Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Minkä tehoinen ja vedenläpäisyinen pumppu tarvitsen?

Kysymys ”millainen pumppu oikeasti tarvitsen” on yksi niistä, jotka useimmat ihmiset esittävät vasta siinä vaiheessa, kun he seisovat kaupan hyllyllä ja edessään on kolme-neljä mallia, jotka eroavat teholtaan, hinnaltaan ja tyyppimerkinnältään. Vastaus ei kuitenkaan ole monimutkainen laskutoimitus tai työläs mittaus – riittää, että tiedät kaksi lukua, jotka kuvaavat lämmitysjärjestelmääsi, ja osaat muuntaa ne pumpun parametreiksi. Tässä artikkelissa selitämme läpivirtauksen ja nostokorkeuden käytännössä, todellisten esimerkkien avulla: kerrostaloasunto, omakotitalo pattereilla ja talo lattialämmityksellä. Näytämme myös, miten nämä laskelmat vaikuttavat pumpun valintaan.

Liian suuri tai liian pieni pumppu ei ole vain teoreettinen ongelma. Liian heikko pumppu ei lämmitä kaukaista huonetta, järjestelmä ”kuplii” ja lämmityskattila ylikuumenee turhaan, koska lämpö ei poistu siitä riittävän nopeasti. Liian tehokas pumppu puolestaan pitää ääntä, kuluttaa sähköä turhaan (vaikka elektronisesti ohjatuissa malleissa ero on nykyään pieni) ja voi vanhoissa järjestelmissä aiheuttaa venttiilien kulutusta ja termostaattipäiden ääntä. Oikea mitoitus on siis kannattavaa mukavuuden, käyttöiän ja käyttökustannusten kannalta.

Kaksi keskeistä parametria: läpivirtaus ja nostokorkeus

Jokaisessa kiertovesipumpussa on luettelossa (tai käyrästä pääteltävissä) kaksi peruslukua: maksimiläpivirtauksen ja maksiminostokorkeuden. Jotta tietäisit, mikä pumppu sopii kotiisi, sinun on tiedettävä likimääräinen arvo molemmille parametreille myös omassa järjestelmässäsi.

Läpivirtauksen (Q) määrä – kuinka paljon vettä tarvitset kierrättämään

Läpivirtauksen määrä kertoo, kuinka monta litraa (tai m³) lämmitysvettä pumpun on tunnin aikana pumpattava kierrossa, jotta lämpö siirtyy lämmityskattilasta pattereihin tai lattialämmityspiireihin halutulla määrällä. Läpivirtauksen määrä liittyy siis suoraan lämmönlähteen tehoon (lämmityskattila, lämpöpumppu) ja lämpötilaeroon, eli veden lämpötilan eroon tulossa ja mennessä.

Kaava, jonka jokainen lämmityssuunnittelija tarkistaa suunnittelussa, on yksinkertainen:

Q [m³/h] = P [kW] × 0,86 / ΔT [°C]

jossa P on lämmönlähteen teho kilowateissa ja ΔT on lämpötilaero (tulon ja menoveden välinen ero). Luku 0,86 perustuu veden ominaislämpökapasiteettiin ja on vakio, jota ei tarvitse laskea – riittää, että käytät sitä.

Mitä suuremman lämpötilaeron järjestelmä sallii, sitä pienempi läpivirtauksen määrä tarvitaan samalla teholla – ja päinväin. Pataterijärjestelmät toimivat yleensä noin 15 °C:n lämpötilaerolla (esim. 55/40 °C), kun taas lattialämmitys tarvitsee paljon pienemmän lämpötilaeron, tyypillisesti 5 °C (esim. 35/30 °C), koska lattian lämpötila ei saa olla liian korkea. Juuri siksi lattialämmitys vaatii samalla kattilan teholla useita kertoja suuremman läpivirtauksen kuin patterit – ja se on syy siihen, miksi pattereista lattialämmitykseen siirryttäessä vaihdetaan usein myös pumppua.

Nostokorkeus (H) – minkä vastuksen pumpun on voitettava

Nostokorkeus (jota kutsutaan myös paineeksi) kertoo, kuinka suuren hydraulisen vastuksen pumppu pystyy voittamaan – eli putkien, mutkien, venttiilien, suodattimien, lämmityskattilan lämmönvaihtimen ja pattereiden tai lattialämmityksen jakotukin kitkavastusten summa. Sitä mitataan metreinä vesipatsasta (m). Se ei siis ole fyysinen korkeus, johon pumppu pumppaa vettä (sitä ei tarvitse voittaa korkeutta, koska piiri on suljettu ja vesi palaa takaisin), vaan vastuksen määrä, joka on voitettava, jotta vesi virtaa halutulla nopeudella.

Nostokorkeus kasvaa putkien pituuden, mutkien ja haaroitusten määrän, kytkettyjen pattereiden tai piirien määrän ja erityisesti laitteiden olemassaolon myötä, joilla on korkea vastus – tyypillisesti pitkät lattialämmityspiirit tai hyvin kapeat putket. Tarkan nostokorkeuden laskeminen on suunnittelijan tehtävä (yksittäisten osien painehäviöiden summa), mutta tavalliselle kotitaloudelle riittää arvio järjestelmän koon ja tyypin mukaan, jonka näemme alla.

Kolme todellista esimerkkiä käytännöstä

Sen sijaan, että puhuisimme vain teoriasta, tarkastellaan kolmea yleistä tilannetta, joita näemme usein atria.fi -verkkokaupassa – pieni asunto, jossa on yksi patteripiiri, keskikokoinen omakotitalo, jossa on useita patteripiirejä, ja omakotitalo, jossa on lattialämmitys. Jokaisessa tapauksessa annamme todellisen laskelman yllä olevan kaavan mukaan.

Esimerkki A: asunto 65 m², lämmityskattila/lämmönvaihdin 10 kW, patterit

Patterijärjestelmässä oletamme standardin lämpötilaeron 15 °C. Sijoittamalla arvot kaavaan saamme:

Q = 10 × 0,86 / 15 = 0,57 m³/h (pyöristettynä 0,6 m³/h)

Kyseessä on kompakti järjestelmä, jossa on lyhyt putkisto (noin 20–25 metriä edestakaisin), joten nostokorkeus pysyy alhaisena – arviolta 1,5 m. Tämä on tyypillinen tilanne pienemmälle pumpulle alemmasta teholuokasta.

Esimerkki B: omakotitalo 150 m², lämmityskattila 20 kW, patterit, kaksi piiriä

Suuremmassa talossa on yleensä kaksi tai useampia haaraa (esim. alakerta ja yläkerta erikseen), mikä pidentää putkiston pituutta ja lisää haaroituksia ja sulkuventtiileitä.

Q = 20 × 0,86 / 15 = 1,15 m³/h

Nostokorkeus pidemmällä putkistolla (arviolta 50–70 metriä vastaavaa pituutta mutkien ja venttiilien mukaan lukien) on noin 3 m. Tässä tapauksessa valitsemme yleensä tehokkaamman mallin, jolla on varaa myös mahdollisille tuleville muutoksille järjestelmään (patterin lisääminen, suuremman patterin vaihto).

Esimerkki C: omakotitalo 180 m², lämmityskattila 18 kW, lattialämmitys

Lattialämmityksessä tilanne on erilainen – alhainen lämpötilaero 5 °C tarkoittaa paljon suurempaa tarvittavaa läpivirtauksen määrää pääpiirissä ennen jakotukkia:

Q = 18 × 0,86 / 5 = 3,10 m³/h

Tärkeä huomio: tämä on läpivirtauksen määrä pääpiirissä lämmityskattilan ja jakotukin välillä. Yksittäisillä lattialämmityspiireillä on oma säätö (ja mahdollisesti omat pienet kiertovesipumput suuremmissa jakotukeissa), joten yksittäinen piiri tarvitsee huomattavasti vähemmän – tyypillisesti 0,3–0,6 m³/h piiriä kohti. Pääpumpun nostokorkeus jakotukin edessä on yleensä noin 2,5 m, mikä korkeamman läpivirtauksen vuoksi vaatii yleensä tehokkaamman pumpun.

Seuraava kuvaaja tiivistää tarvittavan läpivirtauksen määrän kaikissa kolmessa esimerkissä – on nähtävissä, kuinka paljon läpivirtauksen määrä kasvaa lattialämmityksessä verrattuna pattereihin, vaikka lämmönlähteen teho on näissä kolmessa tapauksessa samankaltainen.

Tarvittava läpivirtauksen määrä Q järjestelmän tyypin mukaan (m³/h) 0,6 Asunto, patterit 10 kW, ΔT 15°C 1,15 Talo, patterit 20 kW, ΔT 15°C 3,10 Talo, lattialämmitys 18 kW, ΔT 5°C

Kuinka arvioida nostokorkeus ilman monimutkaista laskelmaa

Tarkan hydraulisen nostokorkeuden laskeminen (jokaisen putken, mutkan, venttiilin ja laitteen painehäviöiden summa) on lämmitysteknikon tai suunnittelijan tehtävä. Tavallisen pumpun vaihdon olemassa olevassa järjestelmässä tai suuntaa antavan valinnan rakennusvaiheessa riittää kuitenkin näillä käytännön säännöillä, jotka perustuvat yleisiin toteutuksiin:

  • Pieni asunto tai talo alle 80 m², yksi kompakti piiri: nostokorkeus 1-2 m.
  • Keskikokoinen talo 100-180 m², yksi tai kaksi patteripiiriä: nostokorkeus 2-4 m.
  • Suurempi talo yli 200 m², useita haaroja tai pitkiä putkireittejä: nostokorkeus 4-6 m.
  • Lattialämmitys, pääpiiri jakotukin edessä: nostokorkeus 2-3 m (itse silmukat omaavat oman virtausnopeuden säätönsä jakotukissa), mutta jos järjestelmä on hyvin haarautunut ja putkireitit ovat pitkiä, voidaan tarvita myös suurempi varaus.

Jos et ole varma, mihin kategoriaan kotisi kuuluu, suosittelemme aina valitsemaan korkeamman arvon – pumpulla, jossa on hieman ylimääräistä tehoa, ei ole haittaa, koska modernit elektronisesti ohjatut mallit säätävät tehon automaattisesti senhetkisen tarpeen mukaan (lisätietoja tästä alla). Alimitoitettu pumppu ei puolestaan toimi kunnolla, vaikka sitä yrittäisi säätää.

Seuraava kaavio tiivistää koko laskentaprosessin kolmessa vaiheessa – lämmityskattilan ja lämpötilan laskusta aina sopivan pumpun valintaan.

1. Selvitä Lämmityskattilan teho (kW) Järjestelmän tyyppi patterit ΔT 15°C lattialämmitys ΔT 5°C 2. Laske Q = P × 0,86 / ΔT Arvioi nostokorkeus H koon ja tyypin mukaan piirin (taulukko yllä) 3. Valitse pumppu Pumpun Q ja H = tai hieman yli lasketun tarpeen

Myös toisen parametrin, nostokorkeuden, vertailu on hyödyllistä. Vaikka virtausnopeus riippuu eniten järjestelmän tyypistä (patterit vs. lattialämmitys), nostokorkeus liittyy eniten talon kokoon ja putkien pituuteen, kuten seuraava kaavio osoittaa esimerkkien arvoilla.

Arvioitu nostokorkeus H järjestelmän tyypin mukaan (m) 1,5 m Esimerkki A – asunto yksi lyhyt piiri 3 m Esimerkki B – talo kaksi piiriä, pidempi reitti 2,5 m Esimerkki C – talo lattialämmitys, pääpiiri

Elektronisesti ohjatut pumput – miksi ne ovat tänään järkevämpi valinta

Vanhemmissa pumpuissa oli vain muutama kiinteä pykälä (tyypillisesti 1-3), joiden välillä omistaja vaihtoi manuaalisesti – ja yleensä valitsi korkeimman pykälän ”varmuuden vuoksi”. Tämä tarkoitti turhaa sähkönkulutusta ja melua, erityisesti järjestelmän osittaisella kuormituksella (esimerkiksi kevät- ja syyskausien siirtymäaikana, jolloin lämmityskattila toimii vain osateholla).

Elektronisesti ohjatut (ns. EEI, erittäin tehokkaat) pumput mittaavat jatkuvasti järjestelmän paine-eroa ja säätävät kierrosnopeutta automaattisesti senhetkisen tarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne kuluttavat vähemmän sähköä ja ovat hiljaisempia osittaisella kuormituksella kuin vanhemmat klassiset mallit – säästö pumpun sähkönkulutuksessa on tyypillisesti kymmeniä euroja vuodessa, riippuen järjestelmän koosta ja sähkön hinnasta. Juuri siksi vanhan pumpun vaihdettaessa suositellaan lähes aina siirtymään elektronisesti ohjattuun malliin – paitsi säästön vuoksi, myös siksi, että se säätää tehon itse, vaikka aliarvioisit tai yliarvioisit virtausnopeuden ja nostokorkeuden arvioinnissa.

Ero klassisen ja elektronisesti ohjatun pumpun välillä, molempien tyyppien edut ja haitat, käsitellään yksityiskohtaisesti erillisessä artikkelissa Elektronisesti ohjattu vs. klassinen pumppu.

Suositellut pumput asennustyypin mukaan

Kolmen edellä mainitun esimerkin ja suomalaisten kotitalouksien yleisten tarpeiden perusteella suosittelemme seuraavia malleja valikoimastamme. Ne kaikki ovat elektronisesti ohjattuja, erittäin tehokkaita kiertovesipumppuja.

SADA so šróbením DAB.EVOSTA2 40-70/180 + záložný zdroj - akcia

SADA so šróbením DAB.EVOSTA2 40-70/180 + záložný zdroj - akcia – sopii juuri pienempiin asennuksiin esimerkissä A (asunto, pieni omakotitalo, yksi kompakti patteripiiri). Tämä paketti sisältää myös varavirtalähteen (UPS), joten pumppu toimii myös lyhyen aikaa sähkökatkon jälkeen – arvostat tätä erityisesti lämmityskattiloiden kanssa, joissa virransyötön katkeaminen voi aiheuttaa ylikuumenemista. Hinta alkaen 334,84 €.

EVOPLUS SMALL 60/180 M

EVOPLUS SMALL 60/180 M Elektronické kiertovesipumppu pre malé vykurovacie a klima systémy - závitové – keskiluokka sopii esimerkissä B (omakotitalo kahdella patteripiirillä, suurempi virtaus ja nostokorkeus kuin asunnossa). Elektroninen säätö löytää itseltään optimaalisen toimintapisteen myös kausivaihteluiden aikana. Hinta alkaen 625,40 €.

EVOPLUS SMALL 80/180 M

EVOPLUS SMALL 80/180 M Elektroninen kiertovesipumppu pienille lämmitys- ja ilmastointijärjestelmille - kierretulppa - Tehokkain malli tästä sarjasta, suosittelemme sitä erityisesti esimerkkiin C (omakotitalo lattialämmityksellä, jossa päälinjan virtaus on huomattavasti suurempi) tai suurempiin taloihin, joissa on useita patterilinjoja samanaikaisesti. Hinta alkaen 704,47 €.

Seuraava kuva havainnollistaa suuntaa antavasti, mikä pumppukategoria sopii mihinkin kolmesta esimerkistä – kasvavan virtaus- ja nostokorkeuden mukaan.

Suositeltu pumpputyyppi esimerkin mukaan Esimerkki A Asunto, patterit Q = 0,6 m³/h H = 1,5 m SADA EVOSTA2 40-70/180 Esimerkki B Talo, 2 piiriä Q = 1,15 m³/h H = 3 m EVOPLUS SMALL 60/180 M Esimerkki C Talo, lattialämmitys Q = 3,1 m³/h H = 2,5 m EVOPLUS SMALL 80/180 M

Tarkat pumppukäyrät (virtaus/nostokorkeus) löydät tuotteen teknisestä dokumentaatiosta. Yllä olevat suositukset ovat suuntaa antavia ja eivät korvaa lämmitysteknikon konsultointia epätyypillisissä tai suuremmissa järjestelmissä. Jos olet epävarma, ota yhteyttä meihin yhteydenottolomakkeen kautta artikkelin lopussa, niin autamme sinua valitsemaan oikean pumpun kotisi parametrien perusteella.

Pumppu kondenssikattilalle – usein unohdettu yksityiskohta

Kun mietitään, minkälaista pumppua tarvitset, kannattaa muistaa yksi pumpputyyppi, joka usein unohdetaan suunnittelussa – kondenssiveden poistopumppu. Kondenssikattilat tuottavat käytössä kondenssivettä (lievästi hapanta vettä, joka syntyy savukaasujen tiivistymisestä), joka on poistettava turvallisesti viemäriin. Jos kattila on sijoitettu viemäriputken yläpuolelle tai sinne, missä painovoimainen virtaus ei ole mahdollista (esimerkiksi kellarissa, huoneessa ilman lähellä olevaa viemäriä), painovoimainen poisto ei riitä ja tarvitset pienen automaattisen kondenssiveden poistopumpun.

GRUNDFOS CONLIFT 1

GRUNDFOS CONLIFT 1 - kompakti automaattinen pumppu, joka on tarkoitettu juuri tähän tarkoitukseen: kondenssiveden poistoon kondenssikattilasta (tai ilmastoinnista tai ilmankuivaimesta) sinne, missä painovoimainen virtaus viemäriin puuttuu. Kyseessä ei siis ole lämmitysveden kiertopumppu, vaan lisävaruste, mutta käytännössä tärkeä osa kondenssikattilan täydellistä asennusta. Hinta alkaen 102,34 €.

Yleiset virheet pumpun tehon valinnassa

Kymmenien toteutusten aikana, joita olemme atria.sk kautta edistäneet neuvonnan ja materiaalin toimituksen avulla, törmäämme toistuvasti muutamiin tyypillisiin virheisiin:

1. Pumppu valitaan vain sen perusteella, mikä sopii aina kyseisen merkin kattilan kanssa

Monet jälleenmyyjät ja asennusyritykset valitsevat saman mallin pumppua riippumatta järjestelmän todellisesta koosta ja tyypistä – yksinkertaisesti siksi, että ”niin me aina teemme”. Pienessä asunnossa se tarkoittaa tarpeettoman suurikokoista (ja kalliimpaa) pumppua, kun taas suuremmassa talossa lattialämmityksellä se tarkoittaa alimitoitettua ratkaisua, joka ei pysty tuottamaan riittävää virtausta.

2. Patterien ja lattialämmityksen lämpötilan eron aliarviointi

Jos virtaus lasketaan käyttämällä virheellistä lämpötilan eroa (esimerkiksi 15 °C lattialämmityksen todellisten 5 °C sijaan), tulos on noin kolme kertaa pienempi kuin järjestelmä todellisuudessa tarvitsee. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi lattialämmitys ”ei lämmitä kuten pitäisi”, vaikka kattila olisi oikein mitoitettu.

3. Järjestelmän tulevien muutosten huomioimatta jättäminen

Jos suunnittelet muutaman vuoden sisällä lisääväsi pattereita, viimeisteleväsi yläkertaa tai siirtyväsi osittain lattialämmitykseen, kannattaa valita pumppu, jossa on hieman tehoa varalla – elektronisesti ohjatuissa malleissa tämä ei tarkoita tehokkuuden menetystä nykyisellä alhaisemmalla kuormituksella.

4. Suurempien järjestelmien nostokorkeuden aliarviointi

Taloissa, joissa on pitkät putkistot, useita kerroksia tai monia haaroja, nostokorkeus kasautuu nopeasti. Jos pumppu ei pysty voittamaan tätä korkeutta, virtaus pysähtyy käytännössä järjestelmän kauimpana olevissa pisteissä – tyypillisesti se ilmenee kylmänä viimeisenä patterina kauimmaisessa haaraosan päässä, vaikka muut patterit lämmittäisivät normaalisti.

Yhteenveto – nopea vaiheittainen ohje

Jos haluat valita pumpun itse, ilman teknikkoa, toimi näin:

  1. Selvitä kattilasi tai lämmönlähteesi teho kW:nä (ilmoitettu kattilan dokumentaatiossa tai valmistuslevyssä).
  2. Määritä lämpötilan ero järjestelmän tyypin mukaan – 15 °C pattereille, 5 °C lattialämmitykselle.
  3. Laske tarvittava virtaus kaavalla Q = P × 0,86 / ΔT.
  4. Arvioi nostokorkeus talon koon ja järjestelmän tyypin mukaan (taulukko yllä) tai lisää hieman varaa, jos suunnittelet järjestelmän laajentamista tulevaisuudessa.
  5. Valitse pumppu, jonka maksimivirtaus ja nostokorkeus vastaavat tai hieman ylittävät lasketun tarpeen – elektronisesti ohjatuissa malleissa pumppu säätää loput itse.
  6. Älä unohda erillistä kondenssiveden poistopumppua kondenssikattilassa, jossa ei ole painovoimaista poistoa.

Jos et ole varma siitä, mikä malli sopii parhaiten juuri sinun kotiisi, ota meihin yhteyttä – kerro vain lämmityslaitteen teho, järjestelmän tyyppi (patterit/lattialämmitys) ja kodin likimääräinen koko, niin autamme sinua valitsemaan sopivan mallin valikoimastamme.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko käyttää tehokkaampaa pumppua kuin laskelmien mukaan, "varmuuden vuoksi"?

Kyllä, pieni tehovara ei haittaa, etenkin elektronisesti ohjatuissa pumpuissa, jotka säätävät kierrosnopeuttaan järjestelmän tarpeen mukaan eivätkä pyöri turhaan täydellä teholla. Selvästi ylimitoitettu perinteinen (säädettämätön) pumppu voi kuitenkin aiheuttaa järjestelmän melua, termostaattipäiden "surinaa" ja korkeampaa sähkönkulutusta, joten myös tässä tapauksessa on järkevää pysyä laskelmassa saadussa arvossa ja lisätä siihen kohtuullinen 10–20 prosentin varaus, ei moninkertainen määrä.

Miten saan selville olemassa olevan järjestelmäni lämpötilan eron, jos en tiedä, onko se 15 °C vai jokin muu?

Helpoin tapa on mitata lämpötila lämmönjohtoputken tulossa ja paluussa normaalin lämmityskäytön aikana, kun ulkolämpötila on suunnittelulämpötila tai lähellä sitä. Näiden kahden arvon välinen ero on todellinen lämpötilan ero. Tavallisissa patterijärjestelmissä Suomessa lämpötila on yleensä noin 15 °C ja lattialämmityksessä noin 5 °C, mutta tarkka projekti tai lämmityslaitteen asetukset voivat vaihdella hieman.

Minulla on sekä pattereita että lattialämmitystä – kumman lämpötilan eron minun pitäisi käyttää?

Yhdistelmäjärjestelmässä käytetään yleensä lattialämmityksen alhaisempaa lämpötilan eroa (5 °C) ratkaisevana tekijänä pääkiertovesipumpun laskennassa jakotukin eteen, koska lattialämmityksellä on suuremmat virtausvaatimukset. Patterihaara saa sitten yleensä vettä erillisen sekoitusventtiilin kautta, jossa on oma lämpötilan ja virtauksen säätö, joten pääpumpun ei tarvitse laskea kumpaakaan haaraa erikseen – riittää, että lasketaan molempien osien kokonaisteho ja käytetään 5 °C lämpötilan eroa.

Mitä tapahtuu, jos ostan pumpun, jonka virtaus on pienempi kuin järjestelmä tarvitsee?

Järjestelmä ei lämpene riittävästi kauimpana olevissa tai hydraulisesti huonoimmissa kohdissa – esimerkiksi viimeinen patteri haaraa jää kylmäksi tai lämpimäksi, vaikka lämmityskattila toimisi täydellä teholla ja muut patterit lämmittäisivät normaalisti. Lattialämmityksessä tämä ilmenee epätasaisena lämmityksenä eri huoneissa tai pidempänä aikana, joka tarvitaan halutun lämpötilan saavuttamiseen.

Onko eroa kiertovesipumpulla pattereille ja lattialämmitykselle?

Itse pumppu on rakenteellisesti sama – ero on siinä, kuinka suuri virtaus ja paineen nousu järjestelmä vaatii, kuten olemme nähneet esimerkeissä yllä. Lattialämmitykseen lisätään lähes aina jakotukki, jossa on oma virtaussäätö jokaiselle silmukalle (tai omat pienet pumput suuremmissa jakotukeissa), joten pääkiertovesipumppu jakotukin eteen hoitaa vain kokonaisvirtauksen jakotukkaan, ei silmukoiden välistä jakautumista.

Pitääkö minun huomioida kierteen tyyppi ja mitat, kun vaihdan vanhan pumpun uuteen?

Kyllä, vanhan pumpun vaihdon yhteydessä on tärkeää tarkistaa myös kierteen välinen etäisyys (akseliväli) ja kierteen halkaisija, jotta uusi pumppu sopii fyysisesti vanhan tilalle ilman putkien muutoksia. Tämä tieto löytyy aina tuotteen teknisistä tiedoista – jos olet epävarma, tarkistamme sen mielellämme puolestasi ennen tilausta yhteydenottolomakkeen kautta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jos tämä aihe kiinnostaa sinua, suosittelemme jatkamaan myös näillä artikkeleilla tietokeskuksestamme:

Löydät täydellisen valikoiman kierto- ja erikoispumppuja pääluokasta Pumput lämmitykseen ja vesijohtoon.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää, mikä pumppu sopii parhaiten juuri sinun kotiisi, tai kohtaatko epätavallisen tilanteen (useita piirejä, yhdistelmä pattereita ja lattialämmitystä, pitkät putkireitit)? Ota meihin yhteyttä – kerro vain lämmityslaitteen teho, järjestelmän tyyppi ja kodin likimääräinen koko, niin autamme sinua mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.