Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Takaiskuventtiili DN 110 vs. DN 160 vs. DN 200 – vertailu käyttökohteista

Takaiskuventtiilin DN 110 vs. DN 160 vs. DN 200 – vertailu käytännön sovelluksista

Kun asiakas tulee kysymyksellä takaiskuventtiilistä, yksi ensimmäisistä kysymyksistä on aina sama: "Minkä halkaisijan tarvitsen?" Vaikuttaa yksinkertaiselta – riittää vain mitata putki ja ostaa vastaava koko. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Valinta DN 110, DN 160 ja DN 200 välillä riippuu paitsi putken fyysisestä halkaisijasta, myös siitä, mitä sen läpi virtaa, mikä on putken kaltevuus, onko kyseessä kotitalous vai teollisuuskiinteistö, kuinka suuri virtaus odotetaan ja missä venttiili tarkalleen asennetaan. Katsotaanpa tätä järjestelmällisesti, todellisten käytännön esimerkkien avulla.

Mitä "DN" tarkoittaa viemäriventtiileissä ja miksi sillä on merkitystä

DN on lyhenne ranskankielisestä Diamètre Nominal – nimellisestä halkaisijasta. Viemärijohdossa tämä koko ilmoittaa sisäisen halkaisijan millimetreinä, vaikka todelliset mitat voivat hieman vaihdella valmistajasta ja materiaalista riippuen. Tavalliselle PVC-viemäriputkelle DN 110 putken ulkohalkaisija on noin 110 mm ja sisähalkaisija noin 103–105 mm. DN 160 putken ulkohalkaisija on 160 mm ja DN 200 putken ulkohalkaisija 200 mm.

Takaiskuventtiilin on istuttava tiukasti putken halkaisijaan, johon se asennetaan. Jos venttiili ei istu tiukasti, vaarana on sekä vuodot että se, että venttiili ei sulkeudu luotettavasti takaisinvirtauksessa – jolloin koko suojaus takaisinvirtausta vastaan on nolla. Halkaisija ei siis ole vain etiketin numero, se on keskeinen turvallisuusparametri.

Missä DN 110, DN 160 ja DN 200 tyypillisesti käytetään – katsaus

Ennen kuin ryhdymme yksityiskohtaiseen vertailuun, katsotaanpa, missä yksittäiset koot tyypillisesti esiintyvät. Kymmenien vuosien toimeksiantojen käytännön perusteella seuraava jako on yleinen:

  • DN 110 – omakotitalojen sisäiset viemärit, WC:n poistoputki, pyykkikoneen poistoputki, suihkunurkka (jos käytetään pystysuoraa keräysputkea), horisontaaliset liittimet yksittäisistä kalusteista
  • DN 160 – kerrostalojen viemäröinnin keräysputket, pienet kerrostalot, joissa on vähän asuntoja, salaojien liittimet kellarien kuivatukseen, puutarhan salaojitusjärjestelmät
  • DN 200 – kerrostalojen pääviemäröinnin keräys, teollisuuskiinteistöt, suuremmat ravintolat/ruokailutilat, laajemmat salaojitusjärjestelmät, liittimet julkiseen viemäriverkostoon, jos tekniset standardit sitä vaativat

Tämä on tietenkin vain suuntaa-antava katsaus. Tosiasiat ovat aina monimutkaisempia ja riippuvat tietystä projektista. Aiheesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Minkä halkaisijan DN tarvitsen viemärin takaiskuventtiilille?, jossa on myös kapasiteettitaulukot.

Viemärijohtojen poikkileikkausten vertailu – DN 110 / DN 160 / DN 200 DN 110 Ø 110 mm poikkileikkaus ~95 cm² DN 160 Ø 160 mm poikkileikkaus ~201 cm² DN 200 Ø 200 mm poikkileikkaus ~314 cm²

DN 110 – venttiili tavalliseen kotitalouteen

Halkaisija DN 110 on käytännössä yleisin takaiskuventtiilin koko omakotitaloissa. Jos asiakkaalla on ongelma takaisinvirtauksella WC:stä, pyykkikoneesta tai pesualtaasta kellarissa, useimmissa tapauksissa kyse on juuri DN 110 putkesta. Tämä putki on riittävä kapasiteetiltaan tavallisen kalusteen jäteveden johtamiseksi, ja se selviytyy huippuvirtauksista modernien pyykkikoneiden kanssa (ne imevät 60–80 litraa muutamassa minuutissa) oikealla kaltevuudella (vähintään 2 %, mieluiten 2,5 %).

Viemärin jatkuva takaiskuventtiili DN 110 asennetaan tyypillisesti horisontaaliselle johdolle kellarissa, ennen nousuputken liittymistä tai suoraan tarkastusaukon edessä. Sen etuna on kompakti koko – venttiili ei vie paljon tilaa ja sen voi asentaa myös ahtaissa olosuhteissa, kuten matalassa kellarin katossa tai kapeassa teknisessä tilassa.

Tyypillisiä sovelluksia DN 110 käytännössä

  • WC:n suojaus kellarissa omakotitalossa – yleisin tapaus toimeksiannoissa
  • Pyykkikoneen suojaus, joka sijaitsee kellarissa tai suterässä
  • Suihkunurkkauksen poistoputken suojaus suteräänisessä kylpyhuoneessa
  • Pesualtaan poistoputken liitos suteräänisessä keittiössä (kun pesualtaan poistoputki johdetaan DN 110)
  • Poistokaivon suojaus autotallissa, jossa on lattiapoisto viemäriin

Käytännössä tiedän, että monet aliarvioivat varauksen ja ostavat vain yhden venttiilin pääWC:lle, unohtaen pyykkikoneen. Pyykkikone kellarissa on kuitenkin yhtä altis takaisinvirtaukselle kuin WC – ja kellari, joka on täynnä likaista viemärivettä, on epämiellyttävä riippumatta siitä, mistä vesi tuli. Hyvä uutinen on, että DN 110 putkissa venttiilejä voi asentaa peräkkäin – jokainen laite saa oman suojansa.

On myös tärkeää miettiä, mihin asennat venttiilin tarkastusaukon suhteen. Jos sinulla on aukko, jossa on kansi 315, muista, että venttiilin on oltava puhdistettavissa ja tarkastettavissa – ihanteellisesti kannen läpi. Venttiilit, jotka on haudattu ilman pääsyä, ovat ongelmien lähde jokaisessa suuremmassa sateessa.

DN 160 – siirtymähalkaisija, jolla on laaja käyttö

Halkaisija DN 160 on käytännössä vähemmän yleinen kuin DN 110 tai DN 200, mutta sillä on paikkansa. Se on eräänlainen "siirtymä" -koko, joka esiintyy tilanteissa, joissa DN 110 ei riitä kapasiteetiltaan, mutta DN 200 on ylimitoitettu. Viemärijärjestelmissä omakotitaloissa DN 160 esiintyy usein:

  • Keräysputkistossa, joka poistaa jätevedet useista WC:istä, kylpyhuoneista ja keittiöstä kerralla (esimerkiksi suuremmassa omakotitalossa, jossa on kaksi kylpyhuonetta ja suterää)
  • Puutarhan salaojitusjärjestelmien liittimissä, joissa on poistettava suurempi määrä sadevettä ja pohjavettä
  • Liittimissä salaojitusratojen välillä
  • Pienempien kerrostalojen (3–6 asuntoa) viemäriliittimissä
  • Pysäköintialueiden tai ajotilojen viemäröintijärjestelmissä

On mielenkiintoista, että DN 160 esiintyy usein käytännössä juuri salaojituksessa. Asiakas haluaa suojata suterää vedenpaisumukselta, hänellä on rakennettu salaojitusjärjestelmä perustusten ympärille ja salaojakaivo – ja tämän kaivon liitos viemäriin on juuri DN 160. Tällaisessa tapauksessa takaiskuventtiili DN 160 ei ole vain sopiva, vaan välttämätön. Ilman sitä voimakkaan sateen ja tyhjän viemärin aikana vesi painaa takaisin salaojituksen kautta suoraan perustuksiin – mikä on juuri se skenaario, jota haluat välttää.

Ongelmana on, että DN 160 -takaiskuventtiili on fyysisesti suurempi kuin DN 110, ja siksi se vaatii enemmän tilaa asennuksessa. Tarkista, että tarkistusreiän koko on riittävä – jos sijoitat sen kaivoon, harkitse, vastaako kaivon ja sen kannen valinta tätä. Kaivon oikean koon valintaan liittyvään aiheeseen on omistettu artikkeli Kaivon kansi 315 vai 400 – kuinka valita oikea koko?

Kaavio – takaiskuventtiilien sijoittaminen omakotitaloon nousuputki ● DN 110 – WC (kellarissa) takaiskuventtiili ● DN 110 – pyykinpesukone takaiskuventtiili ● DN 160 – viemäröinti takaiskuventtiili → → ← takaiskuventtiili (●-symboli) putki DN 110 putki DN 160

DN 200 – takaiskuventtiili suurempiin kohteisiin ja pääviemäreihin

DN 200 -takaiskuventtiili on koko, jota kohtaamme omakotitaloissa harvemmin, mutta suuremmissa kohteissa se on käytännössä standardi. Jatkuva viemäröinnin takaiskuventtiili DN 200 soveltuu erityisesti suojaamaan pääviemäröintiä – eli paikkaa, jossa useamman asunnon, kerroksen tai toiminnan jätevedet kerääntyvät.

Missä DN 200:ää käytetään käytännössä

  • Asuinrakennukset – asuintalon pääviemäriliitos, jossa on 8 tai enemmän asuntoyksikköä, joiden halkaisija määräytyy STN EN 12056 -standardin mukaisesti
  • Korkean jätevesitehon toiminnot – ravintolat, ruokailutilat, hotellit, keittiöt, joissa valmistetaan suuri määrä aterioita
  • Teollisuuskiinteistöt – tuotantohallit, varastot, joissa on puhdistusasemat, autopesulat
  • Pääviemäröinnin sadevesiviemäri suuremmilla päällystetyillä alueilla (parkkipaikka, ostoskeskus)
  • Tarkistuskaivot pääviemäröintijohdossa ennen liittymistä julkiseen verkkoon

Käytännön esimerkki: kunnostimme asuintaloa Bratislavassa, jossa 12 huoneiston omakotitalon kellaritilat säännöllisesti tulvivat taaksepäin ylikuormitetusta julkisesta viemäröinnistä voimakkaiden sateiden aikana. Alkuperäinen ratkaisu – kaksi DN 110 -takaiskuventtiiliä WC:ssä kellarissa – ei auttanut lainkaan, koska pääväsyminen tuli DN 200 -liittimen kautta. Oikea ratkaisu oli juuri DN 200 -takaiskuventtiili pääliittimessä, jota täydensi sopiva tarkistuskaivo. Tarkistus- ja huoltotoimintaa varten käytettiin tarkistuskaivon kansi 400 – riittävän suuri, jotta käsi mahtui kaivoon ja venttiili voitiin tarkistaa kaivamatta.

DN 200 -takaiskuventtiilit ovat fyysisesti kookkaita – jatkuvan takaiskuventtiilin DN 200 kokonaispituus on noin 400–500 mm, mukaan lukien laippa ja runko. Siksi on tarpeen suunnitella etukäteen riittävästi tilaa asennukseen ja pääsyyn tarkistuskanteen. Toisin kuin DN 110 -takaiskuventtiileissä, joissa venttiilin kustannukset ovat suhteellisen alhaiset ja asiakkaat ostavat niitä joskus ennaltaehkäisevästi "varmuuden vuoksi", DN 200:n kohdalla kyseessä on suurempi investointi ja suurempi toimenpide putkistoon – joten koon valinta on todella perusteltava eikä sitä pidä aliarvioida.

Suuntaa-antava kapasiteetti (l/s) 2 % kaltevuudella 0 5 10 15 ≈ 4,9 l/s DN 110 ≈ 10,4 l/s DN 160 ≈ 16,1 l/s DN 200 Kapasiteetti (l/s) Nimellishalkaisija

DN 110 vs. DN 160 vs. DN 200 vertailu – selkeä taulukko

Asiakkaiden kohtaamat ongelmat – käytännön esimerkkejä

Tapaus 1: Asiakas sekoittaa ulkohalkaisijan DN-arvoon

Yksi yleisimmistä ongelmista, joihin törmäämme: asiakas mittaa putken siirtomitalla ja ilmoittaa esimerkiksi 113 mm. Sitten hän ostaa sulkuventtiilin, koska "se on lähellä DN 110". Putki, jonka hän mittasi, oli kuitenkin PP-HT-putki, jonka ulkohalkaisija oli 110 mm ja eri liitoskoko kuin PVC. Sulkuventtiili ei sovi. Ratkaisu: aina tunnista putken materiaali ja järjestelmä, ja käytä DN-arvoa valmistajan mukaan, älä mitattua ulkohalkaisijaa.

Tapaus 2: Asiakas asentaa DN 110 -sulkuventtiilin putkeen, jossa on myös viemäröinti

Käytännössä törmäämme tapauksiin, joissa asiakas yhdistää DN 110 -putkeen myös perustusten ympäriltä tulevan viemäröintiputken. Rankkasateella virtaus on suurempi, sulkuventtiili ei ehdi sulkeutua, tai päinvastoin virtaus painaa sulkuventtiiliä niin, että se deformoituu. Ratkaisu on selvä – käytä suurempaa halkaisijaa, vähintään DN 160, yhdistettyyn (jätevesi + viemäröinti) johtoon, tai ratkaise tilanne erikseen.

Tapaus 3: Asiakas asensi DN 200 -sulkuventtiilin DN 110 -putkeen "varmuuden vuoksi"

Asiakkaan logiikka oli: mitä suurempi, sitä parempi suoja. Todellisuudessa sulkuventtiilit toimivat lautan periaatteella, jonka virtaus nostaa ylös. Jos DN 200 -sulkuventtiili asennetaan DN 110 -putkeen reduktioilla, ei ole riittävää sisäänvirtausta, jotta sulkuventtiili avautuisi luotettavasti ja lintu voi juuttua puolittain auki. Tuloksena on, että jätevedet virtaavat huonosti, syntyy sedimenttejä ja tukoksia. Sulkuventtiilin on vastattava putken todellista halkaisijaa.

Hydrauliset laskelmat – miten selvittää, riittääkö kapasiteetti

Perusmitalle omistajalle ei ole tarpeen tehdä monimutkaisia hydraulisia laskelmia – säännöt ovat suhteellisen yksinkertaiset. Suurempien kohteiden (kerrostalot, toimitilat) asiakkaille kuitenkin pätee, että sulkuventtiilin DN-valinta on perustuttava STN EN 12056-2 -standardin mukaiseen maksimaalisen poistovirtauksen laskuun (Gravitaatiojätevesijärjestelmät rakennuksissa).

Perusyhtälö gravitaatioputkiston virtauksen laskemiseksi perustuu Manning-Strickler-yhtälöön:

Q = (1/n) × A × R2/3 × I1/2

missä Q on virtaus m³/s, n on Manningin karheuskerroin (PVC:lle ~ 0,009), A on putken poikkipinta-ala m², R on hydraulinen säde m ja I on putken kaltevuus m/m. Tyypillisille kaltevuuksille 2 % - 3 % ja PVC-materiaalille pätevät ohjeelliset arvot yllä olevassa taulukossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa: jos sinulla on esimerkiksi kerrostalo, jossa on 10 asuntoa, joista jokainen tuottaa huipussaan ~0,5 l/s (todellisuus on hieman monimutkaisempi, mutta ohjeellinen), kokonaishuippuvirtaus on ~5 l/s. DN 110 -sulkuventtiili, jonka kapasiteetti on ~4,9 l/s, on äärirajoilla riittämätön, DN 160 -sulkuventtiili, jonka kapasiteetti on ~10,4 l/s, on riittävä. Jos lisätään vielä kerrostalon katon sadevesiviemäri, voi olla tarpeen DN 200.

Lisätietoja menetelmästä selitetään artikkelissa Miten valita oikea viemärin sulkuventtiili – halkaisija, tyyppi ja sijainti.

Useiden eri DN-sulkuventtiilien yhdistäminen samassa kohteessa

Käytännössä törmäämme usein siihen, että yksi kohde tarvitsee eri halkaisijoiden sulkuventtiilejä. Tämä ei ole ongelma – päinvastoin, se on oikea lähestymistapa. Kuvittele suurempi omakotitalo, jossa on kaksi kylpyhuonetta, kellarikäymälä, pesukone kellarissa ja perustusten ympärillä oleva viemäröinti:

  • Kellarikäymälä → DN 110 -sulkuventtiili WC-liitännässä
  • Pesukone kellarissa → DN 110 -sulkuventtiili pesukoneen liitännässä (tai jos pesukoneen poistovesiputki johdetaan yhteiseen putkeen WC:n kanssa, yksi sulkuventtiili yhteiselle haaralle)
  • Perustusten ympärillä oleva viemäröinti → DN 160 -sulkuventtiili viemäröintiin kanavassa
  • Pääviemäriliitos (jos kyseessä on suurempi talo tai kaksisukupolvinen talo) → DN 200 -sulkuventtiili pääliitännässä

Tällainen monitasoratkaisu on tosin kalliimpi, mutta tarjoaa todellisen suojan jokaisella tasolla. Jos yksi sulkuventtiili epäonnistuu (tukkeutunut, epätoimiva lintu), muut sulkuventtiilit suojaavat edelleen asianomaisia laitteita. Tämä ei ole turhaa paranoiaa – se on todistettu käytäntö, jota myös vakuutusyhtiöt suosittelevat.

Päätöksentekopuu – sulkuventtiilin DN-valinta Mikä on putkesi? WC / pesukone / pesuallas → DN 110 Viemäröinti / usean laitteen keräys → DN 160 Kerrostalo / toimitila → DN 200 Sulkuventtiili jokaisen kalusteen edessä Tarkista laskelmalla tai standardin mukaan Pakollinen suunnitelma ja laskenta STN EN 12056 mukaan

Standardit, lainsäädäntö ja velvollisuudet sulkuventtiilin asennuksessa

Oikean sulkuventtiilin halkaisijan valinta ei ole vain tekninen, vaan joskus myös oikeudellinen kysymys. Suomessa sulkuventtiilien asennus viemäröintiin ohjataan pääasiassa näillä standardeilla ja määräyksillä:

  • STN EN 13564 – standardi, joka koskee suoraan viemärijärjestelmien takaiskuventtiilejä rakennuksissa; määrittää rakenteen, testauksen ja merkinnän vaatimukset
  • STN EN 12056-1 – 12056-5 – painovoimaiset viemäröintijärjestelmät rakennusten sisällä; täältä löydät laskentaperusteet putken halkaisijoiden mitoitukselle
  • Laki nro 442/2002 Z.z. – koskee julkisia vesijohto- ja viemäriverkostoja; määrittää kiinteistöjen omistajien velvollisuudet julkiseen verkostoon nähden
  • Paikalliset rakennusmääräykset ja julkisen viemäriverkoston operaattorin ehdot – jotkut kaupungit ja kunnat määräävät suoraan takaiskuventtiilin asentamisen liittymisehdoksi

Päivittäin pakollisen asentamisen kanssa törmätään yhä useammin, erityisesti tulva-alueilla tai ylikuormitetuissa viemäriverkostoissa. Käsittelemme tätä tarkemmin artikkelissa Talon suojaus viemärin takaisinvirtaukselta – milloin venttiili on pakollinen?

Takuun ja vakuutuskorvausten kannalta on tärkeää, että venttiili täyttää EN 13564 -standardin vaatimukset ja on sertifioidulta valmistajalta. Vakuutustapauksessa (tulviminen) vakuutusyhtiö voi tutkia, onko suojaus asennettu oikein ja vastannut kyseisen putken halkaisijaa. Väärä halkaisija (esim. DN 110 tarvittavan DN 200 sijaan) voi olla syy vakuutuskorvauksen hylkäämiseen tai pienentämiseen.

Käytännön vinkkejä valintaan ja ostamiseen

Lopuksi tässä osiossa muutamia todistettuja käytännön neuvoja, jotka auttavat tekemään oikean päätöksen:

  • Tunnista putkiston materiaali ja järjestelmä: PVC KG, PP-HT, PE – jokaisella järjestelmällä voi olla hieman erilaiset kauluksen mitat. Osta venttiili aina osana yhteensopivaa järjestelmää.
  • Mittaa todellinen ulkohalkaisija putkesta: Älä arvaa vain silmän mukaan. Pieni liukumittari maksaa muutaman euron ja säästää paljon vaivaa sopimattoman osan kanssa.
  • Suunnittele huolto: Takaiskuventtiili, johon ei pääse säännöllisesti puhdistamaan, epäonnistuu ennemmin tai myöhemmin. Suunnittele tarkastusaukko tai kaivo jo ennen asennusta.
  • Älä yhdistä eri järjestelmiä ilman sovituksia: Jos syötät DN 125 venttiilin DN 110 -järjestelmään, tarvitset oikean sovituksen – ei improvisointia tiivistysnauhalla.
  • DN 125 venttiili vaihtoehtona: Joissakin sovelluksissa on myös DN 125 -koko, esimerkiksi viemärin takaiskuventtiili DN 125. Tätä kokoa käytetään HT-putkistossa, jonka ulkohalkaisija on 125 mm, erityisesti saksankielisissä maissa ja joissakin vanhemmissa kotimaisissa asennuksissa. Jos et ole varma, tarkista putkesi tyyppi.
  • Pohdi venttiilin tyyppiä – jatkuva vs. pääty: Jatkuva venttiili on useimmissa sovelluksissa universaalimpi. Eroihin syvennymme tarkemmin artikkeleissa Jatkuva vs. pääty viemärin takaiskuventtiili: mikä ero on ja missä kumpaakin käyttää ja Miten valita oikea viemärin takaiskuventtiili – jatkuva vs. pääty.

Venttiilien huolto ja käyttöikä halkaisijan mukaan

Yksi käytännön ero eri venttiilien halkaisijoiden välillä on niiden alttius tukkeutumiselle ja huoltotarpeelle. Yksinkertainen sääntö: mitä pienempi halkaisija, sitä helpommin venttiili tukkeutuu mekaanisista epäpuhtauksista (kosteuspyyhkeet, hygieniatuotteet, keittiön rasva). DN 110 -venttiilit WC:ssä ovat siksi melko alttiita tukkeutumiselle, jos käyttäjät eivät huolehdi siitä, mitä he huuhtovat alas.

DN 160 ja DN 200 -venttiilit ovat kestävämpiä ja mekaanisesti kestävämpiä, mutta niiden huolto on fyysisesti vaativampaa – erityisesti kun ne sijaitsevat kaivossa tai maassa. Siksi suuremmissa halkaisijoissa on erityisen tärkeää, että pääsy venttiilin tarkastusluukkuun on todella mukava ja että kaivo on suunniteltu oikein.

Suositeltu tarkastus- ja puhdistustiheys:

  • DN 110 (WC, pyykinpesukone): visuaalinen tarkastus 1× vuodessa, puhdistus tarpeen mukaan (jopa pienikin muutos viemärissä tai hajussa)
  • DN 160 (viemäröinti, keräys): tarkastus 1× 1–2 vuoden välein, jokaisen suuremman myrskyn jälkeen
  • DN 200 (pääviemäri): tarkastus 1× vuodessa, mieluiten ennen talvikautta tai ennen odotettavissa olevaa sateiden lisääntymistä

Yksityiskohtaiset ohjeet puhdistuksesta ja yleisistä vioista löydät artikkeleista Viemärin takaiskuventtiilin huolto ja puhdistus ja Takaiskuventtiilin yleiset viat – miksi venttiili vuotaa tai jumittuu. Jos suunnittelet itse asennusta, suosittelen lukemaan myös Viemärin takaiskuventtiilin asennus askel askeleelta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Pitääkö venttiilin olla saman kokoinen DN kuin putkistoni, vai voinko käyttää suurempaa kokoa?

Venttiilin on vastattava putken halkaisijaa, johon se asennetaan. Suuremmassa venttiilissä ei ole mahdollista käyttää pienempää venttiiliä sovituksen kautta – venttiili ei riittävässä virtauksessa välttämättä avaudu ja sulkeudu luotettavasti. Sulkupallo (sulkeutuva osa) on mitoitettu tietylle hydrauliselle paineelle ja virtaukselle, joka vastaa tiettyä halkaisijaa. Käytä aina venttiiliä, jonka DN vastaa putkesi halkaisijaa.

Voiko DN 200 -venttiiliin liittää useampia pienempiä viemärivarsia kerralla?

Kyllä, mutta vain jos venttiili on sijoitettu näiden haarojen liittymiskohdan taakse – eli se suojaa koko yhdistettyä järjestelmää. Tällöin on varmistettava, että kaikkien haarojen kokonaisvirtaus ei ylitä DN 200 -venttiilin kapasiteettia. Jos haluat suojata jokaisen haaran erikseen (suositellaan suuremmalle turvallisuudelle), jokaisella haaralla on oma vastaavan halkaisijan venttiilinsä.

Onko DN 160 todella tarpeen, vai voinko aina käyttää joko DN 110 tai DN 200?

DN 160 on paikkansa ja ei ole vain "kompromissikoko". Erityisesti perustusten ympärillä oleville viemäröinneille DN 160 on vakiohalkaisija, johon on mitoitettu perustusten viemärikaivot ja muotit. Pakottaminen DN 110 -järjestelmään tarkoittaisi liian pientä kapasiteettia ja riskiä takaisinvirtaukselle suoraan perustusten ympärillä – mikä on juuri päinvastainen kuin mitä viemäröintien tulisi tehdä.

Mitä eroa on DN 110 ja DN 125 -venttiileillä? Mitä minun pitäisi valita?

DN 110 on standardi koko PVC KG -viemärijärjestelmälle (ulkohalkaisija 110 mm). DN 125 käytetään HT-putkistossa (korkean lämpötilan putki), jonka ulkohalkaisija on 125 mm, jota käytetään yleisesti rakennusten sisäisten viemäröintiputkien kanssa (pystysuorat nousut, WC-viemärit kylpyhuoneissa kellarin yläpuolella). Jos sinulla on sisäisiä HT-putkia, tarvitset DN 125 -kokoa – HT-putkeen DN 125 ei sovi DN 110 -venttiili. Tarkista aina ulkohalkaisija mittarilla.

Mitä tapahtuu, jos asennan pienemmän halkaisijan venttiilin kuin mitä putkistossani on?

Pienempi venttiili ei yksinkertaisesti sovi suurempaan putkeen – sitä ei voi asentaa tiiviisti. Jos joku yrittää ratkaista tilanteen improvisoiduilla tiivisteillä, riski on kaksinkertainen: ensinnäkin, vuoto normaalissa käytössä, toiseksi, takaiskuvirtauksessa venttiili ei sulje koko putken poikkileikkausta ja vesi kiertää venttiilin rungon ympäri. Tuloksena – ei suojaa takaisinvirtaukselta.

Tarvitsenko lupaa takaiskuventtiilin asentamiseen?

Viemärijärjestelmän olemassa olevan venttiilin vaihto tai täydentäminen sisätiloissa tai tontin kaivossa (ei julkisessa verkostossa) ei vaadi rakennuslupaa. Jos kyseessä on kuitenkin kotitalouden viemäriliittymän muutos, on suositeltavaa ilmoittaa julkisesta viemäriverkostosta vastaavalle ja toimia sen ehtojen mukaisesti. Jotkut operaattorit vaativat, että toimenpide tehdään valtuutetun henkilön toimesta tai että se dokumentoidaan.

Lopuksi – venttiilin halkaisijan valinta ei ole sattumaa

Oikean valinnan välillä DN 110, DN 160 ja DN 200 ei ole vain kysymys siitä, "mitä putkia minulla on kotona". Se on päätös, joka riippuu useiden tekijöiden yhdistelmästä: hydraulisesta kapasiteetista, suojattavan laitteen tyypistä, sijainnista järjestelmässä, huollon saatavuudesta ja joskus myös lainsäädännöllisistä vaatimuksista. Liian pienen halkaisijan valinta johtaa riittämättömään kapasiteettiin tai epäluotettavaan venttiiliin; liian suuren halkaisijan valinta johtaa hydrauliselta epäluotettavaan venttiiliin, joka ei nouse oikein pienessä virtauksessa.

Suuremmassa osassa omakotitaloja tilanne ratkaistaan DN 110 -takaiskuventtiilillä. Viemäröintiin ja keräysputkistoihin kannattaa katsoa DN 160. Kerrostaloille ja suuremmille laitoksille sopiva ratkaisu on DN 200 -takaiskuventtiili. Jos et tiedä, mikä vaihtoehto sopii sinulle parhaiten, älä mittaa vain putkea, vaan tutki koko järjestelmää: mitä minnekin menee, missä haaroitukset liittyvät ja missä on herkin kohta takaisinvirtaukselle.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai käsitteletkö tiettyä tilannetta kotonasi? Kirjoita meille - autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.
Parametri DN 110 DN 160 DN 200
Ulkomainen halkaisija 110 mm 160 mm 200 mm
Suuntaa-antava sisähalkaisija (PVC) ~103 mm ~150 mm ~188 mm
Leikkausala (cm²) ~83 cm² ~177 cm² ~278 cm²
Kapasiteetti 2 % kaltevuudella ~4,9 l/s ~10,4 l/s ~16,1 l/s
Tyypillinen käyttö WC, pyykinpesukone, kylpyhuone omakotitalossa Viemäröinti, useamman laitteen keräys Asuinrakennukset, toimialat
Asennus – vaativuus Matala Keskitaso Korkea
Tilantarve Pieni Keskitaso Suuri
Huolto – pääsy Helppo Keskitaso Tarvitaan kaivo tai tarkistusaukko
Suositeltu kaivo / kansi Kaivo 315 Kaivo 315 tai 400 Kaivo 400 ja suurempi