Mikä on ero matalalämpö- ja kondenssikatilan välillä?
Mikä on matalalämpöisen ja kondensoivan lämmityskattilan ero?
Kun etsit uutta kaasukattilaa tänään, käytännössä kaikissa tarjouksissa törmäät sanaan ”kondensoiva”. Matalalämpöisiä (joita kutsutaan joskus myös ilmakehä- tai perinteisiksi) kattiloita myytiin yleisesti vielä muutama vuosi sitten ja monissa suomalaisissa kodeissa ne ovat edelleen käytössä. Ero näiden kahden tyypin välillä ei ole vain markkinointikikka – kyse on erilaisesta fysikaalisesta polttoperiaatteesta, jolla on suora vaikutus hyötysuhteeseen, savukaasujen poistoon ja siihen, paljonko lämmityksestä todella maksat. Tässä artikkelissa selitämme, miten molemmat kattilatyypit toimivat, missä ovat erot ja milloin kannattaa harkita toisen vaihtamista toiseen.
Miten matalalämpöinen (perinteinen) kattila toimii
Matalalämpöinen kattila polttaa maakaasua perinteisellä tavalla – liekki lämmittää lämmönvaihtimen, jonka läpi virtaa lämmitysvesi, ja kuumat savukaasut poistuvat sen jälkeen savupiipun kautta ulos. Kattila on säädetty niin, että paluuveden (eli lämmityksestä radiattoreihin palautuvan veden) lämpötila ei koskaan laske alle tietyn rajan, yleensä noin 55 °C. Tämä raja ei ole sattumanvarainen – sen tarkoituksena on estää savukaasuissa oleva vesihöyry tiivistymästä (kondensoitumasta) suoraan lämmönvaihtimessa ja savupiipussa. Kondensaatti on nimittäin hapanta ja tavallinen teräs- tai valurautainen lämmönvaihdin eikä tiilimuotoinen savupiippukaan ole suunniteltu kestämään sitä, höyry vahingoittaisi niitä vähitellen korroosion kautta.
Juuri siksi matalalämpöisen kattilan savukaasujen on poistuttava laitteesta edelleen riittävän kuumina – yleensä niiden lämpötila on poistopäässä 110–150 °C. Tämä on myös pääsyy alhaisemmalle hyötysuhteelle: lämpö, joka on ”sidottu” kuumiin savukaasuihin ja vesihöyryyn, yksinkertaisesti karkaa savupiipun kautta käyttämättömänä. Tällaisen kattilan todellinen hyötyaste on siksi välillä 70–90 %, käytännössä törmäät useimmiten arvoon noin 84 %. Kattila siis muuntaa noin 84 % kaasun sisältämästä energiasta lämmöksi, loput on häviöitä.
Savukaasujen poisto on siksi ratkaistava tiilimuotoisella tai järjestelmäsavupiipulla, jolla on riittävä lämmönkestävyys – joko luonnollisella vedolla (savukaasut nousevat savupiipun ylös itsestään lämpötilan ja paine-eron ansiosta) tai niin kutsuttuna turbovaihtoehtona pakotetulla vedolla, jossa puhallin työntää savukaasut aktiivisesti ulos. Kummassakin tapauksessa savupiipun on kestettävä korkea lämpötila eikä siihen saa muodostua kondensaattia, joten tavallista muovista savukaasuputkea ei käytetä.
Periaate, jolla kondensoiva kattila saa lisätehoa.
Miten kondensoiva kattila toimii
Kondensoiva kattila käyttää samaa polttoainetta, mutta toimii vastakkaisella filosofialla. Sen sijaan, että se välttäisi kondensaatiota kuumien savukaasujen kanssa, se jäähdyttää niitä tarkoituksella niin paljon, että niissä oleva vesihöyry tiivistyy takaisin nestemäiseksi vedeksi – aivan kuten höyry kattilasta tiivistyy kylmään kansiin. Tämä faasimuutos (höyry → vesi) vapauttaa lisäenergiaa, niin kutsuttua kondensaatiolämpöä, jota matalalämpöinen kattila jättää käyttämättä savupiipun kautta. Kondensoiva kattila kerää tämän lisätehon lämmönvaihtimessa ja palauttaa sen lämmitysveteen.
Jotta tämä ilmiö voisi tapahtua, kondensoivan kattilan on jäähdytettävä savukaasut huomattavasti enemmän kuin klassisen kattilan – niiden lämpötila poistopäässä on yleensä vain 20–50 °C, eli lähes huonelämpötila. Tämän ansiosta se voi hyödyntää huomattavasti suuremman osan kaasun energiasta. Fysikaalinen hyötysuhteen maksimi on jopa 98 %, mutta valmistajien teknisissä tiedoissa törmäät usein myös arvoihin 105–109 %. Nämä eivät ole virheitä eikä markkinointikikka – ne johtuvat siitä, että hyötysuhde lasketaan tässä tapauksessa kaasun lämmitysarvon (lämpö ilman vesihöyryn kondensaatiolämpöä) perusteella, kun taas kondensoiva kattila saa todella myös energiaa ”ylimääräistä”, jota tämä peruslaskentastandardi ei ota huomioon. Yksinkertaisesti sanottuna: kondensoiva kattila voi tuottaa huomattavasti enemmän lämpöä samasta määrästä kaasua kuin matalalämpöinen kattila.
Koska savukaasut poistuvat kondensoivasta kattilasta jo huomattavasti jäähdytettyinä, savupiipun ei tarvitse olla tiilimuotoinen – riittää kevyt muovinen kaksiputkinen savupiipun rakenne (putki putken sisällä, jossa sisäputki poistaa savukaasut ja välirenkaasta imetään palamisilmää). Muovi kestää hyvin tämän alhaisen lämpötilan, mikä yksinkertaistaa ja halventaa asennusta erityisesti silloin, kun alkuperäistä tiilimuotoista savupiippua ei tarvitse käyttää ollenkaan.
Kondensaatiolla on kuitenkin myös ”hintansa” – syntyvä kondensaatti on hapanta, sen pH-arvo on noin 3–5 (eli yhtä hapanta kuin esimerkiksi mehua). Tämä kondensaatti on poistettava kattilasta jatkuvasti viemäriin, yleensä vesilukon ja joskus myös neutralointisäiliön kautta, joka alentaa happamuutta hieman ennen kuin kondensaatti poistuu jätevesiin. Matalalämpöinen kattila ei tuota tällaista kondensaattia, joten viemäröintiä eikä neutralointia tarvitse ratkaista.
Vertailutaulukko
Seuraava taulukko tiivistää molempien kattilatyppien pääerot yhteen paikkaan.
| Parametri | Matalalämpöinen (perinteinen) kattila | Kondensoiva kattila |
|---|---|---|
| Hyötysuhde | 70–90 %, yleensä noin 84 % | jopa 98 % (fysikaalisesti), teknisissä tiedoissa myös 105–109 % |
| Savukaasujen lämpötila | 110–150 °C | 20–50 °C |
| Savukaasujen poiston tyyppi | tiilimuotoinen savupiippu – luonnollinen veto tai turbo pakotetulla vedolla | muovinen kaksiputkinen savupiipun rakenne |
| Kondensaatti | ei tuoteta | kyllä, hapanta (pH noin 3–5), on poistettava viemäriin |
| Hankintahinta | alhaisempi | korkeampi |
| Käyttökustannukset | korkeammat (enemmän poltettua kaasua samaan lämpöön) | alhaisemmat korkeamman hyötysuhteen ansiosta |
Käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kompromissia: matalalämpöinen kattila tulee edullisemmaksi ostettaessa, mutta kuluttaa enemmän kaasua samaan lämpöön. Kondensoiva kattila vaatii hieman enemmän rahaa alussa, mutta ero maksaa itsensä takaisin alhaisemmilla kaasulaskuilla. Juuri siksi kondensoivia kattiloita myydään tänä päivänä lähes yksinomaan – EU:n ekosuunnittelusäännökset (ns. ErP-direktiivi) ovat rajoittaneet lämmityslaitteiden myyntiä, joilla on alhainen hyötysuhde, mukaan lukien klassinen matalalämpöinen kattila, vuodesta 2015 lähtien. Poikkeuksia on vain tietyissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun kondensaatin poistaminen ei ole mahdollista.
Lämmityskattiloiden vertailu – esimerkkejä
Jotta saat konkreettisen käsityksen eroista, on hyvä verrata kahta saman valmistajan ja samantehoista lämmityskattilaa – toinen on matalalämpökatila ja toinen kondensoiva kaasukattila.
|
Protherm Gepard 18/24 MOV – matalalämpökatila (ilmastointikatila), yksi harvoista malleista, joita myydään edelleen poikkeuksena tiukentuneista ekosuunnitteluvaatimuksista. Sopii erityisesti kohteisiin, joissa on jo olemassa muurattu savupiippu, ja kondensoivan teknologian vaihtaminen ei ole teknisistä syistä mahdollista. Hinta alkaen 1 195,02 €. |
|
Protherm Gepard Condens 18/25 MKV – kondensoiva kaasukattila samasta tuotesarjasta, samantehoinen ja -tarkoitukseen (asunnot, pientalot), mutta huomattavasti korkeampi hyötysuhde ja alhaisemmat käyttökustannukset polttoaineen suhteen kondensaatiolämmön hyödyntämisen ansiosta. Hinta alkaen 1 322,00 €. |
Arvot vertailutaulukosta alempana artikkelissa.
Kaksi muuta eroa vertailutaulukosta.
Taloudellinen vertailu taulukosta alla.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kondensoiva kaasukattila aina parempi?
Hyötysuhteen ja käyttökustannusten kannalta kyllä – kondensoiva kaasukattila kuluttaa lähes aina vähemmän kaasua samaan lämpömäärään. Matalalämpökatilalla on kuitenkin oma paikkansa tietyissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun kondensaatin poistaminen viemäriin ei ole mahdollista tai kun muurattu savupiippu on säilytettävä teknisistä tai rakennussuojelullisista syistä.
Voidaanko kondensoiva kaasukattila liittää lämpöpattereihin kuten matalalämpökatila?
Kyllä. Kondensoiva kaasukattila toimii luotettavasti myös perinteisten lämpöpattereiden kanssa, mutta jotta se voisi hyödyntää etunsa täysimääräisesti (matala lämpötila ja kondensaatio), se tarvitsee mahdollisimman alhaisen paluulämpötilan – ihanteellisesti alle 50–55 °C. Korkeammassa lämpöjärjestelmässä (esimerkiksi vanhat ylisuuret lämpöpatterit, jotka on säädetty 70/55 °C:seen) kondensaatiovaikutus on pienempi, mutta katila toimii silti ja on silti tehokkaampi kuin matalalämpökatila. Se hyötyy eniten yhdistettynä lattialämmitykseen tai suurempiin matalalämpöpattereihin.
Miksi kondensoivilla kaasukattiloilla on alhaisempi lämpötila?
Koska se on suora edellytys kondensaation syntymiselle. Vesihöyry savukaasuissa kondensoituu vedeksi vain, kun savukaasut jäähdytetään niin sanotun kastepisteen alapuolelle (maakaasulla noin 55–57 °C). Kondensoiva kaasukattila poistaa tarkoituksella lämpöä savukaasuista tähän rajaan ja alemmas – juuri tämä on sen korkeamman hyötysuhteen lähde. Matalalämpökatilan on sen sijaan pidettävä savukaasujen lämpötila tämän rajan yläpuolella, jotta kondensaatiota ei tapahtuisi ja lämmönvaihdin tai savupiippu ei vahingoittuisi.
Miksi matalalämpökatilalla ei saa olla liian kylmää paluuvettä?
Savukaasujen lämpötila katilassa liittyy läheisesti lämmityspiirin paluuveteen. Jos paluuvesi olisi liian kylmää, se jäähdyttäisi myös savukaasut kastepisteen alapuolelle ja aiheuttaisi ei-toivottua kondensaatiota lämmönvaihtimessa, joka ei ole suunniteltu sitä kestämään. Siksi matalalämpökatilat pitävät paluveden minimilämpötilan (tyypillisesti noin 55 °C) – tästä johtuu myös itse nimi ”matalalämpökatila”, joka viittaa alimpaan käyttölämpötilaan, eikä siihen, että se lämmittäisi ”riittämättömästi”.
Kannattaako matalalämpökatila asentaa jälkikäteen kondensoivan sijaan?
Yleensä ei. Euroopan ekosuunnittelulainsäädännön vuoksi uusia matalalämpökatiloita myydään vain poikkeustapauksissa, ja useimmille kotitalouksille kondensoiva kaasukattila on edullisempi myös korkeammasta hankintahinnasta huolimatta – hintaero yleensä maksaa itsensä takaisin alhaisempien kaasukulujen ansiosta muutaman lämmityskauden aikana.
Tarvitseeko kondensoivan kaasukatilan aina muovisen savukaasuputken?
Yleensä kyllä, sillä se on helpoin ja edullisin ratkaisu, joka sopii matalille savukaasujen lämpötiloille. Joissain asennuksissa kondensoiva kaasukatila voidaan kuitenkin liittää myös olemassa olevaan muurattuun savupiippuun, joka on varustettu kestävällä muovi- tai ruostavahattomalla sisäputkella, joka on tarkoitettu juuri matalalämpöisille savukaasuille, joissa on kondensaattia – tämä on yleistä remonttien yhteydessä, kun alkuperäinen savupiippu halutaan säilyttää rakenteellisista syistä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miksi matalalämpötilakattilat eivät ole enää myynnissä ja mitä niiden tilalle valitaan
- Kuinka paljon säästän siirtymällä kondensoivaan kaasukatilaan
- Voidaanko matalalämpötilakattila vaihtaa kondensoivaan
- Millainen savukaasuputki ja savupiippu matalalämpötilakattila tarvitsee
Jos et ole varma, mikä kattilamalli sopii lämmitysjärjestelmääsi, kerro meille lämmityslaitteiden tyyppi (lämpöpatterit tai lattialämmitys) ja suunniteltu teho – autamme mielellämme valinnassa.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin lämmitysjärjestelmän kanssa? Kirjoita meille – autamme mielellämme.


