Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kuinka säätää ekviterminen käyrä calorMATIC- tai Thermolink-säädössä

Ulkolämpökäyrä calorMATIC- ja Thermolink-säädöissä – täydellinen opas asetuksiin

Ulkolämpökäyrä on jokaisen ulkolämpötilaohjatun säädön sydän. Jos se on asetettu oikein, lämmityskattila lämmittää kotisi juuri niin paljon kuin tarvitaan – ilman tarpeetonta ylilämmitystä, ilman kylmenemistä ja pienimmällä mahdollisella kaasun kulutuksella. Jos se on asetettu väärin, sinulla voi olla joko kylmä tai lämmin sisällä, mutta lämmityskattila toimii täydellä teholla vaikka ulkona ei ole niin kylmä – ja se näkyy laskussa.

Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin, mikä ulkolämpökäyrä oikeastaan on, miten se asetetaan Vaillantin calorMATIC- ja Prothermin Thermolink-säätöihin, mitkä arvot sopivat erilaisille rakennustyypeille ja miten koko prosessi hienosäädetään, jotta järjestelmäsi toimii ongelmitta vuodesta toiseen. Jos olet vasta aloittamassa ulkolämpötilaohjatun säädön kanssa, suosittelemme lukemaan ensin artikkelin Ulkolämpötilaohjattu säätö – mitä se on ja miten se toimii käytännössä, jonka löydät myös tietokeskuksestamme.

Mitä ulkolämpökäyrä kertoo lämmityskattilalle

Yksinkertaistettuna: ulkolämpökäyrä on funktio, joka kertoo lämmityskattilalle, kuinka korkeaksi veden lämpötilan lämmitysjärjestelmässä tulee tietyssä ulkolämpötilassa. Mitä kylmempi ulkona on, sitä korkeampaa lämpötilaa lämmityskattila pitää – ja päinvastoin. Tämä riippuvuus ei ole täysin lineaarinen, vaikka siltä näyttää, vaan se riippuu rakennuksen fysiikasta, lämmönhukasta, rakenteen massasta ja viimeisenä muttei vähäisimpänä lämmitysjärjestelmän tyypistä (patterit vs. lattialämmitys).

Säätö saa tiedon ulkolämpötilasta ulkolämpötila-anturilta (yleensä asennetaan rakennuksen pohjois- tai luoteisseinälle). Tämän arvon perusteella se laskee tarvittavan lämmitysveden lämpötilan ja ohjaa sen mukaan lämmityskattilaa. Koko periaate on kuvattu tarkemmin artikkelissa Ulkolämpötilaohjattu säätö – mitä se on ja miten se toimii käytännössä.

calorMATIC- ja Thermolink-säädöissä käyrää asetetaan kahdella pääparametrilla:

  • Käyrän kulma (Steilheit / kulma) – kertoo, kuinka paljon lämmitysveden lämpötila muuttuu yhden asteen muutoksella ulkolämpötilassa. Mitä suurempi kulma, sitä herkempi reaktio.
  • Suuntainen siirto (Parallelverschiebung / siirto) – siirtää koko käyrää ylös tai alas, eli nostaa tai laskee lämmityskattilan lämpötilaa kaikissa ulkolämpötiloissa tasaisesti.
Ulkolämpökäyrä – lämmitysveden lämpötilan riippuvuus ulkolämpötilasta T_ulk [°C] T_läm [°C] -20 -10 0 +10 +20 75°C 60°C 45°C 30°C Patterit (jyrkempi kulma) Lattialämmitys

Ulkolämpökäyrän asettaminen Vaillant calorMATIC – vaiheittain

Pääsy asennusvalikkoon

Ulkolämpökäyrä on parametri, johon pääsee vain asennusliike – ei tavallinen käyttäjä. Säätö on suunniteltu niin, että tavallinen asiakas ei voi vahingossa muuttaa asetuksia, jotka vaikuttavat koko lämmitysjärjestelmään. Pääsyä asennusvalikkoon varten tarvitset PIN-koodin. Vaillantin calorMATICin vakiopalvelukoodi on 17, mutta se voi vaihdella joissakin vanhemmissa ohjelmistoversioissa. Jos olet muuttanut PIN-koodia ja unohtanut sen, ainoa vaihtoehto on palauttaa laite tehdasasetuksiin.

Pääsy valikkoon (voimassa useimmissa malleissa 360, 392, 430):

  • Paina „i" (tiedot / asennusliike) -painiketta tai avainkuvaketta (riippuu mallista)
  • Syötä asennusliikkeen koodi 17 pyörivällä säätimellä tai ▲/▼-painikkeilla
  • Vahvista painamalla OK-painiketta tai pyörivällä säätimellä
  • Olet nyt asennusliikkeen valikossa – navigoi kohteissa pyörivällä säätimellä

Käyräparametrin löytäminen valikosta

Asennusliikkeen valikosta etsi lämmityspiiriin liittyviä parametrejä – yleensä merkitty nimellä „Heating circuit" tai „HK" (Heizkreis). Tämän ryhmän sisällä löydät:

  • Kallistusarvo (kallistuksen jyrkkyys) – parametri, jota kutsutaan myös nimellä „Steilheit” tai vain numeerisella koodilla, esim. d.12 tai HK.Steilheit
  • Kallistusarvon siirtymä (kallistuksen siirto) – toisinaan „Parallelverschiebung” tai „Level”
  • Suunnittelulämpötila (suunnittelulämpötila) – lämmitysveden lämpötila suunnittelun ulkolämpötilalla (esim. -12 °C), jonka perusteella käyrä määräytyy

calorMATIC 392/392f -mallissa löydät nämä parametrit suoraan asennusvalikon ensimmäiseltä tasolta kohdista d.10–d.15 (numerot voivat hieman vaihdella ohjelmistoversion mukaan). calorMATIC 430/430f -mallissa valikko on hierarkkisempi – valitse ensin Lämmöpiiri 1 (tai 2, jos sinulla on kaksipiirijärjestelmä), sitten Asetukset ja sieltä löydät kallistuksen ja siirtymän.

Navigointi ulkolämpötilaohjatun säätökäyrän asetuksiin (calorMATIC) Paina „i” -painiketta / avainta PIN-koodi: 17 → OK Asennusvalikko → HK / Lämmöpiiri Kallistusarvo / siirtymä Aseta arvo → vahvista OK

Miten valitset oikean kallistusarvon

Tämä on tärkeä kysymys, jonka kanssa kohtaan useimmissa projekteissa. Yhdelle arvolle ei ole yhtä oikeaa vastausta – se riippuu rakennuksen tyypistä, lämmitysjärjestelmästä ja joskus myös asiakkaan henkilökohtaisista mieltymyksistä. Mutta voimme antaa hyvän lähtökohdan:

  • Kerrostalo, alkuperäiset valurautapatterit, vanhat ikkunat – kallistusarvo 1,4–1,6
  • Omakotitalo 80-90-luvulta, tavalliset teräspatterit – kallistusarvo 1,2–1,4
  • Uudempi talo, hyvin eristetty, pienitehoiset patterit (fancoilit tai tasopatterit) – kallistusarvo 0,8–1,1
  • Lattialämmitys (matalalämpöjärjestelmä) – kallistusarvo 0,4–0,6, lämmitysveden lämpötila ei saa ylittää 45 °C
  • Yhdistelmäjärjestelmä (osa lattialämmitystä, osa pattereita) – riippuu kytkennästä, yleensä 0,7–1,0 säädettävällä sekoitusventtiilillä lattialämmityspiirissä

calorMATIC-säätölaitteissa kallistusarvon alue on yleensä 0,2–3,5 askelvälin ollessa 0,1. Thermolinkissa se on samankaltainen, mutta näkymä voi olla erilainen (joskus prosentteina tai kokonaislukuina 1–35, jotka vastaavat arvoja 0,1–3,5).

Mikä on siirtymä ja milloin sitä käytetään

Siirtymä siirtää koko käyrää tasaisesti. Se on kätevä työkalu hienosäätöön ilman, että kallistusarvoa tarvitsee muuttaa. Esimerkki käytännöstä: asiakkaalla on kallistusarvo 1,2, talo lämpenee hyvin pakkasella, mutta leudoilla lämpötiloilla (0 °C–+8 °C) sisällä on 2 °C liian kylmä. Tässä tapauksessa riittää, että siirrät käyrää +5 °C:llä – lämmityskattila lähettää kaikilla ulkolämpötiloilla 5 °C lämpöisempää vettä piiriin, kallistusarvo pysyy samana.

Tyypilliset siirtymän arvot ovat 0–15 °C useimmissa calorMATIC-malleissa. Valmistaja asettaa oletusarvoksi 0. Käytännössä liikumme useimmiten välillä -5–+10.

Ulkolämpötilaohjatun säätökäyrän asennus Protherm Thermolinkiin

Pääsy Thermolinkin asennusvalikkoon

Protherm Thermolinkilla on samankaltainen logiikka, mutta hieman erilainen navigointi valikossa. Asennuskoodi on yleensä 0000 tai 1234 – riippuu sukupolvesta ja valmistusvuodesta. Pääset valikkoon seuraavasti:

  • Joissakin malleissa pidä MODE-painiketta tai „settings”-ikonia painettuna 5 sekuntia
  • Syötä asennuskoodi (0000 tai 1234)
  • Valikosta etsi parametriryhmä „Heating” tai „Lämmitys”
  • Etsi parametri „HC curve” tai „Heating curve” – täällä asetat kallistuksen
  • Tarkista myös „Parallel shift” siirtymää varten

Thermolink näyttää käyrän joskus graafisesti suoraan näytöllä, mikä on suuri etu – näet suoraan, miltä asetettu riippuvuus näyttää ja voit arvioida sitä välittömästi visuaalisesti. Vanhemmat calorMATIC-mallit näyttävät vain numeeriset arvot, calorMATIC 430 näyttää myös käyrän graafisesti.

Thermolinkin erityispiirteet asetusten suhteen

Toisin kuin calorMATIC, Thermolinkilla on joskus kaksi erillistä parametria käyrän määrittämiseksi kahden pisteen kautta – lämmitysveden lämpötila ulkolämpötilalla -10 °C ja lämpötila ulkolämpötilalla +20 °C. Säätö laskee näistä kahdesta pisteestä kallistuksen ja käyrän muodon. Jos sinulla on tällainen malli, syötä:

  • T_lämmitys kun T_ulkona = -10 °C – esim. 70 °C raskaille pattereille tai 45 °C lattialämmitykselle
  • T_lämmitys kun T_ulkona = +20 °C – yleensä 20–25 °C (minimilämpötila, jossa lämmityskattila vielä toimii)

Käyrä on yksiselitteisesti määritetty näiden kahden pisteen perusteella. Kallistuksen ja siirtymän syöttäminen samanaikaisesti ei ole mahdollista tässä tyypissä – se on erilainen filosofia, mutta lopputulos on sama.

Kallistus vs. siirtymä – visuaalinen vertailu T_ulkona T_lämmitys Vertailu Korkeampi kallistus Alempi kallistus Siirto +15°C Vertailukäyrä Kallistuksen muutos Siirtymä

Käytännön esimerkkejä tavallisista asennustöistä

Esimerkki 1: Vuodelta 1987 oleva talo, valurautapatterit, heikko eristys

Asiakas lämmitti taloaan sähköllä, mutta siirtyi Vaillantin kaasukattilaan, jossa on calorMATIC 392 -säätö. Talo ei ole eristetty, ikkunat ovat uudet (vaihdetut 5 vuotta sitten), patterit ovat alkuperäiset valurautapatterit, todennäköisesti mitoitettu 80/60 °C:een. Alueen suunnittelulämpötila on -12 °C.

Alkuasetukset: kaltevuus 1,4, siirtymä 0. Ensimmäisen lämmityskauden jälkeen asiakas kertoi, että lämpötilan ollessa noin -5 °C talo on edelleen hieman viileä, mutta -15 °C:ssa lämpötila on hyvä. Diagnoosi: käyrällä on oikea "huippu", mutta se on hieman liian alhaalla keskeltä. Ratkaisu: siirtymää nostettiin +5 °C:een, kaltevuus pysyi 1,4:nä. Tulos: tyytyväisyys.

Esimerkki 2: Uudisrakennus vuodelta 2018, lattialämmitys

Asiakkaalla on uusi talo lattialämmityksellä ja Protherm kondensoiva kaasukattila Thermolink-säädöllä. Järjestelmän asensi rakennusliike ja sen kaltevuus oli 1,2 – mikä on liian korkea lattialämmitykselle. Tulos: lattia ylikuumeni lievissä lämpötiloissa ja kattila aktivoi maksimilämpötilan rajoitustoiminnon.

Ratkaisu: kaltevuutta alennettiin 0,5:een, lämmitysveden maksimilämpötila rajoitettiin 45 °C:een (parametri MaxVorlauf tai Max. flow temperature). Siirtymä asetettiin +3 °C:een, jotta talossa olisi miellyttävä myös kevään ja syksyn siirtymäkausilla. Kaasun kulutus tämän asetuksen jälkeen laski arviolta 12–15 % verrattuna edelliseen kauteen.

Esimerkki 3: Vanhempi kerrostalo, kaukolämmityksen korvaaminen omalla kattilalla

Kerrostaloyhtiössä keskuslämmitys korvattiin yksittäisillä huoneistokohteisilla kattiloilla. Jokainen huoneisto sai oman kattilan ja säädön. Ongelma: viereiset huoneistot vaikuttavat toisiinsa lämmön suhteen, joten yhden huoneiston lämmönhukka on huomattavasti pienempi kuin mitä suunnittelulämpötila edellyttäisi (naapurit lämmittävät). Tulos tavallisella käyrällä: talossa on liian lämmin, asiakas ylilämmittää kattilaa turhaan.

Ratkaisu: kaltevuutta alennettiin 0,9:ään, siirtymä 2 °C:een. Kattilan maksimilämpötila rajoitettiin 55 °C:een (valurautapatterit riittävät). Tulos: mukavuutta ja alhaisempi kulutus. Suosittelen myös aktivoimaan huonekorjauksen (jos säätö tukee huoneanturia), jotta säädetään riippumatta käyrästä todellisen huonelämpötilan mukaan.

Esimerkki 4: Talo yhdistelmäjärjestelmällä – patterit ylhäällä, lattialämmitys alhaalla

Tämä on yksi monimutkaisimmista tapauksista. Useimmat vanhat calorMATIC- ja Thermolink-säädöt toimivat yhdellä käyrällä koko järjestelmälle. Jos sinulla on yhdistelmä, sinun on joko asennettava sekoitusventtiili omalla säädöllään lattialämmityspiiriin (mikä on oikea ratkaisu) tai hyväksyttävä kompromissiratkaisu käyrän asetuksissa.

Kompromississa: asetat käyrän patteripiirille (esim. kaltevuus 1,1) ja lisäät lattialämmityspiiriin termostaattisen sekoitusventtiilin, joka on asetettu maksimilämpötilaan 40 °C. Tällöin kattila toimii patterien käyrän mukaan, mutta lattialämmityspiiriä rajoittaa staattinen venttiili. Se ei ole ihanteellinen, mutta se toimii hyvin useimmille asiakkaille.

Virheellinen vs. oikea kaaren asetus – vaikutus mukavuuteen Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 20°C Matala kaltevuus – kylmä talvella Oikea asetus – vakaa lämpötila Korkea kaltevuus – ylilämmitys, tuhlausta T_huone [°C] 20°C 23°C 17°C

Tyypillisiä virheitä ekvitermisen kaaren asetuksissa ja niiden välttäminen

Virhe 1: Asetus siirtymäkauden aikana

Yleisin virhe, jonka näen: asentaja tulee säätämään järjestelmää marraskuussa, kun ulkona on +8 °C. Hän arvioi kaaren sen perusteella, kuinka talo lämpenee tällä lämpötilalla – ja on tyytyväinen keväällä. Mutta tammikuussa lämpötilat laskevat -15 °C:een ja asiakas soittaa, että talossa on kylmä. Ongelma: kaari optimoitiin yhdelle pisteelle, mutta kaltevuus arvioitiin väärin.

Ratkaisu: Aseta kaari aina vähintään kahden mittauksen perusteella – kerran pakkasella (alle -5 °C) ja kerran leudommalla säällä (+5 °C–+10 °C). Jos tilanne ei salli tätä (esim. asennus syyskuussa), käytä taulukkoarvoja ja anna asiakkaalle ohjeet kaltevuuden ja siirtymän hienosäätöön, jonka hän voi tehdä itse (vain siirtymä, ei kaltevuus – se on herkempi).

Virhe 2: Ulkoisen anturin virheellinen sijoitus

Ulkolämpötila-anturi on sijoitettava pohjois- tai luoteisseinälle, 2–3 metrin korkeuteen, suojattuna suoralta auringonvalolta, tuulelta ja ilmanvaihtoaukoilta tai läpivienneiltä. Jos anturi on eteläseinällä tai ovien lähellä, se mittaa vääristyneitä arvoja – säätö saa virheellisiä tietoja ja kaari ei toimi oikein riippumatta asetuksista.

Käytännössä: asiakkaalla oli calorMATIC 430f, jonka ulkoanturi oli varaston takana sisäänkäynnin ovilla. Huolimatta oikeasta kaaren kaltevuudesta talossa oli toisinaan liian lämmin ja toisinaan kylmä – riippuen siitä, kuinka ihmiset liikkuivat ovien ympärillä ja kuinka lämpötila muuttui eteisessä. Anturin siirtämisen jälkeen ongelma katosi kokonaan.

Virhe 3: Huonekorjauksen ja ekvitermisen säädön sekoittaminen

Joissakin calorMATIC- ja Thermolink-malleissa voidaan liittää huoneanturi ja aktivoida korjaus huonelämpötilan mukaan. Jos teet tämän ilman, että asetat ekvitermisen kaaren oikein, järjestelmä toimii kahdessa säädökerroksessa – ekviterminen kaari määrittää kattilan perustemperatuurin ja huonekorjaus muokkaa sitä todellisen huonelämpötilan mukaan. Jos kaari on asetettu väärin ja korjaus on suuri, voit saada epävakaan järjestelmän, joka heilahtelee.

Sääntö: Aseta ensin oikea ulkolämpötilakäyrä (ilman huonelämpötilan korjausta), ja aktivoi tarvittaessa huonelämpötilan korjaus pienellä herkkyydellä (±2–3 °C, ei maksimiarvoa).

Virhe 4: Lämmityskattilan maksimilämpötilan huomioimatta jättäminen

Ulkolämpötilakäyrä voi teoriassa laskea lämmitysveden lämpötilan 85 °C:ksi tai jopa korkeammaksi. Mutta lämmityskattilalla on sekä laitteisto- että ohjelmistorajoituksia maksimilämpötilalle. Jos asetat jyrkän käyrän (rinne 2,0+) ja lämmityskattilan maksimilämpötila on asetettu 75 °C:een, käyrä ikään kuin ”katkeaa” pakkaslämpötiloissa – ja tämä voi näyttää siltä, että järjestelmä ei toimi oikein. Tarkista aina myös MaxVorlauf-parametri (lämmitysveden maksimilämpötila) asennusvalikosta.

Lisäparametrit, jotka vaikuttavat käyrän toimintaan

Ulkolämpötilakäyrä ei ole ainoa parametri, joka ohjaa järjestelmän toimintaa. Asennusvalikosta löydät muita asetuksia, jotka liittyvät siihen läheisesti ja ne tulisi olla oikein asetettuina:

  • Suunnittelun ulkolämpötila (Design outdoor temperature) – lämpötila, jolla järjestelmä on mitoitettu täydellä teholla. Suurimmalle osalle Suomea tämä on -12 °C, vuoristoalueilla -15–-18 °C. Tämä parametri vaikuttaa käyrän ”ankkurointiin”.
  • Lämmitysveden minimilämpötila (Min. flow temp.) – lämmityskattila ei mene tämän lämpötilan alapuolelle, vaikka käyrä sanoisi muuta. Tärkeää kondensoiville kaasukattiloille (esim. min. 25 °C), jotta kondensaatiota ei tapahdu haitallisella tavalla lämmönvaihtimessa.
  • Lämmitysveden maksimilämpötila (Max. flow temp.) – raja käyrälle. Aseta 45 °C lattialämmitykselle ja 70–80 °C vanhemmille patterijärjestelmille.
  • Yölämpötilan alennus (Night setback) – kuinka paljon °C lämmitysveden lämpötilaa lasketaan yöllä. Liittyy käyrään – säätö siirtää käyrää alaspäin asetetun arvon verran yöllisen alennuksen aikana.
  • Jäätymisenesto-/Lomatila (Antifreeze / Holiday mode) – minimilämpötila lämmitykselle pitkän poissaolon aikana. Käyrä on aktiivinen myös tässä tilassa, mutta hyvin alhaisella tasolla.

Täydelliset asennusohjeet, mukaan lukien antureiden kytkeminen, löydät artikkeleista Vaillant calorMATIC asennus vaihe vaiheelta ja Protherm Thermolink – asennus ja perusparametrien säätö.

Käyrän hienosäätö käytön aikana – iteratiivinen prosessi

Oikean ulkolämpötilakäyrän asettaminen on iteratiivinen prosessi. Kukaan ei voi taata, että ensimmäinen yritys on täydellinen – rakennuksen fysiikka, lämpösillat, auringon säteily ja asukkaiden tavat vaikuttavat todellisiin lämpöhäviöihin tavalla, jota ei voida mallintaa tarkasti etukäteen ilman yksityiskohtaista energiatarkastusta.

Suositeltu menettely ensimmäiselle lämmityskaudelle:

  • Kauden alku (syyskuu/lokakuu): Aseta käyrä taulukkoarvoon kyseiselle rakennustyypille. Jätä siirto 0:aan.
  • Marraskuu – ensimmäiset pakkaset: Varmista, että koti on miellyttävä noin 0 °C:n ulkolämpötilassa. Jos on kylmä, nosta siirtoa +3 °C. Jos on lämmin, laske siirtoa -3 °C.
  • Joulukuu/tammikuu – kovat pakkaset: Varmista, että koti on miellyttävä -10 °C:ssa ja sitä alempi. Jos on kylmä, nosta rinnettä 0,1–0,2. Jos on lämmin, laske rinnettä.
  • Helmikuu/maaliskuu – lämpeneminen: Varmista toiminta vaihtelevissa sääolosuhteissa (+5 °C – +10 °C). Jos on kylmä, nosta siirtoa hieman. Jos on lämmin, nosta siirtoa todennäköisesti alaspäin tai laske rinnettä hieman.
  • Ensimmäisen kauden jälkeen: Sinulla on riittävästi tietoa tarkkaan säätöön, jonka pitäisi kestää useita vuosia muuttumattomana.

Tärkeää: anna järjestelmän vakiintua vähintään 24–48 tuntia jokaisen muutoksen jälkeen ennen seuraavaa arviointia. Rakennuksella on lämmönsisäänkytky – muutos ei näy välittömästi, vaan vähitellen.

Yhteys lämmityskattilaan – mitä lämmityskattilan puolella on oltava oikein asetettuna

calorMATIC tai Thermolink -säätö kommunikoi lämmityskattilan kanssa joko eBUS-väylän (sarjakommunikaatioväylä) tai klassisen kahdenapaisen kytkennän (ON/OFF) kautta. Jos yhteys on eBUS-väylän kautta, säätö lähettää lämmityskattilalle suoraan käyrän mukaan lasketun lämmitysveden lämpötilan. Lämmityskattila kunnioittaa tätä ja moduloi tehoa pitääkseen lämpötilan vakiona.

ON/OFF-kytkennän yhteydessä säätö vain kytkee lämmityskattilan päälle ja pois päältä – ja lämmityskattila toimii oman asetuksensa mukaan, ei käyrän mukaan. Tässä tapauksessa ulkolämpötilakäyrä säätölaitteessa ei toimi! Tämä on yleinen syy väärinkäsityksiin – asiakas ostaa ulkolämpötilakäyrän säätölaitteen, mutta kytkee sen vain ON/OFF-liitäntöihin ja ihmettelee, miksi käyrä ei ”toimi”.

Jotta ulkolämpötilakäyrän säätö toimisi oikein, säätö on kytkettävä eBUS-liitäntöihin (Vaillant-lämmityskattiloissa yleensä merkitty ”eBUS” tai ”2-8-9”, Protherm-lämmityskattiloissa ”eBUS” tai ”Bus”). Lisätietoja kytkennästä löydät artikkelista Johdollinen vs. langaton yhteys vanhojen säätölaitteiden ja kaasukattilan välillä.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä on ihanteellinen käyrän rinne tavalliselle 70-80-luvun omakotitalolle?

Tyypilliselle omakotitalolle tältä ajalta valurautaisilla tai teräksisillä pattereilla, ilman eristystä tai vanhalla eristyksellä suosittelemme lähtökohdaksi rinteen 1,2–1,4. Tarkka arvo riippuu todellisista lämpöhäviöistä – on parasta aloittaa 1,2:sta ja tarkistaa pakkassäällä, onko koti tarpeeksi lämmin. Jos ei, nosta rinnettä 1,4:ään tai käytä rinnakkaissiirtoa +5 °C.

Voiko tavallinen asiakas muuttaa ulkolämpötilakäyrää itse, vai täytyykö sen olla asentajan tekemää?

Teknisesti ottaen – useimmissa säätölaitteissa on asentajan valikko suojattu PIN-koodilla juuri siksi, ettei tavallinen asiakas muuta sitä tietämättömänä. Rinnakkaissiirtoa jotkut mallit kuitenkin sallivat muuttaa suoraan käyttäjävalikosta (ilman PIN-koodia), ja se on ok – se on hienosäätö. Rinteen muuttamisen tulisi todella tehdä vain asentaja tai hyvin perillä oleva asiakas, joka tietää mitä tekee. Väärin asetettu rinne voi johtaa talon jäätymiseen tai tarpeettomiin energiakustannuksiin.

Miksi talo ylilämmittää keväällä ja syksyllä, mutta talvella on sopivan lämmintä?

Tämä on klassinen oire liian korkeasta käyrän rinteestä yhdessä liian korkean rinnakkaissiirron kanssa. Pakkasella käyrä toimii hyvin, mutta +5 °C:n ja +10 °C:n ulkolämpötiloissa se lähettää edelleen hyvin lämmintä vettä järjestelmään. Ratkaisu: laske rinnakkaissiirtoa 3–5 °C, ja mahdollisesti laske myös rinnettä hieman. Auttaa myös huonelämpötilan korjauksen aktivointi, jotta säätö reagoi huoneen todelliseen lämpötilaan ja vähentää tehoa, kun koti on tarpeeksi lämmin.

Onko eroa käyrän asetuksissa langallisen ja langattoman calorMATIC-mallin välillä (esim. 392 vs. 392f)?

Toiminnallisesti ei – ulkolämpötilakäyrä asetetaan samalla tavalla. Ero on vain kommunikointitavassa lämmityskattilan kanssa (johdollinen vs. langaton radiotaajuus). Käyrän parametrit, rinteiden ja siirtojen arvot sekä menettely asennusvalikossa ovat samat calorMATIC 392 ja calorMATIC 392f -malleille. Sama koskee paria 430 ja 430f.

Ulkosensori näyttää vääristyneitä arvoja – mikä voi olla syy?

Yleisimmät syyt: anturi on auringon puolella taloa (mittaa auringon lämmittämää lämpötilaa), anturi on liian lähellä ilmanvaihtojärjestelmän tai ilmastoinnin ulostuloa, vaurioitunut kaapeli (katkos tai oikosulku – säätö näyttää joko -50 °C tai +70 °C), hapettuneet liittimet liittimissä. Tarkista anturin vastus – useimmat Vaillant- ja Protherm-anturit ovat tyyppiä NTC 10kΩ (25 °C:ssa pitäisi mitata noin 10 kΩ, 0 °C:ssa noin 33 kΩ, -10 °C:ssa noin 55 kΩ). Jos vastus on näiden arvojen ulkopuolella, anturi on viallinen ja se on vaihdettava.

Kannattaako vanhan lämmityskattilan kanssa investoida ulkolämpötilakäyrän säätöön, vai onko yksinkertainen termostaattisäätö parempi?

Riippuu tilanteesta. Ulkolämpötilakäyrän säätö on järkevää erityisesti silloin, kun lämmityskattila pystyy moduloimaan tehoa (modernit kondensoivat tai elektronisesti ohjatut lämmityskattilat) ja kun rakennus on suurempi tai lämpötilaltaan epävakaampi. Pienissä asunnoissa, joissa on yksi huone ja yksinkertainen järjestelmä, yksinkertainen huonetermostaatti riittää ja on halvempi. Lisätietoja tästä aiheesta löydät artikkeleista Miten valita säätö vanhalle Vaillant- tai Protherm-lämmityskattilalle ja Kannattaako vanhaa säätölaitetta korjata vai onko uudempi malli parempi.

Yhteenveto – mitä tästä artikkelista opit

Ulkosäätötilan säätämisen ei tarvitse olla kertaluonteinen toimenpide – se on jatkuva prosessi, joka vaatii huomiota ainakin ensimmäisen lämmityskauden aikana. Hyvä uutinen on, että kun olet kerran säätänyt sen oikein, järjestelmä toimii luotettavasti vuosia ilman korjaustoimenpiteitä. Muista nämä keskeiset asiat:

  • Lämmityskäyrän kaltevuus valitaan rakennuksen tyypin ja lämmitysjärjestelmän mukaan – pattereille korkeampi (0,9–1,6), lattialämmitykselle matalampi (0,4–0,6)
  • Suuntaussäätö on työkalu hienosäätöön – se ei vaikuta käyrän muotoon, vain sen sijaintiin
  • Ulkosäätötunnistimen on oltava oikeassa paikassa – ilman sitä ulkosäätö ei toimi oikein
  • Säätö on liitettävä eBUS-väylän kautta, ei vain päälle/pois-tilassa, jotta ulkosäätötoiminto todella toimii
  • Optimoi asetuksia iteratiivisesti kauden aikana, älä kerralla
  • Älä yhdistä korkeaa huonekorjausasetusta jyrkkään käyrään – järjestelmä on epävakaa

Jos et ole varma asetuksista omalle järjestelmällesi tai epäilet, että käyrä on aiemman asentajan toimesta säädetty väärin, tai etsit sopivaa säätöä lämmityskattilallesi, tutustu malleihin calorMATIC 430f tai calorMATIC 360f – jokaisen tuotteen kuvauksesta löydät tärkeimmät tekniset tiedot, kuten käyrän alueen, ja kysymyksissä olemme täällä sinua varten.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai kohtaatko erityistä tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.