Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Vesiautomaatin huolto ja ylläpito: mitä ja kuinka usein tarkistaa?

Vesiautomaatin huolto ja ylläpito: mitä ja kuinka usein tarkistaa?

Vesiautomaatti on monille omakotitalojen, mökkeiden tai puutarhojen omistajille käytännössä näkymätön osa infrastruktuuria – kunnes se lakkaa toimimasta. Ongelmia syntyy usein, kun vedenpaine alkaa heilua, pumppu käy tauotta, hanasta tulee vähemmän vettä tai ei vettä lainkaan. Useimmissa tapauksissa ongelmat olisivat voitu välttää säännöllisellä ja vaivattomalla huollolla. Kokemuksesta tiedän, että ihmiset ottavat yhteyttä huoltopalveluun vasta, kun järjestelmä epäonnistuu – ja silloin korjaus on kalliimpaa, monimutkaisempaa ja joskus vaatii koko järjestelmän vaihtoa.

Tämä artikkeli on kattava opas kaikille, jotka haluavat pitää vesiautomaattinsa kunnossa. Käsittelemme, mitkä järjestelmän osat on tarkistettava, millä aikaväleillä, mitkä arvot ovat normaalit ja mitkä viittaavat ongelmiin, sekä miten suorittaa perushuoltotoimet itse. Jos vasta valitset tai asennat järjestelmän, tutustu myös muihin artikkeleihimme Tietokeskuksessamme – erityisesti Vesiautomaatin asennus uppopumpulla askel askeleelta ja Vesiautomaatin paineastian tehtävä ja säätö.

Miksi vesiautomaatin säännöllinen huolto on niin tärkeää?

Vesiautomaatti toimii paljon vaativammissa olosuhteissa kuin ensi silmäyksellä näyttää. Uppopumppu on upotettu veteen, jossa se altistuu mineraalien, hiekan, mudan ja biologisten aineiden kemialliselle vaikutukselle. Painekytkin säätää kytkentää satoja kertoja päivässä. Paineastia muuttaa ilman ja veden tilavuutta sykäyksittäin. Jokaisella näistä komponenteista on oma käyttöikänsä ja jokainen kuluu vähitellen.

Jos laiminlyöt huollon, voi tapahtua esimerkiksi näin: kalvopainesäiliön ilma häviää, pumppu kytkeytyy päälle muutaman sekunnin välein, laakerit ylikuumenevat ja pumppu tuhoutuu muutamassa viikossa. Tai: painekytkin tukkeutuu vedensakan vuoksi, lakkaa arvioimasta painetta oikein, pumppu joko ei käynnisty tai käy tauotta. Molemmat ovat skenaarioita, joita olen nähnyt useissa toimeksiannoissa – ja aina kävi ilmi, että riitti, kun järjestelmään olisi käytetty tunti-kaksi vuodessa, ja ongelmat olisi voitu välttää.

Lisäksi kyse on veden laadusta. Kaivo tai porausreikä ei ole staattinen lähde – veden koostumus muuttuu vuoden aikana, tasot muuttuvat, pintavesien tunkeutuminen voi tapahtua. Säännöllinen tarkistus varoittaa muutoksista ennen kuin ne ilmenevät terveysongelmina.

Kaivo / porausreikä Vesi Pumppu Painekytkin Paineastia Käyttöpisteet ① Pumppu ② Kytkin ③ Säiliö ④ Jakelu Kaavio: vesiautomaatin keskeiset komponentit uppopumpulla

Huoltointervallit: mitä tehdä kuukausittain, vuosittain ja viiden vuoden välein

Oikea vesiautomaatin huolto ei ole kertaluonteinen asia, vaan järjestelmä säännöllisiä toimenpiteitä. Ne voidaan jakaa kolmeen aikajänteeseen:

Kuukausittainen tarkistus (10–15 minuuttia)

  • Visuaalinen tarkastus koko näkyvästä järjestelmästä – katso paineastia, jakotukki, painekytkin ja näkyvät putkiston osat. Etsi kosteutta, korroosiota, vuotoja tai mekaanisia vaurioita.
  • Paine paineastiassa – katso manometristä, että paine on päällä olevan pumpun ollessa pois päältä (kun vesi on laskettu, kunnes pumppu käynnistyy) vastaa asetettua arvoa. Tavallisesti se on 1,5–2,0 bar 50-litraisessa säiliössä. Jos paine on huomattavasti erilainen, jokin on vialla.
  • Pumpun ääni – käynnistyksen yhteydessä huomioi, onko pumpussa epätavallisia ääniä (jyrinä, värinä, resonanssi). Äänen muutoksella ilmenee usein ensimmäiset merkit ongelmista laakereissa tai kavitaatiossa.
  • Kytkentätaajuus – jos huomaat, että pumppu kytkeytyy liian usein (esimerkiksi 20–30 sekunnin välein ilman merkittävää vedenottoa), todennäköisesti kalvo paineastiassa on vaurioitunut tai ilma kaasutyynystä on vuotanut.

Puolen vuoden tarkistus (30–60 minuuttia)

  • Paineastian esipaineen tarkistus – tämä on tärkein puolivuosittainen toimenpide. Sulje pääsulku, päästää vesi järjestelmästä, sitten mittarilla venttiilissä (auton mittari) mittaa paineastian ilmanpaine. Oikea arvo on yleensä 0,2–0,5 bar alle kytkentäpaineen. Jos kytkentäpiste on ON=1,5 bar / OFF=3,0 bar, ilman esipaineen tulisi olla 1,3–1,5 bar. Jos se on alhaisempi, etsi häviö (vaurioitunut venttiili, säiliön vaurioitunut kotelo) tai täytä ilma.
  • Säätösuodattimen puhdistus – jos sinulla on asennettu verkko suodatin imuun tai pumpun jälkeen, puhdista verkko. Tukkiva suodatin aiheuttaa paineen ja tehon laskun.
  • Sähköosan tila – tarkista sulake, liittimet ja kaapeliläpivienti. Etsi kosketinten korroosiota, löystyneitä liitoksia, palamisjälkiä.

Vuosittainen tarkistus (2–4 tuntia, ihanteellisesti keväällä)

  • Pumpun poistaminen ja visuaalinen tarkastus – uppopumppujen kohdalla tämä tarkoittaa pumpun vetämistä kaivosta tai porausreiästä, tarkastetaan pumpun kunto, imu, kaapeliläpivienti ja takaiskuventtiili. Se on myös hyvä tilaisuus pumpun puhdistamiseen sedimentistä.
  • Takaiskuventtiilin tarkistus – tämä venttiili estää veden takaisinvirtauksen, kun pumppu pysähtyy. Jos se on vaurioitunut, pumppu menettää paineen jokaisen pysähdyksen jälkeen ja täyttää koko järjestelmän nollasta, mikä johtaa liialliseen kytkentään.
  • Painekytkimen tarkistus – poista kansi ja tarkista kontaktit visuaalisesti. Palaneet tai hapettuneet kontaktit vaihda. Tarkista kytkentä- ja sammutuspaineen asetus manometrillä.
  • Veden analyysi – kerran vuodessa teetä perusanalyysi kaivon vedestä (pH, kovuus, nitraatti, rauta, mangaani, koliformiset bakteerit). Jos käytät vettä juomiseen, tämä ei ole valinnainen toimenpide. Lue lisää artikkelista Juomavesi kaivosta vesiautomaatin kautta: mitä järjestelmän ja pumpun on täytettävä?
  • Kaivon tai porausreiän tarkistus – katso kaivoon (taskulla tai endoskoopilla), tarkista seinien kunto, mudan tai biologisen kalvon esiintyminen, vedenpinta.

Pitkän aikavälin huolto (joka 5–10 vuoden välein)

  • Paineastian kalvon vaihto – kalvopainesäiliöt kestävät 5–10 vuotta käytön intensiteetistä ja veden laadusta riippuen. Jos säiliö menettää ilmaa myös täydennyksen jälkeen, kalvo on todennäköisesti haljennut.
  • Pumppujen pääkorjaus tai vaihto – uppopumput toimivat ilman korjausta 8–15 vuotta, riippuen veden laadusta ja kuormituksesta. 10 vuoden jälkeen on suositeltavaa tehdä ammattimainen huolto (laakereiden, tiivisteiden vaihto, moottorin tarkistus).
  • Kaivon desinfiointi – 5–7 vuoden välein, tai tulvien tai saastumisen jälkeen, tee kaivon desinfiointi klooriliuoksella terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti.
  • Sähköasennusten tarkastus ja katsastus – erityisesti vanhemmissa asennuksissa.
Huoltotehtävien taajuus Kuukausittain Visuaalinen tarkastus ääni/paine Joka 6 kuukautta Paineen esisäätö säiliölle Suodatin Sähkö Vuosittain Pumppu Takaiskuventtiili Paineenrajoitin Veden analyysi Kaivon kunto 5–10 vuoden välein Kalvo säiliölle Pääkorjaus pumppuun Desinfiointi Kotivesilaitoksen huoltosuunnitelma aikajänteen mukaan

Kuinka tarkistaa painesäiliö oikein

Painesäiliö on jokaisen vesilaitoksen sydän – mutta myös sen yleisin ongelmien lähde. Jos haluat tietää, miten se toimii ja mihin sitä tarvitaan, lue erillinen artikkelimme Painesäiliö kotivesilaitoksessa: mihin sitä tarvitaan ja miten se säädetään? Tässä keskitymme konkreettiseen tarkistus- ja säätöprosessiin.

Ilman esipaineen mittaus askel askeleelta

  1. Sammuta pumppu – parhaiten katkaisijalla tai pääkytkimellä.
  2. Avaa hana jossain talossa tai puutarhassa ja anna veden valua järjestelmästä, kunnes se lakkaa virtaamasta (paine putkistossa laskee nollaan).
  3. Etsi säiliön venttiili – yleensä toisessa päässä tai pohjassa, näyttää auton venttiililtä.
  4. Liitä painemittari (auton painemittari) ja lue arvo. Tämä paine on ilman tyynyn esipaine.
  5. Vertaa viitearvoon: esipaineen tulisi olla 0,2–0,5 bar alle kytkentäpaineen (ON-arvon painekytkimessä). Jos ON-asetus on 1,5 bar / OFF 3,0 bar, esipaineen tulisi olla 1,2–1,3 bar.
  6. Täytä tai tyhjennä ilmaa tarpeen mukaan venttiilin kautta – kuten auton renkaassa.
  7. Käynnistä pumppu ja tarkista säädön oikeellisuus järjestelmän painemittarilla.

Jos esipaine laskee uudelleen muutaman viikon kuluessa täyttämisen jälkeen, se tarkoittaa joko vuotavaa venttiiliä (vaihda venttiilin tiiviste autoventtiiliksi – ne ovat yhteensopivia) tai haljenneen säiliön rungon tai vaurioituneen kalvon. Kalvo ja säiliön runko on vaihdettava.

Huomio: jos vettä valuu venttiilistä mittauksen aikana, kalvo on ehdottomasti vaurioitunut. Ilma- ja vesitila sekoittuvat – säiliö on viallinen ja se on vaihdettava.

Painekytkimen tarkistus ja säätö

Painekytkin on sähkömekaaninen laite, joka kytkee ja katkaisee pumpun järjestelmän paineen mukaan. Se säädetään kahdella ruuvilla kannen alla: toinen säätää kytkentäarvoa (ON), toinen ON- ja OFF-arvon eron (differential). Tavallinen asetus on ON=1,5 bar, OFF=3,0 bar. Jotkut uudet kytkimet ovat elektronisia, mutta periaate pysyy samana.

Painekytkimen tarkistuksessa toimi näin:

  • Tarkista nykyinen asetus – seuraa painemittarilla, milloin pumppu käynnistyy (ON) ja milloin pysähtyy (OFF). Vertaa painekytkimen asetukseen.
  • Tarkista membraanikammion puhtaus – vedenkivi ja saostumat voivat aiheuttaa membraanin jumittumisen ja väärän kytkennän. Puhdista membraani varovasti vedellä tai heikolla sitruunahapon liuoksella.
  • Tarkista sähkökontaktit – hapettuneet tai palaneet kontaktit aiheuttavat huonoa kosketusta, kipinöintiä ja lopulta vikoja. Jos vaurio on vakava, vaihda koko kytkin – se ei ole kallis.
  • Varmista tiiviys – painekytkimellä on membraani, joka tulisi olla tiivis. Jos näet kosteutta kytkimen ympärillä, vaihda se.

Uppopumpun huolto: mitä tarkistaa ja milloin nostaa pumppu

Uppopumppu on komponentti, joka vaatii eniten huomiota ja samalla vähiten säännöllistä (koska sen pääsy on vaikeutettu kaivon tai porausreiän syvyydellä). Siksi on tärkeää hyödyntää jokainen tilaisuus pumpun nostamiseen täysimittaisesti.

Vesipumpun tulisi vetää ylös ja tarkistaa, kun:

  • Se aiheuttaa epätavallisia ääniä (jyrinää, huminaa, resonanssia)
  • Teho on laskenut näkyvästi ilman muuta ilmeistä syytä
  • Se ei enää ylläpitää painetta oikein
  • On kulunut yli 2 vuotta viimeisestä tarkastuksesta
  • Kaivossa tai porakaivossa on ollut kohonnut määrä hiekkaa tai mutaa

Vetäessäsi tarkista:

  • Imuputki ja suodatinverkko – puhdista hiekasta, mudasta ja biologisista kerrostumista. Tukkiva verkko aiheuttaa kavitaatiota (ja siten melua ja tehon laskua).
  • Takaiskuventtiili, joka on integroitu pumpun runkoon – yritä painaa sitä kädellä, sen tulisi liikkua vain yhteen suuntaan. Jos venttiili ei sulkeudu, pumppu päästää vettä takaisin kaivoon ja jokaisella käynnistyksellä se joutuu täyttämään putken uudelleen.
  • Kaapelin läpivienti ja kaapelin eristys – halkeamat eristeessä läpiviennin lähellä ovat yleinen sähköisten vikojen aiheuttaja uppopumpuissa. Kaapeli ei saa olla kiertynyt tai mekaanisesti vaurioitunut.
  • Kaapelin loppu kaivossa – sen tulee olla kiinnitetty (esim. kaapelikiinnittimellä tai verkolla), jotta se ei kietoutu pumpun ympärille ja aiheuta mekaanisia vaurioita nostettaessa/laskettaessa.
  • Paineletku ja liitos paineputkeen – tarkista tiivisteet ja liitokset vuodoilta.

Kohdistaviin malleihin – esimerkiksi vesiautomaattiin, jossa uppopumppu 3 SQIBO 0,55 / 50l tai tehokkaampaan versioon SQIBO 0,75 / 50l – pätevät samat periaatteet, vain pumpun teho määrittää, kuinka intensiivisesti se toimii ja siten kuinka nopeasti se kuluu korkean kuormituksen alla.

Uppopumpun tarkastusmenettely 1. Sammuta pumppu (kytkin OFF) 2. Irrota paineputki 3. Nosta pumppu kaivosta 4. Visuaalinen tarkastus + puhdistus 5. Käynnistä ja liitä takaisin Mitä tarkistaa nostetun pumpun yhteydessä: ● Imusuodatinverkko (hiekka, muta) ● Takaiskuventtiili (tiiviste) ● Kaapelin läpivienti ● Paineletku (vuodot) ● Kaapelin eristys kaivossa ● Moottorin ääni käynnissä ● Pumpun rungon mekaaniset vauriot ● Kanavien kuluminen (hiekka) Menettely uppopumpun nostamiseksi, tarkastamiseksi ja uudelleenasennukseksi

Kaivon tai porakaivon puhdistus ja vedenlähteen tarkastus

Pumppu on vain niin hyvä kuin vedenlähde, josta se pumppaa. Kaivon tai porakaivon tilan laiminlyönti on yksi yleisimmistä syistä, miksi pumput menettävät nopeasti tehonsa tai kuluvat.

Avointen kaivojen kohdalla tulisi kerran vuodessa:

  • Tarkistaa muurauksen tai betonikuoren kunto – halkeamat ja murtumat ovat pintavesien ja saasteiden sisääntuloportti.
  • Poistaa biologinen päällyste (levät, sienet, bakteerit) – puhdistaa seinät varovasti harjalla ja desinfioi.
  • Tarkistaa vedenpinnan taso ja sen tuotto – pumppaa kaivoa hieman ja mittaa vedenpinnan palautumisaika. Selvästi pidentynyt palautumisaika merkitsee vedenlähteen tuoton laskua.
  • Tarkistaa kaivon ympäristö – vahvistaa aluetta, jotta sadevesi ei valu kaivoon, poistaa läheiset lannat tai septit.

Kaivon tilannetta on vaikeampi arvioida, koska kaivoon ei ole helppoa nähdä. Kaivon tuottavuuden lasku voi aiheuttaa pumpun kavitaation (melu, tärinä), paineen laskun tai lietteen veden mukana. Tällaisessa tapauksessa on suositeltavaa, että asiantuntija puhdistaa kaivon – joko painepesun tai mekaanisen puhdistuksen avulla.

Jos suunnittelet vesilaitosta juomaveden käyttöön, suosittelemme malleja, jotka on tarkoitettu nimenomaan tähän tarkoitukseen: esimerkiksi Vesiautomaatti 3Ti-20 / 50l – RTS juomavedelle kaivosta ja porakaivosta, jossa järjestelmä on ratkaistu kokonaisuutena mukaan lukien juomaveteen sopivat teknologiat. Vaihtoehtoisesti vähemmän vaativiin sovelluksiin (kastelu, tekninen vesi) riittää Vesiautomaatti SCR-0,50 / 50l kaivolle kasteluun.

Veden laadun valvonta: analyysi ja tulosten tulkinta

Vesianalyysi on toimenpide, jonka ihmiset usein unohtavat. Kaivosta tai porakaivosta tuleva vesi ei ole vakio – se muuttuu vuoden aikana ja reagoi ympäristön muutoksiin (maataloustoiminta, septikkien vuodot, sateet). Perusanalyysi tulisi sisältää:

Parametri Yksikkö Raja-arvot juomavedelle (SR) Huomio
pH – 6,5 – 9,5 Rajan ulkopuolella aiheuttaa putkien korroosiota
Kovuus mmol/l enintään 3,5 (ihanteellinen) Yli 2,5 aiheuttaa kalkkikerrostumia
Typpiyhdisteet (NO₃) mg/l enintään 50 Maatalouden saastumisen merkki
Rauta (Fe) mg/l enintään 0,2 Ruskea väri, kerrostumat pumpussa
Mangaani (Mn) mg/l enintään 0,05 Mustat kerrostumat, tukkii pumpun
Kolibakteerit KTJ/100ml 0 Biologinen saastuminen – välitön ratkaisu

Analyysi kannattaa teettää akkreditoidussa laboratoriossa (jokaisessa läänin kaupungissa on vähintään yksi). Perusanalyysin hinta juomavedelle vaihtelee 60–150 € välillä riippuen analyysin laajuudesta. Tulokset tulee verrata terveysministeriön asetuksen nro 247/2017 Z. z. raja-arvoihin.

Korkea rauta- ja mangaanipitoisuus on erittäin epämiellyttävä pumpun kannalta – nämä mineraalit kerääntyvät pumpun pyörään ja pumpun sisäpintoihin, vähentävät sen tehoa ja lyhentävät käyttöikää. Ratkaisuna on suodatus (hapetusfiltteri) ennen pumppua tai suodattimen asentaminen painesäiliön jälkeen.

Talvivalmistelu ja vesilaitoksen säilytys pitkäaikaisella seisokilla

Tämä on aihe, jota monet mökki- ja puutarhavesilaitosten omistajat käsittelevät väärin. Jos vesilaitos tai puutarhan putkistot eivät jäädy talvella, riittää niiden pitäminen käynnissä (tai eristettynä lämmittämättömässä tilassa). Jos kuitenkin on jäätymisvaara, järjestelmä on pysäytettävä oikein:

  • Sammuta pumppu ja katkaise virta.
  • Avaa kaikki hanat puutarhan putkistossa ja vesilaitoksen lähellä ja anna veden valua pois.
  • Tyhjennä painesäiliö – avaa säiliön tyhjennyshana tai irrota yksi liitos säiliön alapuolelta ja anna veden valua pois.
  • Tyhjennä putkisto teknisessä tilassa – järjestelmässä tulisi olla ennakoitu tyhjennyshana alimmassa kohdassa.
  • Porauspumppu kaivossa voi jäädä kaivoon talvellakin – veden lämpötila kaivossa pysyy yli 0 °C vaikka ulkona on pakkasta. Vaarana ovat vain ne osat, jotka ovat vedenpinnan yläpuolella tai eristämättömässä tilassa.
  • Paineputki kaivosta taloon on sijoitettava routarajan alapuolelle (Slovakiassa vähintään 1,2 m, korkeammilla alueilla 1,4–1,6 m) tai se on tyhjennettävä.
  • Jos sinulla ei ole tyhjennysmahdollisuutta, käytä kompressorin ilmaa – ilmavirta työntää veden pois putkistosta.

Keväällä ennen käynnistystä tarkista, onko talvikauden seisokin aikana alkanut jotain haurasta (muoviset liittimet, painemittari, venttiilin runko) vaurioitua. Ennen käynnistystä täytä järjestelmä vedellä ja etsi vuodot ennen pumpun käynnistämistä.

Vesilaitoksen vuosikierto KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI VUOSI Vuosittainen huolto, veden analyysi, käynnistys Kuukausittaiset tarkastukset Konservointi, talvivalmistelu Paineen säätö säiliöstä Vuosittainen kierros säännöllisestä huollosta kotivesilaitokselle

Yleisimmät ongelmat ja niiden diagnosointi

Kokemuksesta tiedän, että useimmat viat voidaan havaita varhain, jos tiedät, mitä etsiä. Tässä on katsaus yleisimpiin oireisiin:

Oire Mahdollinen syy Ratkaisu
Pumppu käynnistyy 20–60 sekunnin välein Painesäiliön alipaine, vaurioitunut kalvo Painesäiliön paineen lisääminen, kalvon tai säiliön vaihto
Pumppu ei käynnisty, vaikka paine on alhainen Painekytkimen vika, moottorin vika, sulake on palanut Sulakkeen, painekytkimen ja moottorin tarkistus
Ääniä ja tärinää käynnissä Kavitaatio, vaurioituneet laakerit, hiekkaa vedessä Veden tason tarkistus, suodattimen vaihto, laakerien vaihto
Matala paine tai pieni virtaus Tukkeutunut suodatin, likainen pumppu, matala veden taso Suodattimen puhdistus, pumpun ja veden lähteen tarkistus
Vesi ei pysähdy (ei pidä painetta) Takaiskuventtiilin vika, järjestelmän vuoto Takaiskuventtiilin ja kaikkien liitosten tarkistus
Vesi on sameaa tai värillistä Kaivoveden saastuminen, kohonnut rauta/mangaani, biologinen saastuminen Veden välittömän analyysin suorittaminen, kaivon desinfiointi, suodattimen asennus

Lisätietoja vikojen diagnosoinnista ja korjaamisesta löydät artikkelista Vesiautomaatti ei pumppaa tai menettää painetta: syyt ja ratkaisut tietopankissamme.

Vesilaitosten eri tyyppien huolto-ominaisuudet

Kaikki vesilaitokset eivät ole samanlaisia, eikä jokainen vaadi samaa huoltomenetelmää. Erotetaan muutamia tyypillisiä kokoonpanoja:

Vesilaitos, jossa pieni uppopumppu matalassa kaivossa (enintään 20 m)

Pieni uppopumppu matalassa kaivossa on yksinkertaisin huoltokonfiguraatio – pumppu on helposti saatavilla nostettaessa, mahdollisen vaihdon kustannukset ovat alhaiset ja vikojen diagnosointi on nopeaa. Tärkein riski on veden matala taso kesäkuukausina, joten tämän tyyppisessä vesilaitoksessa on tärkeää tarkistaa todellinen veden taso vähintään kerran vuodessa ja varmistaa, että kuivan käynnin suojaus toimii – matalassa kaivossa veden taso voi laskea kuivan kesän aikana paljon nopeammin kuin porauksessa.

Vesilaitos, jossa pumppu porauksessa suuremmalla syvyydellä (yli 20 m)

Syvemmän porauksen tapauksessa pumpun nostaminen tarkastusta varten on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa, joten täällä korostetaan ennaltaehkäisyä: laadukas suodatus ennen pumppua, oikein asetettu kuivan käynnin suojaus ja säännöllinen käyttöparametrien seuranta (paine, virta, käyntiaika) fyysisen pumpun tarkastuksen sijaan. Nostaminen suoritetaan yleensä vain vian sattuessa tai ennaltaehkäisevästi 5–8 vuoden välein, ei osana tavallista vuosihuollosta.

Vesilaitos, jossa pintapumppu ja akkumulaatiosäiliö (säiliö, sadevesi)

Säiliöön tai sadevesisäiliöön liitetyissä järjestelmissä on kiinnitettävä huomiota myös säiliön veden laatuun – säännöllinen säiliön pohjan puhdistus sedimentistä ja kelluvan imuputken tarkistus, joka estää sedimentin imemisen säiliön pohjasta. Tämä kokoonpano vaatii useammin suodatuksen tarkistamista kuin kaivovesijärjestelmät, koska sadevesi on mekaanisesti ja biologisesti vähemmän vakaa.

Riippumatta tietystä kokoonpanosta pätee yksi yhteinen periaate: säännöllinen, vaikka lyhyt tarkastus kerran kuukaudessa paljastaa useimmat ongelmat ennen kuin ne kasvavat vakaviksi vioiksi tai vedenjakelun keskeytyksiksi. Jos et ole varma, mikä huoltosuunnitelma vastaa juuri sinun vesilaitostasi, kirjoita meille kaivon ja pumpun tyyppi – autamme mielellämme.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai käsittelet tiettyä tilannetta kotonasi? Kirjoita meille – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.