Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Minkä tehoisen fan coil -yksikön tarvitsen huoneeseeni?

Kuinka suuri teho fancoilille tarvitset huoneeseesi?

Tämä on luultavasti tärkein kysymys, jonka sinun täytyy itseltäsi kysyä ennen fancoilin mallin valintaa. Kokemuksen perusteella on selvää: alitehoinen fancoil ei saavuta haluttua lämpötilaa edes täydellä teholla, kun taas ylitehoinen fancoil vain heilahtelee lämpimien ja kylmien syklejä välillä, aiheuttaa epämiellyttävää ilmavirtaa ja kuluttaa tarpeettomasti energiaa. Oikea mitoitus on siis avainasemassa – ja se ei ole niin vaikeaa kuin ensisilmäyksellä näyttää, kun tiedät mitä etsit.

Tässä artikkelissa näytämme sinulle, miten fancoilin teho lasketaan, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, millaiset ovat suuntaa-antavat arvot eri tyyppisille huoneille ja miten vältät yleisimmät virheet valinnassa. Jos olet kiinnostunut myös siitä, minkä tyyppisen fancoilin valitset (integroitu vs. seinäasennus, putkien määrä ja vastaavat), tutustu myös aiheeseen liittyviin artikkeleihin: Kuinka valita fancoil – teho, asennustyyppi ja putkien määrä sekä Integroitu vs. seinäasennus fancoil – mikä ratkaisu sopii projektiisi.

Mitä fancoilin teho tarkalleen ottaen ilmaisee?

Fancoil on laite, joka siirtää lämpöä (tai kylmää) vedestä huoneen ilmaan lämmönvaihtimen ja puhaltimen avulla. Sen teho ilmoitetaan kilowateissa (kW) ja se ilmaisee, kuinka paljon lämpöenergiaa laite pystyy siirtämään tai poistamaan tilasta aikayksikössä.

Tärkeä yksityiskohta, jonka monet unohtavat: fancoililla on yleensä kaksi erilaista tehoa – lämmitysteho ja jäähdytysteho. Nämä arvot eivät ole identtisiä. Tyypillinen fancoil voi saada 3,5 kW:n lämmitystehon ja 2,8 kW:n jäähdytystehon samoilla mitoilla. Miksi? Koska lämmön siirto ja lämmön poisto eivät ole symmetrisiä fysikaalisia prosesseja – ne riippuvat syöttöveden lämpötilasta, ilman kosteudesta, huoneen lämpötilasta ja muista tekijöistä.

Fancoilin teho vaihtelee myös puhaltimen nopeuden mukaan. Valmistajat ilmoittavat tehon maksiminopeudella (high), keskitasolla (med) ja alhaisella tasolla (low). Pitkäaikaiseen ja miellyttävään käyttöön kannattaa suosia keskitason arvoa, sillä maksiminopeus tuottaa melua, joka on jatkuvassa käytössä häiritsevää.

Fancoilin lämmitys- ja jäähdytystehon vertailu (esimerkki) 0 1 kW 2 kW 3 kW 3,2 kW Lämmitys 2,4 kW Jäähdytys 3,7 kW HIGH 2,8 kW HIGH KESKITASO KESKITASO MAX MAX

Huoneen lämmönhukka – perusta jokaiselle laskelmalle

Fancoilin tehon on katettava huoneen lämmönhukka – eli lämmön määrä, jonka huone menettää tunnissa tietyllä lämpötilaerolla sisä- ja ulkolämpötilojen välillä. Tarkka lämmönhukan laskelma standardin SFS-EN 12831 mukaisesti tekee suunnittelija, mutta suuntaa-antavaan mitoitukseen riittää niin kutsuttu likimääräinen menetelmä.

Likimääräinen menetelmä lämmönhukan laskemiseksi

Peruslaskukaava on yksinkertainen:

Q [W] = V [m³] × ΔT [K] × k

missä:

  • V = huoneen tilavuus (m³) = pinta-ala × huonekorkeus
  • ΔT = ero halutun sisälämpötilan ja ulkolaskentälämpötilan välillä (°K, mikä on numeerisesti sama kuin °C)
  • k = lämmönhukan kerroin riippuu rakennuksen lämmöneristyksen laadusta

Kerroin k:n arvot rakennustyypin mukaan:

Rakennustyyppi / eristys Kerroin k Tyypillinen esimerkki
Vanha rakennus ilman eristystä 0,9 – 1,2 Kerrostalo ennen remonttia
Standardirakennus, osittainen eristys 0,6 – 0,9 Talo vuosilta 1990, uudet ikkunat
Hyvin eristetty rakennus (moderni rakentaminen) 0,4 – 0,6 Uudisrakennus, EPS 150mm
Matalaenergiarakennus / passiivitalo 0,2 – 0,4 Passiivitalo, sertifioitu

Käytännön esimerkki laskelmasta

Oletetaan, että sinulla on toimistohuone, jonka mitat ovat 6 × 4 metriä, huonekorkeus 2,7 m, modernissa toimistorakennuksessa vuodelta 2010 ja keskimääräisellä eristyksellä. Laskennallinen ulkolämpötila Suomessa on yleensä −15 °C ja haluttu sisälämpötila 21 °C.

  • Huoneen tilavuus: 6 × 4 × 2,7 = 64,8 m³
  • ΔT: 21 − (−15) = 36 K
  • Kerroin k: 0,7 (keskimääräinen eristys)
  • Lämmönhukka: 64,8 × 36 × 0,7 = 1 633 W ≈ 1,6 kW

Tätä huonetta varten tarvitset fancoilin, jonka lämmitysteho on vähintään 1,6 kW. Varaa hieman tehoa (yleensä 20–30 %) ja valitse fancoil, jonka teho on noin 2,0 kW. Tämä varaus on tärkeä – todelliset olosuhteet poikkeavat laskennallisista, huone voi jäähtyä nopeammin avoimen käytävän läheisyydessä, useampi ihminen tuo kosteutta ja niin edelleen.

Mitä kaikkea lämpöpumpun tehoon vaikuttavat tekijät?

Huoneen koko ja lämmönhukka ovat vasta lähtökohta. Käytännössä on monia tekijöitä, jotka muuttavat lopputulosta, eikä kokenut suunnittelija tai myyjä niitä koskaan jätä huomiotta.

1. Huoneen suunta ja auringon säteily

Etelään ja länteen päin olevat huoneet saavat kesäisin runsaasti auringon säteilyä – aurinko lämmittää ikkunoiden kautta ja lisää lämmitystarvetta, jonka fancoil-yksikön on kylmäntuotossa hallittava. Pohjoiseen päin oleva huone saa vähemmän auringon säteilyä, mutta menettää talvella enemmän lämpöä. Etelän puolen huoneissa, joissa on suuret ikkunapinnat, kylmätehon laskennassa on hyvä varata jopa 20–30 % lisätehoa.

2. Henkilömäärä ja laitteiden lämmöntuotto

Jokainen ihminen tuottaa levossa noin 80–120 W lämpöä (fyysisessä työssä jopa 200 W). Toimistohuoneessa, jossa on 10 työntekijää ja heidän tietokoneensa, ihmisten ja elektroniikan aiheuttama lämmöntuotto voi olla helposti 1 500 – 2 000 W lisää. Tämä on ratkaiseva tekijä liiketiloissa ja toimistoissa. Jäähdytykseen tarvitaan siis huomattavasti suurempi teho kuin pelkästään lämmitykseen.

3. Vesijohtoveden lämpötila ja järjestelmän tyyppi

Fancoil-yksiköt toimivat tehokkaimmin tietyillä vesijohtoveden lämpötiloilla. Valmistajat ilmoittavat tehon standardiolosuhteissa, esimerkiksi:

  • Lämmitys: tulovesilämpötila 45°C / lähtövesilämpötila 40°C / huonelämpötila 20°C
  • Jäähdytys: tulovesilämpötila 7°C / lähtövesilämpötila 12°C / huonelämpötila 27°C, suhteellinen kosteus 50%

Jos järjestelmäsi toimii muilla lämpötiloilla (esimerkiksi lämpöpumppu matalalämpöjärjestelmässä 35–40°C), fancoil-yksikön todellinen teho on pienempi kuin mitä luettelossa ilmoitetaan. Tämä on hyvin yleinen virhe lämpöpumppujärjestelmien suunnittelussa – fancoil vaikuttaa alimitoitetulta, mutta ongelma on alhaisempi vesilämpötila.

4. Huoneen korkeus ja tilan tyyppi

Huoneen korkeus vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka paljon ilmaa on lämmitettävä tai jäähdytettävä. Tavallisissa asuinhuoneissa kattokorkeus on 2,4–2,7 m. Liiketiloissa, ravintoloissa tai tuotantohalleissa voi olla 3,5–5 m korkeat katot, mikä lisää huomattavasti tarvittavaa tehoa. Lisäksi korkeassa tilassa lämpö kerrostuu – lämpö nousee ylös ja lattiataso pysyy viileänä.

5. Lämmönsilkat ja rakennusvirheet

Kulmahaukat, kulmahuoneet, tilat autotallin yläpuolella tai eristämättömän katon alla menettävät huomattavasti enemmän lämpöä. Laskennassa tällaiset tilat on käsiteltävä korkeammalla kertoimella – joskus jopa 30–50 % korkeammalla kuin mitä eristetylle rakennukselle tulisi.

Tekijät, jotka vaikuttavat fancoil-yksikön tehoon FANCOIL teho [kW] Tilavuus huoneen Lämmöneristys Veden lämpötila Huoneen suunta Henkilömäärä ja laitteet Kattokorkeus

Suuntaa antavia teholukutaulukkoja tyypillisille huoneille

Seuraavat taulukot ovat tarkoitettu nopeaan arviointiin käytännössä. Ne perustuvat käytännön kokemukseen ja ovat tarkoitettu vain ensimmäiseksi arvaukseksi – eivät korvaa suunnittelulaskelmia. Laskelmat perustuvat oletuksiin −15 °C ulkolämpötilasta, 20–22 °C sisälämpötilasta, standardieristykseen ja 2,6 m kattokorkeuteen.

Lämmitysteho – asuintilat

Huonetyyppi Pinta-ala Vanha talo Uudisrakennus
Lastenhuone 12–15 m² 1,2–1,6 kW 0,7–1,0 kW
Makuuhuone 15–20 m² 1,5–2,2 kW 0,9–1,4 kW
Olohuone 25–35 m² 2,5–4,0 kW 1,5–2,5 kW
Keittiö ja ruokailutila 20–28 m² 2,0–3,0 kW 1,2–1,8 kW
Eteinen, käytävä 8–12 m² 0,8–1,2 kW 0,4–0,8 kW

Teho liiketiloihin ja toimistoihin

Tilatyyppi Pinta-ala Lämmitys Jäähdytys
Toimistohuone (2–4 henkilöä) 20–30 m² 1,5–2,5 kW 2,0–3,5 kW
Avotoimistotila 60–100 m² 4,0–7,0 kW 6,0–12,0 kW
Kokoushuone / Koulutustila 30–50 m² 2,0–3,5 kW 4,0–8,0 kW
Hotellihuone 20–30 m² 1,5–2,5 kW 1,8–3,0 kW
Ravintola, kahvila 80–150 m² 5,0–10,0 kW 8,0–18,0 kW
Liiketila, myymälä 50–100 m² 3,5–7,0 kW 5,0–10,0 kW

Huomaa, että kaupallisissa tiloissa jäähdytystehon tarve on huomattavasti suurempi kuin lämmitystehon. Tämä johtuu sisäisistä lämmönlähteistä, kuten ihmisistä, tietokoneista, valaistuksesta ja keittiölaitteista.

Näin luet fancoilien teknisiä tietoja – tehotaulukoiden tulkinta

Jokaisella laadukkaalla fancoil-laitteella on tekninen esite, jossa on tehotaulukko eri olosuhteissa. Taulukon lukutaito säästää sinulta paljon ongelmia.

Tyypillinen lämmitystehotaulukko näyttää tältä (esimerkki yhdestä mallista):

Veden tulolämpötila [°C] Huoneen lämpötila [°C] Teho LOW [kW] Teho MED [kW] Teho HIGH [kW]
50 20 1,9 2,7 3,4
45 20 1,6 2,3 2,9
40 20 1,2 1,8 2,2
35 20 0,8 1,2 1,5

Taulukosta näet, että sama fancoil tuottaa 35 °C:n veden lämpötilalla (tyypillinen lämpöpumpulle) vain 1,5 kW:n tehon HIGH-nopeudella, kun taas 50 °C:n veden lämpötilalla teho on 3,4 kW. Ero on huomattava – yli kaksinkertainen. Siksi on tärkeää käyttää matalalämpöarvoja suunnittelussa lämpöpumpun kanssa, muuten voit helposti aliarvioida tehotarpeen kahdella tekijällä.

Yksi fancoil vai useampi – miten lämmität suuremman tilan?

Jos sinulla on suuri tai epäsäännöllisen muotoinen tila (esim. L-muotoinen, avoin olohuone-keittiö -yhdistelmä), sinulla on pääsääntöisesti kaksi vaihtoehtoa:

  1. Yksi tehokkaampi fancoil – yksinkertaisempi, edullisempi asentaa, mutta ilman jakautuminen voi olla epätasaista ja kauempana olevissa kulmissa voi olla epämukavaa.
  2. Kaksi tai useampi pienempää fancoilia – parempi ilman jakautuminen, tasaisempi lämpötila, hiljaisempi käynti (jokainen toimii alhaisemmalla nopeudella), mutta korkeampi hinta ja monimutkaisempi asennus ja putkisto.

Käytännössä asuin tiloihin, joiden pinta-ala on enintään 30 m², riittää yleensä yksi fancoil. 30–60 m²:n tiloissa valinta riippuu muodosta – avoimessa suorakaiteen muotoisessa tilassa yksi tehokas fancoil voi riittää, kun taas L-muotoisessa tilassa tai huoneessa, jossa on syvennyksiä ja epätasainen katto, kaksi pienempää laitetta on yleensä parempi valinta.

Kaupallisissa ja hotellitiloissa fancoilit asennetaan yleensä jokaiseen vyöhykkeeseen (huoneeseen), jotta lämmitystä ja jäähdytystä voidaan säätää erikseen tarpeen ja käyttöasteen mukaan. Avoimissa tiloissa (liikkeet, ravintolat) fancoileja sijoitetaan symmetrisesti tasaisen ilman jakautumisen varmistamiseksi.

Yksi vs. kaksi fancoilia L-muotoisessa huoneessa Yksi tehokas fancoil FANCOIL ❄ heikko peitto ✓ OK Kaksi pienempää fancoilia FC 1 FC 2 ✓ OK ✓ OK

Melu – piilotettu parametri, joka vaikuttaa tehoon

Monet keskittyvät vain tehoon ja hintaan, mutta käytännössä huomataan, että fancoilin aiheuttama melu on yhtä tärkeä – erityisesti makuuhuoneissa, hotellihuoneissa, kokoushuoneissa ja toimistoissa. Fancoilin melu riippuu pääasiassa puhaltimen nopeudesta ja liittyy suoraan siihen, miten olet mitoittanut fancoilin.

Jos olet valinnut fancoilin, jonka teho on juuri ja juuri riittävä, sen täytyy toimia täydellä teholla (HIGH), mikä aiheuttaa huomattavasti korkeampaa melua – yleensä 42–48 dB(A). Sen sijaan ylisuunnitellussa fancoilissa (teho 30–40 % suurempi kuin ehdoton minimi) laite toimii pääosin keski- tai alhaisella nopeudella ja melu laskee 28–35 dB(A):iin, mikä on jo miellyttävä taso.

Makuuhuoneisiin ja hotellihuoneisiin suositellaan mitoittamaan fancoil siten, että se keskitasolla (MED) kattaa täysin lämmitys- tai jäähdytystarpeen. Tämä tarkoittaa käytännössä tehoa, joka on 20–40 % suurempi kuin laskettu lämmöntarve. Tätä kutsutaan "hiljaiseksi" fancoilijärjestelmän suunnitteluksi.

Nykyaikaiset DC INVERTER -fancoilit, joissa on portaaton kierrosnopeuden säätö, ratkaisevat tämän ongelman tyylikkäästi – lisätietoja löydät artikkelista Fancoilien säätö – yksinkertaisesta kytkimestä portaattomaan DC INVERTER -säätöön.

Erityistilanteita käytännössä – esimerkkejä projekteista

Tapaus 1: Kulmahuoneisto kerrostalossa

Asiakkaalla oli kulmahuoneisto vuonna 1978 rakennetussa kerrostalossa, kolmas kerros. Olohuone 28 m², kaksi ulkoseinää, suuri ikkuna pohjois-lounaaseen päin. Ikkunoiden vaihto ja lisälämmöneristys puuttuu. Laskettu lämmöntarve: 3,6 kW. Valitsimme fancoilin, jonka lämmitysteho on 4,5 kW (veden lämpötila 50 °C), ja se toimii asennuksen jälkeen keskitasolla myös -10 °C:n pakkasella. Äärimmäisillä pakkasilla alle -15 °C se tarvitsee maksiminopeuden.

Tapaus 2: Moderni toimisto suurilla ikkunoilla

Toimistotila uudessa rakennuksessa, eteläsivu, ikkunapinta-ala 60 % seinän pinta-alasta, 35 m², 8 työpistettä. Lämmitystarve: vain 1,8 kW (uusi rakennus). Mutta jäähdytystarve: 8 henkilöä × 100 W = 800 W, 8 tietokonetta × 150 W = 1 200 W, valaistus 200 W, auringon säteily etelään 2 000 W. Kokonaisjäähdytystarve: 5,2 kW. Tässä tapauksessa jäähdytysteho on kolme kertaa suurempi kuin lämmitysteho – yleinen tilanne moderneissa toimistoissa.

Tapaus 3: Hotelliprojekti, 24 huonetta

Neliputkinen fancoilijärjestelmä uudessa boutique-hotellissa, jokainen huone 22–26 m². Vieraiden mukavuuden kannalta hiljaisuus oli avainasemassa – enintään 32 dB(A) yöllä. Valitsimme fancoilit, joiden lämmitysteho on 2,5 kW ja jäähdytysteho 2,1 kW 22 m²:n huoneisiin, mikä kattaa lämmöntarpeen varalla keskitasolla. Yöllä termostaatti rajoittaa maksiminopeuden tasolle LOW, jolloin saavutetaan 28 dB(A). Täydellisen yleiskuvan mahdollisista kytkentätavoista löydät artikkelista Kaksiputki- ja neliputkiset fancoilijärjestelmät – ero ja milloin mitä käytetään.

Tapaus 4: Omakotitalon remontti, lämpöpumppu

Talo vuodelta 1985, osittain lisäeristetty, fancoilit korvaavat lämpöpatterit yhdessä ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Suunnittelulämpötila 40/35 °C. Olohuoneen (35 m²) laskettu lämmöntarve: 3,2 kW. Fancoilin luettelon mukaan teho 3,0 kW (45 °C) – mutta 40 °C:ssa todellinen teho vain 2,4 kW. Tulos: fancoil ei riittänyt. Suosittelimme asiakkaalle mallia, jonka teho on 4,5 kW (45 °C), mikä 40 °C:ssa antaa todelliset 3,6 kW riittävällä varalla.

Veden lämpötilan vaikutus fancoilin lämmitystehoon Veden sisääntulolämpötila [°C] 30°C 35°C 40°C 45°C 50°C 0 1 kW 2 kW 3 kW 4 kW HIGH-nopeus MED-nopeus 3,8 kW 3,1 kW 2,2 kW 1,5 kW 0,9 kW

Milloin ja miten ottaa varaa huomioon laskennassa?

Varasta puhutaan paljon, mutta harvat selittävät, miten sitä käytännössä käsitellään. Tässä on käytännön sääntöjä:

  • +20 % varaa: Uudisrakennukset, hyvin eristetyt rakennukset, tarkka suunnitelma, keskimääräinen suuntaus, lämpöpumppu, jonka veden lämpötila on alhainen → valitse aina yksi askel suurempi fancoil
  • +25–30 % varaa: Vanhempi talo ilman merkittäviä remontteja, kulmatontti, suuret ikkunat, lounais-suunta, lämmitys, jossa on suurempia vaihteluita (esim. puukattila lämpövarastolla)
  • +35–40 % varaa (jäähdytykseen): Liiketilat, joissa on suuri määrä ihmisiä, keittiöt, palvelimet, tilat, joissa on intensiivinen valaistus → lämpökuorma on vaikea ennustaa ja voi olla suurempi kuin luullaan
  • Ei varaa: Vain tiloille, joissa on vakaa lämpökuorma, tarkka suunnitteludokumentaatio ja todennetut todelliset arvot (esim. olemassa olevan järjestelmän remontissa mitatuilla arvoilla)

Lisävarusteet ja asennusyksityiskohdat, jotka vaikuttavat todelliseen tehoon

Fancoilin tehoon vaikuttaa paitsi itse laite myös se, miten se on asennettu ja mitä lisävarusteita käytetään. Olemme käytännössä nähneet tapauksia, joissa virheellinen asennus vähensi todellista tehoa 15–25 % luettelossa ilmoitettuun tehoon verrattuna.

Sisäänrakennetuissa fancoileissa teho riippuu oikeasta ilman sisäänvedosta. Jos sisääntuloverkko on liian pieni, tukossa tai ilmalla ei ole vapaata pääsyä, puhallin työskentelee vastuksen kautta ja teho heikkenee. Oikeanlaisen imutoiminnon varmistamiseksi on esimerkiksi IVAR.SLI DC 400:n imusarja, joka takaa optimaalisen ilman sisäänvirtauksen laitteeseen. Samoin IVAR.SLI DC 600:n sisääntuloverkko on mitoitettu vastaamaan kyseisen mallin virtauskapasiteettia.

Projekteissa, joissa fancoil asennetaan alakattoon tai muurattuun koteloon, käytetään Asennuslaatikkoa ilmastoinnille ja fancoileille. Oikein mitoitettu laatikko varmistaa, että fancoililla on riittävä ilman kierto ympärillään, eikä se toimi "tukahduttavassa" tilassa, mikä heikentäisi sen suorituskykyä ja käyttöikää.

Laitteisiin, joissa ilmanlaatu on tärkeä (esimerkiksi terveydenhuoltolaitokset, allergikkojen makuuhuoneet tai tilat, joissa on herkkäihoisia), on saatavilla IVAR.SL, SLI 400 – L=475mm:n UVC-lamppu. Tämä lamppu tuhoaa lämmönvaihtimessa olevia mikroorganismeja ja parantaa ilman hygienistä laatua vaikuttamatta laitteen lämmöntuotantoon.

Jotta fancoil voisi säilyttää suorituskyvyn optimaalisella tasolla todellisen tarpeen mukaan, se tarvitsee laadukkaan säätöjärjestelmän. IVAR.SL, SLS:n säätö – sisäänrakennettu, 4-nopeuksinen, 230V mahdollistaa suorituskyvyn saumattoman säätämisen huoneen lämpötilan mukaan, mikä säästää energiaa ja pidentää laitteen käyttöikää.

Lisätietoja fancoilin oikeasta asennuksesta ja käyttöönotosta löydät artikkelista Fancoilin asennus – prosessi, liitännät ja käyttöönotto, jossa käsitellään myös hydraulisia liitäntöjä ja virtausnopeuden säätöä.

Yleiset virheet fancoilin tehon valinnassa

Vuosien kokemuksen fancoil-järjestelmien kanssa olemme tunnistaneet useita toistuvia virheitä, joita asiakkaat ja jotkut asentajat tekevät:

  • Valinta neliömetrien mukaan ilman eristyksen huomioimista: Yleinen laskentatapa "50 W/m²" pätee vain tietyntyyppiselle rakennukselle. Vanhaan taloon se voi olla 120 W/m², passiivitaloon 20 W/m². On aina otettava huomioon lämmönhukka.
  • Tuloveden lämpötilan huomioimatta jättäminen: Yleisin virhe yhdistettäessä lämpöpumppuun. Kataloogissa ilmoitettu teho on 45 °C:ssa, mutta lämpöpumppu toimii 35–40 °C:ssa.
  • Jäähdytystehon laiminlyönti kaupallisissa tiloissa: Toimistojen ja liiketilojen jäähdytysteho on ratkaiseva, mutta asiakkaat aliarvioivat sen.
  • Valinta halvimman hinnan perusteella: Halvempi ja pienitehoisempi fancoil toimii maksimiteholla, on äänekäs ja sen käyttöikä on lyhyempi.
  • Asennusolosuhteiden huomioimatta jättäminen: Fancoil liian ahtaassa kotelossa ilman oikeaa ilmanottoa menettää tehoaan.
  • Henkilöiden ja laitteiden määrän huomioimatta jättäminen: Todellinen kuormitus toimistossa voi olla kaksinkertainen teoreettiseen lämmönhukkaan verrattuna.

Käytännön vaiheet – miten edetä tehon valinnassa

Suosittelemme seuraavaa menettelyä fancoilin tehon valinnassa, ja suosittelemme noudattamaan sitä tässä järjestyksessä:

  1. Laske tai pyydä laskettavaksi huoneen lämmönhukka – joko karkeasti pinta-alan ja rakennustyypin perusteella tai tarkasti energiatarkastuksen avulla suuremmissa projekteissa.
  2. Selvitä todellinen tuloveden lämpötila lämmönlähteestä (lämmityskattila, lämpöpumppu) – ilman tätä tietoa valinta luettelosta on vain karkea arvio.
  3. Lisää 10–15 % varaa järjestelmän vanhenemista, lämmönvaihtimen lievää likaantumista ja karkean laskelman epätarkkuutta varten.
  4. Vertaile suorituskykyä samoilla parametreilla useiden mallien välillä – sama tuloveden lämpötila, sama ilman virtausnopeus, sama melutaso.
  5. Ota huomioon melutaso alhaisemmilla kierroksilla – malli, jossa on tehovaraa, voi toimia jatkuvasti alhaisemmalla, hiljaisemmalla tasolla sen sijaan, että se toimisi jatkuvasti maksimiteholla.
  6. Epäselvissä tapauksissa kysy neuvoa LVI-suunnittelijalta – erityisesti kaupallisissa tiloissa tai kun yhdistetään useita lämmönlähteitä.

Jos et ole varma laskelmista omalle tilallesi, kirjoita meille huoneen pinta-ala, rakennustyyppi ja lämmitysveden lämpötila – autamme mielellämme valitsemaan sopivan tehon.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää vai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Kirjoita meille – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.