Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Usein kysytyt kysymykset lämpöpumpuista

Usein kysytyt kysymykset lämpöpumpuista – asiantuntijan vastauksia sekä nykyisille että tuleville omistajille

Lämpöpumput ovat tänä päivänä yksi puhutuimmista aiheista lämmityksen saralla. Kiinnostus niitä kohtaan kasvaa vauhdilla – ja sen mukana myös kysymysten, väärinkäsitysten ja harhaluulojen määrä. Olemme vuosien varrella oppineet asiakkaidemme, asentajien ja teknikoiden kanssa työskennellessä, että useimmat ihmiset pohtivat samoja asioita: miten laite oikeastaan toimii, mitä se maksaa, milloin se on kannattava, mitä tapahtuu jos se jäätyy, mitä jos se hajoaa, ja miksi naapuri väittää jotain muuta kuin valmistaja. Tässä artikkelissa pyrimme antamaan näihin kysymyksiin mahdollisimman konkreettisia ja faktoihin perustuvia vastauksia – ilman turhaa markkinointikieltä, mutta kuitenkin syvällisellä ammattiosaamisella.

Käymme läpi yleisimmät kysymykset, joita asiakkaamme esittävät jo ennen ostopäätöstä, mallin valinnan yhteydessä, asennuksen aikana ja jopa vuosien käytön jälkeen. Jos etsit tietoa jostain tietystä aiheesta, esimerkiksi vertailua ilma-vesi ja maa-vesi -lämpöpumppujen välillä tai asennusohjeita, ohjaamme sinut myös Tietopankkamme muihin artikkeleihin, joissa näitä aiheita käsitellään tarkemmin.

Miten lämpöpumppu oikeastaan toimii – perusperiaate

Tämä on ensimmäinen kysymys lähes jokaiselta asiakkaalta, ja silti monet kamppailevat sen kanssa kuukausien ajan. Lämpöpumppu ei tuota lämpöä ilmasta – vaan siirtää sitä. Sama periaate on käytössä myös jääkaapissasi, mutta päinvastoin. Jääkaappi siirtää lämpöä sisätiloista ulos. Lämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoa (ilmasta, maasta tai vedestä) sisätiloihin.

Keskeinen osa on kylmäainekierto, jossa käytetään kylmäainetta (yleisimmin R32 tai vanhemmissa malleissa R410A). Kylmäaine höyrystyy alhaisessa lämpötilassa (jopa -20 °C), jolloin se sitoo lämpöä ympäristöstä. Kompressori puristaa sen sitten, jolloin sen lämpötila nousee – jopa 60–70 °C:een. Tämä lämpöenergia siirretään talon lämmitysjärjestelmään kondensaattorin kautta. Kylmäaineen laajentaminen paisuntaventtiilissä toistaa koko syklin.

Lämpöpumpun kylmäkierto Höyrystin (lämmön absorptio) Kompressori (puristus) Lauhdutin (lämmön luovutus) Paisuntaventtiili Lämmönlähde Lämmitysjärjestelmä

Tärkeä käsite, joka auttaa sinua valinnassa: COP (Coefficient of Performance). Se kertoo, kuinka paljon kWh lämpöä lämpöpumppu tuottaa jokaista 1 kWh sähköenergiaa kohden. COP 3,5 tarkoittaa, että 1 kWh sähköä tuottaa 3,5 kWh lämpöä. Käytännössä törmäät myös termiin SCOP (Seasonal COP) – se on vuosittainen keskiarvo, joka on realistisempi kuin laboratoriotesteissä mitattu COP kiinteällä lämpötilalla.

Kuinka paljon sähköä lämpöpumppu kuluttaa?

Tämä on ensimmäinen kysymys jokaiselta, joka juuri harkitsee lämpöpumppua. Ja vastaus ei ole yksiselitteinen, koska se riippuu monista tekijöistä: talon lämmöneristyksestä, lämpöpumpun tehosta, lämmönjakojärjestelmästä talossa ja tietenkin alueen ilmastosta.

Esimerkiksi: tyypillinen omakotitalo, jonka pinta-ala on 150 m² ja jonka vuosittainen lämmitystarve on 15 000 kWh, kuluttaa ilma-vesi -lämpöpumpulla, jonka SCOP on 3,2, noin 4 700 kWh sähköä vuodessa. Tämä on 0,20 €/kWh hintaan noin 940 € vuodessa lämmitykseen. Jos talo on huonosti eristetty tai kaasun hinta on korkeampi, ero lämpöpumpun hyväksi kasvaa entisestään.

Keskeinen tekijä on lämmitysjärjestelmän lämpötila. Lämpöpumput toimivat tehokkaimmin matalalämpöjärjestelmissä – lattialämmitys (35–40 °C) on ihanteellinen. Jos käytössä on patterijärjestelmä, jonka vaatima lämpötila on 70 °C, hyötysuhde laskee merkittävästi ja COP voi laskea alle 2:een. Siksi on tärkeää arvioida olemassa oleva lämmitysjärjestelmä ennen asennusta. Lisätietoja tarvittavan tehon arvioinnista löydät artikkelista Kuinka paljon tehoa lämpöpumppu tarvitsee kotiini.

Toimiiko lämpöpumppu myös pakkasella?

Kyllä, modernit ilma-vesi -lämpöpumput toimivat yleensä myös -15 °C:ssa, huippumallit jopa -25 °C:n ulkolämpötilassa. Tietenkin, mitä kylmempi ulkona on, sitä alempi on niiden teho ja COP – tämä on fysikaalinen tosiasia, ei laitteen vika. Valmistajat ilmoittavat nimellistehon yleensä A7/W35 (ulkolämpötila +7 °C, lähtöveden lämpötila 35 °C), joka on standardisoitu testauspiste.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 12 kW:n nimellisteholla varustettu pumppu A7/W35:ssä voi saavuttaa vain 7–8 kW:n tehon A-15/W45:ssä. Siksi järjestelmää mitoitettaessa otetaan huomioon niin sanottu tasapainopiste – lämpötila, jolla lämpöpumpun teho vastaa täysin talon lämmönhukkaa. Tämän lämpötilan alapuolella voi tarvita sähkövastuksen (hybridikäyttö).

Lämpöpumpun teho vs. ulkolämpötila (esimerkki) -20 -15 -7 0 +7 °C 0 6 10 14 kW Tasapainopiste Lämpöpumpun teho Lämmönhukka

Tärkeää huomioitavaa: Ulkoyksikön höyrystin jäätyy noin 0–-5 °C lämpötiloissa. Siksi lämpöpumppu käynnistää säännöllisesti (noin 40–90 minuutin välein) sulatuskierton – tämä on normaalia toimintaa, ei vika. Tyypillinen kesto on 3–8 minuuttia, jonka aikana kylmäaine kierrätetään päinvastaiseen suuntaan ja höyrystin sulatetaan. Asiakkaat saattavat virheellisesti ilmoittaa tästä viasta, koska ulkoyksiköstä nousee höyryä ja lämmitys lakkaa hetkeksi.

Lämpöpumppu lämminvesivaraajan kanssa – onnistuuko se?

Kyllä, ja se on yksi suosituimmista tavoista hyödyntää lämpöpumppua. Useimmat modernit lämpöpumput yhdistävät lämmityksen lämminvesituotantoon. Tämä voi toimia kahdella tavalla:

  • Integroitu lämminvesivaraaja suoraan laitteessa – pienempiin taloihin, yleensä 190–260 litraa.
  • Ulkoinen lämminvesivaraaja – lämpöpumppu kytketään varaajaan hydromoduulin kautta. Tällöin on tärkeää miettiä prioriteettien asettamista: onko järjestelmän ensisijaisesti tuotettava lämmitystä vai lämmintä vettä? Useimmat säätimet hoitavat tämän automaattisesti aikataulun mukaan.

Käytännössä: 4-henkiselle perheelle, jonka lämminveden kulutus on keskimääräinen, riittää 200–250 litran lämminvesivaraaja päivittäiseen käyttöön. Jos sinulla on aurinkokeräimet, voit yhdistää ne lämpöpumppuun ja säästää vielä enemmän. Lämminveden kierrätysjärjestelmä talossa vaatii erikoistarvikkeita – esimerkiksi Lämminvesikierron sarja ITEC-T, ATHENA-T, LEGEND, CALIBRA ja ATLAS malleihin, joka varmistaa, että lämmin vesi on saatavilla välittömästi myös talon syrjäisemmissä osissa ilman pitkää odotusta. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkelistamme Lämminvesikierron integrointi lämpöpumppuun – miten se tehdään.

Mikä on ero monoblokki- ja split-järjestelmän välillä?

Tämä on tekninen kysymys, joka vaikuttaa käytännössä asennukseen ja käyttöönottoon.

Monoblokki** on laite, jossa koko lämpökierto (höyrystin, kompressori ja lauhdutin mukaan lukien) tapahtuu ulkoyksikössä. Vain vesi johdetaan sisätiloihin. Etu: helpompi huolto, ei vaadi kylmäaineluvan normaalin asennuksen yhteydessä. Haitta: putkien eristys ulkoyksikön ja talon välillä on tärkeää, ja ne on suojattava jäätymiseltä.

Split-järjestelmässä** on sekä ulko- että sisäyksikkö, jotka on yhdistetty kylmäaineputkilla. Kylmäaine kiertää näiden kahden yksikön välillä ja luovuttaa lämmön veteen vasta sisäyksikössä. Etu: tehokkaampi lämmönsiirto, pienemmät lämpöhäviöt, parempi säätö. Haitta: kylmäaineputkien asennus vaatii F-kaasu -sertifioinnin.

Suomessa split-järjestelmä, jonka teho on 6–14 kW, on yleisin omakotitaloihin. Monoblokit ovat suosittuja erityisesti silloin, kun ulkoyksikön ja teknisen tilan välinen etäisyys on suuri ja kylmäaineputkien vetäminen olisi hankalaa.

Pitääkö taloni eristää ennen asennusta?

Ei välttämättä, mutta se on erittäin hyvä tehdä samalla. Tämä on kysymys, jossa monet asiakkaat ovat väärässä molempiin suuntiin. Lämpöpumppu ei toimi vain passiivisissa taloissa – asennamme niitä menestyksekkäästi myös 30 vuotta vanhoihin omakotitaloihin. Mutta pätee yksinkertainen logiikka: mitä suurempi lämmönhukka, sitä suurempi tarvittava teho, sitä suurempi alkuinvestointi ja suurempi vuotuinen sähkönkulutus.

Käytännön esimerkki: 1970-luvun talo, jossa ei ole vaihdettu ikkunoita eikä seinät ole eristetty, voi menettää 15–18 kW lämpöä -12 °C:n ulkolämpötilassa. Tämä vaatii 16+ kW:n lämpöpumpun ja korkean lämpötilan (60–65 °C), mikä heikentää huomattavasti hyötysuhdetta. Jos talo eristetään ja ikkunat vaihdetaan, lämmönhukka laskee 8–10 kW:iin, pienempi lämpöpumppu riittää ja voit käyttää alhaisempia lämmityslämpötiloja – eli tehokkaammin.

Suositeltava järjestys: ensin energiatarkastus, sitten päätös eristyksestä, sitten lämpöpumpun valinta ja mitoitus. Jos teet kaiken kerralla (remontin yhteydessä), voit säästää myös lämpöpumpun mitoituksessa.

Mitkä ovat todelliset asennuskustannukset?

Ilma-vesi -lämpöpumpun kokonaisasennuskustannukset omakotitaloon Suomessa vuonna 2024 ovat yleensä välillä 8 000 – 18 000 € sis. ALV:n, riippuen tehosta, valmistajasta, asennuksen monimutkaisuudesta ja tarvittavista lisävarusteista. Kustannusten erittely on suunnilleen seuraava:

  • Ulkoyksikkö + sisäyksikkö (hydromoduuli): 5 000 – 12 000 €
  • Lämminvesivaraaja (jos ei sisälly laitteeseen): 600 – 1 500 €
  • Lisävarusteet (paisunta-astia, varoventtiilit, manometrit, takaiskuventtiilit, säätö): 300 – 800 €
  • Työ + kylmäaineputket + sähköasennus: 2 000 – 4 500 €

Lisävarusteisiin kuuluu myös erikoismateriaaleja, kuten liitosholkit CALIBRA DUO ja ATLAS DUO malleihin tai itseään säätelevä lämmityskaapeli ITEC (2 m) monoblokkiyksikön putkien jäätymisen estämiseksi. Nämä näennäisesti pienet erät ovat teknisesti tärkeitä ja niiden laiminlyönti voi aiheuttaa käyttöongelmia tai jopa laitteen vaurioita.

Investoinnin takaisinmaksuaika riippuu aiemmasta lämmitysmuodosta. Siirryttäessä sähkösuorasta lämmityksestä (sähkölämmitys) takaisinmaksuaika voi olla 5–7 vuotta. Siirryttäessä kaasusta se on 8–12 vuotta nykyisillä energian hinnoilla – mutta tämä laskelma muuttuu nopeasti hintojen liikkuessa.

Tarvitsenko erityisen sulakkeen tai liittymän?

Kyllä, ja tämä on asia, joka usein unohdetaan suunnittelussa. Lämpöpumput ovat kolmivaiheisia laitteita (400 V / 3-vaiheinen virtalähde), eivät tavallisia yksivaiheisia laitteita. Ennen asennusta sinun on:

  • Tarkista, onko talollasi kolmivaiheinen liittymä (3 × 16 A tai enemmän)
  • Tarkista pääsulakkeen kapasiteetti – 8–12 kW:n lämpöpumppu voi kuluttaa 6–10 A vaihetta kompressorin käynnistyessä, plus muut talon laitteet
  • Varmista erillinen piiri vastaavalla sulakkeella ja vikavirtasuojalla
  • Älykkäissä mittausjärjestelmissä aseta joukkokaukokäyttö (HDO) – useimmat jakeluyhtiöt tarjoavat alhaisemman hinnan lämpöpumpuille

Sähköasennustyöt on suoritettava ja hyväksyttävä pätevän sähköasentajan toimesta. Ilman sähköasennuksen tarkastusraporttia vakuutusyhtiösi ei korvaa mahdollisia vahinkoja.

Lämpöpumpun sähköliitäntä (kaavio) Pää keskus 3 × 400 V Lämpöpumppu 3× 16 A RCD-suoja 30 mA Lämpöpumppu + HDO-tariffa

Mikä on laajennusmoduuli ja milloin sitä tarvitset?

Laajennusmoduuli on lisäohjauslaite, joka laajentaa lämpöpumpun perusohjausjärjestelmän toimintoja. Sitä tarvitset, kun lämmitysjärjestelmäsi on monimutkaisempi kuin standardi – esimerkiksi jos sinulla on useita lämmitysvyöhykkeitä, sekoituspiirejä, lattialämmityksen ja patterien ohjausta samanaikaisesti, tai jos haluat integroida ulkoisia laitteita (kuten aurinkokeräimiä, lämmöntalteenottoa).

Konkreettisesti: Laajennusmoduuli ITEC-malleille mahdollistaa lisälämmityspiirien liittämisen ja automaation laajentamisen. Ilman tätä moduulia joutuisit asentamaan erillisiä säätimiä ja vyöhykeventtiilejä erillisellä ohjauksella – mikä ei ole vain kalliimpaa, vaan myös kömpelömpi ratkaisu. Yksityiskohtaisemman analyysin löydät artikkelista Laajennusmoduuli lämpöpumpulle – milloin ja miksi sitä tarvitset.

Tyypillisiä tilanteita, joissa laajennusmoduuli on suoraan tarpeen:

  • Talossa on lattialämmitys alakerrassa ja patterit yläkerrassa (kaksi erillistä lämmitysveden lämpötilaa)
  • Haluat ohjata lämpötilaa erikseen eri vyöhykkeillä (kylpyhuoneessa korkeampi, makuuhuoneessa matalampi lämpötila)
  • Integrointi lämmöntalteenottoon tai aurinkosähköinvertteriin
  • Sekoituspiirin ohjaus – tässä voi auttaa myös Relésarja sekoituspiirille, joka muuntaa 3–10 V signaalin standardiksi päälle/pois-signaaliksi pumpulle

Voiko lämpöpumpun yhdistää aurinkokeräimiin tai aurinkosähköön?

Kyllä, ja se on yhä suositumpaa. Jokaisella näistä tekniikoista on erilainen energian tuotoprofiili, ja niiden yhdistelmä voi täydentää toisiaan erinomaisesti.

Aurinkosähkö + lämpöpumppu: Järkevin yhdistelmä Suomessa. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä päivällä, lämpöpumppu kuluttaa sitä lämmitykseen tai veden lämmitykseen. Nykyaikaiset ohjausjärjestelmät (ja jotkut invertterilämpöpumput suoraan) mahdollistavat oman aurinkosähkön ensisijaisen käytön – kun aurinko paistaa, pumppu toimii täydellä teholla ja lämmittää varastoastian, kun ei, se toimii vain tarpeen mukaan. Oikein säädettynä yhdistelmä voi vähentää vuotuisen sähköverkon kulutuksen 40–60 %.

Aurinkokeräimet + lämpöpumppu: Aurinkokeräimet (lämpökeräimet, ei aurinkopaneelit) esilämmittävät veden varastoastiassa. Lämpöpumppu sitten täydentää lämmityksen haluttuun lämpötilaan – mikä säästää energiaa. Tämä yhdistelmä on tehokas erityisesti käyttöveden valmistuksessa kesäkuukausina, jolloin keräimet kattavat koko tarpeen ja lämpöpumppua ei juurikaan käytetä.

Hybridijärjestelmät: Jotkut asiakkaat jättävät vanhan öljykattilan varalle ja asentavat lämpöpumpun pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. Järjestelmä kytkeytyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan – pakkasella öljykattila käy, leudommalla säällä lämpöpumppu. Tämä on bivalentti kytkentä, joka sopii hyvin vanhempiin taloihin, joissa on korkealämpöinen lämmitysjärjestelmä.

Kuinka kauan asennus kestää ja mitä kaikkea pitää järjestää?

Itse fyysinen asennus kestää tyypillisesti 2–4 päivää, kun asentajalla on kokemusta ja valmiudet. Koko prosessi päätöksestä käyttöönottoon voi kuitenkin kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tässä realistinen aikataulu:

  • Viikko 1–2: Energiakatselmus, laitteen valinta, tilaus
  • Viikko 3–5: Toimitusaika (yleensä 2–6 viikkoa valmistajan mukaan)
  • Viikko 5–6: Rakennusvalmistelut – betonialusta ulkoyksikölle, sähköliitännän vetäminen, mahdolliset rakennustyöt (seinän läpivienti kylmäaineputkille)
  • Viikko 6–7: Asennus, kylmäaineen täyttö, ohjauksen säätö, käyttöönotto ja koekäyttö
  • Asennuksen jälkeen: Sähkötarkastus, takuudokumentaatio, ilmoitus sähköverkkoon (HDO-tariffa)

Lisätietoja asennusprosessista löydät artikkelista Lämpöpumpun asennus – vaiheet, vaatimukset ja yleiset virheet, jossa käsittelemme myös yleisimpiä virheitä, joita asentajat tekevät ja jotka asiakkaat sitten maksavat korjauksista.

Mikä on lämpöpumpun käyttöikä ja mitä huoltoa se vaatii?

Oikein asennetun ja huolletun lämpöpumpun käyttöikä on 15–25 vuotta. Kompressori, joka on kallein ja tärkein osa, kestää yleensä 15–20 vuotta normaalissa käytössä. Sähköosat ja pumput vaihdetaan useammin – yleensä 8–12 vuoden välein.

Mitä säännöllinen huolto tulisi sisältää (suositellaan kerran vuodessa):

  • Kylmäaineen paineen tarkistus ja tarvittaessa täyttö (vain F-kaasuilla pätevä teknikko)
  • Ulkoyksikön puhdistus roskista, lehdistä ja pölystä
  • Tarkistus kondenssiveden poistolle
  • Sähköosien tarkistus – liitännät, sulakkeet, ohjausmoduuli
  • Paisunta-astian ja lämmitysveden paineen tarkistus
  • Kiertovesipumpun suodattimen puhdistus (jos asennettu)
  • Ohjausjärjestelmän ohjelmistopäivitys (uusimmissa malleissa)

Joitakin huoltotoimenpiteitä voi tehdä itse – kuten ulkoyksikön puhdistus, kondenssiveden tarkistus, paisunta-astian paineen tarkistus tai suodattimen puhdistus. Itse ei tule tehdä: kylmäaineen käsittelyä, sähköliitäntöjen tarkistusta, elektroniikan vaihtoa. Yksityiskohtaisemman listan löydät artikkelista Lämpöpumpun huolto ja kunnossapito – mitä voit tehdä itse ja mitä ei.

Vuotuinen lämpöpumpun huoltosyklus Vuosittainen huoltosyklus Kevät (huhtikuu): höyrystimen puhdistus, paine Kesä (kesä–elokuu): tarkista lämminvesivaraaja, suodatin Syksy (syyskuu): valmistautuminen talveen Talvi (tammi–helmikuu): sulatus, lämpötilojen säätö

Mitä tehdä, jos lämpöpumppu näyttää virhekoodia?

Ensimmäinen reaktio useimmilta asiakkailta on paniikki ja välitön huoltolinjan soittaminen. Käytännössä kuitenkin jopa 40 % huoltokeikoista on turhia, koska ongelma on triviaali. Ennen kuin soitat teknikkoon, tarkista seuraavat:

  • E01 / Paineen lasku: Tarkista lämmityspiirin paine manometrista. Oikea paine on yleensä 1,5–2,0 bar järjestelmän ollessa kylmä. Jos paine laskee alle 1 barin, täytä vettä täyttöventtiilin kautta (hana paisuntasäiliössä).
  • Sisä-/ulkoyksikön kommunikaatiokatkos: Käynnistä järjestelmä uudelleen päävirtakytkimestä (älä vain sammuta näytöltä). Jos virhe toistuu, tarkista verkkokaapeli yksiköiden välillä.
  • Korkea/matala kylmäaineen lämpötila: Tarkista, että ulkoyksikköä ei peitä lumi tai lehdet. Vapauta tilaa höyrystimen ympärillä.
  • Jäätyvän veden hälytys: Tarkista, että putkien lämmityskaapeli on kytkettynä (monoblok-asennuksessa).

Jos virhekoodi jatkuu perustarkastuksen jälkeen, on aika ottaa yhteyttä huoltoteknikkoon. Lisätietoja vikojen tunnistamisesta löydät artikkelista Yleiset lämpöpumppujen viat ja niiden tunnistaminen.

Onko lämpöpumppu äänekäs? Voinko sijoittaa sen naapurin ikkunan lähelle?

Ulkoyksikön äänekkyys on tärkeä kysymys, erityisesti pientaloympäristössä. Nykyaikaisilla lämpöpumpuilla on äänitaso 45–58 dB(A) 1 metrin etäisyydellä, mikä vastaa hiljaista ravintolaa tai hiljaista katua. 3 metrin etäisyydellä äänitaso laskee 37–50 dB(A):hen.

Yöllä rajoitetulla teholla (yöteho) modernit yksiköt voivat laskea alle 40 dB(A):n – tämä on hiljaisen kirjaston taso. Ympäristöministeriön asetus (Ympäristöministeriön asetus) rajoittaa äänekkyyden asuinalueella 50 dB(A) päivällä ja 40 dB(A) yöllä. Oikealla sijoittelulla ongelmia ei yleensä synny, mutta väärässä paikassa (lähellä naapurin ikkunaa tai heijastavaa seinää) voi syntyä riitoja.

Käytännön suosituksia sijoitteluun:

  • Minimietäisyys tontin rajasta: 1,5–2 m (suuremmilla yksiköillä ihanteellinen 3 m)
  • Älä suuntaa ilman ulosvirtausta suoraan naapurin tai oman ikkunan kohti
  • Värinävaimennuslevyt ulkoyksikön pohjan alla ovat pakollinen osa jokaista oikeaa asennusta
  • Ääneneristys (aita, elävä aita, pieni muuri) voi vähentää koettua ääntä 3–6 dB:llä

Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu – miten valita?

Tämä on päätös, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokaisella tyypillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa:

Ilma-vesi: Edullisempi asennus (30–50 % halvempi), joustavampi sijoittelu, helppo huolto, mutta alhaisempi SCOP kylmissä olosuhteissa, ulkoyksikön äänekkyys, tehon lasku pakkasella.

Maalämpö: Vakaa lämmönlähde ympäri vuoden (maan lämpötila 8–12 °C myös talvella), korkeampi SCOP (3,5–5,0), hiljaisempi toiminta (ulkona vain ilmanvaihto konehuoneessa, jos ollenkaan), mutta huomattavasti korkeampi alkuinvestointi (maan keräimet tai poraukset), vaatii suuren tontin tai porausluvan.

Suomessa ilma-vesijärjestelmät ovat yleisempiä, koska hinta-laatusuhde on parempi ja asennus on helpompi. Kuitenkin korkeammilla korkeuksilla tai alueilla, joilla on pitkät pakkasjaksot, maalämpö voi olla tehokkaampi. Yksityiskohtaisemman vertailun molemmista tyypeistä löydät artikkelista Ilma-vesilämpöpumppu vastaan maalämpö – kumpi kannattaa enemmän.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voinko asentaa lämpöpumpun itse ilman ammattilaista?

Osittain. Joitakin valmistelutöitä (betonin valaminen, karkea putkisto, tila teknisessä tilassa) voit tehdä itse. Kuitenkin kylmäainepiirin liittäminen vaatii sertifioidun teknikon, jolla on pätevyys käsitellä F-kaasuja – tämä on lakisääteinen vaatimus. Sähköliitäntä on toimitettava sähköasentajan toimesta tarkastusraportin kanssa. Valmistaja ei tunnusta takuuta ja vakuutusyhtiö hylkää vahingot, jos asennus tehdään näitä dokumentteja vailla.

Tarvitaanko rakennuslupa tai ilmoitus?

Useimmille ilma-vesilämpöpumpuille omakotitaloissa ei tarvita rakennuslupaa tai rakennusilmoitusta – jos ulkoyksikkö sijoitetaan maahan tai seinälle eikä vaadi erityisiä rakennustöitä. Poikkeuksia ovat kohteet, jotka sijaitsevat suojelualueella tai luonnonsuojelualueella, jolloin voi tarvita lausunto suojeluviranomaisilta. Maalämpöjärjestelmissä porauksilla tarvitaan aina hydrogeologinen selvitys ja lupa asianomaiselta ympäristöhallinnon viranomaiselta.

Mitä lämpöpumppu tekee sähkökatkon aikana?

Sähkökatkon aikana lämpöpumppu sammuu kokonaan. Sillä ei ole omaa varavirtalähdettä – toisin kuin esimerkiksi kaasulämmityskattilalla, jossa on ilmakehäpoltin. Jos lämmön saannin varmuus on sinulle kriittistä (koti, jossa on lapsia, flunssakausi), kannattaa harkita joko kaksijärjestelmää (kaasuvaralla) tai pientä UPS-varavirtalähdettä ohjaimelle ja kiertovesipumpuille muutamaksi tunniksi. Sähköjen palautuessa pumppu käynnistyy automaattisesti.

Mitä tarkoittaa invertteritekniikka ja miksi se on tärkeä?

Invertteri (muuttuvanopeuksinen kompressori) mahdollistaa lämpöpumpun tehon säätämisen tasaisesti 20–100 prosenttiin tarpeen mukaan. Ei-invertteripumput toimivat vain kahdessa tilassa: täydellä teholla tai sammutettuna. Invertteriyksiköt ovat hiljaisempia, niillä on korkeampi SCOP (20–30 % alhaisempi sähkönkulutus), pidempi kompressorin käyttöikä (vähemmän käynnistyksiä = vähemmän kulumista) ja tarkempi lämpötilan säätö. Tänään invertteri on standardi jokaisella vakavalla valmistajalla keski- ja korkeammassa hintaluokassa.

Voinko käyttää lämpöpumppua myös jäähdytykseen kesällä?

Useimmat modernit ilma-vesilämpöpumput tukevat käänteistä toimintaa** – eli jäähdytystä. Kesällä laite voi jäähdyttää lämmitys-/jäähdytyspiiriä 7–18 °C:een ja johtaa lämmön ulos lattialämmityksen (tai jäähdytyksen) tai erityisten puhallinkonvektorien kautta. Tätä kutsutaan aktiiviseksi jäähdytykseksi. On myös passiivista (luonnollista) jäähdytystä maalämpöjärjestelmissä – maa on kesällä kylmempää kuin sisätilat ja jäähdyttää suoraan ilman kompressoria, vain kiertovesipumpun avulla, mikä on energiatehokasta. Jos suunnittelet jäähdytystä, kerro siitä asennusliikkeelle etukäteen – jotkut komponentit (esim. puhallinkonvektorit, kondenssiveden poisto) on suunniteltava alusta alkaen.

Onko lämpöpumpuille olemassa tukia tai avustuksia Suomessa?

Kyllä, tämän artikkelin kirjoitushetkellä on useita tukiohjelmia. Tärkein on Energiaremontti** – Business Finlandin tukiohjelma, jossa voit saada tukea 1 000–4 000 € riippuen lämpöpumpun tyypistä ja tehosta. Lisäksi voit saada rahoitusta EU:n rakenteellisista rahastoista kaupunkien ja kuntien kautta julkisiin rakennuksiin tai Suomen takuu- ja kehityspankin luottotuotteita yrityksille.

Loppupäätelmä: lämpöpumppu ei ole ihme, mutta se voi olla erinomainen ratkaisu

Lämpöpumppu on luotettava, käytännössä testattu teknologia – jos se on suunniteltu, asennettu ja käytössä oikein. Ongelmat eivät yleensä johdu itse teknologiasta, vaan alimittauksesta: väärä tehon mitoitus, sopimaton lämmitysjärjestelmä, virheellinen sähköliitäntä tai riittämättömät lisävarusteet.

Siksi lämpöpumpun valinta on aina monimutkainen projekti – ei vain laitteen valinta luettelosta. Jos olet vasta suunnitteluvaiheessa, suosittelemme aloittamista artikkelilla Miten valita lämpöpumppu – mihin keskittyä ennen ostoa, jossa käydään läpi koko päätöksentekoprosessi A:sta Z:aan. Ja jos sinulla on jo konkreettinen projekti, tutustu tuotteisiimme lämpöpumppujen kategoriassa – löydät sieltä myös täydelliset lisävarusteet kaikille liitos- ja laajennuskomponenteille oikeaan ja turvalliseen asennukseen.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai ratkaisetko ongelmaa omassa kodissasi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.