Miten ulkolämpötilasäätö toimii
Useimmissa kodeissa riittää ajatus, että termostaatti on vain seinällä oleva nuppi, joka kertoo lämmityskattilalle, milloin lämmittää ja milloin lopettaa. Nykyaikaisemmissa säädöissä asia on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi – erityisesti ulkolämpötilaohjatussa säätöjärjestelmässä, joka ei seuraa ainoastaan lämpötilaa olohuoneessasi, vaan ennen kaikkea ulkolämpötilaa ja laskee sen perusteella, mihin lämpötilaan veden tulee lämmityksessä lämmetä. Tuloksena on tasaisempi lämpötila kodissa, vähemmän lämpötilan vaihteluita ja yleensä myös taloudellisempi lämmityskattilan käyttö, koska se ei kuluta turhaan täydellä teholla silloin, kun sää ei sitä vaadi.
Tässä artikkelissa selitämme, miten ulkolämpötilaohjattu säätö toimii, miksi sen yhdistäminen huonetermostaattiin (ns. kaskadisäätö) on järkevää, ja käymme läpi myös laajemman kokonaisuuden – mikä on ero johtotermostaatin ja langattoman termostaatin välillä, manuaalisen, ohjelmoitavan ja WiFi-termostaatin välillä, alkuperäisen lämmityskattilan valmistajan säädön ja yleistermostaatin välillä, miten vyöhykesäätö toimii ja mikä yhteys termostaatilla on HDO-sähkösopimukseen sähkölämmityksessä. Tavoitteenamme on, että artikkelin luettuasi osaat arvioida, hyödyntääkö nykyinen lämmityksesi potentiaalinsa täysin vai onko uuden säädön hankkiminen perusteltua.
Jos suunnittelet uuden lämmityskattilan hankintaa tai haluat vain päivittää nykyisen säädön, seuraavat osiot antavat sinulle käytännön pohjan – myös konkreettisia tuotteita, joita voit tarkastella heti.
Mikä on huonetermostaatti ja miksi lämmitysjärjestelmä sitä tarvitsee
Huonetermostaatti mittaa huoneen lämpötilaa ja kytkee lämmityksen päälle tai pois (tai säätää tehoa) asetuksen mukaan – lämmityskattilan, lämpöpumpun tai sähkölämmittimen. Tämä vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta vaikutus on merkittävä: ilman termostaattia lämmityskattila lämmittäisi jatkuvasti täydellä teholla riippumatta huoneen todellisesta lämpötilasta. Tämä johtaa ylilämmitykseen – huoneessa on turhaan lämmintä, ikkunoita avataan usein, koska on „tukkoista", ja lämmityskattila kuluttaa enemmän polttoainetta kuin tarpeen on.
Termostaatti toimii siis palautteena sen välillä, mitä järjestelmä todella tuottaa ja mitä koti todella tarvitsee. Yksinkertaisemmissa säädöissä tämä on binäärinen signaali „lämmittää / ei lämmittää", nykyaikaisemmissa lämmitystehoa säädetään portaattomasti, jolloin lämmityskattila ei käy turhaan täydellä teholla ja sammu ja käynnisty lyhyin väliajoin. Juuri se, kuinka tarkasti termostaatti voi kommunikoida lämmityskattilan kanssa ja mitä tietoa se sille välittää, on yksi tärkeimmistä eroista eri termostaattityyppien ja säätöjen välillä, joista puhumme tarkemmin alla.
Jos valitset termostaattia ensimmäistä kertaa, kannattaa ensin tutustua erilliseen oppaaseen Miten valita huonetermostaatti, jossa aihetta käsitellään laajemmin – tämä artikkeli keskittyy puolestaan erityisesti ulkolämpötilaohjattuun säätöön ja sen asemaan koko järjestelmässä.
Ulkoinen anturi mittaa lämpötilan, lämmityskattila laskee lämpötilakäyrän perusteella veden lämpötilan ja tuloksena on tasainen lämpötila kodissa.
Miten ulkolämpötilaohjattu säätö toimii
Ulkolämpötilaohjattu säätö on erilainen periaate kuin perinteinen huonetermostaatti. Sen sijaan, että se säätäisi lämmitystä vain mitatun huonelämpötilan mukaan, se seuraa ennen kaikkea ulkolämpötilaa – sen mittaa erillinen ulkoinen anturi, yleensä sijoitettuna rakennuksen pohjoissivulle, suojassa suoralta auringonvalolta. Asetetun ulkolämpötilakäyrän perusteella lämmityskattila laskee jatkuvasti, mihin lämpötilaan lämmitysveden tulee lämmetä (ns. menoveden lämpötila), jotta kodassa säilyisi tasainen lämpötila riippumatta siitä, onko ulkona pakkasta vai leudompaa säätä.
Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: kun ulkolämpötila laskee, lämmityskattila nostaa automaattisesti lämmitysveden lämpötilaa kompensoidakseen kodan suurempia lämpöhäviöitä. Kun lämpötila nousee, veden lämpötila laskee, koska koti menettää vähemmän lämpöä ja tasaisen lämpötilan ylläpitämiseen riittää vähemmän lämmintä vettä pattereissa tai lattialämmityksessä. Järjestelmä reagoi siis ennakoiden, ennen kuin huonelämpötila edes ehtii muuttua merkittävästi – se ei odota, että huonelämpötila laskee tai nousee ja sitten reagoi, vaan ennustaa etukäteen, mitä koti tarvitsee.
Tällä lähestymistavalla on yksi tärkeä etu verrattuna puhtaasti huonelämpötilan säätöön: se rajoittaa niin sanottuja ylilyöntejä. Pelkän huonelämpötilan säätelyn yhteydessä lämmityskattila usein „ylittää” ensin liian korkean veden lämpötilan, ennen kuin termostaatti rekisteröi, että huoneessa on jo tarpeeksi lämmintä, ja vasta sitten alentaa tai sammuttaa tehon – sillä välin huone ehtii ylikuumentua. Ulkolämpötilakäyrä ehkäisee tätä ilmiötä suurelta osin, koska veden lämpötilaa säädetään jatkuvasti ja tasaisesti ulkoisten olosuhteiden mukaan, ei äkillisesti sen mukaan, onko huonelämpötila ylittänyt tai saavuttanut asetetun rajan.
On tärkeää huomata, että ulkolämpötilakäyrä asetetaan yksilöllisesti jokaiselle kodille – se riippuu kodan lämpöhäviöistä (eristys, ikkunoiden koko, suunta), käytettävien lämmityslaitteiden tyypistä (patterit tarvitsevat yleensä korkeampaa veden lämpötilaa kuin lattialämmitys) ja asukkaiden haluamasta mukavuudesta. Juuri siksi käyrän asetus uskotaan lämmityskattilan käyttöönoton yhteydessä huoltoteknikolle tai asennusyritykselle, joka tuntee rakennuksen parametrit – väärin asetettu käyrä voi johtaa joko riittämättömään lämmitykseen suureilla pakkasilla tai tarpeettomaan kulutukseen leudommalla säällä.
Ulkolämpötilaohjattu säätö ja huonetermostaatti yhdessä – kaskadisäätö
Ulkolämpötilaohjattu säätö ei yksinään tiedä, mitä olohuoneessasi tapahtuu – se ei mittaa huonelämpötilaa, vaan ainoastaan ulkolämpötilaa. Siksi käytännössä suositellaan useimmiten ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän ja huonetermostaatin yhdistelmää, jota kutsutaan kaskadisäädöksi. Tässä järjestelmässä ulkolämpötilakäyrä määrittää perus-, „ennustetun” lämmitysveden lämpötilan sään mukaan, kun taas huonetermostaatti hienosäätää tätä arvoa sen mukaan, mitä todella tapahtuu tietyssä huoneessa – esimerkiksi jos olohuoneessa paistaa aurinko suurista ikkunoista tai keittiössä ruokaa laitettaessa huone lämpenee myös ilman lämmitystä.
Yhdistelmän tuloksena on tarkin ja yleensä myös taloudellisin säätö, jonka tavallinen omakotitalo tai asunto voi saada – järjestelmä reagoi säähän ennakoiden ulkolämpötilakäyrän ansiosta ja samalla pystyy hienosäätämään huonetermostaatin avulla. Kaikki termostaatit eivät kuitenkaan tue tätä yhteistyötä ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän kanssa – se riippuu siitä, onko kyseessä lämmityskattilan valmistajan alkuperäinen säätö, joka kommunikoi lämmityskattilan kanssa digitaalisella väylällä, vai yksinkertaisempi yleistermostaatti. Tätä eroa tarkastellaan tarkemmin erillisessä osiossa alla.
Langallinen vai langaton termostaatti?
Ennen kuin käymme läpi termostaattien tyyppejä toimintojen perusteella, kannattaa ratkaista käytännöllisempi kysymys – miten termostaatti liitetään fyysisesti lämmityskattilaan. Sinulla on pohjimmiltaan kaksi vaihtoehtoa.
Langallinen termostaatti liitetään lämmityskattilan säätöön kahden johtimen avulla. Se on luotettava, ei tarvitse paristoja ja koska se kommunikoi suoralla sähköisellä signaalilla, häiriöitä tai yhteyden katkeamista ei esiinny. Haittana on, että se vaatii kaapelin vetämisen termostaatin asennuspaikalta (yleensä olohuoneessa, sisäseinällä, suoralta auringonvalolta ja vedolta suojattuna) lämmityskattilalle. Uudisrakennuksessa tai remontissa, jossa kaapelireitti on suunniteltu jo rakennusvaiheessa, tämä ei ole ongelma. Asunnossa, jossa vain termostaattia vaihdetaan ilman seiniin kajottamista, se voi kuitenkin olla hankalaa – siksi langaton ratkaisu on usein yksinkertaisempi valinta tällaisissa tapauksissa.
Langaton termostaatti kommunikoi lämmityskattilan läheisen vastaanottimen kanssa radiosignaalilla, yleensä 868 MHz:n taajuudella. Asennus on nopeampaa ja se tapahtuu ilman seinien purkamista – lähetin (itse termostaatti) asennetaan valittuun paikkaan ja vastaanotin liitetään lämmityskattilaan. Haittana on, että lähettimeen tarvitaan paristoja, jotka on aika ajoin vaihdettava, ja tiheään rakennetuissa tiloissa (kerrostaloissa, joissa on paljon samankaltaisia laitteita lähellä) signaali voi olla herkempi häiriöille kuin langallisessa yhteydessä. Käytännössä tämä on harvoin ongelma, mutta on hyvä tietää se valintaa tehdessä.
Yksityiskohtaisemman vertailun molemmista ratkaisuista löydät artikkelista Langallinen vs. langaton termostaatti, jossa käsitellään myös konkreettisia tilanteita, joissa kannattaa valita toinen tai toinen tyyppi.
Manuaalinen, ohjelmoitava vai WiFi-termostaatti – minkä tyypin valitset?
Liittämistavan lisäksi termostaatit eroavat myös siinä, kuinka paljon ”älyä” ne tarjoavat.
Manuaalinen (mekaaninen) termostaatti sisältää vain pyörivän nuppia yhden tavoitelämpötilan säätämiseen. Se on edullisin vaihtoehto, mutta se ei osaa laskea lämpötilaa yöllä tai päivällä, kun et ole kotona – lämpötilaa on muutettava manuaalisesti, muuten järjestelmä pitää sen samana koko ajan.
Avansa TH1
Yksinkertainen manuaalinen (mekaaninen) huonetermostaatti pyörivällä nuppilla – ihanteellinen ja edullisin valinta silloin, kun tarvitset vain yhden vakion lämpötilan ilman ohjelmointia.
Hinta: 10,61 €
Ohjelmoitava (viikoittainen) termostaatti mahdollistaa eri lämpötilojen asettamisen eri aikoihin päivästä ja viikonpäivistä – esimerkiksi alhaisemman lämpötilan yöllä ja silloin, kun kotona ei ole ketään, ja korkeamman lämpötilan juuri ennen kotiin paluuta. Tyypillinen säästö manuaaliseen säätöön verrattuna on huomattava erityisesti lämpötilan laskiessa yöllä ja poissa ollessa, koska lämmitysjärjestelmä ei yritä pitää miellyttävää lämpötilaa myös silloin, kun sitä ei tarvita.
Avansa 2007 TX
Langaton ohjelmoitava termostaatti – lähetin ja vastaanotin ilman kaapelointia, sopii erityisesti termostaatin vaihtoon asuntoon tai taloon ilman valmiita kaapelireittejä.
Hinta: 56,31 €
Euroster Q7
Ohjelmoitava viikoittainen termostaatti selkeällä näytöllä – mahdollistaa eri lämpötilojen asettamisen jokaiselle viikonpäivälle.
Hinta: 74,29 €
WiFi (äly) termostaatti lisää ohjelmointiin myös etäohjauksen ja seurannan mobiilisovelluksen kautta missä tahansa – voit muuttaa lämpötilaa jo kotiin lähtiessäsi tai tarkistaa, että kaikki on kunnossa kotona, vaikka olisit lomalla. Erityisiä WiFi-termostaattimalleja, mukaan lukien valmistajien alkuperäiset ratkaisut lämmityskattiloille, löydät seuraavasta osiosta.
Yksityiskohtainen vertailu kaikista kolmesta tasosta löydät artikkelista Manuaalinen vs. ohjelmoitava vs. WiFi-termostaatti.
Alkuperäinen säätö kommunikoi lämmityskattilan kanssa digitaalisella väylällä, yleistermostaatti vain kytkee ja irrottaa piirin.
Lämmityskattilan valmistajan alkuperäinen säätö vs. yleistermostaatti
Tällä valinnalla on suora vaikutus siihen, kuinka hyvin termostaatti toimii yhdessä yllä kuvatun ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän kanssa, joten käsittelemme sitä erikseen.
Lämmityskattilan valmistajan alkuperäinen säätö (esim. Bosch Easycontrol, Protherm MiGo tai Vaillant eRELAX) kommunikoi lämmityskattilan kanssa digitaalisella väylällä – tyypillisesti eBUS tai OpenTherm. Sen ansiosta se voi säätää lämmityskattilan tehoa jatkuvasti tarkasti senhetkisen tarpeen mukaan, näyttää lämmityskattilan virheilmoitukset suoraan (joten tiedät heti ongelman syyn ilman, että sinun tarvitsee mennä lämmityskattilalle tarkistamaan näyttöä) ja monissa tapauksissa myös säätää ulkolämpötilakäyrää samasta käyttöliittymästä, jossa säädät huonelämpötilaa. Tämä on siis tiukempi mahdollinen integraatio termostaatin ja lämmityskattilan välillä.
Yleinen termostaatti (esimerkiksi Avansa, Euroster tai Salus) toimii yksinkertaisemmin – se vain kytkee päälle tai pois sähköpiirin (kontaktin), jonka lämmityskattila tulkitsee binäärisenä signaalina ”lämmitä” tai ”älä lämmitä”. Yleinen termostaatti on edullisempi ja toimii käytännössä minkä tahansa lämmityskattilan kanssa merkistä riippumatta, mikä on sen suurin etu – et ole sidottu yhteen valmistajaan. Alkuperäinen säätö tarjoaa puolestaan sujuvamman tehon säätelyn ja enemmän toimintoja, mutta vain kyseiselle lämmityskattilalle, jota varten se on suunniteltu.
Bosch Easycontrol CT 200
Alkuperäinen WiFi/älykäs huonetermostaatti Bosch- ja Junkers-kattiloille, hallinta mobiilisovelluksen kautta, sujuva tiedonsiirto kattilan kanssa digitaalisen väylän kautta.
Hinta: 356,68 €
Protherm MiGo
Alkuperäinen WiFi-säätö Protherm-kattiloille, hallinta mobiilisovelluksen kautta, suora tiedonsiirto kattilan ohjausyksikköön.
Hinta: 222,48 €
Kumpi lähestymistapa sopii sinulle paremmin, riippuu pääasiassa siitä, aiotko tulevaisuudessa vaihtaa lämmityskattilan (tällöin yleinen termostaatti on kannattavampi, koska voit käyttää sitä helposti myös uuden kattilan kanssa) ja siitä, kuinka paljon mukavuutta ja säätelyn tarkkuutta odotat järjestelmältä. Yksityiskohtaisemmat erot ja suositukset löydät artikkelista Alkuperäinen säätö kattilaan verrattuna yleiseen termostaattiin.
Vyöhykesäätö – eri lämpötila jokaisessa huoneessa
Ulkolämpötilaohjattu säätö ja huonetermostaatti, joista olemme puhuneet tähän asti, yleensä ohjaavat yhtä yhteistä piiriä tai yhtä referenssihuonetta. Jos haluat eri lämpötilan eri huoneissa samanaikaisesti, tarvitset vyöhykesäätöä.
Vyöhykesäädön ansiosta olohuoneessa ja makuuhuoneessa voi olla samanaikaisesti eri lämpötila.
Vyöhykesäätö jakaa talon useisiin itsenäisiin piireihin (vyöhykkeisiin), joista jokaisella on oma termostaatti ja oma ohjausventtiili (pää) jakotukissa tai suoraan lämpöpatterissa. Tämän järjestelyn ansiosta voit esimerkiksi pitää olohuoneessa 22 °C ja makuuhuoneessa 18 °C samanaikaisesti ilman, että sinun tarvitsee manuaalisesti säätää lämpöpatterin päätä aina, kun tarve muuttuu. Järjestelmä hoitaa sen itse, vyöhyketermostaattien asetusten perusteella.
Vyöhykesäätöä käytetään yleisesti lattialämmityksen kanssa, jossa jokaisella huoneella on tyypillisesti oma silmukka ja oma termostaatti, joka ohjaa jakotukin servomoottoria. Juuri lattialämmityksen kanssa vyöhykesäädöllä on eniten järkeä, koska yksittäisillä huoneilla on usein huomattavasti erilaiset lämpötilavaatimukset (kylpyhuone tarvitsee yleensä korkeamman lämpötilan kuin makuuhuone) ja ilman erillistä ohjausta tätä eroa ei voitaisi saavuttaa.
Jos ratkaiset vyöhykesäätöä yhdessä ulkolämpötilaohjatun säätelyn kanssa, se toimii samalla periaatteella kuin aiemmin kuvattu kaskadisäätö – ulkolämpötilakäyrä asettaa peruslämpötilan lämmitysvedelle koko järjestelmälle sääolosuhteiden mukaan ja yksittäiset vyöhyketermostaatit säätelevät sitten virtausta tiettyihin piireihin sen mukaan, mitä kukin huone tarvitsee. Lisätietoja aiheesta löydät artikkelista Vyöhykelämmityksen säätö.
HDO ja huonetermostaatti sähkölämmityksessä
Sähkökattiloiden ja varastoimisjärjestelmien kanssa tulee peliin vielä yksi tekijä – HDO, eli yleinen kauko-ohjaus. Se on sähkönjakelijan signaali, joka kytkee päälle ja pois korkean ja matalan (yö) tariffin.
HDO-tulolla varustettu termostaatti tunnistaa, milloin halvempi tariffi on aktiivinen, ja säätää sen mukaisesti järjestelmän käyttäytymistä – esimerkiksi asettaa alemman mukavuuslämpötilan HDO:n ulkopuolella (kun sähkö on kalliimpaa) ja korkeamman HDO:n aikana, kun sähkö on halpaa ja on kannattavaa ”lämmittää” talo myös tietyllä varalla. Kaikissa termostaateissa ei ole HDO-tuloa – jos sinulla on tai suunnittelet sähkökattilaa, jossa on kaksitasoinen tariffi, kannattaa se tarkistaa jo ostohetkellä, koska tämän toiminnon jälkikäteen lisääminen voi olla hankalampaa kuin valita termostaatti, joka sitä tukee.
Yksityiskohtaisemmin, miten HDO ja termostaatti toimivat yhdessä ja mitä ostohetkellä kannattaa huomioida, löydät artikkelista HDO ja huonetermostaatti – miten ne toimivat yhdessä.
Todellisia esimerkkejä käytännöstä
Omakotitalo lämpöpattereilla ja vanhalla kaasukattilalla. Vanhemmassa omakotitalossa, jossa oli lämpöpatterilämmitys ja kaasukattila, jossa oli alun perin vain manuaalinen termostaatti, paransi lämmityksen käyttäytymistä huomattavasti säätämällä ulkolämpötilaohjatun säätelyn (ulkosensori kytkettynä kattilaan) ja olohuoneen huonetermostaatin. Aiemmin kattila ei usein pystynyt riittävään lämmitykseen pakkasilla ja kauempana kattilahuoneesta olevissa huoneissa oli kylmempää, mutta ulkolämpötilakäyrän säätämisen jälkeen lämmitysvesi lämmitettiin automaattisesti korkeampaan lämpötilaan jo ennen kuin huonetermostaatti sen itse havaitsi. Tuloksena oli tasaisempi lämpötila koko talossa ilman, että asukkaiden tarvitsi manuaalisesti puuttua asetuksiin jokaisen sään muutoksen yhteydessä.
Asunto kerrostalossa lisättyä termostaatin vaihtoa. Kerrostaloasunnossa, jossa ratkaistiin vain vanhan mekaanisen termostaatin vaihtaminen modernimpaan, mutta ilman mahdollisuutta vetää uutta johtoa valmiiden seinien ja lattioiden läpi, valittiin langaton ohjelmoitava termostaatti. Lähetin asennettiin seinälle olohuoneeseen ja vastaanotin liitettiin suoraan kattilaan ilman tarvetta kaivamiselle. Viikoittaisen ohjelmoinnin ansiosta lämpötila laskettiin automaattisesti päivän aikana, kun asukkaat olivat töissä, ja nousi jälleen juuri ennen heidän kotiin paluutaan – ilman, että heidän tarvitsi muistaa mitään tai säätää lämpötilaa manuaalisesti aamuin ja illoin.
Yleisiä kysymyksiä ulkolämpötilaohjatusta säätelystä ja termostaateista
Tarvitsenko ulkolämpötilaohjattuun säätöön myös huonetermostaatin, vai riittääkö vain ulkosensori?
Ulkolämpötilakäyrän ja huonetermostaatin yhdistelmä on tarkempi ja yleensä myös taloudellisempi kuin pelkkä ulkosensori.
Ulkolämpötilaohjattu säätö toimii myös itsenäisesti vain ulkosensorilla, mutta yhdistelmä huonetermostaattiin (kaskadisäätö) antaa tarkemman ja yleensä myös taloudellisemman tuloksen, koska järjestelmä ottaa huomioon sekä sääolosuhteet että todellisen tilanteen tietyssä huoneessa.
Minne sijoitetaan ulkolämpötila-anturi ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän yhteydessä?
Yleensä rakennuksen pohjoissivulle, suojassa suoralta auringonpaisteelta, jotta se mittaa todellisen ulkolämpötilan ilman auringon lämmityksen aiheuttamaa vääristymää.
Pystyykö yleistermostaatti ohjaamaan myös ulkolämpötilaohjattua säätöä?
Yleistermostaatti yleensä vain kytkee lämmityksen päälle tai pois päältä (signaali ”lämmitä/älä lämmitä”), joten suora ulkolämpötilaohjatun säätökäyrän ohjaus onnistuu parhaiten alkuperäisillä säätöjärjestelmillä, jotka ovat suoraan yhteensopivia lämmityskattilan kanssa digitaalisen väylän, kuten eBUS tai OpenTherm kautta.
Kannattaako hankkia lämmityskattilan valmistajan alkuperäinen säätölaite, vaikka se olisi kalliimpi?
Se riippuu siitä, aiotko pysyä samalla lämmityskattilan merkillä tulevaisuudessa. Alkuperäinen säätölaite tarjoaa tasaisemman tehon moduloinnin ja enemmän toimintoja (esimerkiksi lämmityskattilan virheilmoitusten näyttämisen), mutta se toimii vain kyseisen merkin lämmityskattiloiden kanssa. Yleistermostaatti on edullisempi ja siirrettävissä eri merkkien lämmityskattiloiden välillä.
Onko langaton termostaatti yhtä luotettava kuin johdollinen?
Langaton termostaatti on yleensä luotettava tavallisessa kotikäytössä, mutta koska se kommunikoi radiosignaalilla (yleensä 868 MHz) ja toimii paristoilla, se voi olla herkempi häiriöille tiheään rakennetuilla alueilla ja vaatii ajoittaista paristojen vaihtoa. Johdollinen yhteys ei tarvitse paristoja.
Onko vyöhykelämmityksellä järkeä myös muissa kuin lattialämmityskohteissa?
Kyllä, vyöhykelämmitystä voidaan käyttää myös patterilämmityksessä – jokaisella patterilla tai patteryhmällä voi olla oma termostaattipää ja vyöhyketermostaatti. Yleisimmin vyöhykelämmitystä kuitenkin käytetään lattialämmityksessä, jossa lähes jokaisella huoneella on oma erillinen lämmityspiiri.
Tarvitsenko HDO-liitännän termostaatissa, jos minulla on kaasukattila?
HDO koskee pääasiassa sähkökattiloita ja lämmityssysteemejä, jotka käyttävät kaksitasoista sähkötariffia. Tavallisessa kaasukattilassa HDO-liitäntä termostaatissa ei ole relevantti.
Voiko ulkolämpötilaohjatun säätökäyrän säätää itse, vai pitääkö sen tehdä ammattilaisella?
Säätökäyrä säädetään yksilöllisesti rakennuksen lämmönhukkaan, lämmitysjärjestelmän tyyppiin (patterit vs. lattialämmitys) ja haluttuun mukavuuteen perustuen. Tästä syystä sen alkuasennus tehdään yleensä huoltoliikkeen tai asennusyrityksen toimesta, joka tuntee rakennuksen parametrit – väärin säädetty säätökäyrä voi aiheuttaa joko riittämätöntä lämmitystä suuremmilla pakkasilla tai tarpeettoman korkeaa kulutusta leudommalla säällä.
Mitä minun pitäisi tehdä, jos termostaattini tai ulkolämpötilaohjattu säätöni lakkaa toimimasta kunnolla?
Jos termostaatti tai ulkolämpötilaohjattu säätö ei toimi odotetusti – esimerkiksi lämmityskattila ei reagoi ulkolämpötilan muutoksiin tai termostaatti menettää yhteyden vastaanottimeen – kannattaa ensin tarkistaa perusasiat (paristot langattomissa termostaateissa, ulkolämpötila-anturin sijoitus suojassa suoralta auringonpaisteelta) ja ottaa yhteyttä huoltoon, jos ongelma jatkuu. Yleiset viat ja niiden korjaaminen on kuvattu tarkemmin artikkelissa Termostaattien huolto ja yleiset viat.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miten valita huonetermostaatti
- Johdollinen vs. langaton termostaatti
- Manuaalinen vs. ohjelmoitava vs. WiFi-termostaatti
- Alkuperäinen säätölaite lämmityskattilaan vs. yleistermostaatti
- HDO ja huonetermostaatti – miten ne toimivat yhdessä
- Vyöhykelämmitys
- Huonetermostaatin asennus ja kytkentä
- Termostaattien huolto ja yleiset viat
- Usein kysytyt kysymykset huonetermostaateista ja säätöjärjestelmistä
Jos et ole varma, miten säädät ulkolämpötilaohjatun säätöjärjestelmän juuri sinun lämmityskattilallesi, kerro meille sen tyyppi ja merkki – autamme mielellämme.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua jonkin tietyn ongelman kanssa kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
