Vitotronin liittäminen lämminvesivaraajaan tai lämmitykseen
Vitotronin liittäminen lämminvesivaraajaan – täydellinen tekninen opas
Sähkökattila Viessmann Vitotron on nykyään melko yleinen valinta niin uudisrakennuksissa, joissa on alhainen energiankulutus, kuin myös saneerauksissa, joissa asunnonomistaja haluaa päästä eroon kaasukattilasta tai on yksinkertaisesti päättänyt suosia sähkölämmitystä pää- tai lisälämmönlähteenä. Moni asiakas kuitenkin unohtaa tilatessaan tai huomaa vasta myöhemmin, että pelkkä kattila ei riitä – he haluavat myös lämmintä käyttövettä. Ja tässä tulee vastaan koko joukko kysymyksiä: Miten liitetään Vitotron lämminvesivaraajaan? Minkä kokoinen varaaja? Minne asennetaan anturi? Entä kolmisuuntainen venttiili? Voiko kattila lämmittää varaajaa ja lämmittää samanaikaisesti?
Tämä artikkeli opastaa sinut läpi koko aihepiirin – periaatteiden ymmärtämisestä kytkentäkaavioihin, komponenttien valintaan, prioriteettien määrittämiseen ja konkreettisiin käytännön esimerkkeihin. Kirjoitan tämän niin kuin selittäisin sitä asiakkaalle, joka tulee myymälään pohjapiirustuksen kanssa ja kysymyksellä ”mitä kaikkea siis tarvitsen”.
Miksi Vitotron yksinään ei ratkaise lämminvesiongelmaa
Vitotron on yksinomaan lämmityskattila – se lämmittää vettä lämmitysjärjestelmässä (keskuslämmitys). Siinä ei ole sisäänrakennettua lämminvesivaraajaa, eikä sisäänrakennettua lämmönvaihdinta lämminveden valmistukseen. Jotta saisit lämmintä vettä hanasta myös lämmityskattilalta, sinun on liitettävä siihen ulkoinen varaaja. Tämä ei ole huono asia, päinvastoin – ulkoinen varaaja voi olla juuri sen kokoinen kuin tarvitset, ja järjestelmä on joustavampi kuin yhdistetyt laitteet.
Vitotronin ulostulovesi (vesi lämmitysjärjestelmässä) on tyypillisesti 45–75 °C. Tämä vesi kulkee varaajan lämmönvaihtimen läpi ja luovuttaa lämpöä käyttövedelle. Varaaja voi olla mikä tahansa epäsuorasti lämmittävä varaaja (lämminvesivaraaja lämmönvaihtimella), jonka koko on mitoitettu kotitalouden tarpeiden mukaan.
Kaksi pääasiallista tapaa liittää lämminvesivaraaja Vitotroniin
1. Liittäminen kolmisuuntaisen säätöventtiilin kautta (vakioratkaisu)
Tämä on yleisin ja mukavin tapa. Kolmisuuntainen säätöventtiili (3-tie venttiili) on elektromehaaninen laite, joka ohjaa, minne lämmitetty vesi kattilasta menee – joko lämmitysjärjestelmään (patterit, lattialämmitys) tai lämminvesivaraajaan. Kattila lämmittää vuorotellen varaajaa ja lämmittää taloa sen mukaan, kumpi on tärkeämpi.
Siksi Viessmann tarjoaa Vitotron-malleja, joissa on integroitu kolmisuuntainen venttiili ja varaajan anturi – nämä ovat mallit Viessmann Vitotron 100 0,4–8,0 kW 3-suuntaisella säätöventtiilillä ja varaajan anturilla ja Viessmann Vitotron 100 1,0–24,0 kW 3-suuntaisella säätöventtiilillä ja varaajan anturilla. Näissä versioissa venttiili on suoraan kattilan rungossa, mikä yksinkertaistaa asennusta ja vähentää virheiden mahdollisuutta ulkoisen venttiilin kytkemisessä.
2. Liittäminen ulkoisella venttiilillä tai ilman venttiiliä (yksinkertaisempi, mutta rajoitettu)
Yksinkertaisemmissa järjestelmissä – esimerkiksi jos sinulla on lämminvesivaraaja omalla sähkölämmityksellään (sähkövaraaja) ja Vitotronin tehtävänä on vain lämmitys – et tarvitse säätöventtiiliä ollenkaan. Varaaja lämmittää itsensä sähköllä, Vitotron lämmittää. Tämä ratkaisu on halvempi toteuttaa, mutta kalliimpi käyttää, koska varaaja ei voi lämmetä edullisemmalla energialla kattilasta – maksat kahdesta sähkölaitteesta samanaikaisesti.
Toinen vaihtoehto on järjestelmä, jossa on ulkoinen kolmisuuntainen venttiili, jossa venttiili ei ole osa kattilaa. Tämä sopii silloin, kun sinulla on Vitotron ilman venttiiliä (Vitotron 100 0,4–8,0 kW tai Vitotron 100 1,0–24,0 kW) ja lisäät varaajan jälkikäteen. Ulkoinen venttiili on teknisesti sama, mutta asennus on hieman monimutkaisempi ja vaatii oikean sähköliitännän kattilan ohjausyksikköön.
Miten lämminvesiprioriteetti toimii
Kun Vitotronilla ja varaajalla on asetettu lämminvesiprioriteetti (mikä on yleistä ja suositeltavaa), se toimii näin: varaajan lämpötila-anturi mittaa veden lämpötilaa varaajassa. Jos lämpötila laskee alle asetetun arvon (tyypillisesti 55–60 °C suojataksesi legionellalta), kattila saa ohjeen – kytke 3-suuntainen venttiili varaajaan. Venttiili kytkeytyy, ja kattila alkaa lämmittää varaajaa täydellä teholla. Kun varaaja saavuttaa halutun lämpötilan, venttiili kytkeytyy takaisin lämmitysjärjestelmään ja kattila jatkaa lämmitystä.
Tämä vaihtoehto toimii täysin automaattisesti, eikä vaadi käyttäjältä toimenpiteitä. Sinä vain asetat halutut lämpötilat ja aikataulut. Koko järjestelmää ohjaa Vitotron-ohjain (mallista riippuen Vitotronic 200 tai suoraan lämmityskattilassa integroitu ohjain).
Tärkeä huomio: lämminvesivaraajan lämmityksen aikana lämmitys pysähtyy. Suuremmassa talossa ja pienellä tehoreservillä tämä voi olla huomattavaa – siksi varaajan oikea mitoitus on ratkaisevan tärkeää. Lisätietoa tästä aiheesta löydät osiosta "Minkä lämminvesivaraajan valita ja mikä on sopiva koko".
Lämminvesivaraajan anturi – missä se sijoitetaan ja mikä sen tarkoitus on
Lämminvesivaraajan anturi on sukeltuva lämpötila-anturi (yleensä NTC 10k tai Viessmannin ohjausjärjestelmien kanssa yhteensopiva tyyppi), joka työnnetään varaajan upotushylsyn (putken) sisään. Anturin oikea sijainti on olennaista koko järjestelmän toiminnalle.
Anturia ei saa sijoittaa varaajan yläosaan, koska siellä vesi on aina lämpimintä ja järjestelmä voisi luulla, että varaaja on riittävän lämmennyt, vaikka pohja olisi vielä kylmä. Oikea sijainti on 1/3 varaajan korkeudesta mitattuna pohjasta – eli keskialaosassa. Juuri siellä lämmin ja kylmä vesikerros kohtaavat ja tämä sijainti antaa realistisen kuvan varaajan tilasta.
Varaajissa, joissa on kaksi upotushylsyä (mikä on yleistä kaksiventtiilijärjestelmissä), Viessmannin anturi kytketään yleensä alimpaan hylsyyn. Ylempi hylsy on varattu mahdolliselle toiselle anturille (esim. aurinkosäätimelle tai varatermostaatille).
Anturin sähköliitäntä lämmityskattilaan tapahtuu kahden johtimen johtimella (suositus CYKY 2×1,5 tai suojattu johto, jos johtoreitti on pidempi kuin 10 m tai kulkee lähellä voimajohtoja). Johto kytketään lämmityskattilan liittimille, jotka on määritelty kytkentäkaaviossa katilan dokumentaatiossa.
Minkä lämminvesivaraajan valita Vitotronille – koko, lämmönvaihdin, materiaali
Varaajan koko
Varaajan koko riippuu kotitalouden henkilömäärästä ja päivittäisestä lämpimän veden kulutuksesta. Suuntaa antavia arvoja omakotitaloille:
- 1–2 henkilöä: 80–120 litraa
- 3–4 henkilöä: 150–200 litraa
- 5–6 henkilöä: 200–300 litraa
- 6 tai enemmän henkilöä tai suurempi kulutus: 300–500 litraa
Sähkökattilassa, jossa on lämminvesiprioriteetti, pätee tärkeä sääntö: mitä suurempi varaaja, sitä pidempi lämmitysaika, sitä pidempi aika lämmitys on pois päältä. Siksi varaajan koon ja kattilan tehon kompromissi on tärkeä. Käytännössä 8 kW:n kattilalla ja 200 litran varaajalla lämmitysaika 15 °C:sta 60 °C:seen on noin 60–90 minuuttia (riippuu varaajan lämmönvaihtimesta). Tänä aikana lämmitys ei toimi.
Huoneistoissa, joissa on 3–4 kW:n kattila ja 100–120 litran varaaja, lämmitys on nopeampaa, mutta silti on varauduttava 45–60 minuutin lämmityskatkoon. Jos huoneisto on hyvin eristetty ja lämpötila ei laske nopeasti, tämä katko ei ole ongelma. Vanhemmassa talossa, jossa on huono eristys, se voi olla huomattavaa – harkitse tällöin varaajaa, jossa on oma sähkövastus varana.
Lämminvesivaraajan lämmönvaihdin
Varaajassa on oltava epäsuora lämmönvaihdin – spiraali tai putkilämmönvaihdin, jonka läpi lämmityspiirin vesi kulkee ja luovuttaa lämpöä käyttövedelle sekoittamatta piirejä. Varaajat eroavat toisistaan lämmönvaihtimen kooltaan (pinta-ala m²) – suurempi lämmönvaihdin = nopeampi lämmitys, mikä on toivottavaa.
Vitotronille sopii varaaja, jonka lämmönvaihtimen pinta-ala on vähintään 0,6–0,8 m² 150–200 litran varaajassa. Suurempi kattilan teho mahdollistaa suuremman lämmönvaihtimen hyödyntämisen tehokkaammin.
Varaajan materiaali
Markkinoilla on emalivarajia (yleisin, hyvä hinta-laatusuhde, vaatii magnesiumanodin) ja ruostavaraajia (pidempi käyttöikä, korkeampi hinta, ei vaadi anodia). Omakotitaloihin emalivaraja ja säännöllinen anodin vaihto (kahden vuoden välein) riittää hyvin. Ruostavaraajia suosittelen paikkoihin, joissa vesi on syövyttävää tai varaaja on pitkiä aikoja käyttämättömänä.
Vitotron integroitu 3-tieventtiilillä vastaan erillinen venttiili – kumpi on parempi valinta?
Olen käsitellyt tätä aihetta myös erillisessä artikkelissa Vitotron ja 3-tieventtiili sekä varastosäiliön anturi – milloin se kannattaa. Tässä keskityn käytännön eroihin asennuksessa.
Kun asennan Vitotronin integroidulla venttiilillä, varastosäiliön asennus on huomattavasti yksinkertaisempaa:
- Et tarvitse ostaa venttiiliä erikseen (eikä tarvitse valita oikeaa tyyppiä ja kokoa).
- Venttiilin sähköliitäntä lämmityskattilaan on sisäinen – erillisiä johtoja ja liittimiä ei tarvita.
- Ohjauslogiikka on täysin integroitu – sinun tarvitsee vain asettaa haluttu varastosäiliön lämpötila.
- Vähemmän mahdollisia virheitä kytkennässä, vähemmän komponentteja, jotka voivat rikkoutua.
- Takuut ja huolto ovat selkeämpiä – kaikki on yhdeltä valmistajalta.
Erillinen venttiili on ratkaisu, kun varastosäiliö asennetaan Vitotronin yhteyteen jälkikäteen. Se on toteutettavissa, mutta vaatii kytkentäkaavion tarkan noudattamisen ja yhteensopivan venttiilin käytön (Viessmann myy tarvittavia lisävarusteita). Tee-se-itse -asentajien ei kannata ryhtyä siihen – tarvitset ammattilaisen.
Taloudellisesti integroitu venttiili on tyypillisesti 10–15 % kalliimpi, mutta säästät erillisen venttiilin ja lisätyön kustannuksissa – lopputulos on usein samankaltainen tai jopa edullisempi.
Konkreettisia esimerkkejä asennuksista käytännössä
Tapaus 1: Uudisrakennus – omakotitalo, 4 henkilöä, lattialämmitys + 200 litran varastosäiliö
Asiakas rakensi uuden talon, jonka lämmöntarve on noin 7 kW. Hän valitsi Viessmann Vitotron 100 1,0–24,0 kW:n, jossa on 3-tieventtiili ja varastosäiliön anturi, ja sen teho on säädetty 8–10 kW:iin ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi hän hankki epäsuoratoimisen 200 litran varastosäiliön, jonka spiraalin koko on 0,8 m².
Anturi kytkettiin varastosäiliön upotussyvennykseen 70 cm pohjasta (varastosäiliön korkeus 160 cm, eli tarkalleen 1/3 korkeudesta). Varastosäiliön lämpötila on säädetty 58 °C:een ja hystereesi 5 °C:een (lämmitys käynnistyy, kun lämpötila laskee 53 °C:een). Varastosäiliön lämmitysaika tyhjältä on noin 70 minuuttia 10 kW:n teholla. Varastosäiliön lämmityksen aikana lattialämmitys ei toimi, mutta koska lattialämmityksellä on valtava lämmönsäilyvyys, huoneiden lämpötila ei laske enempää kuin 0,5 °C – asiakas ei huomaa muutosta.
Tapaus 2: Asunnon remontti, 2 henkilöä, 3-huoneen asunto, 120 litran varastosäiliö
Vanha kaasulämmityskattila korvattiin Vitotron 100 0,4–8,0 kW:n mallilla (perusmalli ilman venttiiliä, koska asiakkaalla oli alun perin vain yksi lämmöpiiri). 120 litran lämminvesivaraajassa oli oma 2 kW:n sähkövastus varalla.
Vuoden käytön jälkeen asiakas päätti liittää varastosäiliön myös Vitotroniin, jotta hän ei käyttäisi varastosäiliön lämmitykseen kallista suoraa sähköä. Hän lisäsi ulkoisen 3-tieventtiilin Viessmann DN 20, joka kytkettiin lämmityskattilan ohjeiden mukaisesti venttiilin liitäntöihin. Varastosäiliön anturi lisättiin ja asetettiin 55 °C:een. Tulos: varastosäiliö lämmitetään edullisemmin lämmityskattilan kautta (yötariffilla vielä edullisemmin), ja varastosäiliön sähkövastus toimii vain hätävarana (asetettu 65 °C:een, eli se ei yleensä käynnisty).
Tapaus 3: Suurempi omakotitalo, 6 henkilöä, 300 litran varastosäiliö, bivalentti järjestelmä
Talo 200 m², lämmöntarve 15 kW. Vitotronia käytettiin lisälähteenä lämpöpumpulle. 300 litran lämminvesivaraaja oli bivalentti – ylävaihdin lämmityskattilalle/lämpöpumpulle, alavaihdin aurinkopaneeleille. Lämmityskattilan varastosäiliön anturi kytkettiin yläanturiin, ja aurinkosäätimellä oli oma anturi alavyöhykkeelle. Vitotron toimi pääasiassa talvella varastosäiliön täydentäjänä, kun aurinkopaneelit eivät riittäneet.
Mielenkiintoista tässä tapauksessa: asiakas halusi alun perin 500 litran varastosäiliön, mutta laskelmien perusteella 500 litran varastosäiliön lämmitysaika 15 kW:n lämmityskattilalla olisi ollut lähes 3 tuntia – se olisi ollut epäkäytännöllistä lämmityksen keskeytymisen kannalta. 300 litran varastosäiliö lämpeni noin 100 minuutissa, mikä oli hyväksyttävää.
Sähköiset ja hydrauliset vaatimukset kytkennälle
Hydraulinen kytkentä
Lämmityskattilan varastosäiliö kytketään järjestelmään 3-tieventtiilin kautta rinnakkain lämmityspiirin kanssa. Putkien oikea mitoitus lämmityskattilan ja varastosäiliön välillä: jopa 12 kW:n teholla riittää DN 20 (3/4"), suuremmilla tehoilla DN 25 (1"). On tärkeää, että varastosäiliöllä on oma kiertovesipumppunsa lämmityskattilan piirille, tai että varastosäiliö kytketään siten, että järjestelmän pumppu voi huolehtia varastosäiliön lämmityksestä. Integroidun 3-tieventtiilin lämmityskattilassa varastosäiliö kytketään suoraan lämmityskattilan jälkeen ennen jakopiiriä.
Varastosäiliössä on oltava varoventtiili puhtaan veden puolella (asetettu 0,6 MPa = 6 bar), paisunta-astia puhtaalle vedelle (ei lämmityspiirille!) ja takaiskuventtiili kylmäveden tuloputkeen. Nämä elementit kuuluvat putkimiehen asennukseen, eikä niitä saa jättää väliin.
Anturin ja venttiilin sähköinen kytkentä
Varastosäiliön anturi (NTC) kytketään kahdella johtimella, ilman polariteettia, lämmityskattilan liitäntärasiaan. Johtoa ei saa vetää samassa putkessa kuin voimajohtoja – kyseessä on pienjänniteinen signaalijohto ja häiriöt voivat aiheuttaa virheellisen lämpötilan mittauksen. Suosittelen vähintään 15 cm:n etäisyyttä voimajohdoista tai suojattujen johtojen käyttöä pidemmillä matkoilla.
3-tieventtiili (ulkoinen) saa yleensä virtaa 230 V AC:llä, ja lämmityskattila ohjaa sitä releen kautta. Lämmityskattila kytkee venttiilin päälle/pois sen mukaan, onko lämminvesivaraajalla prioriteetti. Löydät tarkan liitäntäkaavion Vitotronin dokumentaatiosta – noudata sitä aina, koska kytkentä vaihtelee hieman integroituun ja ulkoiseen venttiiliin.
Vitotronin asetukset lämmityskattilan ja varastoilmasäiliön yhdistelmään
Fyysisen kytkennän jälkeen tulee konfigurointi. Tarkat vaiheet riippuvat ohjaimen mallista, mutta periaate on sama kaikissa Vitotron 100 -malleissa.
Ohjaimen valikosta aktivoidaan varastoilmasäiliön (lämminvesivaraaja) toiminto – asetetaan haluttu lämpötila varastoilmasäiliölle (yleensä 55–60 °C, ennaltaehkäisevässä lämpödesinfioinnissa 70 °C, mutta tämä on kertaluonteinen ohjelma, ei normaali toiminta). Asetetaan myös hystereesi – lämpötilaero, jonka jälkeen lämmitys käynnistyy. Suosittelen hystereesiä 5 °C (lämmitys käynnistyy, kun lämpötila laskee 5 °C alle halutun arvon).
Tärkeä asetus: lämpödesinfioinnin aika. Lämminvesivaraajat ovat potentiaalinen paikka Legionella pneumophila -bakteerien kasvulle, jos veden lämpötila ei ylitä 60 °C pitkään. Vitotron mahdollistaa varastoilmasäiliön automaattisen lämmityksen kerran viikossa 70 °C:seen – tätä toimintoa kutsutaan lämpödesinfioinniksi. Aseta se aikaan, jolloin kotitalous ei käytä vettä (esimerkiksi yöllä tai ennen klo 6:00).
Muita asetuksia, jotka vaikuttavat lämmityskattilan ja varastoilmasäiliön yhteistyöhön:
- Varastoilmasäiliön lämmityksen maksimiaika – suojaa lämmityskattilaa siltä, että se juuttuu varastoilmasäiliön lämmitykseen loputtomasti (esimerkiksi anturin vian sattuessa). Aseta 90–120 minuuttiin.
- Varastoilmasäiliön vs. lämmityksen prioriteetti – täydellä prioriteetilla varastoilmasäiliölle lämmitys pysähtyy koko lämmityksen ajan. Niin sanotussa rinnakkaisessa toiminnassa lämmityskattila voi jakaa tehoa piirien välillä, mutta se vaatii järjestelmän, jossa jokaisella piirillä on omat pumppunsa.
- Varastoilmasäiliön lämpötilan rajoitus – maksimilämpötila, johon lämmityskattila lämmittää varastoilmasäiliön (suojaa ylikuumenemiselta ja säästää energiaa).
Vitotron ja lämminvesivaraaja yönsähkön käytöllä
Sähkölämmityskattilan etuna on mahdollisuus käyttää yönsähköä (YÖ), joka on huomattavasti edullisempaa. Jos sinulla on sopimus yönsähköstä sähköntoimittajan kanssa (yleensä 8 tuntia yöllä, joissakin tariffeissa myös päivällä tietyinä aikoina), voit ohjelmoida lämmityskattilan lämmittämään varastoilmasäiliön ensisijaisesti YÖ:n aikana.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että YÖ:n lopussa (esimerkiksi klo 6:00) varastoilmasäiliön pitäisi olla täysin lämmin. Vitotron pystyy tähän, jos asetat varastoilmasäiliön lämmityksen keston 4–5 tunniksi ja varastoilmasäiliön tilavuus on riittävä (200 l ja 8 kW:n lämmityskattilalla lämmitysaika on noin 60–80 minuuttia). Lopun YÖ:stä lämmityskattila voi käyttää lämmitystä varastoilmasäiliöihin (jos niitä on) tai olla yksinkertaisesti toimimatta.
Suunnittelussa on hyvä tietää, että suurempi varastoilmasäiliö (esimerkiksi 400 l) mahdollistaa suuremman määrän lämpöenergiaa YÖ:stä ja jakaa kulutuksen koko päivälle. Tämä on yleinen strategia asiakkailla, joilla on Vitotron-lämmityskattila – he yhdistävät suuremman lämminvesivaraajan korkeampaan lämmityskattilan tehoon ja hyötyvät VT:n ja YÖ:n välisestä hintaerosta. Lisätietoja käyttökustannuksista löydät artikkelista Vitotronin käyttökustannukset – paljonko sähkölämmitys maksaa.
Varastoilmasäiliön suojaus ja turvallisuusominaisuudet
Lämminvesivaraajan on oltava varustettu useilla turvallisuusominaisuuksilla, jotka ovat pakollisia lain mukaan (STN EN -standardit ja asetus nro 508/2009 Z. z.):
- Varo venttiili** kylmäveden tuloputkessa – suojaa varastoilmasäiliötä ylipaineelta. Asetus 6 bar (0,6 MPa). Varo venttiilin on oltava johdettu oikein viemäriin – sitä ei saa tukkia tai sulkea.
- Takaiskuventtiili** varastoilmasäiliön edessä – estää lämpimän veden takaisinvirtauksen jakelujärjestelmään.
- Paisunta-astia käyttövesipiirille** – varastoilmasäiliön lämmityksen aikana veden tilavuus laajenee, tämä säiliö absorboi tilavuuden kasvun. Huomio: tämä säiliö on erilainen kuin lämmityspiirin paisunta-astia! Sen on oltava sertifioitu kosketukseen käyttöveden kanssa.
- Lämpödesinfiointi** – organisatorinen ja tekninen toimenpide Legionellaa vastaan, kuten edellä on kuvattu.
- Varastoilmasäiliön varo termostaatti** – joissakin varastoilmasäiliöissä se on sisäänrakennettu, se toimii varmistuksena ohjauksen vian sattuessa ja estää varastoilmasäiliön ylikuumenemisen yli 95 °C.
Lämmityskattilan tehon mitoitus samanaikaiselle TÚV-käytölle
Tämä on yksi yleisimmistä virheistä, jonka näen käytännössä: asiakas valitsee lämmityskattilan, joka on mitoitettu oikein talon lämmönhukkaan, mutta unohtaa TÚV:n. Lämmityskattilan tehon on katettava sekä talon lämmönhukka että varastoilmasäiliön lämmitys kohtuullisessa ajassa. Lisätietoja lämmityskattilan tehon valinnasta löydät artikkelista Kuinka paljon tehoa tarvitsen Vitotronille kotiini tai asuntooni.
Käytännön sääntö: tavallisessa omakotitalossa, jonka lämmönhukka on 8 kW ja varastoilmasäiliö 200 l, valitsemme lämmityskattilan vähintään 10–12 kW. Kun lämmityskattila lämmittää varastoilmasäiliötä (TÚV:n prioriteetti), koko teho menee varastoilmasäiliöön – talo ei väliaikaisesti lämpene. Jos lämmityskattila olisi vain 8 kW, varastoilmasäiliön lämmitysaika olisi pidempi ja talo kylmenisi enemmän. 2–4 kW:n tehon ylitys lämmönhukkaan nähden on suositeltavaa järjestelmissä, joissa on varastoilmasäiliö.
Lämminvesivaraajat, joissa on suurempi lämmönvaihdin (suurempi spiraalipinta-ala), lämpenevät nopeammin samalla lämmityskattilan teholla – siksi on järkevää investoida laadukkaampaan varastoilmasäiliöön, jossa on suurempi lämmönvaihtopinta-ala, jos haluat minimoida lämmityskattilan sammumisen TÚV:n lämmityksen aikana.
Yleiset virheet varastoilmasäiliön asennuksessa Vitotroniin
Kokemukseni perusteella olen havainnut useita toistuvia virheitä, jotka joko aiheuttavat järjestelmän toimimattomuuden tai nostavat käyttökustannuksia turhaan:
- Varastoilmasäiliön anturi väärässä asennossa** – jos se on liian korkealla, järjestelmä luulee, että varastoilmasäiliö on kylmä (pääkerros kylmenee nopeammin) ja lämmittää tarpeettomasti täyden varastoilmasäiliön. Jos se on liian alhaalla, varastoilmasäiliö voi olla lämmin vain yläosassa ja alaosa pysyy kylmänä, mikä johtaa riittämättömään TÚV:n mukavuuteen.
- Varastoilmasäiliö ilman omaa kiertovesipumppua** – järjestelmissä, joissa on yksi pumppu koko lämmityskattilan piirille, varastoilmasäiliön ja lämmityksen on vuoroteltava venttiilin kautta, mikä toimii hyvin. Mutta jos varastoilmasäiliö on kytketty omaan pumppuunsa ja tämä pumppu ei käynnisty synkronoidusti venttiilin kanssa, voi tapahtua kierto ilman virtausta ja lämmityskattila ylikuumenee.
- Liian pieni varastoilmasäiliö suurella TÚV:n kulutuksella** – 80 litran varastoilmasäiliö 4 hengen perheelle, jossa jokainen suihkuu 15 minuuttia aamulla, ei yksinkertaisesti riitä. Tulos: kylmää vettä kahden ensimmäisen suihkun jälkeen ja tyytymätön asiakas.
- Lämpödesinfiointi ei ole aktivoitu** – hiljainen ongelma, joka ei välttämättä näy heti, mutta vuosien kuluttua voi aiheuttaa terveysongelmia. Aktivoi aina.
- Käyttövesipiirin paisunta-astia puuttuu** – varastoilmasäiliön varoventtiili tiputtaa vettä jokaisen lämmityksen yhteydessä, mikä ei ole normaalia ja johtaa varoventtiilin ennenaikaiseen kulumiseen.
- Anturin signaalikaapelin ja venttiilin virtajohdon sekoittaminen** – ulkoisessa venttiilissä ja jälkiasennuksessa näen tämän virheen melko usein. Tulos: lämmityskattilan ohjauselektroniikan vaurioituminen tai toimimaton anturi.
Viessmann EKCO.TM – vaihtoehto yksinkertaisempiin järjestelmiin
Jos etsit yksinkertaisempaa ratkaisua ilman ulkoista varastoilmasäiliötä lämmönvaihtimella, kannattaa tutustua Viessmann EKCO.TM 10–30 -sähkölämmityskattilaan – se on toisesta tuotesarjasta, sopii järjestelmiin, joissa TÚV:n ratkaisee muu laite (esim. lämpöpumppu tai aurinkokeräimet) ja Vitotron toimii vain lämmityksen lisälämmityksenä. EKCO.TM:ssä ei ole integroitu venttiiliä, mutta se on kompakti ja luotettava laite puhtaasti lämmitykseen.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko liittää mihin tahansa lämminvesivaraajaan Vitotronin, vai pitääkö minun käyttää Viessmannin varastoilmasäiliötä?
Vitotron on hydraulisesti standardoitu laite – tuloliitännät ja paluuliitännät ovat yleisiä kierrettäviä tai laippaliitäntöjä. Voit siis liittää Vitotroniin minkä tahansa epäsuorasti lämmittävän varastoilmasäiliön miltä tahansa valmistajalta, kunhan varastoilmasäiliössä on anturin jalka (immersioputki) yhteensopivan kokoinen Viessmannin anturille (M10 tai määritysten mukaan) tai käytät adapterianturia. Lämmityskattilan takuu ei vaikuta – lämmityskattila ei ole kiinnostunut siitä, mikä varastoilmasäiliö on liitetty, tärkeää on vain oikea sähkösignaali anturista.
Mitä jos lämminvesivaraajan anturi ei ole kytketty tai se on viallinen?
Vitotron näyttää yleensä virhekoodin säätölaitteen näytössä, jos lämminvesivaraajan anturi ei toimi. Tällöin järjestelmä ei välttämättä lämmitä varaajaa ollenkaan, tai – asetuksesta riippuen – se lämmittää varaajan maksimiin asetettuun lämpötilaan määrätyn ajan. Anturin virheellinen kytkentä tai vika tulee siis välittömästi näkyviin virheenä. Älä missään tapauksessa kytke lämmityskattilaa päälle, jos lämminvesivaraajan anturi ei ole kytkettynä ja sinulla on lämminvesivaraajan toiminto aktivoituna – muuten varaaja ei välttämättä lämpene tai venttiili jää auki pitkäksi aikaa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mikä ratkaisu sopisi sinun kotiisi tai tarvitsetko apua konkreettisessa tilanteessa? Ota yhteyttä – me autamme mielellämme.
