Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Mitä liitosmateriaalin kokoa ja tyyppiä tarvitsen pumppuuni?

Mitä putkien ja liittimien kokoja tarvitsen pumpulleni?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita vastaan tulen pumpuissa ja niiden lisävarusteissa, on hyvin yksinkertainen: ”Mitä kokoa putkea tai liitintä minun pitäisi ostaa, jotta se sopisi?” Vastaus on valitettavasti monimutkaisempi kuin miltä se näyttää – se riippuu pumpun tyypistä, putkien materiaalista, käyttöpaineesta, pumpun kuljettamasta nesteestä sekä erilaisista standardeista ja määräyksistä, jotka käytännössä limittyvät toisiinsa. Käydään tämä kokonaisuus läpi järjestelmällisesti – alkaen kierteen ja putkien perusteista, yleisten kierto-, pora- ja jätevesipumppujen mitoista ja päättyen oikeiden tiivisteiden ja kiinnitysosien valintaan.

Jos etsit askel askeleelta -ohjeita asennukseen, suosittelen tutustumaan myös artikkeliin Kiertovesipumpun lisävarusteiden asennus vaihe vaiheelta, joka löytyy samasta tietopankista. Keskitymme tässä pääasiassa mittoihin, kierrelajeihin ja materiaalisuosituksiin.

Miksi oikean koon valinta on niin tärkeää?

Vaikka se saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä, väärän kokoinen liitin on yksi yleisimmistä syistä vesivuotoihin, korroosioon ja pumppujen rikkoutumisiin. Kokemukseni perusteella ihmiset sekoittavat usein putken ulkohalkaisijan ja sisähalkaisijan, nimelliskokoon DN ja tuuman kierrekokoon sekä siihen päälle vielä sen, mikä kierre on kartioitu ja mikä ei. Tuloksena on asennus, joka näyttää aluksi pitävän, mutta alkaa vuotamaan muutaman viikon kuluttua tai – pahimmassa tapauksessa – aiheuttaa vahinkoa.

Oikea koko vaikuttaa myös hydraulisiin häviöihin järjestelmässä. Liian pieni liitin lisää virtausnopeutta, luo turbulenssia, lisää vastusta ja kasvattaa koko järjestelmän energiankulutusta. Liian suuri liitin voi puolestaan aiheuttaa ongelmia kiinnityksen ja tiivistyksen kanssa. Myös kustannuksilla on merkitystä – ylisuuri lisävaruste ei ole halvempi vain siksi, että ”parempi suurempi”.

Putkien mitat – mitä tarkoittavat? Ulkohalkaisija (OD) Putken seinämä Sisähalkaisija (ID) Esimerkkejä DN:stä ja tuumakokoonpanoista DN 15 = G½" (≈ 21,3 mm OD) DN 20 = G¾" (≈ 26,9 mm OD) DN 25 = G1" (≈ 33,7 mm OD) DN 32 = G1¼" (≈ 42,4 mm OD) DN 40 = G1½" (≈ 48,3 mm OD) DN 50 = G2" (≈ 60,3 mm OD) OD = putken ulkohalkaisija

Kierretyypit käytännössä – mitä nämä lyhenteet tarkoittavat?

Ennen kuin siirrymme yksittäisten pumpputyyppien mittoihin, on välttämätöntä ymmärtää kierteen merkintäjärjestelmä. LVI- ja lämmitysalalla törmää useisiin standardeihin, jotka ovat osittain yhteensopivia ja osittain eivät.

G – putkikierre (ISO 228)

Merkintä G (saksasta „Gewinde”) tarkoittaa ISO 228 -standardin mukaista putkikierrettä. Se on ylivoimaisesti yleisin merkintä, jonka kanssa törmäät lämmitykseen ja vesijohtoon tarkoitetuissa pumpuissa. G-kierre on suora – eli se ei tiivisty kierteen kiilautumisen avulla, vaan tiivistyksen varmistaa tiiviste (O-rengas, teflon, hamppukuitu tai litteä tiiviste). Esimerkkejä: G½, G¾, G1, G1¼, G1½, G2. Numero G:n jälkeen ilmaisee nimellisen tuumakoon – mutta varoitus, se ei tarkoita putken todellista halkaisijaa! G1 ei tarkoita putkea, jonka halkaisija on tarkalleen 1 tuuma (25,4 mm), vaan putkea, jonka ulkohalkaisija on 33,7 mm ja tietyllä kierteen nousulla.

R/Rc – kartioitu putkikierre (ISO 7)

Merkintä R (ulkokartioitu) ja Rc (sisäkartioitu) käytetään silloin, kun kierteen kartioitu muoto itsessään on osittain tiivistävä. Kierteen nousu on sama kuin G-kierteessä, mutta kierre on kartioitu – kiristyessä se kiilautuu ja tiivistää osittain ilman erillistä tiivistettä. Käytännössä törmäät R½, R¾, R1 jne. Kartioitu R-kierre voidaan yhdistää suoraan sisäkierteeseen Rp (aiemmin Rc), mutta se ei ole ihanteellinen ratkaisu pitkäaikaisen tiivistyksen kannalta.

NPT – amerikkalainen kartioitu kierre

NPT (National Pipe Thread) -kierre löytyy pääasiassa amerikkalaisista tai aasialaisista pumpuista. Sen nousu on erilainen kuin eurooppalaisissa G/R-kierteissä, ja vaikka se voi näyttää samalta, se ei ole yhteensopiva! NPT- ja G-kierteitä ei saa yhdistää ilman erityisiä sovitusliittimiä. Löydät sitä Suomessa lähinnä uppopumpuista ja joistakin aasialaisista jätevesipumpuista.

M – metrinen kierre

Metrinen kierre (M8, M10, M12 jne.) käytetään pumppujen yhteydessä pääasiassa kiinnityselementteihin – ruuveihin, muttereihin, klemmareihin, laippoihin. Sitä ei yleensä käytetä itse putkiliittimissä, mutta se on standardi lisävarusteissa, kuten vaijerileikkeissä, kiristimissä tai pumpun kiinnityksessä kaivoon.

Kierteiden tyypit – kaavamainen profiilivertailu G (suora) tiivistetään tiivisteellä R (kartioitu) kiilautuu, tiivistää osittain NPT (amerikkalainen) eri nousu, yhteensopimaton!

Vakioputkien mitat kiertovesipumpuille

Lämmitysjärjestelmien (lämmityskattilat, lattialämmitys, lämpöpatterit) kiertovesipumput ovat yleisimpiä pumppuja, joita asennetaan sekä koteihin että teollisuuteen. Tyypillinen putken koko riippuu pumpun tehosta ja putkiston mitoista, johon pumppu asennetaan.

Pienet kiertovesipumput (omakotitalot, asunnot)

Tavallisissa omakotitaloissa, joiden lämmityskattilan teho on 20–25 kW, käytetään yleensä kiertovesipumppuja, joiden putkiliitäntä on G1½ tai G2. Tämä on yleisin pumppujen muoto, jonka akseliväli on 130 mm (ns. ”Euroformaatti” tai ”Wilo-Grundfos -mitta”). Yleisimpiä putkiliitäntöjä ovat:

  • G 1½" (DN 40) – yleisin koko pienille kiertovespumpuille, putken ulkohalkaisija noin 47,8 mm
  • G 2" (DN 50) – pumpuille, joilla on suurempi virtaus, suuremmille taloille tai monipiirijärjestelmiin
  • G 1" (DN 25) – pienet pumput käyttövärteen, aurinkokeräinjärjestelmiin tai vyöhykkeiden hallintaan

Tärkeä huomio: useimmissa moderneissa kiertovespumpuissa (Grundfos Alpha, Wilo Stratos, Salmson jne.) on mukana adapterisarja, jonka avulla pumppu voidaan liittää eri kokoisille putkille. Jos siis ostit pumpun, jossa on G1½ ja putkistosi on G1¼, ratkaisuna on pelkistysliitin, ei koko pumpun vaihto.

Suuremmat kiertovesipumput (liiketilat, teollisuus)

Liiketiloissa saatat kohdata pumppuja, joissa on laippaliitäntä DN 50, DN 65, DN 80, DN 100 ja suurempia. Tässä tilanteessa on selkeämpää, koska laipat on standardoitu PN6 tai PN10 mukaan ja niiden muoto ja mitat ovat määrättyjä. Liitosmateriaalin – ruuvit, mutterit ja tiivisteet – on oltava mitoitettu järjestelmän käyttöpaineen ja väliaineen lämpötilan mukaan.

Putkien halkaisijat ja tyypit porakaivopumpuille

Porakaivopumpuilla (uppopumput) on oma logiikkansa. Pumpun ulostulon kierre vastaa pumpun halkaisijaa ja odotettua virtausta. Mitä suurempi porausreikä ja suurempi virtaus, sitä suurempi putken halkaisija.

  • 4" porakaivopumput (rungon halkaisija noin 95–100 mm): yleensä G1" tai G1¼" ulostulokierre
  • 6" porakaivopumput (rungon halkaisija noin 145–150 mm): G1½" – G2" ulostulokierre
  • 8" ja suuremmat pumput: G2" ja suurempia, joskus laippaliitäntä

Porakaivopumpuille on myös erittäin tärkeää kiinnittää ulostuloputki porakaivon varteen. Tässä kohtaa tarvitaan erityistä liitosmateriaalia – pääasiassa ruostottomasta teräksestä valmistettu vaijeripanta, jota käytetään pumpun ripustuslangan kiinnittämiseen. Vaijeripannat on standardoitu langan halkaisijan mukaan: yleisimmin käytetään 4 mm, 5 mm, 6 mm ja 8 mm paksuja lankoja. Älä koskaan yhdistä eri langan halkaisijalle tarkoitettua pantaa – jos pumppu putoaa kaivoon, se on taloudellinen katastrofi ja turvallisuusriski.

Lisätietoja putken oikeasta kiinnityksestä ja tiivistämisestä löydät artikkelista Kuinka tiivistää ja kiinnittää pumpun putki oikein – vaijeripannat ja liittimet.

Porakaivopumppu – putkiliitäntä- ja kiinnityskaavio kaivossa (leikkaus) Kaivon seinä Painejohto Ripustusvaijeri Ruostottomasta teräksestä valmistettu vaijeripanta Porakaivopumppu G1" / G1¼" ulostulo 4" rungon halkaisija Liitäntäkierre

Jätevesipumput – putkien halkaisijat ja erityispiirteet

Jätevesipumput (pumput, jotka poistavat likaisen veden, mutaa, lietettä) ovat yleensä suurempia kuin kiertovesipumput, joiden teho on sama, koska niiden on kuljetettava väliaine, jossa on kiinteitä hiukkasia, ilman tukoksia. Yleiset jätevesipumppujen putkien halkaisijat:

  • G 1¼" (DN 32) – pienet jätevesipumput kotitalouksille, kellareille, puutarhajärville
  • G 2" (DN 50) – keskikokoiset jätevesipumput rakennustyömaille, pumppaamoille, varastoille
  • G 3" / DN 80 ja suuremmat – teollisuuden jätevesipumput, rakennustyömaat, viemärisovellukset

Jätevesipumpujen kanssa saatat myös kohdata letkuliitäntöjä tai laippaliitäntöjä suoraan letkuun. Letku liitetään letkuklemmarilla (kiristyspannalla) tai laippaliittimellä. Letkun sisähalkaisijan on vastattava pumpun ulostulon halkaisijaa – esimerkiksi, jos pumpulla on ulostulo, jonka ulkohalkaisija on 51 mm, letkun sisähalkaisijan on oltava myös 51 mm. Älä sekoita letkun halkaisijaa kierteen halkaisijaan!

Lisätietoja eri tyyppisten pumppujen lisävarusteiden valinnasta löydät artikkelista Lisävarusteiden valinta pumpputyypin mukaan – kierto-, porakaivo- ja jätevesipumput.

Liitosmateriaalien materiaalit – mikä kestää mitä?

Koko on vasta puolet päätöksestä. Toinen – ja joskus tärkeämpi – on materiaalin valinta. Korroosion, paineen ja lämpötilan kannalta on olemassa seuraavat pääryhmät:

Messinki ja pronssi

Yleisin materiaali lämmitysjärjestelmien liittimiin, liittimiin ja putkiin. Messinki kestää hyvin lämpimää vettä noin 110 °C:seen asti, sitä on helppo työstää ja sen hinta on suhteellisen alhainen. Huomio: pehmeässä tai demineralisoidussa vedessä messinki voi hapettua (sinkin liukeneminen), mikä johtaa materiaalin huokoisuuteen. Tällaisissa sovelluksissa suosittelen erityistä ”DR-messinkiä” (hapettumista kestävää) tai pronssia.

Ruostumaton teräs (AISI 304 / AISI 316)

Ruostumaton teräs on käytännössä standardi porakaivopumppujen alalla – koko pumpun runko on yleensä valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Ruostumaton teräs on ihanteellinen putkiin ja pumppujen lisävarusteisiin aina, kun korroosio on uhatkana: puutarhasovellukset, kaivot, vedenpoisto, suolavesi lämpöpumpuissa. AISI 316 (molybdeenillä) on kestävämpi klorideja vastaan kuin AISI 304. Ruostumaton teräs on ehdoton vaatimus porakaivopumppujen ripustusvaijereissa ja kiinnityselementeissä – ruostottomasta teräksestä valmistettu vaijeripanta on standardiratkaisu näihin sovelluksiin. Lisätietoja ruostumattoman ja sinkityn teräksen vertailusta löydät artikkelista Ruostumattomat vs. sinkityt pumppujen lisävarusteet – kumpi on parempi.

Sinkitty teräs

Sinkityt liittimet ja kierteen ulostulot ovat halpoja ja mekaanisesti kestäviä, mutta niiden käyttöikä on rajoitettu aggressiivisessa vedessä tai kosteuden vaihtelussa. Niitä voidaan käyttää suljetuissa lämmitysjärjestelmissä, mutta en suosittele niitä kosketuksiin juomaveden kanssa tai kosteissa ulko-olosuhteissa (puutarhapumput, kaivot).

Muoviputket (PP, PVC, PE)

Muoviliittimiä ja -osia käytetään pääasiassa jätevesijärjestelmissä, puutarhapumpuissa ja kylmävesijohdoissa. Lämpötila on rajoittava tekijä – PP kestää yleensä 70–80 °C:een asti, PVC vielä vähemmän. Muoveilla ei yleensä ole paikkaa lämmitysjärjestelmissä, mutta pienlämpöjärjestelmissä (lattialämmitys, lämpöpumppu matalalämpöpiirillä) muoviputkia ja -liittimiä käytetään yleisesti.

Liittimien materiaalien soveltuvuus käyttötarkoituksen mukaan Lämmitys Juomavesi Kaivo / porakaivo Jätevesi Soveltuvuus – + Messinki Ruostaton teräs Muovi

Miten mittaat tai selvität olemassa olevan liittimen koon?

Yleisin ongelma, jonka kanssa asiakkaat kamppailevat, on: ”En tiedä, minkä kokoinen kierre minulla on pumpussa.” Tässä on muutamia käytännössä toimivia tapoja:

Tapa 1: Tietojen tarkistaminen

Jokaisella pumpulla on tekninen datalehti, jossa on liittimien mitat. Etsi pumpun malli internetistä tai sen mukana tulleesta käyttöoppaasta. Etsi merkintöjä, kuten ”Liitäntä G1½” tai ”Rp1” tai ”DN 50 PN6 laippa”. Tämä on luotettavin tapa.

Tapa 2: Ulkohalkaisijan mittaaminen jousimittalla

Jos sinulla ei ole dokumentaatiota, mittaa ulkohalkaisija jousimittalla. Vertaile sitten sitä standarditaulukkoon:

  • Ulkohalkaisija noin 20,9 mm → G ⅜"
  • Ulkohalkaisija noin 26,4 mm → G ½"
  • Ulkohalkaisija noin 33,2 mm → G ¾"
  • Ulkohalkaisija noin 41,9 mm → G 1"
  • Ulkohalkaisija noin 47,8 mm → G 1¼"
  • Ulkohalkaisija noin 53,7 mm → G 1½"
  • Ulkohalkaisija noin 59,6 mm → G 2"

Huomio: mittauksen on oltava tarkka desosapilkun tarkkuudella. G1-kierteen ulkohalkaisija on 33,249 mm – jos mittaat 33,7 mm, mittaat putken ulkohalkaisijan (OD), et kierteen. Varmista, mitä mittaat.

Tapa 3: Kierremitta (kierremittasarja)

Kierremitta on sarja metallisia ”harvoja”, joissa on erilaisia kierteen nousuja. Aseta ne kierteeseen ja etsi se, joka sopii ilman välystä. Putkikierteen G nousu (kierteen määrä tuumalla, TPI) on seuraava: G½ = 14 TPI, G¾ = 14 TPI, G1 = 11 TPI, G1¼ = 11 TPI, G1½ = 11 TPI, G2 = 11 TPI. Yhdistämällä halkaisijan ja nousun mittausta voit tunnistaa minkä tahansa kierteen.

Tiivistysmateriaalit – mikä kierteelle?

Tiivisteen valinta on yhtä tärkeää kuin koon valinta. Väärä tiiviste = vuoto. Kokemukseni perusteella:

  • Sylinterikierre G – vaatii aina erillisen tiivisteen: litteän tiivisteen (liittimille, joissa on tiivistepinta), O-renkaan (liittimissä, joissa on ura), hamppukuitua tiivistetaunan kanssa tai PTFE-teippiä (teflon) kierteen liitoksille, joissa ei ole tiivistepintaa.
  • Kartioitu kierre R – kiilautuu, mutta varmuuden vuoksi suositellaan PTFE-teipin käyttöä tai tiivisteen levittämistä (Loctite 577, Tangit Uni-Lock jne.).
  • Laipaliitokset – käytetään kumitiivistettä (EPDM, NBR) tai spirometallia. Paksuus ja materiaali riippuvat käyttöpaineesta ja lämpötilasta.

Tärkeä huomio käytännössä: teflon-teippiä kierretään aina kierteen suuntaan (myötäpäivään ylhäältä katsottuna). Jos kierrät sen väärin, se irtoaa kiristettäessä ja ei tiivistä. Myöskään useampi teflonkerros ei tarkoita parempaa tiivistystä, yleensä 3–5 kierrosta riittää pienille kierteille (alle G1") ja 5–8 kierrosta suuremmille kierteille.

Esimerkkejä käytännöstä – konkreettisia tilanteita ja niiden ratkaisut

Tilanne 1: Kiertoajopumpun vaihto omakotitalossa

Asiakas vaihtoi Wilo RS 25/6 -kiertoajopumpun modernimpaan, energiatehokkaampaan pumppuun (Grundfos ALPHA). Vanhan pumpun liittimet olivat G1½, akseliväli 130 mm. Uudessa pumpussa (Grundfos ALPHA) on sama muoto. Riittää siis vaihtamaan tiivisteet (litteä kumitiiviste 1½"), irrottamaan vanhan pumpun ja ruuvaamaan uuden samojen kierteiden päälle. Mitään reduktiota ei tarvita.

Tilanne 2: Puutarhapumppu ja letku

Puutarhapumpussa on ulostulokierre G1". Asiakas haluaa liittää 1-tuumaisen puutarhaletkun (sisähalkaisija 25 mm). Tarvitaan siirtokappale: kierre G1" letkun liittimeen 25 mm. Letkukiristimen (letkun puristin) on oltava välille 23–27 mm – standardiväli 1-tuumaiselle letkulle.

Tilanne 3: 4" porakaivopumppu ja G1" ulostulo

Asiakkaalla on 40 metrin syvyinen porakaivo ja hän asentaa 4" porakaivopumpun. Ulostulokierre on G1", ulostuloputki on PE-putkea, jonka ulkohalkaisija on 32 mm (1" PE-putki porakaivolle). Tarvitaan putken läpivienti ja ennen kaikkea oikean kokoinen ruostottomasta teräksestä valmistettu lankasolki 6 mm:n halkaisijaiselle teräsvaijerille. Vaijeri kantaa koko pumpun painon (8–12 kg) plus vesipatsaan painon ulostuloputkessa. 40 metrin PE-putkella G1" se voi olla 2–4 kg lisää. Soljen on oltava mitoitettu vähintään kaksi kertaa tätä kuormaa varten.

Tilanne 4: Jätevesipumppu ja väärä letkuliitäntä

Asiakas osti jätevesipumpun, jossa on 50 mm (2") putkiliitäntä. Hänellä oli varastossa letku, jonka sisähalkaisija oli 47 mm. 3 mm:n ero aiheutti sen, että letku venyi, mutta vuoti – täydellä paineella letku irtautui. Ratkaisu: letkun sisähalkaisijan on aina oltava sama kuin putken ulkohalkaisija (tai enintään 0–1 mm pienempi elastisella letkulla), ja letkukiristimen on tiukasti kiinnitettävä koko ympärysmyötäisesti.

Usein Kysytyt Kysymykset (UKK)

Miten saan selville kiertovesipumpun karojen koon, jos minulla ei ole käyttöohjetta?

Luotettavin tapa ilman käyttöohjetta on mitata karojen ulkohalkaisija työntömitalla. Useimmissa tavallisissa kotitalouksien kiertovesipumpuissa on liitännät G1½" (karojen ulkohalkaisija noin 53,7 mm) tai G2" (noin 59,6 mm) ja aksiaalinen etäisyys 130 mm. Jos mittaat halkaisijan noin 53–54 mm, kyseessä on G1½", ja 59–60 mm:n kohdalla G2". Jos olet epävarma, ota valokuva liitännästä työntömitan kanssa ja lähetä se arvioitavaksi – kokemukseni perusteella yksi kuva riittää mittojen tarkkaan määrittämiseen.

Voinko yhdistää G-kierteisen (sylinterimäinen) pumpun R-kierteiseen (kartio) liittimeen?

Teknisesti kyllä – kierteet sopivat yhteen, koska kierteen nousu on sama. Mutta tiiviyden kannalta se on ongelmallista: kartio R-kierre kiilautuu sylinterimäiseen G-kierteeseen ja voi vahingoittaa sitä tai kiilautuu liian aikaisin, jolloin liitos ei kiristy kunnolla. Väliaikaisessa ratkaisussa, jossa käytetään riittävästi PTFE-teippiä, se voi toimia, mutta pysyvään asennukseen suosittelen aina käyttämään samaa kierteityyppiä molemmilla puolilla tai käyttämään adapteria, jossa on oikeat siirtymät.

Kuinka monta kerrosta teflon-teippiä tarvitaan G1"-kierteeseen?

G1"-kierteeseen riittää yleensä 4–6 kerrosta PTFE-teippiä, joka on kierretty kierteen suuntaan. Suuremmissa kierteissä (G1½" ja G2") suosittelen 6–8 kierrosta. Lisää kerroksia ei välttämättä paranna tiiviyttä suhteellisesti – liian monella kerroksella PTFE voi "liukua" ja liitos ei kiristy oikeaan momenttiin. Vaihtoehtoja ovat tiivistyslangat (Loctite 55, Tangit) tai hamppukuitu tiivistyspastan kanssa – ne ovat luotettavampia suuremmille halkaisijoille ja suosittelen niitä pysyviin lämmitysjärjestelmien asennuksiin.

Minkä läpimittaisen köyden ja puristimen tarvitsen 4" porakaivopumpulle, jonka paino on 10 kg ja syvyys 60 m?

Tavalliselle 4" porakaivopumpulle, jonka paino on enintään 15 kg, suosittelen ruostottomasta teräksestä valmistettua köyttä, jonka halkaisija on vähintään 4 mm (vetolujuus noin 1 000–1 200 N) ja varmuuden vuoksi mieluummin 5–6 mm köyttä (vetolujuus 1 500–2 500 N). Ota painoon mukaan myös veden täyttämän purkulähetysputken paino: 60 m:n PE-putken G1" paino on noin 5–7 kg. Kokonaispaino on siis noin 17–22 kg (170–220 N). 4 mm:n köydellä on teoreettisesti riittävä vetolujuus, mutta suosittelen vähintään 5–10-kertaista turvakerrointa, eli vähintään 5 mm, mieluiten 6 mm köyttä. Käytä köyden kanssa aina ruostottomasta teräksestä valmistettuja köysipuristimia, joiden halkaisija vastaa köyttä (6 mm köydelle → 6 mm:n puristin).

Mitä jos pumpussa on NPT-kierre ja minulla on eurooppalaiset putkistöt G-kierteellä?

Tässä tapauksessa tarvitset erityisen NPT-G-adapterin. Näitä adaptereita on yleisesti saatavilla, mutta on tärkeää varmistaa oikea yhdistelmä: ulkoinen NPT (uros) sisäiseen G (naaras) tai päinvastoin. Älä koskaan yritä ruuvata NPT-kierrettä suoraan G-kierteeseen – kierteillä on erilainen nousu ja voimakkaalla kiristyksellä liitos joko vuotaa tai vahingoittaa pumpun tai liittimen kierrettä. Jos olet epävarma, valitse mieluummin koko liitin ja pyydä ammattilaisen arvioimaan se.

Mikä ero on nimellishalkaisijalla DN ja tuumakokoonpanolla G?

DN (Diameter Nominal, nimellishalkaisija) on eurooppalainen standardoitu merkintä putken todelliselle sisähalkaisijalle, pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun millimetreinä. G tarkoittaa putkikierrettä, ja numero G:n jälkeen on historiallinen "tuumakoko", joka ei vastaa putken tai kierteen todellista halkaisijaa. Esimerkiksi G1" ei tarkoita putkea, jonka halkaisija on tarkalleen 1 tuuma (25,4 mm), vaan putkea, joka vastaa DN25:tä, jonka ulkohalkaisija on 33,7 mm ja sisähalkaisija noin 26–27 mm (riippuen seinämän paksuudesta). Käytännössä: kun myyjä tai teknikko puhuu "G1"-putkesta tai "G1"-kierteestä, he tarkoittavat samaa asiaa – putkikierrettä ISO 228 -standardin mukaan 25 mm:n valolle. DN25 = G1" = "yhden tuuman kierre" – kaikki kolme merkintää viittaavat samaan standardikokoon.

Yhteenveto – nopea opas koon ja liitostyypin valintaan

Lopuksi tästä osasta tarjoan käytännön yleiskatsauksen, joka auttaa sinua nopeasti tunnistamaan oikean liittämismateriaalin:

  • Kiertovesipumppu, omakotitalo, lämmityskattila enintään 25 kW: G1½" (DN40), messinkiliittimet, tasainen kumitiiviste, tarvittaessa teflon-teippiä
  • Kiertovesipumppu, suurempi talo tai liiketila: G2" (DN50) tai laippa DN50/DN65, materiaali väliaineen mukaan
  • Porakaivopumppu 4": G1" tai G1¼" purkulähetys, PE-purkulähetysputki 32 mm, ruostottomasta teräksestä valmistettu köysi 5–6 mm, ruostottomasta teräksestä valmistetut köysipuristimet vastaavalla halkaisijalla
  • Porakaivopumppu 6": G1½" tai G2" purkulähetys, PE-putki 40–50 mm, ruostottomasta teräksestä valmistettu köysi 6–8 mm
  • Jätevesipumppu kotikäyttöön: G1¼" tai G2" kierre tai letkulähtö 32–50 mm, letkunkiristimet, muovi tai ruostumaton teräs ympäristön mukaan
  • Puutarhalämmityspumppu: G1" kierre, sovitin puutarhaletkuun 25 mm, letkunkiristin 23–27 mm, messinki tai muovi

Jos olet epävarma, on aina parempi mitata liitin ennen tilaamista kuin luottaa arvioihin. Oikein mitoitettu liittämismateriaali on pohjana pumpun turvalliselle, hiljaiselle ja huoltovapaalle toiminnalle vuosien ajan. Lisätietoja valintaan ja liittämiseen löydät myös artikkeleista Miten valita oikeat lisävarusteet pumpulle – mitä kannattaa huomioida, sekä Yleiset viat ja vesivuodot pumppujen lisävarusteissa – syyt ja ratkaisut ja Miten estää korroosiota ja vaurioita pumppujen lisävarusteissa lämmitysjärjestelmissä, jotka löydät samasta Tietopankista.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai kohtaatko erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.