus on siis noin 70 € vuodessa – mikä on 5 vuodessa 350 €, mikä on jo uuden pumpun hinta.

IBO OHI -sarjan mallit ovat standardeja kolmennopeuksisia pumppuja – ne ovat edullisia ja luotettavia, mutta niiden energiatehokkuus on alhaisempi kuin EC-pumpuilla. Useimpiin omakotitalojen sovelluksiin tämä on erinomainen hinta-laatusuhde, mutta jos haluat maksimoida energiansäästöt ja pitkäaikaisen toiminnan, kannattaa harkita EC-versioita. Lisätietoja tästä aiheesta artikkelissa „IBO OHI vs muut kiertovesipumput – vertailu hinnan ja laadun välillä".

Rakennepituus 130 vs. 180 mm – milloin sillä on väliä

Jokaisessa IBO OHI -sarjan mallissa (paitsi 15-60, jossa on vain 130) on saatavilla rakennepituus 130 mm ja 180 mm. Tämä arvo tarkoittaa etäisyyttä pumpun liitäntälaipojen keskipisteiden välillä – eli fyysistä pituutta, jonka pumppu vie putkistossa.

Milloin sillä on väliä? Ainoastaan, kun vaihdetaan olemassa olevaa pumppua ja halutaan säilyttää alkuperäiset mitat, eikä haluta pidentää tai lyhentää putkistoa. Mittaa etäisyys olemassa olevien laipojen keskipisteiden välillä ennen ostoa. Jos sinulla on 130 mm – valitse malli 130, jos 180 mm – valitse malli 180. Uudessa asennuksessa sillä ei ole väliä, ero on vain asennuksen helppudessa.

Käytännön vinkkejä ennen tilausta

Kokemuksemme perusteella monet ongelmat johtuvat yksinkertaisista laiminlyönneistä. Tarkista ennen tilausta:

  • Liitäntäkoko: DN15 (G 1") vai DN25 (G 1½")? Huomioi, että useimmissa moderneissa lämmityskattiloissa on G 1" sisääntulot, joten DN25 -pumpuissa tarvitaan supistusosa – se ei ole ongelma, mutta se on hyvä muistaa.
  • Akseliväli: 130 mm vai 180 mm? Mittaa se vielä ennen vanhan pumpun purkamista.
  • Asennusasento: Kiertovesipumppu voidaan asentaa sekä vaakasuoraan että pystysuoraan, mutta akselin on aina oltava vaakasuora – ei pystysuora. Lisätietoja artikkelissa „IBO-kiertovesipumpun asennus – ohje, asento ja kytkentä".
  • Syöttöjännite: 230 V / 50 Hz – tämä on standardi, kaikki IBO OHI -pumpuissa on se.
  • Väliaineen maksimilämpötila: IBO OHI -pumpuille se on 110 °C – lämmitysjärjestelmäsi täyttää sen aina.
  • Suljettu vs. avoin järjestelmä: Kiertovesipumput on tarkoitettu suljetuille painejärjestelmille, joissa on paisunta-astia. Älä asenna niitä avoimiin painovoimajärjestelmiin ilman mukautuksia.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä jos en tiedä talon lämpöhäviötä – voinko arvioida sen jotenkin?

Kyllä, suuntaa antavasti. Jos sinulla on tavallisesti eristetty omakotitalo (seinäeristys 10–12 cm, muoviset ikkunat, eristetty katto), laske 50–60 W/m² asuintilan pinta-alasta. Vanhan eristämättömän talon kohdalla kaksinkertaista luku 100–120 W/m². Matalaenergiatalo tai peruskorjauksen jälkeen: 25–40 W/m². Kerro talon pinta-ala kertoimella – saat suuntaa antavan lämpöhäviön kilowatteina, josta voit laskea virtausarvon.

Pitäisikö minun ostaa täsmälleen sama malli, joka oli alun perin lämmityskattilassa?

Ei. Tärkeintä on, että uusi pumppu täyttää vaaditun virtausarvon ja nostokorkeuden (tai ylittää sen hieman – eli toimintapiste on sen käyrän yläosassa), sillä on sama liitäntäkoko ja sama rakennepituus. Konkreettinen merkki tai malli voi olla erilainen. IBO OHI -pumput ovat yhteensopivia vaihtoehtoja Grundfos UP-, Wilo Star-RS- ja vastaaville saman luokan pumpuille.

Mitä jos pumppuni humisee tai värisee, mutta toimii muuten?

Pumpun humina voi johtua useista syistä: ilma järjestelmässä (ilmaa pumppu ja patterit), sedimentti roottorissa (purkaa ja puhdistaa), sopimaton toimintapiste (pumppu toimii liian lähellä käyrän reunaa) tai kuluneet laakerit (käyttöikä lähestyy loppuaan). Aloita ilmauksella – se on ilmaista ja ratkaisee 40 % tapauksista. Lisää vinkkejä artikkelissa „IBO-kiertovesipumppu ei tyhjennä vettä tai humisee – yleisten vikojen ratkaiseminen".

Kannattaa ostaa säädettävä pumppu (EC-moottori) vai kiinteänopeutuksinen?

Tavallisissa patterijärjestelmissä pienemmissä taloissa (enintään 130 m²) ja yksinkertaisessa putkistossa, säädettävän ja kiinteänopeutuksisen pumpun välinen hintaero ei usein ole perusteltu puhtaasti taloudellisesti. Säädettävä pumppu säästää noin 50–70 € vuodessa, mutta maksaa 100–200 € enemmän – takaisinmaksuaika on 2–4 vuotta. Suuremmissa taloissa, lattialämmitysjärjestelmissä ja termostaattiventtiileillä varustetuissa pattereissa säädettävä pumppu on selvästi kannattavampi.

Voinko kytkeä kaksi IBO OHI -pumppua sarjaan tai rinnan, jos yksi ei riitä?

Sarjakytkentä kaksinkertaistaa nostokorkeuden – käytetään erittäin pitkissä putkistoissa, joissa on suuri vastus. Rinnakkaiskytkentä kaksinkertaistaa virtausnopeuden – järjestelmille, joilla on suuri lämmöntuotanto ja pieni putkiston vastus. Käytännössä tämä on kuitenkin teknisesti haastavaa ja vaatii oikean hydraulisen mitoituksen. Useimmissa omakotitaloissa on yksinkertaisempaa ja edullisempaa valita yksi suurempi pumppu, joka on oikean kokoinen.

Mikä paine (bar) veden pitää olla järjestelmässä, jotta pumppu toimii oikein?

Kiertovesipumppu ei itsessään luo painetta järjestelmään – sen hoitaa paisunta-astia ja ylipaineventtiili. Pumppu vain voittaa putkiston hydraulisen vastuksen. Vähimmäispaineen veden ollessa kylmää tulisi olla 1 bar (pumppu ei ime – veden on oltava putkistossa paineen alaisena, jotta vältytään kavitaatiolta). IBO OHI -pumpun järjestelmän maksimipaine on 10 bar – tavalliset lämmitysjärjestelmät toimivat 1,5–2,5 barin paineella, joten tämä ei ole ongelma.

Yhteenveto – Oikean tehon valinta

Oikein mitoitettu kiertovesipumppu on yksi lämmitysjärjestelmän edullisimmista, mutta samalla tärkeimmistä komponenteista. Perusta valintasi aina talon todelliseen lämmöntarpeeseen ja lämmitysjärjestelmän tyyppiin, älä vain vanhan pumpun tehoon, jonka olet purkamassa – etenkin jos järjestelmää on laajennettu lattialämmityksellä, lämminvesivaraajalla tai muulla piirillä. Epävarmuuden vallitessa on turvallisempaa valita malli, jossa on useampi nopeus tai EC-moottori, jonka toimintaa voit säätää järjestelmän käyttöönoton jälkeen, kuin luottaa vain laskennalliseen arvioon.

Jos et ole varma, mikä IBO OHI -malli sopii järjestelmääsi, kerro meille talon pinta-ala, lämmitysjärjestelmän tyyppi ja putkiston likimääräinen pituus – autamme mielellämme valinnassa.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin lämmitykseen liittyvässä ongelmassa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.