Mekaaninen vs. elektroninen säätö Karma-patterissa – kumpi on parempi?
Mekaaninen vai elektroninen säätö Karmassa – mikä on todella parempi ja kenelle?
Oletko joskus miettinyt, valitsetko Karmassa lämmittimen mekaanisella termostaatilla vai elektronisella ohjauksella? Todennäköisesti olet törmännyt näennäisen yksinkertaiseen kysymykseen, jonka taustalla piilee paljon käytännön nyansseja. Asennusteknikon ja tavallisen asiakkaan näkökulmasta tämä päätös vaikuttaa paitsi käyttömukavuuteen, myös energiankulutukseen, laitteen käyttöikään ja mahdollisiin huoltokustannuksiin koko sen käyttöiän aikana – ja Karmalla tämä voi helposti olla viisitoista tai kaksikymmentä vuotta.
Tämän artikkelin tavoitteena on purkaa molemmat säätöjärjestelmät – mekaaninen ja elektroninen – teknisesti, taloudellisesti ja käytännöllisesti. Jos olet enemmän kiinnostunut siitä, kuinka paljon tehoa tarvitset huoneeseesi, suosittelen ensin lukemaan artikkelin Kuinka paljon tehoa lämmittimeen tarvitsen – laskelma huoneen koon mukaan. Jos mietit tiettyjä malleja, Karma BETA 2C vs. BETA 2E – erot tyyppien välillä ja milloin valita kumpi auttaa sinua. Tässä keskitymme kuitenkin vain siihen, mitä säätöpaneeli kätkee sisäänsä – ja miksi sillä on enemmän merkitystä kuin ehkä luulet.
Miten Karmassa mekaaninen säätö toimii
Mekaaninen säätö perustuu käytännössä bimetalliseen tai kapillaariseen termostaattiin, joka on yhdistetty pyörivään lämpötilan säätöön. Periaate on vanha ja toimivaksi todettu: metalli tai kaasu anturissa reagoi laitteen ympäröivän ilman lämpötilaan, ja kun asetettu arvo saavutetaan, se katkaisee piirin ja lämmitys sammuu. Kun lämpötila laskee alle asetetun rajan, piiri sulkeutuu uudelleen ja lämmitys käynnistyy.
Useimmissa Karmassa olevissa mekaanisissa termostaateissa on hystereesi, joka on yleensä 2–4 °C. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos asetat termostaatin 20 °C:een, laite alkaa lämmittää noin 18 °C:ssa ja sammuu noin 22 °C:ssa. Tämä poikkeama on rakenteellinen eikä sitä ole helppo poistaa – se on mekaanisen yksinkertaisuuden hinta.
Mekaanisen termostaatin säätöpyörän asteikko on yleensä suuntaa-antava ja suhteellinen – numerot 1–5 tai lämpötilat, jotka on merkitty ±3 °C:n tarkkuudella, ovat yleisiä. Jos siis asiakas asettaa lämpötilaksi "20 °C" ja huonetermostaatti näyttää todellisuudessa vain 18 °C, se ei välttämättä ole laitteen vika – se on mekaniikan ominaisuus. Kokemukseni mukaan tämä hämmentää muutamia asiakkaita vuodessa niin paljon, että he ottavat yhteyttä huoltoon. Todellisuudessa säätöä tulisi kääntää hieman ylemmäs.
Miten Karmassa elektroninen säätö toimii
Elektroninen säätö korvaa bimetallisen anturin digitaalisella lämpömittalla (NTC-termistori tai PT1000-anturi). Mikroprosessori käsittelee mitatut arvot, vertaa niitä asetettuun arvoon ja kytkee tai irrottaa lämmityselementin releen tai triakin avulla. Tällaisen säätimen tarkkuus on tyypillisesti ±0,5 °C, mikä on viisi- tai kahdeksankertainen parannus mekaaniseen verrattuna.
Elektroniikka mahdollistaa paitsi tarkemman lämpötilan säilyttämisen myös muita toimintoja: ohjelmoitava ajastus (päivä- ja viikoittainen aikataulu), lepotila pidempien poissaolojen aikana (ns. eko- tai pakkassuoja), avoimen ikkunan tunnistus (nopea lämpötilan lasku tuuletuksen aikana pysäyttää lämmityksen väliaikaisesti), etähallinta WiFi:n tai Bluetoothin kautta ja integrointi älykotijärjestelmiin. Jotkut kehittyneet mallit tallentavat myös käyttötiedot ja energiankulutuksen.
Energiatehokkuuden kannalta elektronisen säätimen pienempi hystereesi on etu: huoneen lämpötila pysyy vakaampana, joten laitteen ei tarvitse lämmittää 18 °C:sta 22 °C:seen ja takaisin, vaan se liikkuu kapealla alueella asetetun arvon ympärillä. Säästö mekaaniseen säätöön verrattuna koko vuoden käytössä voi olla eri mittausten mukaan 5–15 %, mikä 2 kW:n teholla ja sähkön keskihinnalla vastaa todellisia kymmenen–kolmekymmentä euroa vuodessa. Ei dramaattinen summa, mutta viidentoista vuoden käytön aikana se on 150–450 euroa.
Vahvuudet mekaanisesta ohjauksesta – milloin yksinkertaisuus voittaa
Mekaaninen säätö ei ole vanhanaikainen. Monissa tilanteissa se on juuri oikea ratkaisu – ja kokenut myyjä tai asennusmies osaa suositella sitä tarvittaessa.
Helppohoitoiset tilat ja yksinkertainen käyttö
Kellari, kattilahuone, verstas, kesämökki, varasto – näissä tiloissa kukaan ei halua asetella viikoittaisia ohjelmia tai yhdistää lämmitystä älykotijärjestelmään. Haluat vain kääntää nuppia, valita ”keskilämmön” ja unohtaa laitteen. Tässä mekaaninen säätö on ehdoton. Ei tarvitse huolehtia paristojen vaihdosta, ohjelmistopäivityksistä tai WiFi-yhteydestä.
Kestävyys pölyn ja kosteuden suhteen
Tilojen, joissa on paljon pölyä tai vaihtelevasti kosteutta (autotalliverstaat, maatalousrakennukset, teollisuushallit), mekaaninen termostaatti on huomattavasti kestävämpi. Elektroniset piirit ovat herkkiä kosteuden tiivistymiselle ja pitkäaikaiselle pölylle, mikä voi aiheuttaa näytön vikaantumista, epätarkkoja lämpötulamittauksia tai ohjelmistovirheitä. Mekaaninen termostaatti kestää yleensä myös kovempaa kohtelua.
Edullisempi hankintahinta ja helppo huolto
Mekaanisella ohjauksella varustetut mallit ovat yleensä muutamia kymmeniä euroja edullisempia. Lisäksi, jos mekaaninen termostaatti hajoaa, sen vaihto on helppoa ja sen pystyy suorittamaan itsekin – se on standardisoitu komponentti, joka on saatavilla kaikilta sähkötarvikeliikkeiltä. Elektronisen ohjausyksikön vaihto on sen sijaan mallikohtaista ja vaatii yleensä alkuperäisen varaosan.
Ei riippuvuutta ohjelmistoista ja yhteyksistä
Elektroninen ohjaus voi pettää syistä, jotka eivät liity itse lämmitykseen: WiFi-reitittimen vika, valmistajan pilvipalvelun puute, älypuhelinsovelluksen sammuminen, kaukosäätimen paristojen loppuminen. Mekaaninen säätö ei tarvitse mitään näistä. Asiakkaalle, joka ei halua ”että reititin vaikuttaa olohuoneen lämpötilaan”, tämä on hyvä argumentti.
Vahvuudet elektronisessa ohjauksessa – milloin investointi kannattaa
Toisaalta elektroninen ohjaus avaa mahdollisuuksia, joita mekaaninen säätö ei yksinkertaisesti tarjoa.
Ohjelmoitava aikataulu – suurin säästöpotentiaali
Tämä on syy, miksi elektroniikka vähitellen vakiinnuttaa asemaansa asuintiloissa. Jos voit asettaa lämmityksen päälle klo 6:00–7:30 lämpötilaan 22 °C, klo 7:30–16:00 vain 16 °C (lämmityksen alennus poissaollessa) ja klo 16:00–22:00 uudelleen 22 °C – säästät lämmityskaudella todellisia 20–30 % energiasta verrattuna jatkuvaan täydellä teholla toimimiseen. Tämä on paljon tehokkaampaa kuin pelkkä säädön tarkkuus.
Asiakkaat, jotka käyvät töissä, joilla on lapsia koulussa ja joiden asunto on tyhjä päivällä, pitävät ohjelmoitavaa aikataulua lähes itsestäänselvyytenä. Mekaaninen termostaatti ei pysty käsittelemään tätä tilannetta – se joko lämmittää tai ei.
Ikkunan avaus - huomaamaton ominaisuus suurella vaikutuksella
Jokainen tietää tilanteen, jossa ikkuna avataan tuuletusta varten ja lämmitys jatkaa lämmitystä, koska termostaatti rekisteröi lämpötilan laskun ja reagoi lisäämällä tehoa. Elektroninen säätö voi havaita lämpötilan äkillisen laskun (yleensä 2 °C 3–5 minuutissa) tuuletukseksi ja keskeyttää lämmityksen tältä ajalta. Kun lämpötila lakkaa laskemasta (ikkuna suljettu), lämmitys käynnistyy uudelleen. Tämä ominaisuus yksinään voi säästää yksikköjä jopa kymmeniä prosentteja kokonaiskulutuksesta tavallisessa kotitalouden tuuletuksessa.
Jäänestosuojaus ja etävalvonta
Mökeille, kesähuoneille ja tiloille, joissa on ajoittainen käyttö, elektroninen säätö on hyödyllinen myös luotettavan jäänestosuojauksen ansiosta, joka on asetettu tarkalleen halutulle tasolle (esim. 5 °C) ilman riskiä huomaamattomuudesta. Joissakin malleissa on myös mahdollisuus etävalvontaan ja -ohjaukseen mobiilisovelluksen kautta – mikä on hyödyllistä kiinteistön omistajille, jotka viettävät talven muualla ja haluavat olla varmoja, että putket eivät jäädy.
Yhteenveto konkreettisista malleista ja niiden ohjauksesta
Luokassa lämmittimet Karma löydät malleja eri käyttötarpeisiin. Esimerkiksi Karma BETA 2C 01 on ratkaisu standardilla mekaanisella termostaatilla – kestävä, suoraviivainen, ilman turhaa elektroniikkaa. Toisaalta Karma BETA 2C 02 tuo elektronisen säädön suuremmalla tarkkuudella ja ohjelmointimahdollisuuksilla. Molemmat mallit kuuluvat samaan tehokategoriaan, ero on juuri ohjaustavassa – ja siten myös hinnassa ja mukavuudessa.
Valitessasi lisävarusteita lämmittimiin, muista myös oikea poistoputken kokoonpano. Poistoputken pidennys on välttämätön aina, kun lämmittimen sijoitus ei mahdollista suoraa poistoa seinän läpi ilman lisäjohtamista. Saatavilla on Poistoputken pidennys Gamat 471 ja Poistoputken pidennys Gamat 473, ja oikean halkaisijan ja pituuden valinta riippuu asennuksesta – lisätietoja tästä löydät artikkelista Poistoputken pidennys Gamat – mikä halkaisija ja pituus sopivat sinulle. Jos asennat lämmittimen 60 mm poistoputkella, sopii myös Poistoputken pidennys VYD60.
Tyypillisiä tilanteita käytännössä – mitä asiakkaat ovat valinneet ja miksi
Olemme vuosien varrella lämmitystekniikan parissa huomanneet toistuvia kaavoja. Tässä muutamia esimerkkejä:
Skenaario 1: Kerrostaloasunto, olohuone, lapsiperhe
Asiakas halusi korvata vanhan kaasulämmittimen 70 m²:n olohuoneessa sähköisellä ratkaisulla. Hän käy töissä klo 7:00–16:00 ja lapset ovat koulussa klo 14:00 asti. Mekaaninen säätö tarkoittaisi joko täydellä teholla lämmitystä koko päivän tai sammutusta lähtiessä ja aamulla kylmään asuntoon paluuta. Päätös oli selvä: elektroninen säätö viikoittaisella ohjelmalla. Jo ensimmäisenä lämmityskautena havaittiin huomattavaa säästöä verrattuna aiempaan ratkaisuun.
Skenaario 2: Mökkilaite satunnaisessa käytössä
Mökkiä käytetään viikonloppuisin ja satunnaisesti talvella. Mekaaninen termostaatti oli säädetty minimiin (pakkassuojaus 5–7 °C) poissa ollessa ja asiakas käänsi sen helposti miellyttävään lämpötilaan saapuessaan. Tämä ratkaisu toimi moitteettomasti, eikä asiakkaalla ollut tarvetta WiFi-ohjaukselle tai päiväohjelmille – yksinkertaisuus oli hänelle tärkeintä. Mekaniikka oli tässä oikea valinta.
Skenaario 3: Toimistotila vuokralaisena
Tässä tuli vastaan mielenkiintoinen dilemma: vuokralainen halusi elektroniikkaa, mutta rakennuksen omistaja yksinkertaisesti huollettavaa ratkaisua. Lopputuloksena oli kompromissi – elektroninen säätö erillisellä termostaatilla ilman pilviriippuvuutta, fyysisillä painikkeilla ja mahdollisuudella kytkeä manuaalisesti mekaaniseen tilaan. Toimistojen käyttö klo 8:00–18:00 ja yöllinen sekä viikonloppujen lämmityksen lasku tuotti ensimmäisenä kautena noin 22 %:n säästön verrattuna aiempaan tilanteeseen.
Skenaario 4: Kylpyhuone, ikähenkilön omistuksessa
72-vuotias asiakas halusi yksinkertaisen lämmityksen kylpyhuoneeseen ilman sovelluksia, asetuksia tai näyttöjä. Yksinkertainen pyöritettävä termostaatti oli hänelle täydellinen ratkaisu. Mikään elektroniikka ei olisi ollut hänelle selkeää ja lisännyt virheellisten asetusten riskiä. Tämä on tyypillinen tilanne, jossa asentajan on osattava suositella teknisesti yksinkertaisempaa vaihtoehtoa – vaikka elektroniikka olisikin ”nykyaikaisempaa”.
Vertailutaulukko: mekaaninen vs. elektroninen ohjaus
| Kriteeri | Mekaaninen | Elektroninen |
|---|---|---|
| Säätötarkkuus | ±2–4 °C | ±0,3–0,5 °C |
| Ohjelmoitava aikataulu | Ei | Kyllä |
| Hankintahinta | Alhaisempi | 30–80 € korkeampi |
| Käyttöaste | Minimaalinen | Keskitaso |
| Kestävyys (pöly, kosteus) | Korkeampi | Alhaisempi |
| Huolto ja korjaus | Helppo, edullinen | Vaatii alkuperäisosia |
| Säästöpotentiaali | Perustaso | Korkea (5–30 %) |
| Älykotiyhteensopivuus | Ei | Valituissa malleissa kyllä |
| Riippuvuus ulkoisista tekijöistä | Ei | WiFi, sovellus, akku |
| Sopivuus senioreille/helppokäyttöisyys | Erinomainen | Riippuu mallista |
Mitä fysiikka ja käytäntö kertovat anturin sijoittelusta
Vähemmän keskusteltu, mutta todellisuudessa tärkeä aihe: missä lämpötila-anturi sijaitsee? Mekaanisessa termostaatissa anturi on fyysisesti integroitu suoraan laitteeseen tai sen välittömään läheisyyteen. Lämpötila, jonka termostaatti ”tuntee”, ei siis ole lämpötila huoneen keskellä, vaan lämpötila lähellä laitetta – se voi olla muutaman asteen korkeampi kuin huoneen keskellä, mikä voi johtaa siihen, että mekaaninen termostaatti sammuttaa lämmityksen ennen kuin huoneessa on todella lämmin.
Elektroniset mallit ratkaisevat tämän ongelman joko ulkoisella anturilla, joka on sijoitettu kauemmas laitteesta (esimerkiksi vastakkaiselle seinälle), tai kehittyneemmällä algoritmilla, joka kompensoi itse laitteen aiheuttamia lämpövaikutuksia. Tämä on yksi teknisesti tärkeä argumentti elektronisen säädön puolesta, jota ei aina muisteta myyntitilanteessa – ja sillä on suora vaikutus huoneen todelliseen lämpömukavuuteen.
Elektronisen säätöjärjestelmän taloudellinen kannattavuus
Kysymys, jonka asiakkaat oikeutetusti esittävät: kuinka nopeasti lisäkustannukset elektroniikasta maksavat itsensä takaisin? Tehdään yksinkertainen laskelma tyypillisestä tapauksesta.
Oletukset: lämminvesivaraaja 2 kW, lämmityskausi 180 päivää (lokakuu – huhtikuu), sähkön keskihinta 0,20 €/kWh, käyttö 12 tuntia päivässä. Kokonaissähkönkulutus ilman ohjelmointia: 2 kW × 12 h × 180 päivää × 0,5 (käynnistyskerroin 50 %:n kuormituksella) = 2 160 kWh/kausi, joka 0,20 €/kWh:n hinnalla on 432 €/kausi.
Jos elektroninen säätö ohjelmalla säästää varovaisesti 20 % (päivittäinen lämpötilan alentaminen työpäivän aikana), säästö on 86 € vuodessa. Elektronisen mallin lisäkustannus mekaaniseen verrattuna on tyypillisesti 40–80 €. Investoinnin takaisinmaksu tapahtuu siis ensimmäisen tai korkeintaan toisen lämmityskauden aikana. Tämän jälkeen elektroninen säätö tuottaa vuosittain puhdasta säästöä.
Tietysti tiloissa, joissa lämminvesivaraaja on käytössä jatkuvasti tai joissa lämpötilan alentaminen ei ole mahdollista (esimerkiksi palvelinvarasto, jatkuvasti miehitetty tila), ohjelmoinnin etu ei toteudu ja elektroniikalla säästää vain vähän – noin 5–8 % puhtaasti säätötarkkuuden ansiosta.
Käytännön vinkkejä päätöksentekoon
- Olohuone säännöllisellä päivärytmillä (aamulla lähtö, iltapäivällä paluu): selkeästi elektroninen säätö viikoittaisella ohjelmalla.
- Kylpyhuone, WC, eteinen: mekaniikka riittää, näiden tilojen lämpötilaa ei yleensä tarvitse suunnitella eikä ohjelmointia tarvita.
- Teollisuushalli, verstas, varastot: mekaniikka kestävyyden vuoksi, tai elektroninen säätö ilman WiFi-riippuvuutta.
- Mökki, lomakohde: elektroniikka etähallinnalla, jos haluat etävalvonnan; mekaniikka, jos tarvitset vain pakkassuojan.
- Taloudet, joissa on ikäihmisiä tai käyttäjiä, jotka eivät tunne tekniikkaa: mekaniikka ilman kompromisseja.
- Älykoti-projekti: vain elektroniikka, mieluiten yhteensopivalla protokollalla (Zigbee, Z-Wave, WiFi).
Yksityiskohtaisemmat ohjeet lämminvesivaraajan valintaan tilan mukaan löydät artikkelista Miten valitset oikean Karma-lämminvesivaraajan tilaasi, jossa käsitellään myös teholuokkia ja erilaisten rakennustyyppien lämmitysteknisiä vaatimuksia. Asennuksen jälkeen sinua auttaa artikkeli Miten säädät ja käytät Karma-lämminvesivaraajan oikein energiansäästöä varten – löydät sieltä konkreettisia ohjeita ohjelmien asettamiseen ja optimaalisiin lämpötilaeroihin mukavuus- ja säästöasennon välillä.
Yhteenveto: ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, mutta on olemassa ratkaisu, joka sopii sinulle
Mekaaninen säätö ei ole huonompi – se on erilainen. Se sopii hyvin yksinkertaisiin tiloihin, vaativiin käyttäjiin, vaativiin olosuhteisiin ja sinne, missä helppo huollettavuus on etusijalla. Elektroninen säätö voittaa asuintiloissa, joissa on säännöllinen päivärytmi, jossa ohjelmoitava aikataulu tuo todellista ja nopeasti takaisinmaksettavaa energiasäästöä.
Käytännössä useimmat asiakkaat, jotka ostavat mekaanisen lämminvesivaraajan olohuoneeseen, valitsisivat jälkikäteen elektroniikan – etenkin kun näkevät sähkölaskut. Ja päinvastoin, asiakkaat, jotka ostavat elektroniikan äidille kylpyhuoneeseen, soittavat ensimmäiset kolme kuukautta joka viikko puhelun kysyäkseen, miksi näytöllä näkyy eri numero kuin ennen. Myyjän kokemus ja konkreettisen tilan tekninen tuntemus ovat yhtä tärkeitä valinnassa kuin tuotteen tekniset tiedot.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voinko vaihtaa Karma-lämminvesivaraajan mekaanisen termostaatin elektroniseen?
Joissakin tapauksissa kyllä, mutta se ei ole helppoa eikä aina taloudellisesti järkevää. Termostaatin vaihto riippuu tietyn mallin rakenteesta – joissakin laitteissa termostaatti on erillinen vaihdettava moduuli, toisissa säätö on kiinteästi integroitu koko laitteen elektroniikkaan. Ennen mitään muutoksia suosittelemme konsultointia valtuutetun huoltoliikkeen kanssa; komponenttien omatoiminen vaihto voi mitätöidä takuun ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa turvallisuusriskin.
Miksi mekaaninen termostaattini ei pysty pitämään lämpötilaa tarkasti asetettuna?
Se on jokaisen metallilevytermostaatin rakenteellinen ominaisuus – ns. hystereesi. Termostaatti sammuttaa lämmityksen vasta, kun lämpötila ylittää hieman asetetun arvon, ja kytkee sen uudelleen päälle vasta, kun se laskee alle sen. 2–4 °C:n poikkeama on normaalia eikä se ole merkki viasta. Jos tämä epätarkkuus häiritsee sinua (esimerkiksi lastenhuoneessa tai makuuhuoneessa), ratkaisu on joko siirtää nuppia hieman korkeammalle tai harkita mallia, jossa on elektroninen säätö.
Mikä on elektronisen säätöjärjestelmän käyttöikä verrattuna mekaaniseen?
Mekaaninen termostaatti kestää tavallisessa käytössä 15–25 vuotta ilman huoltotoimenpiteitä. Elektronisen ohjausyksikön teoreettinen käyttöikä on sama, mutta käytännössä se on herkempi jännitteen vaihtelulle sähköverkossa, staattiselle sähkölle ja kosteuden tiivistymiselle. Vaativammissa olosuhteissa elektroniikka voi rikkoutua 8–10 vuodessa. Lisäksi 10–15 vuoden kuluttua voi olla vaikea löytää alkuperäinen varaosa tietylle elektronisen säätöjärjestelmän mallille – valmistajat lopettavat vanhempien mallien tuen.
Voiko elektroninen säätöjärjestelmä automaattisesti muuttaa asetuksiani?
Normaalisti ei. Asetukset tallennetaan haihtumattomaan muistiin (EEPROM tai flash), joka säilyttää arvot myös sähkökatkoksen aikana. Jotkut WiFi-yhteydellä varustetut mallit voivat automaattisesti ladata firmware-päivityksen ja palauttaa tehdasasetukset – tämä on vakava syy tarkistaa asetetut ohjelmat jokaisen päivityksen jälkeen. Jos tämä häiritsee sinua, valitse malli, jossa ei ole pilviriippuvuutta tai jossa automaattiset päivitykset voidaan poistaa käytöstä.
Onko elektroninen säätöjärjestelmä turvallinen sähkömagneettisten häiriöiden suhteen?
Nykyaikaiset Karma-lämminvesivaraajat täyttävät eurooppalaiset EMC-direktiivit (sähkömagneettinen yhteensopivuus) ja niiden elektroniikka on sertifioitu kestämään tavallisia teollisia häiriöitä. Vahvojen sähkömagneettisten kenttien (teollisuuskoneet, lähetyslaitteet) lähellä voi näytöllä esiintyä tilapäinen sammutus tai lämpötilan virheellinen lukema, mutta nämä tilanteet ovat harvinaisia kotitalouksissa. Mekaaninen säätöjärjestelmä ei reagoi sähkömagneettisiin häiriöihin lainkaan.
Kannattaako lisätä elektroniikkaan, jos lämminvesivaraajaa käytetään vain kausiluonteisesti (esim. kevät/syksy)?
Jos laite on käytössä vain muutaman kuukauden vuodessa ja yleensä ihmisten läsnäollessa, jotka voivat säätää lämpötilaa manuaalisesti, ohjelmoitavan aikataulun säästö on vähäistä. Tällaisessa tapauksessa mekaaninen säätöjärjestelmä on taloudellisesti järkevämpi valinta. Elektroniikka kannattaa silloin, kun laite toimii monta tuntia ilman valvontaa ja kun todella hyödynnät aikataulutoimintoja ja ohjelmoitavia toimintoja.
Jos et ole vielä varma lukemisen jälkeen, suosittelemme tutustumista myös artikkeliin Usein kysytyt kysymykset Karma-lämminvesivaraajasta, jossa on lisää käytännön vastauksia yleisiin valinta- ja käyttöongelmiin. Niille, jotka ovat jo ostaneet laitteen ja tarvitsevat asennusapua, kattava opas löytyy artikkelista Karma-lämminvesivaraajan asennus vaihe vaiheelta – menettely ja vaatimukset.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai ratkaisetko erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
