Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka suuri lämminvesimäärä lämmityskattilalla, jossa on läpivirtauslämmitin?

Kuinka paljon lämmintä vettä lämmityskattila läpivirtauslämmittimellä tuottaa?

Kun asiakas valitsee yhdistelmäkattilan, jossa on läpivirtauslämmitys lämpimälle vedelle, yksi ensimmäisistä kysymyksistä on: ”Paljonko vettä tästä oikeasti tulee?” Tämä on täysin aiheellinen ja käytännöllinen kysymys – juuri suihkun mukavuus, kylpyammeen täyttö tai useiden vesipisteiden samanaikainen käyttö ratkaisee, onko kotitalous tyytyväinen. Vastaus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Läpivirtauslämmityksen määrään vaikuttavat useat tekijät: kattilan teho, kylmän veden lämpötila, haluttu lämpötila ja koko vesijärjestelmän hydrauliset ominaisuudet. Käydään tässä artikkelissa läpi kaikki nämä tekijät yksityiskohtaisesti, todellisten lukujen ja käytännön esimerkkien avulla, jotta tiedät, mitä voit odottaa tietyltä kattilalta.

Miten läpivirtauslämmitys toimii – perusperiaate

Toisin kuin lämminvesivaraajassa, jossa vesi lämmitetään etukäteen ja varastoidaan säiliöön, läpivirtauslämmitys toimii välittömällä lämmityksellä. Kattilassa on tätä varten oma lämmönvaihdin – yleensä levy- tai putkimainen – jonka läpi virtaa kylmä vesi ja saa lämpöä kattilan pääpiiristä. Kattila priorisoi automaattisesti: kun hana avataan, kattila keskittyy lämpimän veden tuottamiseen ja ohittaa lämmityksen.

Tämä siirtyminen tapahtuu muutamassa sekunnissa, mutta on hyvä tietää, että lämmönvaihtimen vakiintumiseen menee hetki, jolloin hanasta voi aluksi tulla hieman viileämpää vettä. Tämä viive on yleensä 5–15 sekuntia riippuen putkien pituudesta ja lämmönvaihtimen massasta. Päivittäisessä käytössä tämä on yleensä merkityksetöntä, mutta pitkillä putkistoilla tai kun tarvitaan välittömästi lämmintä vettä (esim. tiskattaessa), se voi olla hieman hankalaa.

LÄMMITYSKATTILA Poltin Lämmönvaihdin lämpimälle vedelle Kylmä vesi Lämmin vesi putkistoon Lämmitysjärjestelmä (sekundaarinen)

Avainkaava: kattilan teho, lämpötilaero ja virtaus

Koko läpivirtauslämmityksen fysiikka voidaan ilmaista yksinkertaisella kaavalla, joka on pohjana kaikkien teknisten tietojen ymmärtämiselle:

Q = m × c × ΔT

Missä:

  • Q = kattilan teho lämpimän veden tuottamiseen (kW tai W)
  • m = vesimäärän virtaus (kg/s tai l/min)
  • c = veden ominaislämpökapasiteetti ≈ 4 186 J/(kg·K), käytännön laskelmissa 10–60 °C lämpötiloissa pyöristetään 4 200 J/(kg·K)
  • ΔT = lämpötilaero tuloveden ja lähtöveden välillä (°C)

Tästä kaavasta seuraa suoraan:

m [l/min] = (Q [kW] × 1000 × 60) / (4 200 × ΔT)

Yksinkertaistettuna käytännön laskelmia varten: m ≈ (Q × 14,3) / ΔT, jossa Q on kW, ΔT on °C ja tulos on litroja minuutissa.

Esimerkki: kattilan teho lämpimälle vedelle 20 kW, tuloveden lämpötila 10 °C, haluttu lämpötila 45 °C → ΔT = 35 °C → virtaus ≈ (20 × 14,3) / 35 ≈ 8,2 l/min.

Sama kattila kesällä, kun tulovesi on 18 °C (ΔT = 27 °C): virtaus ≈ (20 × 14,3) / 27 ≈ 10,6 l/min.

Tämä on tärkeä huomio, jota monet asiakkaat eivät ota huomioon: sama kattila tuottaa kesällä huomattavasti enemmän lämmintä vettä kuin talvella, koska tulovesi on lämpöisempää.

Todelliset virtausnopeudet eri tehoilla – selkeä taulukko

Jotta emme jäisi vain abstrakteihin kaavoihin, tarkastellaan konkreettisia virtausnopeuksia eri kattilantehoilla ja lämpötiloilla. Lähtöveden lämpötila on asetettu 45 °C:een (yleinen suihkulle ja pesulle) ja se on myös hygieenisesti suositeltu minimilämpötila.

Lämpimän veden teho Tulovesi 8 °C
(talvi, ΔT=37°C)
Tulovesi 12 °C
(kevät/syksy, ΔT=33°C)
Tulovesi 18 °C
(kesä, ΔT=27°C)
18 kW 6,9 l/min 7,8 l/min 9,5 l/min
20 kW 7,7 l/min 8,6 l/min 10,6 l/min
24 kW 9,2 l/min 10,4 l/min 12,7 l/min
28 kW 10,8 l/min 12,1 l/min 14,8 l/min
30 kW 11,5 l/min 12,9 l/min 15,9 l/min

Vertaamalla: tavallinen suihku kuluttaa normaalilla suihkupäällä 6–9 l/min, suihku jossa on suuri suihkupää 10–15 l/min ja kylpyammeen täyttö 12–18 l/min. Näet, missä läpivirtauslämmittimen rajat ovat.

Lämminvesivirtauksen määrä (l/min) lämmitystehon mukaan 18 kW 20 kW 24 kW 28 kW 30 kW 0 5 10 15 20 Talvi (tulovesilämpötila 8°C) Kesä (tulovesilämpötila 18°C) Virtaus [l/min]

Mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä – skenaarioita kodeista

Skenaario 1: Kakshenkilöinen talous, pieni asunto, yksi kylpyhuonehana

Tavallisessa kakshenkilöisessä taloudessa, jossa on pieni asunto, on yleensä yksi kylpyhuone, jossa on kylpyamme tai suihku, ja keittiön vesihana. Kaikkia vesipisteitä ei koskaan käytetä samanaikaisesti. Tällaisessa tapauksessa riittää lämmityskattila, jonka TUV-teho on noin 18–20 kW, mikä vastaa 7–9 l/min virtausta talvella. Tämä kattaa mukavan suihkun (6–8 l/min tavallisella suihkupäällä). Kylpyammeen täyttö on hitaampaa – ole siihen varautunut. 150 litran kylpyamme täyttyy 8 l/min virtaamalla yli 18 minuutissa, mutta se on hyväksyttävää.

Skenaario 2: Neljän hengen perhe, omakotitalo, kaksi kylpyhuonetta

Tässä asiat mutkistuvat. Jos lämmityskattilan on katettava esimerkiksi samanaikainen suihku ja astioiden pesu (yhteensä 10–13 l/min), 20 kW:n lämmityskattila ei riitä talviolosuhteissa. Tarvitsemme vähintään 24 kW, mieluiten 28 kW. Siksi nämä lämmityskattilat ovat saatavilla eri tehovaihtoehdoissa – esimerkiksi Vaillant atmoTEC pro VUW SK 200/3-3 on mitoitettu pienempiin talouksiin, kun taas Vaillant atmoTEC pro VUW SK 240/3-3 suuremmalla teholla kattaa myös vaativammat vedenkäyttötilanteet.

Skenaario 3: Loma-asunto, kausikäyttö

Mökin tai viikonlopputalossa, jossa suurin osa käytöstä tapahtuu kesällä ja syksyllä, lämminvesivirtauksen määrä voi olla yllättävän hyvä jopa pienemmällä lämmityskattilalla. Syy on yksinkertainen: kesäinen vesijohtoveden lämpötila on 16–20 °C, joten lämpötilan nousu on pieni ja 20 kW:n lämmityskattila tuottaa helposti 10–11 l/min. Kylpyammeen täyttö eikä suihku ole ongelma.

Skenaario 4: Vanha talo, alhainen paine vesijohdoissa

Tämä on klassinen ongelma, jonka kanssa törmäämme asiakastöissä vanhoissa omakotitaloissa. Lämmityskattilalla voi olla 28 kW:n teho, mutta jos tuloveden paine on vain 1 bar (normaalisti 2,5–4 baria), riittävästi vettä ei pääse virtaamaan lämmönvaihtimen läpi. Tulos: lämpötila ulostulossa heilahtelee, vesi on välillä kuumaa ja välillä haaleaa, ja lämmityskattila toimii epävakaasti. Ratkaisuna on joko vedenpaineen parantaminen (painesäiliö, tuloveden korjaus) tai varolämpövaraajan harkitseminen. Löydät tietoa läpivirtauslämmityksen ja varolämpövaraajan välisistä eroista artikkelista ”Läpivirtauslämmitys vs. varolämpövaraaja: edut ja haitat pienlämpökatteilalla”.

Lämmityskattiloiden tekniset tiedot – mistä löytää todellinen TUV-virtaus

Valmistajat ilmoittavat lämminvesivirtauksen teknisissä tiedoissa yleensä yhdellä tietyllä olosuhteella – yleisimmin lämpötilan muutoksella ΔT = 30 °C tai ΔT = 35 °C. On tärkeää tietää, mitä tämä arvo tarkoittaa. Jos tekninen tiedote ilmoittaa ”lämminvesivirtauksen määrä = 10,5 l/min”, tarkista aina, millä ΔT-arvolla tämä arvo on mitattu.

Esimerkiksi Vaillant turboTEC pro VUW SK 202/3-3 on turbovariantti, jossa on pakotettu savukaasujen poisto. Vaikka lämminvesivalmistuksen periaate ei eroa ilmakehävariantista, kondensaatiovaikutus ja parempi palamisen hyötysuhde eivät tässä näy – tämä lämmityskattila on pienlämpökatteinen, ei kondensoiva. Tämä tarkoittaa, että suurin lämminvesiteho määräytyy polttimen nimellistehon mukaan, ei kondensaatiolisäyksen ansiosta. Tämä voi joskus aiheuttaa asiakkailla väärinkäsityksiä, koska he sekoittavat pienlämpökatteet kondensoiviin katteisiin.

Malleille Vaillant turboTEC pro VUW SK 242/3-3 ja Vaillant atmoTEC plus VUW CZ/SK 240/3-5 pätee sama logiikka – suurempi teholuku (24x = noin 24 kW) vaikuttaa suoraan käytettävissä olevaan lämminvesivirtaukseen. AtmoTEC plus -sarja tuo verrattuna perus-pro-sarjaan myös useita parannuksia säätöön ja käyttömukavuuteen, joista voit lukea lisää artikkelista ”Vaillant atmoTEC pro vs. atmoTEC plus: mitkä ovat erot ja mitä valita”.

Vertailu: virtaus talvella vs. kesällä (teho 24 kW) 9,2 10,4 12,7 Talvi tulovesi 8°C Kevät/Syksy tulovesi 12°C Kesä tulovesi 18°C 0 5 10 15 Virtaus [l/min]

Lämpövesijohtimen lämpötilan vaikutus veden virtaukseen – usein aliarvioitu tekijä

Monet säätävät lämmityskattilan lämpimän veden lämpötilan maksimiin (60–70 °C) ajatellen, että veden voi sitten sekoittaa kylmään veteen hanassa. Näennäisesti loogista – minulla on enemmän lämmintä vettä varastossa. Mutta läpivirtauslämmittimessä varastoa ei ole. Korkeamman lämpimän veden lämpötilan säätäminen läpivirtauslämmittimessä tarkoittaa KORKEAMPAA ΔT:tä, mikä tarkoittaa SAMALLA teholla NIHEMPÄÄ lämpimän veden virtausta.

Esimerkki: lämmityskattilan teho 24 kW, lämpimän veden lämpötila asetettu 60 °C:een, kylmän veden lämpötila 10 °C → ΔT = 50 °C → virtaus = (24 × 14,3) / 50 = 6,9 l/min. Sama tehoasetus lämpimän veden lämpötilalla 45 °C → ΔT = 35 °C → virtaus = (24 × 14,3) / 35 = 9,8 l/min. Ero on huomattava.

Suositamme lämpimän veden lämpötilan säätämistä 45–50 °C:een (mikä on myös hygienianormi, joka estää legionellabakteerien kasvua) läpivirtauslämmityksessä. Jos tarvitset korkeampaa lämpötilaa legionellojen torjumiseksi (suositeltava regenerointi kerran viikossa 60 °C:ssa), anna lämmityskattilan termoregenerointitoiminnon tehdä sen automaattisesti ilman, että lämpötilaa asetetaan pysyvästi 60 °C:een. Useimmissa moderneissa lämmityskattiloissa, kuten Vaillant pro/plus -sarjassa, on tämä toiminto.

Samanaikaiset vedenottopisteet – missä läpivirtauslämmitys kohtaa rajoituksensa

Tämä on läpivirtauslämmityksen kipukohta, josta on tärkeä puhua avoimesti. Kun suihku on päällä ja joku avaa hanan keittiössä, lämpimän veden kokonaisvirtaus jakautuu kahden vedenottopisteen välillä. Lämmityskattilan teho on edelleen sama, mutta vettä on kaksi kertaa enemmän, mikä tarkoittaa, että lämpötila kummassakin ulostulossa laskee.

Tarkemmin sanottuna: lämmityskattila säätelee yleensä ulostulolämpötilaa virtausnopeuden perusteella. Suuremmalla virtausnopeudella (kaksi pistettä samanaikaisesti) säätö pyrkii pitämään asetetun lämpötilan, mutta kohtaa suorituskyvyn rajan. Tuloksena on joko lämpimän veden lämpötilan lasku molemmissa paikoissa tai virtausnopeuden rajoittuminen hydraulisesti (jos talossa on paine- tai virtausrajoittimia ulostuloissa).

Käytännön esimerkki: neljän hengen perhe, jossa kaksi aikuista herää aamulla samaan aikaan ja haluaa suihkuttaa samanaikaisesti, tarvitsee joko lämmityskattilan, jonka teho on vähintään 28–30 kW, tai yhdistelmäjärjestelmän lämpimän veden varastotankilla. Pelkkä läpivirtauslämmitys ei riitä tällaisessa tilanteessa talvella 20 kW:n lämmityskattilalla. Lisätietoja tästä aiheesta on artikkelissa ”Miten valita matalalämpöinen lämmityskattila läpivirtauslämmityksellä: mitä kannattaa huomioida”.

Tehon modulointi – modernit lämmityskattilat mukautuvat

Tärkeä näkökohta, joka on hyvä ymmärtää: modernit läpivirtauslämmityskattilat eivät ole päällä/pois päältä täydellä teholla. Useimmissa nykyisissä malleissa, kuten koko Vaillant atmoTEC pro ja turboTEC pro -sarjassa, on tehon modulointi – poltin säätää palamisen voimakkuutta tarpeen mukaan. Pienellä lämpimän veden virtauksella (esim. vain käsien pesu, 2–3 l/min) lämmityskattila toimii minimiteholla, ja täydellä virtauksella se menee maksimiin.

Hyöty: parempi hyötysuhde, pienemmät lämpötilan vaihtelut, pidempi polttimen käyttöikä (vähemmän käynnistys- ja sammutuskertoja). Haitta: hyvin pienillä virtauksilla (alle 2 l/min) jotkut lämmityskattilat eivät käynnistä lämmitystä – niiden minimikäynnistysvirtaus on yleensä 2–3 l/min. Jos siis haluat lämmintä vettä käsien pesuun, mutta sinulla on vanhat hanat, joiden virtaus on pieni tai virtauksen rajoitin on 1,5 l/min, lämmityskattila ei yksinkertaisesti reagoi – vesi pysyy kylmänä. Ratkaisuna on vaihtaa virtauksen rajoitin suurempaan.

Vedenpaine, putkien mitoitus ja niiden vaikutus virtaukseen

Lämmityskattilalla voi olla tehoa 28 kW, mutta jos lämpimän veden jakelu on mitoitettu väärin, todellinen virtaus on pienempi. Yleisimmät ongelmat käytännössä:

  • Liian pitkä lämpimän veden jakelu pienellä putken halkaisijalla – hydrauliset häviöt kasvavat putken pituuden ja halkaisijan pienentyessä. Vanha talo, jossa on 3/8" (DN10) kupuputket pitkällä vedolla, voi rajoittaa virtausta jopa 30–40 % teoreettiseen arvoon verrattuna.
  • Tukkeutuneet putket tai lämmönvaihdin – kalkki ja sedimentti kaventavat virtauspoikkipintaa. Tämä on yleisin syy lämpimän veden virtauksen heikkenemiseen 5–10 vuotta vanhoissa lämmityskattiloissa. Ratkaisu: säännöllinen lämmönvaihtimen puhdistus ja kalkinpoisto. Lisätietoja huollosta on artikkelissa ”Yhdistelmämatalalämpöisten lämmityskattiloiden huolto ja kunnossapito: mitä ja kuinka usein”.
  • Alhainen veden sisääntulopaine – alle 1,5 bar virtaus on rajoitettu itsensä fysiikan vuoksi. Lämmityskattila ei voi luoda painetta – se vain siirtää lämmön virtaavaan veteen. Jos vesi ei virtaa tarpeeksi nopeasti, se ei voi tehdä mitään.
  • Unohdetut sulkuventtiilit tai osittain suljetut hanat – kuulostaa triviaaliselta, mutta näemme sen yllättävän usein asiakkaiden luona. Asennuksen tai huollon jälkeen venttiilit jäävät 3/4 asentoon, asiakas valittaa alhaisesta virtauksesta ja ratkaisu on triviaali.
Lämpimän veden jakelu lämmityskattilasta vedenottopisteisiin LÄMMITYSKATTILA läpivirt. lämmitys KV Suihku Amme Keittiö ↓ paine ja virtaus laskee etäisyyden kasvaessa ↓ 0 m 4 m 8 m 15 m Etäisyys lämmityskattilasta [m]

Ilmavesi- vai turbokattila – vaikuttaako se lämminveden määrään?

Tämä on kysymys, jonka asiakkaat esittävät usein. Vastaus on: ei suoraan, mutta epäsuorasti kyllä. Polttohuoneen tyyppi (ilmavaikutteinen piippu vs. turbo suljettu piippu, jossa on sammakkoputki) ei suoraan vaikuta lämminveden tuottoon samalla nimellisteholla. 20 kW:n ilmavaikutteinen ja 20 kW:n turbo-kattilalla on yhtä paljon lämpöä käytettävissä lämminveden valmistukseen.

Epäsuora vaikutus: turbovaihtoehdoissa (esim. Vaillant turboTEC pro VUW SK 202/3-3 tai Vaillant turboTEC pro VUW SK 242/3-3) on suljettu polttokammio, mikä mahdollistaa tehokkaamman palamisilman hallinnan ja hieman paremman polttoaineen hyötysuhteen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa 2–4 % korkeampaa hyötysuhdetta, mikä vaikuttaa positiivisesti kaasun kulutukseen, kun lämminvesiä käytetään paljon. Se ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta itse lämminveden määrään. Yksityiskohtaisemman vertailun löydät artikkelista ”Ilmavaikutteinen vs. turbokattila lämminveden valmistuksella: kumpi tyyppi sopii sinulle paremmin”.

Miten varmistat, että kattilan lämminveden tuotto riittää kotiisi?

Ennen kattilan ostoa suosittelemme tekemään yksinkertaisen inventaarion lämminvesipisteistä. Toimi näin:

  1. Kirjoita ylös kaikki lämminvesipisteet talossasi (suihku, kylpyamme, keittiön pesuallas, kylpyhuoneen pesuallas, mahdollisesti astianpesukone).
  2. Mittaa jokaisen lämminvesipisteen virtausnopeus (muovipullo + sekuntikello tai osta edullinen virtausmittari 5 eurolla).
  3. Päätä, mitkä yhdistelmät voivat olla käytössä samanaikaisesti (tyypillisesti suihku + keittiön hana).
  4. Laske yhteen virtausnopeudet pahimmassa samanaikaisessa skenaariossa.
  5. Selvitä kylmän veden keskilämpötila alueellasi talvella (vedenkäsittelylaite kertoo tai mittaa lämpömittarilla).
  6. Laske tarvittava teho kaavalla: Q = m × ΔT / 14,3 (missä m on kokonaisvirtausnopeus l/min, ΔT = haluttu lämminveden lämpötila miinus kylmän veden lämpötila).
  7. Vertaile tulos saatavilla oleviin kattiloiden tehoihin ja valitse hieman suurempi (+20 %).

Tämä menetelmä antaa paljon tarkemman tuloksen kuin mitkään yleiset suositukset, kuten ”20 kW riittää 3-huoneiseen asuntoon”. Lisätietoja tehon mitoituksesta löydät artikkelista ”Kuinka paljon tehoa lämminveden lämmityksellä varustetulle kattilalle tarvitsen kotiini”.

Yleisiä myyttejä lämminveden määrästä yhdistelmäkattiloissa

Myytti 1: „Suurempi teho = aina riittävästi lämmintä vettä.” Ei välttämättä. Teho on yksi muuttuja, mutta yhtä tärkeitä ovat kylmän veden lämpötila, putkien mitoitus, vedenpaine ja lämminveden lämpötilan säätö.

Myytti 2: „Läpivirtauslämmitin on aina huonompi kuin varolämmitin.” Ei – läpivirtauslämmittimellä on rajaton määrä lämmintä vettä (niin kauan kuin kattila polttaa kaasua, vettä on lämmintä). Varolämmitin voi loppua kesken. Varolämmitin kuitenkin pystyy samanaikaisesti syöttämään useampaan lämminvesipisteeseen suuremmalla virtausnopeudella lyhyessä ajassa. Riippuu käyttötarkoituksesta.

Myytti 3: „Kesällä kattila polttaa turhaan kaasua lämmitykseen lämminveden valmistuksen yhteydessä.” Nykyaikaisissa yhdistelmäkattiloissa on kesäasento (lämmityskierto suljettu), jolloin lämmityskierto pysyy kylmänä ja kattila huolehtii vain lämminveden valmistuksesta. Mitään „turhia” lämpöhäviöitä lämmityskiertoon ei synny.

Myytti 4: „Mitä korkeampi lämminveden lämpötila, sitä enemmän lämmintä vettä minulla on.” Päinvastoin – korkeampi lämpötila = suurempi ΔT = pienempi lämminveden virtausnopeus samalla teholla. Aseta lämpötila 45–50 °C:een, ei 65 °C:een.

Käytännön vinkkejä lämminveden mukavuuden maksimointiin läpivirtauslämmityksellä

  • Aseta lämminveden lämpötila 45–50 °C:een, ei korkeammaksi. Tällä asetuksella saavutat suurimman virtausnopeuden ja samalla hygieenisesti turvallisen lämpötilan.
  • Asenna lämminveden ulostuloon kierrätysputkisto (jos talo on suuri) – vesi on heti lämmintä myös kaukaisissa lämminvesipisteissä, etkä maksa „lämpimän veden hukkaamisesta” viemäriin.
  • Tarkista vedenpaine talossasi ennen ostoa. Ihanteellinen on 2,5–4 baria kattilan sisääntulossa. Alle 1,5 barin kohdalla harkitse paineen nostamista tai varolämmitinratkaisua.
  • Poista lämminvesivaraajan kalkki säännöllisesti (joka 2–3 vuotta kovan veden tapauksessa). Kalkkiutuminen voi vähentää virtausnopeutta jopa 30–40 %.
  • Älä käytä liian rajoittavia suihkupäitä ja säästövirtausrajoittimia suihkuissa, jos kattilan minimi käynnistysvirtaus on 2–3 l/min. Riski lämmityksen käynnistymättömyydelle.
  • Jos sinulla on kaksi kylpyhuonetta, harkitse kattilaa, jonka teho on vähintään 24–28 kW, äläkä edullisempaa 18 kW:n mallia.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Miksi lämmintä vettä tulee hanasta ensin kylmää ja vasta hetken kuluttua lämmintä?

Se on läpivirtauslämmityksen luonnollinen ominaisuus. Kattilan lämminvesivaraajan lämpömassan täytyy lämmetä. Siihen 5–15 sekunnin aikana, kun poltin käynnistyy ja lämminvesivaraaja lämpenee, putkesta tulee vettä, joka oli siellä edellisestä käytöstä – se on kylmää tai haaleaa. Mitä pidempi lämminvesiputki on kattilasta lämminvesipisteeseen, sitä kauemmin lämpeneminen kestää. Ratkaisuna on lämminvesikierrätysjärjestelmä, jossa on pieni kiertovesipumppu, joka pitää veden putkissa aina lämpimänä.

Voinko suihkuttaa ja lämmittää samanaikaisesti?

Kyllä, mutta kattila priorisoi lämminveden valmistuksen lämmityksen kustannuksella, kun lämminvettä käytetään. Lämmitys keskeytyy väliaikaisesti – säätö palaa lämmitykseen, kun lämminveden käyttö päättyy. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lyhyen lämminvesikäytön (5–10 minuuttia suihkussa) jälkeen lämmityselementit jäähtyvät hieman, mutta lämpenevät takaisin muutamassa minuutissa. Vanhoissa valurautapattereissa, joilla on suuri lämmön varastointikyky, sitä ei välttämättä huomaa.

Miksi lämminveden virtausnopeus on suurempi kesällä kuin talvella?

Koska vesijohtoveden lämpötila on kesällä korkeampi (15–20 °C verrattuna 6–10 °C:een talvella). Kattilan täytyy lämmittää vettä vain pienemmän lämpötilan erotuksen verran, joten samalla lämmönsyötöllä se pystyy käsittelemään suuremman vesimäärän minuutissa. Matemaattisesti: virtausnopeus = teho / (4 200 × ΔT). Mitä pienempi ΔT, sitä suurempi virtausnopeus.

Mikä on Vaillant atmoTEC pro 240:n lämminveden teho?

Mallin Vaillant atmoTEC pro VUW SK 240/3-3 nimellinen lämmönsyöttö on noin 10–24 kW (moduloitu). Lämminveden valmistukseen on käytettävissä maksimiteho tällä tasolla, mikä tavallisissa olosuhteissa (kylmä vesi 10 °C, lämminvesi 45 °C, ΔT=35 °C) vastaa noin 9,8 l/min virtausnopeutta. Kesäolosuhteissa (kylmä vesi 18 °C, ΔT=27 °C) se on jopa 12,7 l/min. Tarkista aina tarkat arvot valmistajan viimeisimmästä teknisestä tiedotteesta, koska ne voivat vaihdella valmistuserästä riippuen.

Sopiko läpivirtauslämmitys 4–5 henkilön talouteen?

Kyllä, jos kattila on mitoitettu oikein. 4–5 henkilön talouteen, jossa on yksi kylpyhuone ja keittiö, riittää 24–28 kW:n teho, olettaen, että kaikki eivät käytä lämmintä vettä samanaikaisesti. Jos talossa on kaksi kylpyhuonetta ja aamulla suihkutetaan samanaikaisesti, suosittelemme 28–30 kW:n tehoa. Jos lämminveden käyttömukavuus on etusijalla tai kyseessä on viisihenkinen perhe, jossa on kaksi kylpyhuonetta, harkitse varolämmitinratkaisua tai yhdistelmäkattilaa, jossa on integroitu pieni varolämmitin.

Miksi lämminvesi suihkussa vaihtelee – toisinaan kuumaa, toisinaan haaleaa?

Lämminveden lämpötila voi vaihdella läpivirtauslämmityksessä useista syistä: vedenpaineen vaihtelut (esim. kun WC:tä vedetään tai astianpesukone käynnistetään), vanhemman kattilan säätöhystereesi, lämminvesivaraajan kalkkiutuminen (kalkkikertymät) tai liian alhainen veden sisääntulopaine. Nykyaikaisissa kattiloissa, joissa on elektroninen säätö (kuten Vaillant pro/plus -sarjat), lämpötilan vaihtelut ovat yleensä minimaalisia – ±2 °C. Jos vaihtelu on huomattavaa (±5 °C ja enemmän), kyseessä on todennäköisesti hydraulinen tai huolto-ongelma. Tarkista vedenpaine ja lämminvesivaraajan kunto.

Loppupäätelmä – oikeat odotukset ovat tyytyväisyyden perusta

Lämminveden virtausnopeus läpivirtauslämmityksellä varustetussa kattilassa ei ole kiinteä arvo – se on kattilan tehon, kylmän veden lämpötilan, lämpötilan säädön, putkiston hydraulisten ominaisuuksien ja samanaikaisen käytön vuorovaikutuksen tulos. Tyypillinen matalalämpöinen yhdistelmäkattila, jonka teho on 20 kW, tuottaa talvella 7,5–8,5 l/min ja kesällä jopa 10–11 l/min. 24 kW:n teholla varustettu kattila tuottaa 9–13 l/min vuodenajasta riippuen.

Yhdelle tai kahdelle henkilölle asunnossa tai pienessä talossa 20 kW:n lämmitysteho riittää täysin hyvin. Suuremmalle perheelle, jossa on useita kylpyhuoneita ja tarve samanaikaiselle vedenkäytölle, kannattaa valita 24–28 kW:n tehoinen lämmityskattila tai harkita varaavan ratkaisun käyttöä. Tärkeintä on realistinen lämmitystehon laskenta ennen lämmityskattilan valintaa – älä arvioi vain huoneiden määrän perusteella.

Oikean mallin valinnassa voit verrata saatavilla olevia lämmityskattiloita matalalämpöisten lämmityskattiloiden ja läpivirtauslämmityksen kategoriassa. Kaikki mallit on mitoitettu eri tehotasoilla, jotta ne vastaavat erikokoisten kotien ja vedenkulutustilanteiden tarpeita – kompaktista Vaillant atmoTEC pro VUW SK 200/3-3 pienempiin asuntoihin aina tehokkaampiin malleihin, kuten Vaillant atmoTEC plus VUW CZ/SK 240/3-5, jossa on laajennettu toiminnallisuus vaativampiin tarpeisiin.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai tarvitsetko apua kodin lämmityksen suunnittelussa? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.