Kuinka valita messinen jakotukki
Messinkinen jakotukki on yksi niistä lämmitysjärjestelmän komponenteista, josta useimmat ihmiset eivät ole kuulleet ennen kuin he alkavat suunnitella lattialämmitystä tai suurempaa lämmitysjärjestelmää useilla piireillä. Kuitenkin juuri jakotukin (ja sen parin – keräimen) oikea valinta vaikuttaa siihen, leviääkö lämpö taloon tasaisesti, pystytkö säätämään lämpötilan eri huoneissa tarkasti tarpeidesi mukaan ja onko järjestön huoltaminen helppoa tulevaisuudessa. Huono tai alimitoitettu jakotukki on hankala vaihtaa jälkikäteen – se vaatii laatoituksen purkamista, koko järjestelmän tyhjentämistä ja putkiston muokkausta. Siksi kannattaa panostaa valintaan jo ennen asennusta, eikä vasta sen jälkeen, kun lattia on valettu betonilla.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä messinkinen jakotukki tarkalleen ottaen on, mitä parametreja valinnassa kannattaa huomioida, kuinka monta piiriä tarvitset todellisuudessa, mikä on ero ”yksittäisen” jakotukin ja valmiin jakotukki/keräin -kokoonpanon välillä, ja mitä virheitä kannattaa välttää. Teksti on kirjoitettu käytännön näkökulmasta – todellisten esimerkkien pohjalta tavallisesta asennusympäristöstä, ei kuivana teknisenä luettelona.
Mikä on messinkinen jakotukki ja mihin sitä käytetään
Jakotukki (joskus puhutaan myös ”jakotukki-keräimestä” tai lyhennettynä JT) on metallikomponentti, joka jakaa yhden pääputken lämpimän veden lämmityskattilasta useisiin erillisiin piireihin – yleisimmin lattialämmityksen, patteripiirien tai näiden yhdistelmän putkiin. Fyysisesti se koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta putkesta (kollektoreista), jotka on sijoitettu päällekkäin:
- Menovesi (ylempi kollektori) – tuo lämpimän veden lämmityskattilasta ja jakaa sen eri piireihin.
- Paluuvesi (alempi kollektori, keräin) – kerää jäähdytetyn veden kaikista piireistä takaisin ja johtaa sen lämmityskattilalle uudelleen lämmitystä varten.
Ylemmässä kollektorissa on yleensä läpivirtausmittareita (rotametrejä) – pieniä läpinäkyviä sylintereitä, joissa on pallo, joka näyttää ja samalla säätää veden määrää, joka kulkee kyseisen piirin läpi. Alempi kollektori sisältää yleensä säätöventtiileitä (termostaattipäitä) tai manuaalisia sulkuventtiilejä, joilla piiri voidaan sulkea kokonaan esimerkiksi huoltotöiden ajaksi. Koko kokoonpano asennetaan yleensä jakotukkiin upotettuun seinäkaappiin tai pintaan asennettuun kaappiin, josta putkiston haarat johtavat eri huoneisiin.
Seuraava kaavio havainnollistaa veden kulun järjestelmässä, jossa on jakotukki – lämmityskattilasta jakotukin kautta eri piireihin ja takaisin keräimen kautta lämmityskattilalle:
Lämmin vesi lämmityskattilasta tulee jakotukin ylempään kollektoriin, josta se avattujen läpivirtausmittareiden kautta jakautuu eri piireihin – patterivetoihin tai lattialämmityksen silmukoihin. Piirin läpi kulkiessaan ja lämpöä huoneeseen luovuttaessaan vesi jäähtyy ja palaa takaisin alemman kollektorin (keräimen) kautta yhteiseen putkeen ja takaisin lämmityskattilalle uudelleen lämmitystä varten. Keräimen säätöventtiilit mahdollistavat kunkin piirin erillisen kuristamisen tai kokonaan sulkemisen, esimerkiksi huoltotöiden tai jonkin huoneen väliaikaisen lämmityksen rajoittamisen yhteydessä.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä, mitä valita, vai ratkotko jotain erityistä ongelmaa kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
