Kuinka monta jakotukin silmukkaa tarvitsen?
Kuinka monta jakotukkopiiriä tarvitsen? Kattava opas laskemiseen
Yksi yleisimmistä kysymyksistä, joihin vastaamme lattialämmityksen suunnittelussa, on yksinkertaisesti: ”Kuinka monta piiriä jakotukkiini tarvitsen?” Vastaus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen – väärin arvioitu piirien määrä johtaa joko tarpeettoman kalliiseen jakotukkiin, jossa on käyttämättömiä liitäntöjä, tai pahempaan, alimitoitettuun järjestelmään, jossa putkipiirit ovat liian pitkiä, lämmitys on epätasaista ja järjestelmän hydraulinen säätö on vaikeaa. Tässä artikkelissa käymme läpi koko laskentaprosessin vaihe vaiheelta, näytämme käytännön esimerkin tavallisen omakotitalon pohjapiirroksesta ja neuvomme, kuinka valitset sopivan ruostottoman jakotukin valikoimastamme.
Mitä jakotukin piiri tarkoittaa ja miksi sen määrä ei ole sattumanvarainen
Jakotukki (joskus kutsutaan myös keräimeksi) on laite, joka jakaa lämmitysveden yhdestä pääsyötöstä useisiin erillisiin putkipiireihin, jotka on valettu lattiaan. Jokainen tällainen piiri on putkipiiri. Yksi putkipiiri tyypillisesti lämmittää yhden huoneen tai sen osan – suuremmissa huoneissa voi olla useita piirejä, koska yhden putkipiirin pituus on fyysisesti rajattu.
Piirien määrä ei siis ole makuasia eikä ”varan” tarve – se on luku, joka riippuu talon lämmönhukasta, yksittäisten huoneiden pinta-alasta, valitusta putkien välistä etäisyydestä ja yhden putkipiirin maksimisuositellusta pituudesta. Aliarviointi tarkoittaa riskiä kylmistä nurkista ja epätasaisesta lämmityksestä, yliarviointi taas johtaa tarpeettomasti korkeampiin hankintakustannuksiin ja monimutkaisempaan asennukseen.
Perussääntö – mistä piirien määrä riippuu
Lattialämmityksen suunnittelussa on useita toisiinsa liittyviä sääntöjä, jotka yhdessä määrittävät, kuinka monta piiriä koko järjestelmä tarvitsee.
1. Yhden putkipiirin maksimipituus
Jokaisella putkipiirillä on hydraulinen raja – mitä pidempi se on, sitä suurempi on kiertovesipumpun on voitettava painehäviö ja sitä epätasaisemmin vesi jäähtyy putkessa (putken loppupää on selvästi kylmempi kuin sen alku). Yleisesti käytettävissä 16×2 mm putkissa suositeltu putkipiirin maksimipituus on 80–100 metriä. Paksummilla putkilla (17×2 tai 20×2 mm) raja on hieman korkeampi, mutta käytännössä pidetään silti samasta rajasta kiinni, jotta järjestelmä olisi hyvin säädettävissä.
2. Putkien välinen etäisyys (välimatka yksittäisten ”käärmeiden” välillä)
Mitä tiheämmin putket on asennettu (pienempi välimatka), sitä tasaisemmin lämpö siirtyy huoneeseen, mutta sitä enemmän putkimateriaalia kuluu samalle pinnalle – ja siten yksi putkipiiri kattaa pienemmän pinta-alan, kunnes se saavuttaa maksimipituutensa. Yleisesti käytössä olevat välimatkat ovat 100, 150, 200 ja 250 mm:
- Välimatka 100 – 150 mm – kylpyhuoneet, reunavyöhykkeet ikkunoiden läheisyydessä, huoneet, joissa on suuri lämmönhukka. Tiheämpi asennus, pienempi pinta-ala yhdelle putkipiirille.
- Välimatka 200 mm – yleisin valinta asuintiloihin (olohuone, makuuhuoneet, keittiö).
- Välimatka 250 – 300 mm – sisäiset, vähemmän lämmitystä vaativat vyöhykkeet tai lisälämmitys yhdessä lämpöpattereiden kanssa.
3. Huoneen muoto ja monimutkaisuus
Huone, jossa on yksinkertainen suorakulmainen pohjaratkaisu, voidaan peittää yhdellä tai kahdella putkipiirillä tehokkaasti. Monimutkainen huone, jossa on syvennyksiä, erkkeri-ikkunoita tai epätavallinen pohjaratkaisu, vaatii usein jakamisen useampiin piireihin vain siksi, että putkipiiri voidaan asentaa fyysisesti ilman tarpeettomia pitkiä ja tehottomia osia (ns. ”kuolleita” putkia ilman lämmitystehoa).
4. Huoneen lämmönhukka ja lattiamateriaali
Huoneet, joissa on suurempi lämmönhukka (kulmahauoneet, huoneet, joissa on suuret ikkunapinnat, kylpyhuoneet, joissa vaaditaan korkeampi lattialämpötila), tarvitsevat tiheämpää putkien asennusta, eli enemmän putkimetriä samalle pinnalle – sama pätee lattiamateriaaleihin, joilla on korkeampi lämmönvastus (paksu keraaminen laatta sopimattomalla liimalla, puulattiat), jolloin lämmönsiirtoa on kompensoitava tiheämmällä putkien välimatkalla.
Arvioitu pinta-ala yhdelle putkipiirille välimatkan mukaan
Alla oleva taulukko perustuu yleisesti käytettyyn 16×2 mm putkeen ja maksimipituuteen 80–100 m. Nämä ovat arvioita tavalliselle uudisrakennukselle, jossa on standardi lämmöneristys – saneerauskohteissa, joissa on suurempi lämmönhukka, kannattaa käyttää alempiä arvoja.
| Putkien välinen etäisyys | Suositeltu putkipiirin pituus | Arvioitu pinta-ala yhdelle putkipiirille | Tyypillinen käyttöalue |
| 100 mm | 80 – 90 m | noin 8 – 9 m² | kylpyhuoneet, reunavyöhykkeet ikkunoiden läheisyydessä |
| 150 mm | 80 – 90 m | noin 12 – 13 m² | huoneet, joissa on suurempi lämmönhukka |
| 200 mm | 90 – 100 m | noin 16 – 18 m² | olohuoneet, makuuhuoneet, keittiöt – yleisin |
| 250 mm | 90 – 100 m | noin 20 – 22 m² | sisäiset vyöhykkeet, lisälämmitys |
Vaihe vaiheelta – Näin lasket lämmönjakeluun tarvittavien putkipiirien määrän omakotitalollesi
Paras tapa selittää prosessi on käytännön esimerkki. Oletetaan, että sinulla on tavallinen yhdessä kerroksessa oleva omakotitalo, jonka lämmityksessä käytetään ilmalämmitystä ja jonka asuintila on noin 88 m², jaettuna kuuteen huoneeseen. Toimi näin:
- Selvitä jokaisen huoneen pinta-ala erikseen – älä laske yhteen koko talon pinta-alaa.
- Valitse putkien välinen etäisyys kullekin huoneelle sen käyttötarkoituksen mukaan (kylpyhuoneeseen tiheämpi, olohuoneeseen yleensä 200 mm).
- Jaa huoneen pinta-ala arvioidulla pinta-alalla per piiri yllä olevasta taulukosta ja pyöristä tulos ylöspäin.
- Tarkista huoneen muoto – monimutkaisissa tai pitkissä huoneissa kannattaa lisätä yksi piiri varmuuden vuoksi, jotta yhden lenkin pituus ei ylitä rajaa.
- Laske yhteen piirien määrät kaikista huoneista – tämä on perusta jakotukin valinnalle.
Laskelma esimerkkikodillemme näyttää tältä:
| Huone | Pinta-ala | Putkiväli | Piirien määrä |
| Olohuone | 32 m² | 200 mm | 2 |
| Keittiö | 14 m² | 200 mm | 1 |
| Makuuhuone | 16 m² | 200 mm | 1 |
| Lastenhuone | 12 m² | 200 mm | 1 |
| Kylpyhuone | 6 m² | 150 mm | 1 |
| Eteinen | 8 m² | 200 mm | 1 |
Yhteensä 7 piiriä. Koska on aina hyvä olla yksi piiri varalla (lisätietoja alla), suosittelemme 8-osainen jakotukki tähän kotiin. Jos kyseessä on pienempi asunto tai talo, jossa laskelmien jälkeen tulee esimerkiksi 3–4 piiriä, valitse pienempi jakotukki valikoimastamme – 3-osainen tai 4-osainen.
Miksi kannattaa aina jättää yksi piiri varaksi
Jopa erittäin tarkan laskelman jälkeen suosittelemme lisäämään laskettuun piirien määrään yksi, mieluiten kaksi, varapiiriä. Syitä on useita:
- Mahdollinen pohjaratkaisumuutos – jos rakennusvaiheessa muutetaan väliseinä tai alun perin avoin tila jaetaan kahdeksi huoneeksi, puuttuvan lähdön jakotukissa korjaaminen on hyvin vaikeaa (puuttuu jo valettuun lattiaan).
- Tuleva laajennus tai remontti – esimerkiksi terassin lasitus, autotallin muuttaminen asuintilaksi tai yläkertaan rakentaminen.
- Olemassa olevien piirien tasaisempi kuormitus – jos yksi huone on suositellun pinta-alan rajalla tietylle piirien määrälle, varapiiri mahdollistaa sen jakamisen kahdeksi lyhyemmäksi ja hydraulisesti tasapainotetuksi lenkiksi ilman, että jakotukkia tarvitsee vaihtaa.
- Edullisempi hinta per lähtö – esimerkiksi 6-osaisen ja 8-osaisen jakotukin hintaero on yleensä pienempi kuin odottaisi, joten suuremman jakotukin hankkiminen etukäteen on edullisempaa kuin koko laitteen myöhempi vaihto.
Miten valita jakotukin koko piirien määrän mukaan
Ruostottomat jakotukit lattialämmitykseen valmistetaan 2–12 piirin (parilliset ja parittomat versiot) kokoisina. Valinta on helppo – laske yhteen tarvittavat piirit varan kanssa ja valitse lähin suurempi tai yhtä suuri määrä lähtöjä. Älä pelkää "ylimääräisiä" lähtöjä – käyttämätön lähtö suljetaan helposti tulppauksella ja se voidaan tarvittaessa kytkeä päälle myöhemmin.
Käytännössä suosittelemme seuraavaa: pienissä asunnoissa ja pienissä tiloissa (enintään 45 m² lämmityspinta-alaa) riittää yleensä 2- tai 3-tieinen jakotukki. Keskikokoisissa asunnoissa ja pienemmissä omakotitaloissa (45–70 m²) käytetään yleensä 4- tai 6-tieistä jakotukkia. Suuremmissa omakotitaloissa (70–120 m²) käytetään useimmiten 6- tai 10-tieistä jakotukkia. Laajemmissa tai kerrostaloissa kannattaa harkita 10- tai 12-tieistä jakotukkia tai useampia pienempiä jakotukkeja, jotka sijoitetaan erillisiin jakokeskiin lähemmäs talon eri lämmitysvyöhykkeitä (esimerkiksi erikseen alakertaan ja erikseen yläkertaan).
Jakotukki-valikoimastamme löydät juuri sopivan koon. Tässä katsaus kolmeen suosituimpaan vaihtoehtoon:
![]() |
Ruostavaton jakotukki 2-tie lattialämmitykseen - sopii pieniin tiloihin, kuten yhteen huoneeseen kahdella lyhyellä putkilenkillä, kylpyhuoneeseen eteisellä tai lisäyksenä erilliselle lämmitysvyöhykkeelle (esimerkiksi terassille). Kompakti ruostavaton rakenne, helppo asennus pieneen jakokeskiin. Hinta alkaen 53,68 EUR. |
![]() |
Ruostavaton jakotukki 3-tie lattialämmitykseen - hyvä valinta pienempään asuntoon (esimerkiksi kaksioon) tai erilliseksi jakotukiksi pienemmän talon yhteen kerrokseen, jossa on 2 todellista putkilenkkiä ja yksi varavaraus. Hinta alkaen 69,39 EUR. |
![]() |
Ruostavaton jakotukki 4-tie lattialämmitykseen - yleiskokoinen keskikokoiselle asunnolle tai pienemmälle talolle, jossa on 3 huonetta lattialämmityksellä ja yksi varaus. Myydyin mallimme. Hinta alkaen 85,32 EUR. |
Taloihin, joissa on suurempi määrä putkilenkkejä (6, 8, 10 tai 12), löydät sopivat koot suoraan Ruostavaton jakotukki -kategoriasta – rakenne ja hinta per lähtö pysyvät kaikissa koissa vertailukelpoisina, joten suuremman jakotukin valinta varalla ei ole suuri taloudellinen rasite.
Lattialämmityksen ja lämpöpatterien yhdistelmä yhdessä jakotukissa
Yleinen tilanne on talo, jossa lattialämmitys on vain osassa huoneita (esimerkiksi oleskelutilat alakerrassa) ja loput (kylpyhuoneet, tekninen tila, yläkerta) lämmitetään lämpöpattereilla. Tällöin jakotukin lähtöjen määrä lasketaan vain lattialämmityksellä varustetuista huoneista – lämpöpatteripiiri menee erikseen, yleensä suoraan lämmityskattilasta tai omasta jakotukistaan korkeammalla lämpötilalla, koska lämpöpatterit tarvitsevat huomattavasti korkeamman lämmitysveden lämpötilan kuin lattialämmitys (tyypillisesti 55–70 °C verrattuna 30–45 °C lattialämmityksessä). Kahden järjestelmän sekoittaminen yhteen jakotukkiin ilman sekoitusyksikköä ei ole suositeltavaa – lattia voi ylikuumentua tai lämpöpatterit eivät saa riittävästi lämpöä.
Yleiset virheet putkilenkkojen määrän määrittämisessä
Lattialämmitysprojekteja suunnitellessa törmäämme usein muutamiin tyypillisiin virheisiin:
- Lasketaan talon kokonaispinta-ala huoneiden pinta-alojen sijaan – tämä johtaa putkilenkkojen määrän aliarviointiin, koska ei oteta huomioon, että jokainen huone tarvitsee oman, erikseen säädettävän putkilenkin.
- Huomioidaan liian lyhyt putkilenkin maksimipituus suuremmissa huoneissa – pyrkimys säästää yksi lähtö jakotukissa johtaa liian pitkään putkilenkkiin, jota ei voida hydrauliisesti tasapainottaa ja osa huoneesta jää kylmemmäksi.
- Varaus jätetään huomiotta – mahdollinen muutokset pohjaratkaisussa tai lisärakennukset on vaikea ratkaista ilman varalahtöjä.
- Sama putkiväli kaikille huoneille niiden luonteenpiirteistä riippumatta – kylpyhuone tai huone, jossa on suuret ikkunapinnat, ansaitsee tiheämmän putkivälin, jotta lattian haluttu lämpötila saavutetaan.
- Hydraulisen tasapainotuksen aliarviointi eripituisilla putkilenkeillä – jos putkilenkit ovat huomattavasti eripituisia, tämä on otettava huomioon jo jakotukki valinnassa (ihannetapauksessa jokaisessa lähdössä on säädettävät virtausmittarit, jotka kuuluvat yleensä valikoimaamme).
Yhteenveto – miten edetään
Jos haluat määrittää putkilenkkojen määrän itse, toimi seuraavasti: jaa talo yksittäisiin huoneisiin, määritä kullekin sopiva putkiväli sen luonteen mukaan, jaa pinta-ala likimääräisellä arvolla yllä olevasta taulukosta ja pyöristä tulokset ylöspäin. Lisää tulokseen yksi tai kaksi varaputkilenkkiä ja valitse tuloksen perusteella lähin suurempi jakotukki valikoimastamme. Jos olet epävarma tai pohjaratkaisu on epätavallinen, suosittelemme ottamaan yhteyttä ammattimaiseen suunnittelu- tai asennusyritykseen, joka voi tarkentaa laskelman myös ottaen huomioon kunkin huoneen tarkan lämmöntarpeen – tästä artikkelista saatu likimääräinen laskentatapa riittää yleiseen omakotitaloon tai asuntoon, mutta monimutkaisemmissa rakennuksissa (esimerkiksi vähäenergiataloissa, joissa on hyvin erityiset lämmöntarpeet) on hyödyllistä saada tarkka lämmityssuunnitelma.
Tyypilliset putkilenkkojen määrät kiinteistön koon ja tyypin mukaan
Jos haluat vain nopean alustavan arvion ennen yksityiskohtaista laskelmaa huoneittain, voi olla hyödyllistä tarkistaa likimääräinen määrä kiinteistön tyypin ja koon mukaan. Pidä tätä karkeana arviona vertailua varten, älä korvaavana tarkalle laskelmalle edellisessä luvussa – huoneiden todellinen määrä ja niiden muoto voivat vaikuttaa arvoihin kumpaankin suuntaan.
- Yksiö tai pieni asunto enintään 35 m² – yleensä 1–2 huonetta lattialämmityksellä, riittää 2-tieinen jakotukki.
- Asunto 2–3 huonetta, 45–65 m² – tyypillisesti 3–4 putkilenkkiä mukaan lukien kylpyhuone, sopii 4- tai 5-tieinen jakotukki.
- Pienempi omakotitalo, 70–90 m² per kerros – yleensä 5–7 putkilenkkiä per kerros, suositeltava 6- tai 8-tieinen jakotukki (varalla).
- Suurempi omakotitalo, 100–150 m² per kerros – 8–10 putkilenkkiä, sopii 10- tai 12-tieinen jakotukki tai kaksi pienempää jakotukkia eri lämmitysvyöhykkeille.
- Kerrostalo, jossa on erilliset jakokeskukset jokaisessa kerroksessa – putkilenkkojen määrä lasketaan erikseen jokaiselle kerrokselle ja jokaiselle kerrokselle valitaan oma jakotukki, joka sijoitetaan mahdollisimman lähelle lämmitystiloja, jotta syöttöputkien pituus lyhenee ja lämmönhukka putkissa vähenee.
Monessa kerrostalossa on järkevää sijoittaa yksi jakotukki jokaiseen kerrokseen sen sijaan, että kaikki putket kulkisivat yhden teknisen tilan kautta yläkerroksiin. Lyhyemmät putkivedot tarkoittavat pienempiä lämpöhäviöitä lämmittämättömissä tiloissa ja helpottavat tulevaa huoltoa tai yksittäisten piirien korjausta.
Aiheeseen liittyvää
- Miten valita ruostottomasta teräksestä valmistettu jakotukki
- Jakotukin asennus ja kytkentä
- Jakotukkien kotelot – mikä koko sopii
- Usein kysytyt kysymykset jakotukeista
- Koko valikoima ruostottomasta teräksestä valmistettuja jakotukkeja
Usein kysytyt kysymykset
Voinko käyttää vain yhtä pidempää putkipiiriä kahden lyhyemmän sijaan?
Periaatteessa kyllä, jos putken pituus ei ylitä suositeltua maksimia (yleensä 80–100 metriä 16×2 mm putkelle). Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa suurempaa putkiväliä tai huonompaa hydraulista tasapainotusta. Siksi suuremmissa huoneissa (noin 18–20 neliömetriä ja yli) on parempi jakaa pinta-ala kahdeksi piiriksi – lämmitys on tasaisempaa ja järjestelmää on helpompi säätää.
Mitä tapahtuu, jos valitsen jakotukin, jossa on vähemmän lähtöjä kuin todella tarvitsen?
Joudut joko pidentämään yksittäisiä putkipiirejä suositellun maksimin yli (riski epätasaiseen lämmitykseen ja huonompaan säädeltävyyteen) tai yhdistämään joitain huoneita yhdeksi piiriksi, mikä aiheuttaa saman ongelman. Jakotukin jälkikäteen vaihtaminen lattian valun jälkeen on huomattavasti monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin oikean koon valinta etukäteen.
Onko parempi hankkia suurempi jakotukki, jossa on tukittuja lähtöjä, vai juuri oikean kokoinen?
Suositeltavaa on varata hieman ylimääräistä (1–2 ylimääräistä lähtöä, jotka on suljettu tulpeilla). Jakotukkien kokojen väliset hinnat ovat yleensä pieniä, kun taas jakotukin vaihtaminen lattian valun jälkeen on huomattavasti kalliimpaa ja työläämpää.
Tarvitseeko jokaisella huoneella olla oma putkipiiri?
Ei välttämättä – pieniä vierekkäisiä huoneita, joilla on samankaltainen lämpötilavaatimus (esimerkiksi käytävä ja pieni eteinen), voidaan joissain tapauksissa yhdistää yhdeksi piiriksi, jos kokonaispinta-ala ei ylitä suositeltua rajaa valitulle putkivälille. Sen sijaan huoneilla, joilla on erilainen lämpötilavaatimus (esimerkiksi kylpyhuone ja makuuhuone), tulisi olla omat piirinsä, jotta niitä voidaan säätää itsenäisesti.
Vaikuttaako lattiamateriaalin valinta putkipiirien määrään?
Kyllä, epäsuorasti. Materiaalit, joilla on korkeampi lämmönvastus (paksu laatta, puulattiat, paksu matto) vaativat tiheämpää putkien asennusta halutun pintalämpötilan saavuttamiseksi – tämä tarkoittaa enemmän putkimetriä samalla pinta-alalla ja siten pienempää pinta-alaa yhtä putkipiiriä kohden. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lattian lopullinen rakenne, ei vain huoneiden pohjapiirros.
Voidaanko putkipiirien määrää muuttaa jälkikäteen lattian valun jälkeen?
Käytännössä ei ilman lattian purkamista – siksi on tärkeää kiinnittää huomiota laskelmaan ja varaukseen jo toteutuksen aikana. Ainoa järkevä "jälkikäteen" tehtävä muutos on lisäpiirin asentaminen valmiiseen, ennalta varattuun varatulppaan jakotukissa, jos sellainen on saatavilla.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä, kuinka monta putkipiiriä jakotukki tarvitsee, tai pohditko kotisi tai asuntosi pohjaratkaisua? Ota yhteyttä – me autamme ja valitsemme sinulle sopivan kokoisen jakotukin.



