Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Minkä putken läpimitan valita lattialämmitykseen (16, 17, 18, 20, 25 mm)

Mitä putkien halkaisijaa valita lattialämmitykseen: 16, 17, 18, 20 vai 25 mm?

Yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä päätöksistä lattialämmitystä suunnitellessa on oikean putkien halkaisijan valinta. Ensi silmäyksellä asia saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta – 16 ja 20 mm:n välinen ero on vain muutama millimetri. Käytännössä tämä näennäisen pieni yksityiskohta vaikuttaa kuitenkin koko järjestelmän hydrauliseen suorituskykyyn, veden määrään kierrossa, lämpöhäviöihin, lattian lämmityksen nopeuteen, materiaalikustannuksiin ja pumppauksen energiankulutukseen. Olemme vuosien varrella nähneet monia tapauksia, joissa rakennuttaja tai asennusmies valitsi halkaisijan ”arvaamalla” – ja lopputuloksena oli joko huonosti lämpiävä koti tai ylisuuri järjestelmä meluisalla kierrolla ja turhalla energiankulutuksella. Tässä artikkelissa saat konkreettisia vastauksia: milloin valita 16, 17, 18, 20 tai 25 mm, mikä valintaan vaikuttaa ja miten välttää yleisimmät virheet.

Perusyleiskatsaus – mitä eri halkaisijat tarkoittavat käytännössä

Ennen kuin syvennymme yksityiskohtiin, on hyvä selventää, millaisia mittoja markkinoilla todella on ja mitä numero tarkoittaa. Putken halkaisija ilmoitetaan ulkohalkaisijana × seinämän paksuutena, esimerkiksi 16×2 tai 20×2. Sisähalkaisija (valonväli), joka määrittää hydrauliset ominaisuudet, saadaan helposti vähentämällä: 16 − 2 − 2 = 12 mm ja 20 − 2 − 2 = 16 mm. Sisähalkaisija määrää, kuinka paljon vettä putkessa voi virrata tietyllä paineella ja nopeudella.

Vertailu: putken ulko- ja sisähalkaisija Ø12 16×2 mm Ø13 17×2 mm Ø16 20×2 mm Ø19 25×2,3 mm Harmaa = sisähalkaisija (valonväli). Vihreä kehä = seinämän paksuus.

Yleisimmin lattialämmityksessä käytettävät putkien mitat ovat:

  • 16×2 mm – hyvin yleinen Saksassa ja Itävallassa, Suomessa harvinaisempi
  • 17×2 mm – käytännössä standardi Suomen ja Viron markkinoilla tavallisille omakotitaloille
  • 18×2 mm – vähemmän tyypillinen, esiintyy joissakin monitasoisissa putkistoissa
  • 20×2 mm – standardi suuremmille piireille, teollisuushalleille, julkisille rakennuksille tai pitkille lenkeille
  • 25×2,3 mm – jakotukki, liitososa; harvoin käytössä lattialämmityksen lämmityslenkassa

Hydrauliikka pähkinänkuoressa: miksi halkaisijalla on väliä

Veden virtausnopeus (vesimäärä, joka virtaa tietyssä ajassa) kasvaa sisäputken säteen neljänteen potenssiin – tämä on Hagen-Poiseuillen laki. Yksinkertaistaen: sisähalkaisijan tuplaaminen tarkoittaa kuudentoistakertaista virtausnopeutta samalla paineella. Siksi halkaisijan kasvattaminen 12 mm:stä 16 mm:iin (eli 16×2 mm:stä 20×2 mm:iin) muuttaa piirin hydraulisia ominaisuuksia huomattavasti.

Lattialämmitykselle olennaisia parametreja ovat:

  • Veden virtausnopeus – suositeltu alue on 0,2 – 0,5 m/s; alhaisempi nopeus johtaa huonoon ilmastointiin ja lieteen, korkeampi meluun ja eroosion
  • Painehäviö metriä kohti – oikein suunnitellussa järjestelmässä sen ei tulisi ylittää 150 – 200 Pa/m piirissä
  • Piirin kokonaispainehäviö – optimaalinen lämmityspiireille on 15 – 30 kPa; korkeammilla arvoilla tarvitset tehokkaamman kiertovesipumpun
  • Piirin maksimipituus – 17×2 mm:lle yleensä max. 80–100 m, 20×2 mm:lle jopa 120 m
Painehäviö [Pa/m] eri virtausnopeuksilla ja halkaisijoilla 0 50 100 150 1 l/min 2 l/min 3 l/min 4 l/min 17×2 20×2 25×2,3 Pa/m Virtaus [l/min]

Kuviosta näkyy selvästi, että samalla virtausnopeudella putkessa 17×2 on huomattavasti suurempi hydraulinen vastus kuin putkessa 20×2, erityisesti virtausnopeuksilla yli 2 l/min. Juuri tässä piilee ongelma käytännössä: jos piiri on pitkä ja putken halkaisija pieni, pumppu ei riitä ja jotkut huoneet jäävät kylmiksi.

Putki 16×2 mm – missä sillä on paikkansa

Halkaisija 16×2 mm on yleinen Saksassa ja Itävallassa sekä joissakin kuivalattialämmitysjärjestelmissä (järjestelmälevyt freeseillä). Suomessa sitä saatat kohdata pääasiassa tuotavien järjestelmien dokumentaatiossa tai käytettäessä erityisiä liitososia remonttilattialämmitykseen, jossa on matala rakennuskorkeus.

Suurin etu: pienempi ulkohalkaisija mahdollistaa matalamman asennussyvyyden anhydriitti- tai betonilattiaan – joskus riittää 4 cm tasoitteen paksuus 5–6 cm:n sijaan. Tämä on tärkeää remonttien yhteydessä, jossa jokainen sentti lattiakorkeudesta on ratkaiseva. Haitta: korkeampi hydraulinen vastus verrattuna 17×2 mm:ään (näennäisesti pieni ero sisähalkaisijassa 12 vs. 13 mm:llä on käytännössä mitattava vaikutus painehäviöön pitkissä lenkeissä).

Käytännön esimerkki: Kerrostaloasunnon remontti, jossa tilaaja ei halua menettää oviaukon korkeutta. Lenkit ovat lyhyitä (30–50 m), piirit pieniä – tässä 16×2 mm toimii ongelmitta.

Putki 17×2 mm – suomalainen standardi omakotitaloille

Tämä on selvästi suosituin koko Suomen markkinoilla uudisrakennuksissa omakotitaloissa ja asunnoissa. Miksi juuri 17×2? Sopiva sisähalkaisija (13 mm), kohtuullinen seinämän paksuus ja hyvin vakiintunut PEX-tuotanto tekevät siitä ihanteellisen kompromissin hydrauliikan, hinnan ja varastoinnin välillä. Lisäksi useimmat jakotukit, jotka ovat saatavilla Suomen markkinoilla, on mitoitettu juuri tälle koolle.

Käytännössä: eristetylle omakotitalolle, jonka huoneen lämmöntarve on 50–80 W/m² ja jonka väli on 15 cm, 17×2 mm riittää lenkeille, joiden pituus on enintään 80 m. Tavallisessa 15–20 m²:n huoneessa tämä vastaa yhtä piirilenkkiä huoneessa, jonka virtaus on 1,5 – 2,5 l/min. Nämä arvot ovat hydraulisesti hyvin hallittavissa tavallisilla kolmennopeuksisilla kiertovesipumpuilla.

Löydät tämän putken verkkokaupastamme useissa pakkauksissa projektin koon mukaan: PEX-putki 17×2 – 120 m pienempään asuntoon tai yhteen huoneeseen lisää, PEX-putki 17×2 – 240 m tavalliseen omakotitaloon, jossa on 3–4 huonetta, ja PEX-putki 17×2 – 600 m suurempiin projekteihin, joissa kannattaa varata koko rakennuksen tarve kerralla. Suurempi pakkaus on aina edullisempi metrin hinnalla – jos tiedät kokonaiskulutuksen etukäteen, älä osta useita pienempiä rullia.

Milloin 17×2 mm ei riitä?

Pitkässä lenkissä (yli 90–100 m) tai suurella virtaustarpeella (esim. suurella lämmöntarpeella huoneessa) 17×2 mm alkaa kohdata rajoituksia. Painehäviö kasvaa epälineaarisesti, pumppu toimii epäedullisessa kohdassa ja lenkki voi olla hydraulisesti epätasapainossa lyhyempien lenkkien kanssa samassa jakotukissa. Silloin lenkkiä on joko lyhennettävä (kaksi lyhyttä lenkkiä yhden pitkän sijaan) tai valittava 20×2 mm.

Putki 18×2 mm – erikoisuus joillekin monitasojärjestelmille

Koko 18×2 mm on harvinaisempi, mutta se tulee vastaan joissakin monitasoisissa (PEX-AL-PEX tai PE-RT/AL/PE-RT) järjestelmissä tiettyjen valmistajien tuotevalikoimassa, jossa 18 mm ulkohalkaisija on niiden tuotesarjan standardi. Hydraulisesti se on hyvin lähellä 20×2 mm – sisähalkaisija on 14 mm. Liitososat (putkiosat, kiinnikkeet) ovat tyypillisesti järjestelmäsidonnaisia, joten ne eivät aina ole yhteensopivia 17×2 tai 20×2 kanssa. Jos harkitset tätä kokoa, tarkista aina liitososien ja jakotukkien saatavuus kyseiselle halkaisijalle.

Putki 20×2 mm – pitkiin lenkkeihin, halleihin ja vaativiin projekteihin

Kaksikymppinen on luonnollinen valinta, kun projekti ylittää seitsemännentoista mahdollisuudet. Sisähalkaisija 16 mm tarkoittaa huomattavasti pienempää hydraulista vastusta – samalla virtaustarpeella painehäviö on 40–60 % pienempi. Tämä näkyy erityisesti seuraavissa tilanteissa:

  • Pitkät lenkit yli 90–100 m (esim. suurissa huoneissa tai halleissa)
  • Teollisuus- ja liiketilat, joissa on suuria alueita (varastot, showroomit, ravintolat)
  • Matalalämpöjärjestelmät lämpöpumpulla, joissa on tärkeää minimoida lämmönhäviöt
  • Järjestelmät, joissa on painovoimainen tai rajoitettu pumppupaine
  • Lattialämmitys autotalleissa, joissa suuremmat välistykset ja pidemmät lenkit ovat yleisiä

PEX-putki 20×2 – 200 m on sopiva pakkaus suurempaan projektiin tai useisiin pitkiin lenkkeihin. Tärkeä käytännön yksityiskohta: 20×2 mm:n putkea on vaikeampi taivuttaa käsin tiheissä 10–15 cm:n väleissä – PEX-putken minimitaivutus säde on tyypillisesti 5 kertaa ulkohalkaisija, eli vähintään 100 mm. Tämä voi olla ongelma tiheässä letkumallissa (spiraali) – tarvitset putken taivuttimen tai erikoistaivuttimen. Juuri siksi useimmat asennusmiehet asunnoissa ja pienemmissä taloissa suosivat 17×2 mm:ää, jossa käsityö on paljon helpompaa.

Putki 25×2,3 mm – jakelu, ei lenkkejä

Kaksikymppiviisi on jakelupaksu. Lämmitysjärjestelmässä sitä käytetään jakotukien ja lämmityskattilan väliseen liittämiseen, pääjakovarsiin kerrosten välillä tai keräysputkiin. Sitä ei lähes koskaan asenneta lattialämmityksen lenkiksi – se on liian jäykkä, paksu ja vaikea taivuttaa tiheään malliin. Löydät sen esimerkiksi syöttö- ja paluulinjana teknisen tilan ja jakotukin välillä, asennettuna suojaputkeen tai uraan seinässä.

Jos projektisi vaatii pitkän jakelulinjan (esim. kattilahuoneesta kellarissa jakotukkiin yläkerrassa, yli 10–15 m), PEX-putki 25×2,3 – 200 m tarjoaa riittävän kapasiteetin ja minimoi painehäviöt syötössä.

Vertailutaulukko: mikä halkaisija mille projektille?

Koko Sisähalkaisija Max. lenkin pituus Tyypillinen käyttö Huomio
16×2 mm 12 mm 60–70 m Remontit, matala rakennuskorkeus, kuivarakenteiset järjestelmät Suurempi painehäviö, lyhyemmät lenkit
17×2 mm 13 mm 80–100 m Omakotitalot, asunnot, uudisrakennukset – yleinen standardi Suomen/Suomen markkinoilla Paras hinta-laatusuhde
18×2 mm 14 mm 90–110 m Jotkut monitasoiset järjestelmät tiettyjen valmistajien tuotteissa Tarkista liitososien yhteensopivuus
20×2 mm 16 mm 100–120 m Hallit, suuremmat liiketilat, pitkät lenkit, autotallin lattialämmitys Vaikeampi taivuttaa käsin
25×2,3 mm 19,4 mm – Jakeluputki, syöttölinjat jakotukkiin Ei lämmityslenkeihin

Kuinka putken halkaisija vaikuttaa lattialämmityksen rakenteeseen

Lattiarakenteen tulee putkien peittämiseksi varmistaa riittävä paksuus kantavassa kerroksessa (tasoite, anhydriitti, betoni). Suositeltava vähimmäispeitto putken yläpinnan yläpuolella on 30–45 mm (riippuu valmistajasta ja standardeista). Kantavan kerroksen kokonaisvähimmäispaksuus on siis putken ulkohalkaisija + peitto:

  • 16 mm putki: vähintään 46–61 mm kantavaa kerrosta
  • 17 mm putki: vähintään 47–62 mm kantavaa kerrosta
  • 20 mm putki: vähintään 50–65 mm kantavaa kerrosta
  • 25 mm putki: vähintään 55–70 mm kantavaa kerrosta (harvinainen silmukassa)

Ero 16 ja 20 mm putken välillä on lattian paksuudessa vain 4 mm – uudisrakennuksessa tämä on käytännössä merkityksetön. Kuitenkin remontissa, jossa jokainen sentti on tärkeä, tämä voi olla ratkaisevaa, ja silloin kannattaa harkita 16 mm putken käyttöä 17 mm sijaan.

Leikkaus lattiarakenteesta putkilla (kaavio) Laatoitus / loppupintamateriaali Tasoite / anhydriitti (vähintään 50–65 mm 20 mm putkella) Ø20 mm Ø17 mm Ø16 mm Lämpöeriste (EPS, XPS vähintään 50–100 mm) Kantava rakenne (lattia / pohjalaatta) peitto

Halkaisijan vaikutus hintaan ja materiaalin kulutukseen

Suurempi halkaisija ei välttämättä tarkoita kalliimpaa projektia – se riippuu kokonaismäärästä ja järjestelmän tyypistä. Kilogramma PEX-putkea on kilogramma PEX-putkea riippumatta halkaisijasta, mutta 20×2 mm putkea tarvitset enemmän materiaalia metriä kohti kuin 17×2 mm putkea (enemmän muovia samalle pituudelle). Projektissa, jonka silmukoiden kokonaispituus on 400 m, voit odottaa 10–20 %:n hintaeroa 17×2 mm ja 20×2 mm putkien välillä itse putkien osalta. Tähän on lisättävä jakotukki ja lisävarusteet, joiden on oltava valitun halkaisijan mukaisia – tässä erot voivat olla suurempia. Laske aina järjestelmä kokonaisuutena.

Toinen asia, jota rakennuttajat aliarvioivat: suurempi vesimäärä suurempihalkaisisessa putkessa pidentää järjestelmän lämmitysaikaa kylmäkäynnistyksen jälkeen. 17×2 mm ja 100 m silmukalle vesimäärä on 13,3 litraa, 20×2 mm ja 100 m silmukalle 20,1 litraa. Tämä ero ei ole dramaattinen moderneissa lämmityskattiloissa, joissa on portaaton säätö, mutta vanhemmissa järjestelmissä, joissa on yksinkertainen termostaattisäätö, se voi vaikuttaa reaktioaikaan.

Paine ja lämpötila: PN6 ja PN10 lattialämmityksen valinnassa

Kaikki edellä mainitut halkaisijat valmistetaan eri paineluokissa. PN6 tarkoittaa nimellispainetta 6 baria 90 °C:ssa, PN10 tarkoittaa 10 baria 60 °C:ssa. Tavalliseen lattialämmitykseen (käyttölämpötila 35–55 °C, järjestelmän paine 1,5–3 baria) molemmat paineluokat sopivat hyvin suurella turvarajalla. Valinta PN6 ja PN10 välillä ei siis yleensä ole syy muuttaa halkaisijaa – halkaisijan valitset hydraulisten ominaisuuksien perusteella, ei paineen.

Halkaisijan valinta vaiheittain: käytännön ohjeet

Putken halkaisijan valinta – päätöksentekoprosessi 1. Määritä kunkin huoneen lämmöntarve [W] 2. Laske silmukan pituus (väli × pinta-ala + lenkit) 3. Onko silmukka pidempi kuin 90–100 m? → 20×2 mm; lyhyempi → 17×2 mm 4. Tarkista painehäviöt – max. 150–200 Pa/m; max. 30 kPa/silmukka 5. Valitse putkipakkaus (120/240/600 m) kokonaismäärän mukaan

Käytännössä prosessi näyttää tältä: Tee ensin tai teetettäessäsi rakennuksen lämpölaskelma – ilman sitä toimit sokkona. Sitten laske kunkin huoneen silmukan pituus (yksityiskohtaiset ohjeet löydät artikkelista „Miten lasketaan lattialämmityksen putkiston tarvittava pituus"). Jos silmukan pituus on alle 80–90 m, valitse 17×2 mm. Jos kyseessä on suurempi tila tai autotalli pitkällä silmukalla yli 100 m, käytä 20×2 mm. Jakeluputket (lämmityskattilasta jakotukille) mitoita erikseen – niissä käytetään yleensä 25×2,3 mm tai samaa halkaisijaa kuin silmukassa, riippuen etäisyydestä.

Yleiset virheet halkaisijan valinnassa ja niiden välttäminen

Virhe 1: Yksi halkaisija koko talolle riippumatta silmukoiden pituuksista. Olemme nähneet taloja, joissa joku on asentanut 16×2 mm putkea myös autotalliin, jossa on yksi 110 m pitkä silmukka. Tulos: jatkuvasti kylmä lattia autotallissa ja ylikuormittunut pumppu. Ratkaisu: joko lyhentää silmukkaa kahdeksi lyhyemmäksi tai käyttää 20×2 mm putkea autotalliin.

Virhe 2: Liian pieni halkaisija „säästämisen” vuoksi. Joskus törmäämme siihen, että joku käyttää 16×2 mm putkea siellä, missä pitäisi käyttää 17×2 mm putkea, vedoten siihen, että se on halvempaa. Putkien hintaero on vähäinen, mutta painehäviöiden ja järjestelmän suorituskyvyn ero on todellinen – erityisesti pitkissä silmukoissa.

Virhe 3: 25×2,3 mm putken käyttö lämmityssilmukkana. Sitä on tapahtunut. Jollekin jäi jakelupakasta putkea ja hän ajatteli laittaa sen lattiaan. Tulos: taipumaton, ei voi tehdä tiheää kuviota, lämmön jakautuminen tällaisessa „käärmeessä” lattiassa on arvaamatonta ja hydrauliikka on katastrofaalinen.

Virhe nro 4: Epätasainen halkaisija samassa järjestelmässä ilman tasapainotusta. Jos jakotukissa on sekä 17×2 että 20×2 mm silmukoita, jokaisella silmukalla on erilainen hydraulinen vastus. Ilman oikeaa tasapainotusta virtausventtiileillä tai virtausrajoittimilla 20×2 mm silmukat vievät vettä 17×2 mm silmukoiden kustannuksella. Järjestelmän on oltava hydraulisesti tasapainotettu.

Lue artikkelista ”Yleiset virheet ja vuodot lattialämmityksen putkistossa: syyt ja ratkaisut” Tietokeskuksesta, kuinka välttää asennusvirheistä ja niistä johtuvia vuotoja.

Putken materiaali ja sen suhde halkaisijaan

Halkaisijaa valitessa on tärkeää miettiä, onko putki PEX-putkea vai monitasoputkea. PEX (ristisidottu polyeteeni) on joustavampaa ja helpompi taivuttaa samalla ulkohalkaisijalla – tämä on etu tiheässä asennuksessa (spiraali). Monitasoputki (PEX-AL-PEX, PE-RT/AL/PE-RT) on jäykempää alumiinikerroksen ansiosta, mutta säilyttää muotonsa paremmin ja sen lämpölaajeneminen on pienempää. 17×2 mm PEX-putken voi taivuttaa säteellä 7–8 kertaa ulkohalkaisija ilman lämmitystä (eli noin 120 mm), kun taas 20×2 PEX vaatii suuremman säteen tai termofuusio-pistoolin apua käsin taivutettaessa.

Yksityiskohtaisemman materiaalien vertailun löydät artikkeleista ”Miten valita putki lattialämmitykseen: PEX vs. monitasoputki” ja ”PEX-putki vs. monitasoputki: erot, edut ja haitat” Tietokeskuksesta.

Todellisia kohteita: miten valitsimme halkaisijan

Kohde A – Omakotitalo 140 m², uusi rakennus, 5 huonetta: Lämmöntarve noin 50 W/m², silmukoiden välinen etäisyys 15 cm. Silmukoiden pituus 60–85 m. Valinta: 17×2 mm kaikkiin huoneisiin. Jakotukki 5-piirinen, kiertovesipumppu Grundfos UPS 25-60. Järjestelmä toimii ongelmitta virtausnopeuksilla 1,8–2,4 l/min silmukkaa kohti.

Kohde B – Autoliikkeen showroom, 400 m², betonilattia: Lämmöntarve noin 40 W/m² (uusi julkisivueristys). Silmukat suunniteltu enintään 110–120 m (6 silmukkaa). Valinta: 20×2 mm silmukoille, 25×2,3 mm jakovaihteelle kattilahuoneesta. Tulos: virtaus silmukkaa kohti 3,2 l/min, silmukan painehäviö 22–26 kPa – hyväksyttävissä.

Kohde C – Kerrostaloasunnon remontti, 65 m², 3 huonetta: Rakennuskorkeus rajoitettu (vanha lattia jyrsittiin, uusi enintään +4 cm). Valinta: 16×2 mm kuivaksi asennettuna järjestelmälevyyn jyrsintäuroihin. Silmukoiden pituus 35–50 m. Tulos: toimii, lattia lämpenee haluttuun lämpötilaan, korkeus tasapainossa.

Kohde D – Omakotitalo autotallilla, 180 m² + 40 m² autotalli: Talo: 17×2 mm. Autotalli: yksi silmukka 95 m, asiakas halusi säilyttää saman halkaisijan. Painehäviön laskelmien jälkeen (noin 190 Pa/m 2 l/min virtausnopeudella) oli selvää, että 17×2 mm oli rajalla. Päätös: jakaa autotalli kahdeksi 48 m silmukaksi tai käyttää 20×2 mm. Asiakas valitsi kaksi lyhyempää 17×2 mm silmukkaa – halvempi jakotukki ei ollut sen arvoinen, hän maksoi toisesta piiristä jakotukissa. Tässä tapauksessa 20×2 mm koko autotallille ja yksi piiri jakotukissa olisi ollut puhtaampi ratkaisu.

Yleisimmät kysymykset (UKK)

Voinko yhdistää 17×2 mm ja 20×2 mm yhteen jakotukkaan?

Teknisesti kyllä, mutta sinun on varmistettava hydraulinen tasapainotus. 20×2 mm silmukoilla on huomattavasti pienempi vastus, ja ilman virtausventtiileillä säädettyä virtausta ne vievät suhteettoman paljon vettä. Jokaisessa jakotukin piirissä on oltava säädettävä virtausmittari tai virtausrajoitin, jolla säädetään haluttu virtaus kunkin silmukan lämmöntarpeen mukaan. Ilman tätä tasapainotusta järjestelmä on hydraulisesti epätasapainossa.

Mikä on 17×2 mm putken suurin silmukan pituus?

Käytännössä turvalliseksi rajaksi katsotaan 80–100 m tavallisilla virtausnopeuksilla 1,5–2,5 l/min. 100 m ja 2 l/min virtausnopeudella silmukan painehäviö on noin 170–190 Pa/m, mikä on suositellun alueen ylärajalla. Jos sinulla on suurempi pinta-ala, jaa se mieluummin kahdeksi lyhyemmäksi silmukaksi tai siirry 20×2 mm putkeen. Tarkkoja laskelmia varten ota yhteyttä suunnittelijaan tai käytä järjestelmätoimittajien hydraulisia laskureita.

Onko 17×2 mm sama kuin 16×2 mm – ovatko liittimet yhteensopivia?

Ei, ne ovat eri kokoja ja liittimet eivät ole vaihdettavissa. 16 mm vs. 17 mm ulkohalkaisija on todellinen fyysinen ero. Liittimet (puristus-, pressaus-, Eurokartioliittimet) on valmistettu tietylle ulkohalkaisijalle. Älä koskaan sekoita 16 mm liittimiä 17 mm putkeen ja päinvastoin – liitos on tiivis tai epäluotettava ja vuodon vaara poteriin on olemassa.

Voinko käyttää 25×2,3 mm putkea lämmityssilmukkana lattialämmityksessä?

Emme suosittele sitä. 25×2,3 mm putki on tarkoitettu jakovaihteille, ei lämmityssilmukoille. Se on liian jäykkä, pienin taivutusradius on erittäin suuri, joten toimivaa spiraalimuotoa ei voida tehdä kohtuullisella etäisyydellä. Lisäksi veden määrä tällaisessa silmukassa olisi niin suuri, että koko järjestelmän hydraulinen säätö olisi vaikeaa. Käytä sitä syöttö- ja paluulinjoihin, tee silmukat aina 16, 17 tai 20 mm putkesta.

Vaikuttaako halkaisijan muutos jakotukin tai pumpun valintaan?

Putken halkaisija ei suoraan määritä jakotukin valintaa – useimmissa jakotukeissa on yleiset liitäntämitat adapterien kautta. Pääpumppuun se vaikuttaa – suuremmalla halkaisijalla (20×2 mm) ja pitkillä silmukoilla koko järjestelmän painehäviö on pienempi, joten voit käyttää vähemmän tehokasta (= energiatehokkaampaa) pumppua. Pienemmillä halkaisijoilla ja pitkillä silmukoilla tarvitaan pumppu, jonka painealue on suurempi.

Miten lasken tarvittavan putken kokonaismäärän?

Kokonaismäärä riippuu huoneiden pinta-alasta, silmukoiden etäisyydestä ja jakotukseen johtavien syöttö- ja paluulinjojen pituudesta. Arviointikaava: (huoneen pinta-ala / etäisyys metreinä) + 2× etäisyys jakotukista + 10–15 % varaus. Esimerkiksi 20 m² huone, jonka silmukoiden välinen etäisyys on 0,15 m: 20 / 0,15 = 133 m + syöttölinjat. Yksityiskohtaisemmat laskentatavat löydät artikkelista ”Miten lasketaan lattialämmitykseen tarvittavan putken pituus” Tietokeskuksesta.

Loppupäätelmä: kultainen sääntö halkaisijan valintaan

Suurimmalle osalle suomalaisista uudisrakennuksista – omakotitaloista ja asunnoista – 17×2 mm on oikea ja toimivaksi todettu valinta. Se tarjoaa erinomaisen kompromissin hydraulisen suorituskyvyn, helpon asennuksen, lisävarusteiden saatavuuden ja hinnan välillä. Suuremmille silmukoille yli 90–100 m, teollisuushalleille tai autotalleihin valitse 20×2 mm. Rajoitetun rakennuskorkeuden remontteihin valitse 16×2 mm ja kuivaksi asennettavat järjestelmälevyt. Jakovaihteiden putket suunnittele 25×2,3 mm.

Älä koskaan tee halkaisijan valintaa vain silmämääräisesti tai sen perusteella, mitä varastossa sattuu olemaan. Perusta valinta aina silmukoiden pituuksiin, huoneiden lämmöntarpeeseen ja hydrauliseen laskelmaan. Jos olet epävarma, kysy neuvoa – pieni virhe suunnittelussa on vaikea ja kallis korjata betonin alla. Oikea putken halkaisija on perusta, jolla lattialämmityksen suorituskyky ja mukavuus rakentuvat vuosikymmeniksi.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö tiedä mitä valita tai onko sinulla erityinen tilanne kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.