Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kondensoivan kaasukattilan asennus – prosessi, tilavaatimukset ja savukaasujen poisto

Kondensoivan lämmityskattilan asennus – kattava opas asiantuntijoille ja asiakkaille

Kondensoiva kaasukattila ei ole vain uusi lämmönlähde, jonka ripustat seinään ja kytket päälle. Se on tarkka tekninen järjestelmä, jonka teho, käyttöikä ja turvallisuus riippuvat suoraan asennuksen laadusta. Kokemuksemme perusteella useimmat takuuväitteet ja viat eivät johdu itse kattilasta, vaan sen virheellisestä sijoittelusta, puutteellisesta savukaasujen poistosta tai väärin mitoitetusta paisunta-astiasta. Tämä artikkeli opastaa sinut koko asennusprosessin läpi – alkaen tilan tarkastuksesta ja päättyen käyttöönottoon ja ensimmäiseen lämmityskauteen.

Jos vielä harkitset, minkä lämmityskattilan hankit, suosittelemme tutustumista ensin artikkeliin Kuinka valita kondensoiva kaasukattila – valintakriteerit omakotitalolle ja asunnolle tai Mitä tehoa kondensoivan kaasukattilan tarvitsen – laskelma pinta-alan ja eristyksen perusteella. Tässä oletamme, että olet jo valinnut kattilan tai olet ainakin päätöksen loppusuoralla ja suunnittelet konkreettista asennusta.

Kuka saa asentaa kondensoivan kaasukattilan?

Tämä on ensimmäinen ja tärkein kysymys. Suomessa pätee, että kaasukäyttölaiteen (ja kondensoiva kaasukattila on useimmissa tapauksissa kaasukäyttölaite) asennuksen saa suorittaa vain henkilö, jolla on ammattipätevyys työ- ja elinkeinuministeriön asetuksen 508/2009 mukaisesti yhdistettynä SFS-standardeihin. Asentajalla tulee olla voimassa oleva pätevyys kaasukäyttölaitteiden asennukseen, eli lämmitysjärjestelmiin.

Asiakas – eli kiinteistön omistaja – voi ja kannattaa olla läsnä asennuksen aikana, ymmärtää mitä tehdään ja vaatia saavansa dokumentaation (paineentarkastusraportti, kuntotarkastusraportti, valmistajan takuulappu). Ilman näitä dokumentteja useimpien valmistajien takuu ei ole voimassa ja vakuutusyhtiöt eivät välttämättä korvaa vahinkoja.

Kondensoivissa sähkökattiloissa (lämpöpumput ilma–vesi luokitellaan joskus tähän kategoriaan, mutta tässä keskitymme kaasukondensoiviin kattiloihin) lisätään vaatimuksia sähköasennukselle – useimmat modernit kattilat toimivat 230 V / 50 Hz jännitteellä, mutta vaativat oman sulakepiirin.

Asennusvalmistelut – mitä pitää hoitaa ennen asentajan saapumista

Kallein työ on se, joka pitää tehdä kahdesti. Siksi asennusvalmistelut ovat avainasemassa. Kokemuksemme perusteella tarpeettomat viivästykset johtuvat siitä, että asiakkaalla ei ole vielä riittävän mitoitettua kaasuputkiliitäntää, puuttuu sähköpistorasia kattilan läheisyydessä tai kondenssiveden poistoa ei ole vielä ratkaistu.

Tarkistuslista ennen asennusta

  • Kaasuputkiliitäntä ja sulkuventtiili: Pääsulkuventtiilin tulee olla helposti saavutettavissa, verkon paineen tulee vastata kattilan vaatimuksia (tyypillisesti 17–25 mbar maakaasulle, 25–35 mbar propaanille). Tämä tarkistaa kaasu-yhtiö tai valtuutettu asentaja.
  • Sähköliitäntä: Vähintään 230 V / 16 A, oma sulakepiiri vikavirtasuojalla. Pistorasian tulee olla enintään 1,5 metrin päässä kattilasta, mieluiten kattilan takana tai sivulla.
  • Vesiliitännät: Kylmävesi järjestelmän täyttämiseen ja lämpöveden valmistukseen (yhdistelmäkattiloissa), viemäröinti tai kondenssiveden neutralointilaite ulottuvilla.
  • Tilaa kattilalle: Mitat valmistajan asennuspiirustuksen mukaan – yleensä 400–600 mm leveä, 700–900 mm korkea, 250–400 mm syvä. Lisäksi vähintään 500–700 mm vapaata tilaa kattilan eteen huoltoa varten.
  • Savupiipun reitti: Alustava reitti, jossa on läpiviennit seinien tai katon läpi. Ilman tätä asennus ei ole mahdollinen.
  • Projektidokumentaatio: Omakotitaloissa vaaditaan projektidokumentaatio, vanhan kattilan vaihdossa kerrostalossa riippuu isännöitsijän päätöksestä ja rakennusvalvonnasta. Lisätietoja artikkelissa Projektidokumentaatio ja tiedot kondensoivan kaasukattilan asennusta varten.
KATILA vähintään 200 mm kattilan yläpuolella vähintään 150 mm kattilan alapuolella vähintään 600 mm kattilan edessä (huoltotila) SEINÄ 400–600 mm

Asennustilan vaatimukset – lämmityshuone, kylpyhuone, käytävä, asunto

Kondensoiva kaasukattila on vanhempiin kattiloihin verrattuna paljon joustavampi asennustilan suhteen – juuri siksi, että se toimii suljetussa palamisjärjestelmässä (tyyppi C) eikä tarvitse ilmaa palamiseen huoneesta. Tämä muuttaa olennaisesti ilmanvaihtovaatimukset.

Kattilan tyyppi B ja tyyppi C – olennainen ero

Vanhempi kattila tyyppiä B (ilmanvaihtoinen) ottaa palamisilman suoraan huoneesta, jossa se on. Tällaiselle kattilalle pätevät tiukat vaatimukset huoneen tilavuudelle (vähintään 8 m³, joskus 15 m³ tehon mukaan), ilmanvaihtoaukoille ja tilan kuljettavuudelle. Kondensoiva kattila tyyppiä C (turbo, suljettu palamiskammio) ottaa ilman ulkoa kaksiputkisen järjestelmän tai konsentrisen liittimen kautta ja poistaa savukaasut samalla putkella ulos. Tällaiselle kattilalle pätee, että:

  • Huoneen tilavuudella ei ole merkitystä palamisilman kannalta.
  • Kattila voidaan sijoittaa suljettuun tilaan (kaappi, vaatehuone, tekninen tila ilman ikkunaa).
  • Tilan tulee olla kuiva, suojattu pakkaselta (vähintään +5 °C).
  • Siellä ei saa säilyttää helposti syttyviä aineita, aerosoleja, klooripohjaisia puhdistusaineita.

Klooripitoiset aineet (klooripuhdistusaineet, liuottimet) kattilan lähellä ovat erittäin vaarallisia – jo pienet määrät haihtuvia klorideja ilmassa voivat aiheuttaa lämmönvaihtimen ja savupiipun korroosiota, jolloin valmistajan takuu ei ole voimassa.

Asennus kylpyhuoneessa

Kattilan asennus kylpyhuoneessa on mahdollista, mutta sen tulee olla SFS 33 2000-7-701 standardin mukainen. Kattilan tulee olla poissa suojavyöhykkeestä 2 (vähintään 60 cm kylpyammeen tai suihkun reunasta), sähköasennuksen tulee vastata kosteaa ympäristöä. Käytännössä tämä ratkaisu on yleinen pienissä asunnoissa, joissa muuta tilaa ei yksinkertaisesti ole.

Asennus asuintilassa

Teknisesti mahdollista C-tyypin lämmityskattilalle, mikäli paikalliset rakennusmääräykset tai asunnonomistajien säännöt eivät sitä estä. Esteettisistä syistä lämmityskattila sijoitetaan yleensä upotettavaan kaappiin ovilla (joissa on kondensaatin poisto ja pääsy savukaasujen poistoon). Kaapin tulee olla valmistettu palamattomasta tai vaikeasti syttyvästä materiaalista.

Kondensoivan kaasukattilan asennus – vaihe vaiheelta

Alla oleva kuvaus seuraa tyypillistä vanhan lämmityskattilan vaihtamista uuteen kondensoivaan omakotitalossa. Uudessa asennuksessa vaiheet ovat samankaltaisia, mutta lisäksi tulee putkien vetämisen vaihe.

Vaihe 1: Vanhan kattilan purku ja seinän valmistelu

Ennen vanhan kattilan purkamista sulje kaasun tulo (päähana), tyhjennä kattilasta vesi ja avaa kaikki ilmastusventtiilit järjestelmässä. Katkaise sähkövirta. Irrota vesiliitännät, kaasuliitännät ja savupiipun liitännät. Tarkista seinä – onko se kantava? Kattila veden kanssa painaa 30–60 kg, seinän tulee olla tiilestä tai betonista, ei kipsilevystä ilman erityisiä ankkurointeja.

Jos vanha kiinnityskonsoli sopii oikeaan kohtaan, voit jättää sen paikoilleen. Muuten asenna uusi konsoli kattilan mukana toimitetun mallipohjan mukaan – valmistajat toimittavat paperisen mallipohjan, jossa on tarkat kiinnityspisteiden ja läpivientien sijainnit.

Vaihe 2: Kattilan ripustaminen ja karkeat liitännät

Ripusta kattila konsoliin asennusohjeiden mukaisesti. Useimmat valmistajat toimittavat järjestelmän, jossa on ripustuskisko (esim. TS-tyyppi tai vastaava), johon kattila napsahtaa helposti ja lukittuu varmistustapilla. Älä yhdistä eri valmistajien kiskoja – ne eivät ole yhteensopivia.

Ripustuksen jälkeen tarkista vaakasuora taso (vatapassi) – kattilan tulee olla täysin pystysuorassa. Jopa pieni kallistus voi aiheuttaa kondenssivesipohjan ääniä tai virheellistä ilmastusta.

Vaihe 3: Lämmitysjärjestelmän liittäminen

Liitä lämmitysjärjestelmään standardien G ¾" tai G 1" kierretulppien avulla (riippuen kattilan tehosta). Käytä aina uusia tiivisteitä – vanhat kumitiivisteet ovat vuosia käytön jälkeen kovettuneet ja eivät pidä tiivistä. Kattilan liittämässä tulee olla sulkuventtiilit, jotta järjestelmän purkaminen on mahdollista ilman koko järjestelmän tyhjentämistä.

Tärkeää: teräskattilan vaihdon yhteydessä kondensoivaan kattilaan on aina tarkistettava olemassa olevien putkien kunto. Vanhat teräsputket voivat olla täynnä sedimenttiä (magnetiitti, kalkkikivet), jotka uuden käytön aikana irtoavat ja tukkivat kiertovesipumpun tai kondenssikattilan lämmönvaihtimen. Ennen uuden kattilan käynnistystä järjestelmä on huuhteltava ja puhdistettava, mieluiten kemiallisella puhdistuksella.

Vaihe 4: Kaasuliitännän tekeminen

Kaasuliitäntä on yleensä G ½" (pienemmissä tehoissa) tai G ¾" (yli 24 kW tehoissa). Liitos on tehtävä kaasutiiviillä liimalla tai teflon-teipillä, joka soveltuu kaasulle. Liitännän jälkeen tehdään tiiviystesti saippuavedellä tai elektronisella kaasun tunnistimella – näkyvä kupla = korjaa liitos.

Vaihe 5: Kondensaatin poiston liittäminen

Tämä on asia, jota ei ollut vanhoissa kattiloissa ja jota monet vähemmän kokeneet asennusmiehet aliarvioivat. Kondensoiva kattila tuottaa käytössä 1–3 litraa kondensaattia tunnissa (riippuen tehosta, menoveden lämpötilasta ja palamisilman kosteudesta). Kondensaatin pH on 3,5–4,5 – se on siis lievästi hapanta, mutta ei vaarallista.

Useimmissa yli 5 000 asukkaan kunnissa kondensaatti voidaan johtaa suoraan viemäriin ilman neutralointia – happomäärä on niin pieni, että se laimenee ennen puhdistamon saavuttamista. Herkemmillä alueilla (umpisäiliöt, biologinen puhdistus, vesistöjen suojelualueet) on asennettava neutralointisuodatin (kalkkikivigranaatti), joka nostaa pH-arvon 6,5–7,5:een. Neutralointisuodattimet vaihdetaan kattilan tehon mukaan, yleensä 1 kertaa vuodessa tai 1–2 vuoden välein.

Kondensaatin poistossa on oltava vesilukko, jotta viemärin kaasut eivät pääse takaisin kattilaan. Monissa kattiloissa on sisäänrakennettu vesilukko – tällöin riittää suora liitäntä viemäriin.

Vaihe 6: Savukaasujen poiston liittäminen

Tämä on teknisesti kriittisin vaihe. Savukaasujen poiston on oltava suunniteltu ja asennettu täsmälleen valmistajan ohjeiden ja standardien mukaisesti. Virheellinen savukaasujen poisto on pääasiallinen syy vakaviin onnettomuuksiin kaasulaitteissa.

Vaihe 7: Järjestelmän täyttö ja ilmastus

Kun kaikki liitännät on tehty, täytä järjestelmä puhdistetulla vedellä (katso alla olevat vaatimukset). Avaa täyttöhana ja seuraa painetta manometrissä – optimaalinen paine kylmässä järjestelmässä on 1,2–1,8 bar, lämmettyään se nousee 2,0–2,5 bariin. Ilmasta kaikki lämpöpatterit ja ilmastusventtiilit alhaalta ylöspäin.

Vaihe 8: Ensimmäinen käynnistys ja säätö

Ensimmäinen käynnistys tulisi suorittaa valmistajan valtuuttaman teknikon tai huoltosopimuspartnerin läsnäollessa, jos takuu sitä vaatii. Teknikki säätää maksimitehon, modulaation, lämpötilat, ohjelmoinnin ja tarkistaa palamisen oikeellisuuden (kattiloissa, joissa on säädettävä ilma-kaasu-suhde).

Savukaasujen poisto – tyypit, materiaalit ja mitoitus

Polttotapojen järjestelmät kondensoiville lämmityskattiloille

  • Konsentrinen putki (60/100 tai 80/125 mm): Ilma kulkee ulkokehällä ja savukaasut sisäputkessa. Kompakti ratkaisu, ihanteellinen suoralle vedolle seinän läpi. Maksimipituus riippuu kattilan tehosta ja suunasta – tyypillisesti 2–8 metriä vastaavan pituuden mukaan laskettuna.
  • Kaksiputkijärjestelmä (2× ∅ 80 mm): Jokainen putki hoitaa yhden tehtävän – ilma ja savukaasut johdetaan erikseen. Mahdollistaa huomattavasti pidemmät putket (jopa 20–30 metriä mutkien kanssa) ja joustavammat reitit. Soveltuu hyvin savupiipun asennuksiin.
  • Joustava sisäputki olemassa olevaan savupiippuun: Joustava ruostumaton (AISI 316 L, sileä) tai muovinen (PP, kondensoiville kattiloille jopa 120 °C) sisäputki asennetaan muurattuun savupiippuun. Muurattu savupiippu on eristettävä (polystyreeni, mineraalivilla savipiipun varteen) kondensaation välttämiseksi.
  • Modulaarinen savupiippujärjestelmä: Modulaarinen ruostumaton tai keraaminen savupiippujärjestelmä rakennetaan ulkopuolelta tai varteen – ihanteellinen ratkaisu uudisrakennukseen.

Savupiippujen mitoitus

Jokainen kattilavalmistaja toimittaa taulukon putkien maksimipituuksista. Vastaava pituus yhdistää suorien osien todellisen pituuden mutkien ja haaroitusten vastukseen (esim. 90° mutka = 1,0–2,5 metriä vastaavan pituuden mukaan laskettuna). Jos summa ylittää annetun maksimiarvon, putken halkaisijaa on kasvatettava tai reittiä lyhennettävä.

Esimerkki käytännöstä: kattila 24 kW, konsentrinen putki 60/100, maksimi vastaava pituus 5 metriä. Reitti: 1 metri pystysuoraan, 90° mutka (= 1,5 metriä), 2 metriä vaakasuoraan, 45° mutka ulostuloon (= 0,5 metriä) = yhteensä 5,0 metriä – juuri rajalla! Ratkaisu: joko lyhennä reittiä tai siirry 80/125 mm:iin (maksimipituus yleensä kaksinkertaistuu).

Vaakasuorien osien kallistus

Vaakasuorien osien kallistuksen on oltava vähintään 3° (5 cm metrillä) poispäin kattilasta. Tämä kallistus varmistaa, että savukaasujen kondensaatti valuu takaisin kattilaan eikä pääse valumaan julkisivulle tai seinään. Pieni, mutta kriittinen asia – väärällä kallistuksella kondensaatti alkaa tippua ulostulosta julkisivulla.

Savukaasujen ulostulo julkisivulla – sijoitus

Ulostulon sijoitus määräytyy standardin STN EN 15287 ja valmistajan ohjeiden mukaan. Pääsäännöt:

  • Vähintään 500 mm ikkunoista, ovista, ilmanvaihtoaukoista – jotta savukaasut eivät pääse takaisin rakennukseen.
  • Vähintään 200 mm maan pinnasta (lumipeite ei saa peittää ulostuloa).
  • Vähintään 300 mm rakennuksen kulmasta.
  • Ei saa osoittaa suoraan naapurin tontille tai yleisille kävelyreiteille ilman ohjainta.
  • Kerrostaloissa – ulostulon on oltava riittävän korkealla, jotta se ei häiritse alemmissa kerroksissa asuvia.

Veden laatu järjestelmässä – aliarvioitu, mutta kriittinen vaatimus

Kondensoivat lämmityskattilat ovat alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lämmönvaihtimia, joilla on hyvin ohuet seinämät ja pienet aukot. Kova vesi (yli 15 °dH) muodostaa kalkkikertymää, joka eristää lämmönvaihtimen ja aiheuttaa sen ylikuumenemista. Pehmeä ja aggressiivinen vesi (<1 °dH, pH alle 6,5) taas syövyttää metalleja. Valmistajat määrittävät täsmälliset vaatimukset täyttöveden laadulle – tyypillisesti pH 6,5–8,5, kovuus 3–15 °dH, kloridien pitoisuus alle 100 mg/l.

Alueilla, joissa on kovaa vettä (suurin osa Keski- ja Itä-Suomesta), suositellaan:

  • Suodatin lietilänpoistajalla järjestelmän sisääntulossa (sieppaa karkeat epäpuhtaudet ja magnetiitin).
  • Magneettinen suodatin (sieppaa metallisia hiukkasia valurautapattereista ja vanhoista putkistoista).
  • Vedenpehmennin tai lisäaineen annostelu (korroosioinhibiittori + aine, joka estää kalkin muodostumista).

Jos järjestelmän kokonaisvesimäärä on yli 100 litraa ja veden kovuus yli 10 °dH, kemiallinen käsittely on ehdottoman välttämätöntä, muuten riskit takuuhuoltoon ovat suuret „sopimaton vesi” -perustelulla.

Paisunta-astia – mitoitus ja tarkastus

Jokaisessa suljetussa lämmitysjärjestelmässä on oltava paisunta-astia, joka kompensoi veden tilavuuden kasvua lämmetessä. Kondensoivissa kattiloissa on sisäänrakennettu paisunta-astia, jonka tilavuus on kuitenkin mitoitettu vain pienille järjestelmille (tyypillisesti 8–12 litraa 24 kW:n kattilalle). Jos järjestelmässäsi on enemmän vettä (suuri omakotitalo, vanha valurautajärjestelmä), sinun on liitettävä ulkoinen paisunta-astia.

Suuntaa antava laskelma: paisunta-astian tilavuus = järjestelmän tilavuus × 0,04 × painekorrektio. Järjestelmälle, jossa on 200 litraa vettä ja paine 2,5 bar, se on noin 200 × 0,04 × 1,5 = 12 litraa – juuri sisäänrakennetun astian rajalla. Jokainen suurempi järjestelmä vaatii ulkoisen astian.

Ennen jokaista lämmityskautta on tarkistettava typpipaine paisunta-astiassa (ei saa laskea alle järjestelmän täyttöpaineen). Tämä on helppo tarkastus tavallisella autokompressorin painemittarilla – lisätietoja artikkelissa Kondensoivan kattilan huolto ja tarkastus – mitä ja kuinka usein tarkistaa.

LÄMMITYSKATTILA → Lähtö (kuuma) ← Paluu LÄMPÖPATTERI PAISUNTA- ASTIA VIEMÄRI Savukaasut ulos KAASU * yhdistelmäkattila: + syöttö/poisto kylmän ja lämpimän veden

Sähkö, säätö ja termostaatti

Nykyaikainen kondensoiva lämmityskattila ei ole yksinkertainen laite – siinä on oma ohjausmoduuli (prosessori), lähtöveden, paluveden, savukaasujen lämpötila-anturit, ionisaatioliekkianturi, moduloidut polttimet, elektronisesti ohjattu kiertovesipumppu ja kommunikaatioliitäntä termostaattia tai vyöhykesäätöä varten.

Perusratkaisu on yksinkertainen huonetermostaatti (ON/OFF), joka kytkee kattilan päälle ja pois huoneen lämpötilan mukaan. Kondensoivat kattilat hyödyntävät kuitenkin täyden potentiaalinsa vasta moduloivan ulkolämpötilaohjatun säätimen kanssa, joka muuttaa lähtöveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Tuloksena? Kattila käy pidempään pienemmällä teholla, kondensaatio on tehokkaampaa ja polttoaineen säästö voi olla jopa 5–12 % verrattuna yksinkertaiseen termostaattiin.

Useimmat valmistajat tarjoavat nykyään myös WiFi-termostaatteja ja mahdollisuuden liittää lämmityskattilan internetiin (OpenTherm, eBUS, omat protokollat). Tämä mahdollistaa ohjauksen mobiililaitteella, kulutuksen seurannan ja etähuollon teknikoille.

Vyöhykelämmityksessä (useita lämmityspiirejä – esimerkiksi lattialämmitys + patterit + lämminvesivaraaja) tarvitset vyöhykesäätimen toimilaitteilla tai hydraulisen jakotukin (jakotukki/keräin). Tämän mitoituksen sisältyy suunnitelmiin.

Tyypillisiä asennusvirheitä käytännössä

Olemme vuosien aikana nähneet monenlaisia asennuksia. Tässä yleisimpiä virheitä, jotka toistuvat:

  • Väärä savupiipun kulma: Horisontaalinen osa kulkee hieman ylöspäin kattilasta → kondensaatti valuu julkisivulle tai takaisin puhaltimeen.
  • Liian pitkä savupiipun reitti: Asentaja ei ottanut huomioon vastaavia pituuksia, kattila ”hukkuu” omiin savuihin → tukos, häiriöt, virhekoodi.
  • Järjestelmän riittämätön huuhtelu: Vanha magnetiitti teräksisistä putkista tukkii suodattimen ja lämmönvaihtimen kahdessa kuukaudessa.
  • Puuttuvat pallohanat liittämisissä: Huollon yhteydessä koko järjestelmä täytyy tyhjentää sen sijaan, että riittäisi sulkea hana.
  • Alimitoitettu paisunta-astia: Ylipaineventtiili päästää vettä ulos jokaisella lämmityskerralla – klassinen merkki alimitoituksesta.
  • Asennus klorideja sisältävään tilaan: Yleistä uimahalleissa, talouksissa joissa säilytetään puhdistusaineita – lämmönvaihdin puhkeaa vuoden sisällä, valmistajan takuu ei korvaa.
  • Magnettisuodattimen puute: Ilman suodatinta metallijätteet kulkeutuvat suoraan kiertovesipumppuun ja lämmönvaihtimeen.

Dokumentaatio asennuksen jälkeen – mitä sinun tulee saada käsiisi

Asennusta ei pidetä valmiina, ennen kuin tilaaja saa seuraavan dokumentaation:

  • Paineentestausraportti lämmitysjärjestelmästä (hydraulinen testi, vähintään 1,5× käyttöpaine, vähintään 6 bar).
  • Pätevyystodistus ja kaasulaitteiden tarkastusraportti allekirjoitettu tarkastusinsinöörin toimesta.
  • Valmistajan takuulappu täytettynä asennusliikkeen toimesta asennuspäivämäärällä ja leimalla.
  • Kattilan huoltokirja (monet valmistajat vaativat sen takuuehtona).
  • Käyttöohje suomeksi.
  • Koulutuspöytäkirja käyttäjälle – tilaajan tulee tietää, miten kattilaa käytetään, nollataan ja missä on pääkaasuhanat.

Yleisimmät kysymykset (FAQ)

Pitääkö minun vaihtaa savupiippu, kun vaihdan vanhan kattilan kondensoivaan?

Useimmissa tapauksissa kyllä, ainakin osittain. Muurattu savupiippu ilman sisäputkea ei sovellu kondensoivalle kattilalle – kondensaatti kostuttaisi muurin ja pakkasella se halkeaisi. Sinun tulee asentaa joko ruostavahvistettu joustava sisäputki (halkaisija vastaamaan savupiipun mitoitusta) tai muovinen PP-sisäputki (vain 120 °C asti, mikä kondensoiva kattila täyttää). Jos kattila asennetaan suoraan ulos seinän läpi, savupiippua ei tarvita – riittää savupiipun ulkoputki rakennuksen ulkoseinän läpi.

Voinko asentaa kondensoivan kattilan asuntoon ilman savupiippua?

Kyllä, jos savukaasut voidaan johtaa ulkoseinän läpi (ulostulo julkisivussa). Tämä ratkaisu on yleinen kerrostaloasunnoissa ja on teknisesti täysin turvallinen, kun ulostulo on asennettu oikein. Joissakin taloyhtiöissä tätä säätelee kuitenkin taloyhtiön järjestyssäännöt tai isännöitsijän päätös – tämä tulee selvittää ennen asennusta.

Mikä veden paineen pitäisi olla järjestelmässä täytön jälkeen?

Tyypillisesti 1,2–1,8 bar kylmässä järjestelmässä. Lämmityksen jälkeen paine nousee 0,3–0,8 bar (riippuu järjestelmän tilavuudesta ja lämpötilasta). Jos paine lämmityksen jälkeen ylittää 2,5–3,0 bar tai ylipaineventtiili päästää vettä ulos säännöllisesti, ongelma on paisunta-astiassa (alimitoitettu tai tyhjä). Jos paine laskee itsestään, järjestelmässä on vuoto.

Tarvitaanko vuosittainen huolto, vaikka kattila toimii moitteettomasti?

Kyllä, ja kolmesta syystä: 1) Useimmat valmistajat vaativat sen takuuehtona. 2) Laki (kaasulaitteiden osalta) vaatii säännöllisen ammattitarkastuksen. 3) Taloudellisesta näkökulmasta – tukkeutunut lämmönvaihdin tai väärin säädetty palaminen lisää kaasun kulutusta jopa 8–10 % vuodessa. Mitä ja miten huollossa tarkistetaan, löydät artikkelista Kondensoivan kattilan huolto ja kunnossapito – mitä ja kuinka usein tarkistaa.

Voinko liittää kondensoivan kattilan olemassa olevaan teräksiseen putkistoon?

Kyllä, mutta vain asianmukaisen huuhtelun ja kemiallisen puhdistuksen jälkeen. Teräsputket tuottavat magnetiittia (mustaa lietettä), joka vahingoittaa kondensoivan kattilan herkkiä komponentteja. Ennen ensimmäistä käynnistystä järjestelmä tulee puhdistaa kemiallisella puhdistusaineella (esim. Sentinel X800 tai Fernox F3), huuhtele sitten puhtaalla vedellä, asenna magneettisuodatin ja lisää korroosiosuoja (esim. Sentinel X100). Ilman tätä toimenpidettä lämmönvaihdin tai kiertovesipumppu tukkeutuu 6–12 kuukauden kuluessa.

Kuinka paljon kondensaattia kattila tuottaa kauden aikana?

Riippuu tehosta, käyttötavasta ja paluulämmön lämpötilasta. Arvioi 1–2 litraa tunnissa 24 kW:n kattilalla, joka toimii alhaisilla lämpötiloilla (alle 55 °C). Jos kattila toimii 1 500 tuntia kauden aikana, se on 1 500–3 000 litraa kondensaattia vuodessa – siksi poiston tulee olla oikein suunniteltu ja neutralointisuodatin (tarvittaessa) vaihdettava säännöllisesti.

Lopputulos – hyvä asennus maksaa itsensä moninkertaisesti

Oikein asennettu kondensoiva kattila saavuttaa hyötysuhteen 105–109 % (suhteessa polttoaineen lämmitysarvoon) ja säästää keskimääräisessä omakotitalossa 20–35 % lämmityskustannuksissa vuodessa. Tämä tarkoittaa tuhansia euroja kattilan käyttöiän aikana nykyisillä kaasun hinnoilla. Sen sijaan huono asennus, virheelliset savupiiput, kova vesi ilman käsittelyä ja puutteellinen huolto voi lyhentää kattilan käyttöikää tavallisesta 15–20 vuodesta 5–8 vuoteen, ja takuu- ja korjauskustannukset kasvavat jatkuvasti.

Jos olet vielä laitteen valintavaiheessa, lue myös artikkeli Kondensoivat kattilat – vertailu merkkien ja mallien välillä hyötysuhteen ja hinnan mukaan tai tutustu osioon Kuinka lukea kondensoivan kattilan tekninen esite ja hinnasto – mitä kannattaa huomioida, jossa näytämme, mitkä parametrit ovat todella tärkeitä ja mitkä ovat vain markkinointilukuja. Projektin dokumentaatio ja asennusohjeet löytyvät suoraan Ohjeet, materiaalit, hinnastot -luettelosta, jossa valmistajien tekniset tiedot, asennusohjeet ja muut materiaalit on koottu.

Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai ratkaisetko konkreettista tilannetta kotona? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Älä täytä tätä kenttää:
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.