Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Muoviputkien kiinnityksen asennus vaihe vaiheelta

Muovisten putkikannakkeiden asennus vaihe vaiheelta

Putkien asianmukainen kiinnitys on yksi asia, joka usein unohdetaan remonttien ja uudisrakennusten yhteydessä – kunnes putki alkaa ”laulaa”, rätistä tai irtoaa selvästi seinästä. Muoviset putkikannakkeet vaikuttavat ensisilmäyksellä yksinkertaiselta asialta, mutta käytännössä niiden asennuksessa tehdään yllättävän paljon virheitä: väärä halkaisija, liian suuri väli, heikko alusta, huono ankkurointielementti. Lopputuloksena putki liikkuu, pitää ääntä ja pahimmassa tapauksessa liitos voi vahingoittua tai kondensaatiota muodostuu väärään paikkaan.

Tässä artikkelissa näytämme sinulle vaihe vaiheelta, miten lähestyt muovisten putkikannakkeiden asennusta – oikean tyypin valinnasta alustan valmisteluun, poraamiseen, ankkurointiin ja lopulliseen tarkastukseen. Käsittelemme konkreettisia käytännön tilanteita, myös Hepworth-järjestelmän putkien kanssa, jotka ovat yhä yleisempiä suomalaisissa kodeissa.

Miksi kannakkeiden oikealla asennuksella on väliä

Ennen kuin siirrymme itse asennusvaiheisiin, on tärkeää ymmärtää, mitä kannakkeet tekevät ja miksi niiden asennus ei ole vain ”muovin ruuvaamista seinään”. Kannakkeella on useita tehtäviä samanaikaisesti:

  • Mekaaninen tuki – kannattaa putken painon, mukaan lukien väliaineen (vesi, ilma) ja mahdollisesti myös lämmöneristyksen painon.
  • Laajenemisen hallinta – muovi- ja monitasoputket laajenevat ja supistuvat huomattavasti lämpötilan muutosten mukaan. Kannakkeiden on joko mahdollistettava tämä liike (liukuvat kohdat) tai pidettävä se tiukasti kurissa (kiinteät kohdat).
  • Värinöiden ja äänen estäminen – riittämättömästi kiinnitetty putki resonoi väliaineen virtauksen aikana ja aiheuttaa ääniongelmia, jotka ovat erityisen häiritseviä kerrostaloissa.
  • Estetiikka – seinää pitkin kulkevan putken on oltava suora, siisti ja tasaisella etäisyydellä seinästä.

Jos olet kiinnostunut syvemmästä vertailusta kannaketyyppien välillä, tutustu myös artikkeliin Muoviset vs. metalliset putkikannakkeet – edut, haitat ja sopiva käyttö tässä Tietokeskuksessa.

seinä laajeneminen (liike) paino kannake putki

Mitä tarvitset – työkalut ja materiaalit

Ennen kuin aloitat asennuksen, valmista kaikki tarvittava. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin työn keskeyttäminen unohtuneen työkalun takia. Tässä täydellinen lista:

  • Oikean kokoiset kannakkeet – jokaiselle putken halkaisijalle on olemassa oma kannakkeen koko. Hepworth-järjestelmän putkille sopivat kannakkeet 601xxxH-sarjasta.
  • Porakone iskulla tai vasara poralla – betonin ja tiilen poraamiseen tarvitset iskua, kipsilevyn tai puun poraamiseen riittää tavallinen porakone.
  • Poroja – poran halkaisijan on vastattava käytettävän tulpan kokoa. Yleisimmin 6 mm tai 8 mm standarditulpille S6 ja S8.
  • Tulppa ja ruuvi – tyyppi riippuu alustasta (betoni, ontelotiili, kipsilevy, puurunko).
  • Vesivaaka tai laser-vesivaaka – suoran putken vetämiseen seinää pitkin.
  • Mittanauha, lyijykynä tai tussikynä – kannakkeiden paikkojen merkitsemiseen.
  • Ruuvimeisseli tai poranterä ruuveille – ruuvin tyypin mukaan (ristipää, torx).
  • Suojavarusteet – suojalasit poraamisen aikana ovat itsestäänselvyys.

Vaihe 1: Oikean kannakkeen valinta

Ensimmäinen ja ehkä tärkein vaihe. Kannakkeen on istuttava putkeen täydellisesti – ei liian löysästi eikä liian tiukasti. Hepworth-järjestelmään on saatavilla kannakkeita yksittäisessä ja kaksoisessa mallissa.

Yksittäinen kannake kiinnittää yhden putken. Sitä käytetään silloin, kun putkea kulkee vain yksi reitti tai kun kahden putken välissä on riittävästi tilaa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Yksittäinen kannake 601004H, Yksittäinen kannake 601005H ja Yksittäinen kannake 601006H, joista jokainen on tarkoitettu eri putken halkaisijalle.

Kaksois kannake pitää kaksi putkea vierekkäin yhdessä kiinnityspisteessä. Se sopii hyvin esimerkiksi lämmityksen meno- ja paluputkien rinnakkaisvetoon. Tässä ryhmässä ovat saatavilla Kaksois kannake 601007H ja Kaksois kannake 601008H.

Lisätietoja siitä, milloin valita yksittäinen ja milloin kaksois kannake, löydät artikkelista Yksittäinen kannake vs. kaksois kannake – milloin käytetään mitäkin.

Yksittäinen kannake Kaksois kannake 1 putki / 1 kiinnityspiste 2 putkea / 1 kiinnityspiste

Vaihe 2: Välien määrittäminen ja kiinnityspisteiden merkitseminen

Tämä vaihe jää usein aliarvioiduksi. Seurauksena on, että putken kannakkeet asennetaan epätasaisesti ja putki taipuu tai värisee. Välien suuruus riippuu putken halkaisijasta, materiaalista ja siitä, onko putki asennettu vaaka- vai pystysuunnassa.

Muoviputkille (PP, PEX, Hepworth monitasoputket) suositusarvot ovat:

Putken halkaisija Vaakasuora asennus Pystysuora asennus
15 mm 500 – 700 mm 800 – 1 000 mm
18 mm 600 – 800 mm 900 – 1 200 mm
22 mm 700 – 900 mm 1 000 – 1 400 mm
28 mm ja suurempi 900 – 1 200 mm 1 200 – 1 600 mm

Lisätietoja, mukaan lukien erityistapaukset (kulmat, haarat, siirtymät), löydät artikkelista Putkien kannakkeiden välistys – näin sijoitat kiinnitykset oikein.

Käytännön ohjeet merkitsemiseen:

  1. Käytä vesivaakaa tai laser-vesivaakaa ja merkitse viiva seinälle putken tulevalle korkeudelle.
  2. Merkitse kannakkeiden paikat lyijykynällä viivalle laskettujen välien mukaan.
  3. Ensimmäinen kannake tulisi aina olla enintään 150–200 mm liitoksesta, kulmasta tai varusteesta. Tämä pätee aina.
  4. Tarkista, ettei kannakkeen paikka ole kohdassa, jossa seinässä on sähköjohtoja, muita putkia tai rakenteellisia vahvikkeita. Käytä metallinetsintää epäselvissä tilanteissa.

Vaihe 3: Alustan valmistelu ja poraus

Alusta, johon ankkuroit, vaikuttaa olennaisesti ankkurin valintaan ja porauksen syvyyteen. Siksi tarkista aina ensin, mitä seinän sisällä on.

Kiinteä betoni ja täystiili ovat ihanteellisia alustoja. S6-ankkuri, jonka ankkurointisyvyys on 40–50 mm, riittää. Poraa iskulla, poran halkaisija 6 mm.

Ontelotiili ja kevytbetoni (Ytong) ovat ongelmallisempia. Tavallinen ankkuri ei kestä tässä. Käytä erityisiä laajentavia ankkureita ontelomateriaaleille (ns. perhosankkureita) tai pitkiä ankkureita kevytbetonille, joiden ankkurointisyvyys on vähintään 60–70 mm. Älä koskaan poraa kevytbetoniin iskulla – käytä tavallista pyöritystä ilman iskua, muuten materiaali ympärillä hajoaa.

Kipsilevy** – älä koskaan kiinnitä kannakkeita suoraan kipsilevyyn, ellei sen takana ole kovaa alustaa. Jos sitä ei ole, käytä kipsilevyankkureita (molly bolt, gripanker) tai etsi runkopuuta (CW tai UW-profiili) ja kiinnitä siihen itseporautuvalla ruuvilla.

Puupalkit ja -rimat** – tavallinen puuruuvi (Torx 3,5 × 35 mm ja vastaava) riittää. Et tarvitse ankkuria puuhun, mutta esiporaus pienemmällä poralla estää puun halkeamisen.

Porausvaiheet:

  1. Asenna oikea poranterä – tavallisille S6-ankkureille se on 6 mm, S8-ankkureille 8 mm.
  2. Säädä porauksen syvyys teipillä poranterässä tai porakoneen syvyysrajoittimella. Poraussyvyys = ankkurin pituus + 5 mm (varaa roskille).
  3. Poraa kohtisuoraan seinään. Vino poraus aiheuttaa sen, että ankkuri liukuu sivulle kiristettäessä ja ei luo oikeaa ankkurointia.
  4. Puhdista porausreikä porauksen jälkeen – puhalla tai imuroi roskat pois. Likainen porausreikä heikentää ankkuroinnin lujuutta, ja kemiallisessa ankkuroinnissa se on välttämätöntä.
  5. Työnnä ankkuri sormilla ja viimeistele vasaralla (ei voimakkaasti – riittää, että se on samassa tasossa seinän kanssa).
✓ Oikein – kohtisuora ✗ Väärin – vino porauksen syvyys = ankkurin pituus + 5 mm ankkuri varaus

Vaihe 4: Kannakkeen kiinnitys ja putken asennus

Poraamisen ja ankkuroinnin jälkeen on aika asentaa kannake. Menettely vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yksinkertainen vai kaksinkertainen ankkuri, ja siitä, asennatko putken valmiiseen kannakkeeseen vai päinvastoin.

Ohjeet yksinkertaiselle kannakkeelle (esim. 601004H, 601005H, 601006H):

  1. Pidä kannakkeen runko seinää vasten siten, että ruuvin reikä on linjassa ankkurin kanssa.
  2. Kiristä ruuvi käsin, kunnes kannake on tiukasti seinää vasten, mutta ei vielä lopullisesti kiristetty. Tässä asennossa voit vielä kääntää tai säätää kannaketta hieman.
  3. Tarkista vesivaa’alla, että kannakkeen akseli on täsmälleen oikeassa kohdassa.
  4. Kiristä ruuvi – mutta varo: muovikannakkeet eivät tarvitse suurta kiristysmomenttia. Muovirunko voi halkeilla tai muodonmuuttua liian voimakkaalla kiristyksellä. Ruuvi tulisi olla „tiukalla ja hieman enemmän” – ei väkisin. Käytännössä riittää, kun kiristät ruuvimeisselillä ilman momenttisäätöä, eli vain käsin tai pienellä kierrosnopeudella akkuruumuuvalla.
  5. Aseta putki kannakkeen uraan. Useimmissa Hepworth-järjestelmän kannakkeissa on joustava pidike tai klik-mekanismi, joten putki napsahtaa suoraan kannakkeeseen. Tarkista, että putki istuu tasaisesti koko kannakkeen uraan.

Asennusohjeet kaksoisankkurille (esim. 601007H, 601008H):

  1. Ankkurointiprosessi on sama kuin yksittäisellä ankkurilla.
  2. Varmista, että molemmat putkien asennuskorkeudet ja välinen etäisyys ovat oikeat. Kaksoisankkurilla on kiinteä geometria, joten molempien putkien tulee asettua ankkurin määrittämiin akseleihin.
  3. Aseta alimmainen (tai sisempi) putki ensin, sitten ylempi (ulkoinen). Lämmityksen syöttö- ja paluputkien asennuksessa on tavallista sijoittaa lämmin (syöttö) putki ylemmäs ja kylmä (paluu) putki alemmäs.
  4. Tarkista, että molemmat putket ovat varmasti kiinni ja eivät liiku sivusuunnassa.

Vaihe 5: Kiinteän ja liukuvan kohdan asettaminen

Tämä aihe tulee usein vastaan tavallisessa asunnon remontissa, mutta harvat kiinnittävät siihen huomiota – ja sitten ihmetellään, miksi putki painaa mutkia tai miksi liitoksiin tulee jännityksiä.

Muovi- ja monitasoputket pidentyvät lämpötilan muutoksesta johtuen. Suuntaa antavana tietona Hepworthin (PE-AL-PE) monitasoputken pituuslaajenemiskerroin on noin 0,025 mm/(m·K). 10-metrisellä putkella, jonka lämpötilaero on 60 °C (esimerkiksi kuivan järjestelmän asennus 70 °C lämmöllä ja asennus 10 °C lämpötilassa) tämä tarkoittaa jopa 15 mm:n pitenemistä. Tämä on 1,5 senttimetriä, joka täytyy johonkin suuntaan siirtää.

Kiinteä kohta (fixpunkt) – kiinnike, jossa putki on varmasti kiinni eikä voi liikkua pitkittäissuunnassa. Se toimii ”vertailukohtana” lämpölaajenemiselle – putki laajenee siitä molempiin suuntiin. Kiinteä kohta tulisi aina olla liittimen, haaroituksen tai T-haaran kohdalla.

Liukuva kohta (kluzný bod) – kiinnike, jossa putki voi liikkua pitkittäissuunnassa, mutta on tuettu sivusuunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinnike ei ole tiukasti kiristetty tai siinä on erityinen liukusatula. Tavallisissa asuinrakennusten asennuksissa tämä ratkaistaan riittävän pitkillä suorilla osuuksilla ja suorakulmaisilla mutkilla, jotka toimivat kompensoijina.

Vaihe 6: Lopputarkastus asennuksen jälkeen

Kun kaikki kiinnikkeet ovat asennettu ja putki on paikoillaan, ota hetki aikaa järjestelmälliseen tarkastukseen. Käytännössä on hyvä lähteä reitin alusta ja tarkistaa jokainen kiinnike erikseen.

  • Suoruus – katso putkea pitkin. Sen tulisi olla suora linja. Jokainen kiinnike, joka on ulkona tai sisempänä kuin muut, viittaa ongelmaan ankkuroinnissa tai kiinnikkeen koossa.
  • Ankkuroinnin lujuus – yritä painaa jokaista kiinnikettä sivulta. Sen ei pidä liikkua tai horjua. Jos se liikkuu, ruuvi ei ole tarpeeksi kireällä tai tulppa ei istu kunnolla.
  • Putken istuvuus – putken tulee istua kiinnikkeessä tasaisesti, eikä sen pidä kallistua sivulle. Jos näet, että putki painaa yhtä sivua vasten, kiinnike on joko liian pieni tai kiinnikkeen asento on väärä.
  • Jännitys liitoksissa – tarkista liitokset, T-haarat ja mutkat heti kiinnityksen jälkeen. Mikään liitos ei saa olla vedetty tai painettu kiinnikkeiden asennon vuoksi.
  • Paineen testaus – Kun koko järjestelmä on asennettu, tee painetestaus standardien tai suunnitelmien vaatimusten mukaisesti. Kiinnikkeet eivät itsessään ole tiivistysosia, mutta huono kiinnitys aiheutuva putken muodonmuutos voi näkyä juuri painetestauksessa.
F kiinteä kohta K liukuva K liukuva K liukuva F kiinteä kohta laajeneminen F = kiinteä kohta (fixpunkt) K = liukuva kohta (kluzný)

Tyypilliset virheet käytännössä ja niiden välttäminen

Vuosien kokemuksen perusteella samat virheet toistuvat jatkuvasti. Emme halua satuttaa ketään nimeämällä niitä – nämä ovat tilanteita, joita näemme usein jopa kokeneilta ammattilaisilta. Tavoitteenamme on auttaa sinua välttämään ne.

Virhe 1: Kiinnike, jonka halkaisija on liian pieni. Putki pakotetaan siihen, mikä aiheuttaa putken muodonmuutoksia ja keskittyneen rasituksen kiinnikkeen seinämään. Putkella ei ole tilaa laajeta, ja liitokset voivat ajan myötä murtua tai kiinnikkeet halkeilla. Lisätietoja oikean halkaisijan valinnasta artikkelissa Minkä kokoisen kiinnikkeen tarvitsen – kokotaulukko 15 mm, 18 mm ja muille putkille.

Virhe 2: Liian suuret välimatkat kiinnikkeiden välillä. Putki taipuu, värisee virtauksen aikana ja lämpölaajenemisen aikana jännitys voi kasvaa taipumiskohdassa. Tämä on erityisen yleistä kuumassa vedessä, jossa putken pituuserot moninkertaistuvat lämpölaajenemisen vuoksi.

Virhe 3: Ankkurointi sopimattomaan materiaaliin ilman oikeaa tulppaa. Tavallinen muovitulppa S6 ontelotiilessä antaa periksi jo ensimmäisen voimakkaamman vedon jälkeen. Tuloksena on löysä kiinnike, joka roikkuu vain rappauksen varassa.

Virhe 4: Kiinnikkeen halkeaminen liian suuren kiristysmomentin vuoksi. Kiinnikkeen muovinen runko halkeaa liian kovasta kiristyksestä – ja tämä ei aina ole heti näkyvissä. Mikrorahot näkyvät myöhemmin, kun kiinnike halkeaa kokonaan kuormituksen alaisena. Kiristä ruuvi tiukasti, mutta ilman voimatyökaluja.

Virhe 5: Kiinnikkeet eristeen päälle putken sijaan. Jos putki on eristetty, kiinnikkeen tulee kiertää eriste ja sen tulee silti olla riittävän suuri. Joskus asentajat laittavat kiinnikkeen paljaalle putkelle ja työntävät eristeen päälle – se on ok. Mutta kiinnike eristeen päälle ilman kosketusta putkeen ei vakauta mitään.

Yleisimmistä asennuksen jälkeisistä ongelmista löydät lisätietoa artikkelista Muovikiinnikkeiden yleiset ongelmat – halkeamat, löystyminen, väärä koko.

Erityistilanteita käytännössä

Asennus kipsilevyseinään

Kipsilevyseinät ovat yleisiä moderneissa asunnoissa. Jos kipsilevyn takana ei ole profiilia tai massiivista alustaa, sinun täytyy joko tehdä aukot tiiliseinään ja ankkuroitua siihen tai käyttää onttoihin materiaaleihin tarkoitettuja ankkureita (esim. pultti M5). Putkille DN15 ja DN18 tämä yleensä riittää normaaliin kuormitukseen. Vahvemmille putkille tai pidemmille osuuksille on parempi luoda teräksinen tukirunko, jonka kiinnität lattiaan tai kattoon.

Asennus kylpyhuoneessa ja kosteissa tiloissa

Muovikiinnikkeet ovat kosteudenkestäviä, mikä on suuri etu verrattuna joihinkin metallivaihtoehtoihin. Mutta ruuvien ja ankkurien on myös oltava korroosionkestäviä (ruostumattomat A2-ruuvit tai nylon-ankkurit). Sinkityt ruuvit ruostuvat ajan myötä kylpyhuoneessa, menettävät lujuuttaan ja asennuksen estetiikka kärsii. Asenna kiinnikkeet laatoituksen saumoihin ennen laatoitusta tai laatoituksen jälkeen käyttämällä erikoistettuja ankkurointijärjestelmiä laatoille/verhoilulle.

Asennus olemassa olevan asennuksen uudistuksessa

Putkien vaihtamisessa olemassa olevassa reitissä saatat huomata, että vanhat kiinnikkeet olivat eri kohdissa kuin mitä moderni järjestelmä vaatii. Tällöin ei kannata vain paikata alkuperäistä sijoittelua – tarkista aina koko reitti, merkitse oikeat kohdat nykyisten sääntöjen mukaan ja tasoita vanhat reiät tarvittaessa tiivistysmassalla ennen uutta porausta.

Yhteensopivuus Hepworth-järjestelmän kanssa

Hepworth-järjestelmä käyttää pääasiassa monikerroksista PE-AL-PE-putkea, jolla on pienempi lämpölaajeneminen kuin tavallisella muoviputkella (alumiinikerros rajoittaa lämpölaajenemista), mutta samalla putkella on tarkat ulkomitat, joihin kiinnikkeiden on sovittava täsmälleen. Siksi suositellaan käytettävän suoraan Hepworth-sarjan kiinnikkeitä (sarja 601xxxH), jotka on mitoitettu Hepworth-putkien tarkkojen ulkomittojen mukaan. Lisätietoja yhteensopivuudesta artikkelissa Hepworth-järjestelmän kiinnikkeet – yhteensopivuus muoviputkien kanssa.

Yleisimmät kysymykset (UKK)

Voinko käyttää 15 mm putkelle tarkoitettua kiinnikettä myös 16 mm putkelle?

Ei, se ei riitä. 15 mm ja 16 mm ovat putken ulkohalkaisijat ja 1 mm ero tarkoittaa, että kiinnike joko ei pidä putkea kunnolla paikallaan tai putki on siinä löysällä. Käytä aina kiinnikettä, jonka halkaisija vastaa täsmälleen putken ulkohalkaisijaa. Hepworth-järjestelmälle kiinnikkeet 601xxxH on valmistettu tämän järjestelmän tarkkojen mittojen mukaan.

Kuinka monta kiinnikettä tarvitsen 10 metrin putkireitille DN15?

Vaakasuorassa putkessa DN15 standardiväli on 500–700 mm. 10 metrin reitille tämä tarkoittaa 14–20 kiinnikettä (mukaan lukien kiinnikkeet liitoskohdissa ja varusteissa). Käytännössä varaa aina hieman enemmän – on parempi, että sinulla on yksi tai kaksi kiinnikettä liikaa kuin liian vähän. Muista kiinnikkeet jokaisessa mutkassa ja T-haaroituksessa – niissä on oltava enintään 150 mm liitoksesta.

Mitä tehdä, jos kiinnike irtoaa ajan myötä?

Tarkista ensin, onko ankkuri irronnut seinästä vai vain ruuvi. Jos ongelma on ruuvissa, kiristä se vain. Jos ankkuri istuu huonosti (putoaa, pyörii aukossa), sinun täytyy ratkaista koko ankkurointipiste alusta alkaen – suurempi ankkuri, kemiallinen ankkurointi tai toisen paikan valinta. Älä koskaan käytä uudelleen irronnutta ankkuria samassa aukossa ilman kemiallista laastia. Lisätietoja irtoamisen syistä löydät artikkelista Muovikiinnikkeiden yleiset ongelmat – halkeamat, löystyminen, väärä koko.

Pitäisikö minun tehdä painetestaus asentaessani kiinnikkeitä?

Painetestiä ei vaadita kiinnikkeiden itsensä vuoksi, vaan koko putkiston asennuksen vuoksi. Kun koko järjestelmä on asennettu, painetesti on aina tehtävä STN EN 806:n tai muun asiaankuuluvan standardin mukaisesti (yleensä 1,5 kertaa käyttöpaine 30 minuutin ajan). Kiinnikkeillä ei ole vaikutusta testin tulokseen, jos ne on asennettu oikein – paitsi jos ne aiheuttavat putken muodonmuutoksia tai jännitystä liitoksissa.

Voinko asentaa kiinnikkeet putkeen, jossa on jo vesi?

Kyllä, voit lisätä kiinnikkeitä myös toiminnassa olevaan putkeen, jos tila sen sallii. Vesitäyteinen putki on painavampi, joten tarkista myös olemassa olevien ankkurointien lujuus. Varo, ettet vahingossa osu piilotettuihin johtoihin poratessasi uutta paikkaa. Toiminnassa olevassa järjestelmässä on suositeltavaa sammuttaa kierto ja alentaa paine järjestelmässä minimiin.

Mikä on ero kiinnikkeen ja letkun pidikkeen välillä?

Molempiin termeihin käytetään käytännössä melko vapaasti ja ne sekoitetaan toisiinsa. Kiinnike (tai Hepworthin terminologiassa ankkuri) on yleensä yksiosainen elementti, joka työnnetään putkeen toiselta puolelta napsautusmekanismin avulla. Letkun pidike on tyypillisesti kaksiosainen – alempi istuin ja ylempi kiristysnauha – jotka yhdistetään ruuveilla. Kiinnikkeet ovat nopeampia asentaa, letkun pidikkeet mahdollistavat tarkemman kiristysmomentin. Tavallisiin kotiasennuksiin Hepworthin muovikiinnikkeet (ankkurit) ovat täysin riittäviä.

Lopputulos: Oikea kiinnitys on asennuksen pitkäikäisyyden perusta

Muovikiinnikkeiden asentaminen putkeen ei ole monimutkainen työ, mutta se vaatii huolellisuutta, oikean materiaalin valintaa ja ymmärrystä siitä, mitä kiinnikkeet todella tekevät asennuksessa. Jokainen kiinnike, joka on paikallaan, oikean kokoinen ja kunnolla ankkuroitu, edistää sitä, että asennus on hiljainen, kestävä ja ongelmaton vuosikymmeniä.

Jos et ole varma oikean tyypin valinnasta, tutustu koko muovikiinnikkeiden luetteloon ja vertaa yksittäisiä tuotteita halkaisijan ja mallin mukaan. Hepworth-järjestelmälle on saatavilla yksinkertaisia ankkureita ja kaksiosaisia ankkureita useissa eri koissa, joten löydät jokaiselle putkikonfiguraatiolle sopivan elementin.

Jos haluat lisätietoja valinnasta, tutustu myös tämän Tietokeskuksen muihin artikkeleihin – esimerkiksi Miten valita oikea muovikiinnike putkelle – yksinkertainen vs. kaksiosainen tai Kiinnikkeiden huolto ja tarkastus putkissa – mitä kannattaa tarkkailla.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko tiettyä tilannetta kodissasi? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.