Käsien ja pyyhkeiden kuivaajat kylpyhuoneeseen
Kylpyhuone on tila, jossa kosteus muodostuu nopeimmin ja pysyy pisimpään – suihkun, kylvyn tai käsien pesun jälkeen sekä ilma että tekstiilit ovat läpimärkiä vielä tunteja sen jälkeen, kun olet lähtenyt huoneesta. Juuri siksi pyyhekuivaimet (usein kutsutaan myös kylpyhuoneen telineiksi tai sähköisiksi pyyhekuivaimiksi) ovat nykyään yleinen osa modernia kylpyhuonetta – ei vain lisälämmönlähteenä, vaan ennen kaikkea käytännöllisenä ratkaisuna tekstiilien kuivaamiseen ja tilan kosteuden hallintaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia kuivaimia, miten valitset oikean tehon, mitä asennuksessa ja liittämisessä veteen tai sähköön tulee huomioida, ja mitä lisäosia tarvitset asennukseen.
Miksi kylpyhuoneeseen kannattaa hankkia pyyhekuivain
Tavallinen pyyheteline ratkaisee vain sen, minne pyyhkeen ripustaa – ei sitä, kuinka nopeasti ja hygieenisesti se kuivuu. Märkä pyyhe, joka roikkuu koukussa tai on taiteltu kylpyammeen reunalle, kuivuu hitaasti, usein 8–12 tuntia, ja sen aikana se on ihanteellinen ympäristö bakteereille ja homeelle. Kylpyhuoneen pyyhekuivain sen sijaan pitää pinnan lämpimänä (tyypillisesti 40–60 °C), mikä lyhentää kuivumisaikaa 1–3 tuntiin ja samalla poistaa kosteutta koko huoneesta. Sivuvaikutuksena, jota usein arvostetaan, on myös kylpyhuoneen lievä lämmittäminen välivuodenaikoina, kun päälämmitys ei vielä ole päällä, mutta aamukylpyhuone on epämiellyttävän kylmä.
Kokemuksemme perusteella yleisin syy, miksi asiakas hankkii kuivaimen jälkikäteen (ei remontin yhteydessä), on juuri toistuva kosteus- ja hajuongelma pyyhkeissä tai huurretut seinät suihkun jälkeen. Jos suunnittelet kylpyhuoneen remonttia alusta alkaen, suosittelemme ehdottomasti ottamaan pyyhekuivaimen huomioon jo suunnitteluvaiheessa – sähkö- tai vesijohtojen jälkikäteen vetäminen seinään on aina monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin rakennusvaiheessa.
Pyyhekuivaimien tyypit
Markkinoilla on pääasiassa kolme erilaista pyyhekuivaintyyppiä, jotka eroavat lämmitystavaltaan, käyttökustannuksiltaan ja asennusvaatimuksiltaan.
1. Sähköiset pyyhekuivaimet
Sähköinen pyyhekuivain on itsenäinen laite, jossa on oma sähkökierukka tai lämmityselementti, joka liitetään suoraan pistorasiaan tai kiinteään sähköliitäntään. Etuna on riippumattomuus talon lämmitysjärjestelmästä – se toimii myös lämmityskauden ulkopuolella, eli kesällä, jolloin se on erityisen hyödyllinen (uimapukujen, pyyhkeiden kuivaaminen). Useimmissa malleissa on sisäänrakennettu termostaatti ja ajastin, joten sen voi esimerkiksi asettaa päälle 1–2 tunniksi aamulla ja illalla ilman, että se toimii tarpeettomasti koko päivän.
Haittana on korkeampi käyttökustannus kWh:n verrattuna lämmityskattilan lämpöön, jos lämmitystä on jo päällä, ja tarve turvalliselle sähköliitännälle, joka täyttää kosteiden tilojen vaatimukset (lisätietoja turvavyöhykkeistä alla).
2. Vesikiertoisten pyyhekuivaimien liittäminen lämmitysjärjestelmään
Vesikiertoinen pyyhekuivain on pohjimmiltaan erityisen muotoinen lämpöpatteri (säteilylämmitys), joka on liitetty samaan piiriin kuin muut patterit asunnossa tai talossa. Lämmönlähde (vesi lämmityskattilasta tai lämpöpumputa) virtaa säteilylämmittimen läpi ja lämmittää sen. Suurin etu on käytännössä nolla lisäkustannus lämmityskauden aikana – lämpöä tuotetaan jo joka tapauksessa, pyyhekuivain vain hyödyntää osan tästä energiasta. Haittana on, että lämmityskauden ulkopuolella (kesällä) pyyhekuivain ei lämpene ilman lisätoimenpiteitä, koska piirissä ei ole kuumaa vettä.
Vesikiertoisen pyyhekuivaimen asennuksessa on tärkeää liittää se oikein vesijohtoon – mukaan lukien sulkuventtiilit ja tarvittaessa myös paineenalennusventtiili, jos lämmitysjärjestelmän paine on korkeampi kuin pyyhekuivaimen teho. Tässä kannattaa valita luotettava komponentti, esimerkiksi:
![]() |
Paineenalennusventtiili 1/2", PN 25bar, toiminta-alue 1-6 bar, T max.+40 °C, painemittari 0-10 bar - vesikiertoisen pyyhekuivaimen liittämisessä lämmitysjärjestelmään tai lämpövesijohdolle auttaa pitämään paineen turvallisella alueella 1–6 bar, mikä pidentää lämmittimen ja tiivisteiden käyttöikää. Sisäänrakennettu painemittari 0–10 bar mahdollistaa paineen jatkuvan tarkkailun ilman erillistä mittauslaitetta. Hinta alkaen 90,73 euroa. |
3. Yhdistelmäpyyhekuivaimet
Yhdistelmäpyyhekuivaimessa yhdistyvät molemmat edelliset periaatteet – runko on liitetty lämmitysjärjestelmään, mutta siinä on myös sisäänrakennettu sähköinen lämmityselementti. Sen ansiosta se toimii vesikiertoisten pyyhekuivaimena lämmityskauden aikana (edullinen käyttökustannus) ja sähköisenä pyyhekuivaimena lämmityskauden ulkopuolella (riippumattomuus lämmityksestä). Se on monipuolisin, mutta myös kallein ratkaisu – pyyhekuivaimen hintaan lisätään sähköelementin ja sen asennuksen kustannukset.
Alla on yksinkertaistettu vertailu kolmen tyypin välillä yleisimpien kriteerien mukaan.
Miten valita oikea teho
Sekä sähköisten että yhdistelmäpyyhekuivaimien tärkein parametri on teho (W). Liian heikko runko ei kuivaa pyyhkeitä kunnolla eikä lämmitä ilmaa merkittävästi, liian tehokas aiheuttaa tarpeetonta kustannusta sekä hankintahintaan että käyttökustannuksiin. Suuntaa antavana arvona voidaan käyttää kylpyhuoneen pinta-alaa ja pyyhkeiden määrää, jotka haluat kuivata samanaikaisesti:
- Pieni kylpyhuone / WC (enintään 4 m²), 1–2 pyyhettä: Tehosuositus on noin 150–300 W.
- Keskikokoinen kylpyhuone (4–8 m²), perhe 2–3 henkilöä: Suositeltu teho on 300–500 W.
- Suurempi kylpyhuone (yli 8 m²) tai talous, jossa on useita pyyhkeitä/kylvyöitä: 500–800 W, tai kaksi pienempää lämpöelementtiä.
Vesikiertoisten lämpöelementtien kohdalla ilmoitetaan sähkötehon sijaan lämmitysteho W:eina tietyllä lämpötilaerolla (yleisimmin 75/65/20 °C tai 55/45/20 °C – eli lämpötila sisääntulossa, ulostulossa ja huoneessa). Pienempi lämpötilaero (tyypillinen lämpöpumpuille ja matalalämpöisille lämmityskattiloille) tarkoittaa pienempää todellista lämmitystehoa samankokoisella elementillä. Siksi suosittelemme valitsemaan yhden kokoluokan suuremman elementin lämpöpumpun kanssa kuin mitä valitsisit perinteisen kaasulämmityskattilan kanssa.
Seuraava kuva havainnollistaa suuntaa antavaa tehoa kylpyhuoneen koon mukaan, kuten aiemmin mainittiin – tämä on apuväline alustavaan arviointiin, eikä se korvaa tarkkaa lämpölaskelmaa.
Asennus – sähköliitäntä, turvavyöhykkeet ja kosteus
Kylpyhuone kuuluu tiloihin, joissa on suuri sähköiskun riski juuri veden, kosteuden ja johtavien pintojen (metalliset hanat, putket) yhdistelmän vuoksi. Siksi kylpyhuoneen sähköasennus on tiukempien säännösten alainen kuin tavallisessa asuinhuoneessa – se jaetaan niin sanottuihin suojavyöhykkeisiin (usein merkitty 0, 1 ja 2 -vyöhykkeiksi) kylpyammeen, suihkun tai pesualtaan etäisyyden mukaan, ja kussakin vyöhykkeessä saa käyttää vain laitteita, joiden kotelointiluokka (IP-koodi) on asianmukainen.
Sähköpyyhekuivaimen osalta tämä käytännössä tarkoittaa:
- Kotelointiluokan on oltava vähintään IP24 (suoja roiskevedeltä kaikista suunnista). Jos kuivain sijoitetaan lähemmäs suihkua tai ammetta, vaaditaan korkeampi kotelointiluokka, esimerkiksi IP44.
- Pistorasian tai kiinteän liitännän on oltava sijoitettuna kauimmas tiukimmista vyöhykkeistä (tyypillisesti vähintään 60 cm kylpyammeen/suihkunurkan reunasta, tarkat etäisyydet määrittää sähköasennuksen suunnitelma) ja sen on oltava suojattu vikavirtasuojalla (RCD) 30 mA:n laukaisuvirralla.
- Syöttöjohdon tulisi kulkea seinässä suojatussa kanavassa (putki), ei vapaasti pinnalla, sekä mekaanisen suojan että esteettisyyden vuoksi.
Nämä säännöt eivät ole muodollisuuksia – ne ovat todellista suojaa sähköiskulta, joten pyyhekuivaimen sähköliitännän lähellä vettä tulee aina antaa pätevän sähköasentajan huolehdittavaksi ja tarkistusraportin kanssa, ei tee-se-itse -asennuksella. Tämä sääntö pätee poikkeuksetta myös silloin, kun itse lämpöelementin kiinnittäminen seinään (ankkurointiruuveilla) on yksinkertaista ja yleensä tee-se-itse -työtä.
Asennus – vesiliitäntä
Sekä vesikiertoiseen että yhdistelmäkuivaimessa elementti on liitettävä olemassa olevaan lämmityskiertoon yleensä kulmaventtiilien avulla, joissa on mahdollisuus ilmaamiseen ja sulkemiseen (tulevaa huoltoa varten ilman koko järjestelmän tyhjentämistä). Tavallinen asennusprosessi on seuraava:
Kun liität elementin kiertoon, on hyödyllistä käyttää laadukasta joustavaa liitosletkua kiinteän kupri- tai teräsputken sijaan – joustava letku mahdollistaa pienten poikkeamien tasoittamisen seinän ja elementin liitoskohdassa ilman tarvetta putken tarkkaan leikkaamiseen ja taivuttamiseen. Hyvä valinta on esimerkiksi ruostavasta teräksestä valmistettu, laajennettava letku juomavedelle metallisillä päillä, joka kestää korkeampia lämpötiloja ja paineita, jotka ovat yleisiä lämmityskierroissa:
![]() |
Ruostavasta teräksestä valmistettu laajennettava PROFI S -letku juomavedelle metallisilla päillä – käytännöllinen valinta vesikiertoisen pyyhekuivaimen liittämiseen vesijohtoon, sillä sitä voidaan pidentää ja tarkistaa tarkka pituus suoraan asennuksen yhteydessä, mikä säästää kupriputken leikkaamista ja juottamista. Metalliset päät kestävät paremmin korkeita lämpötiloja, jotka ovat yleisiä lämmityskierroissa kuin tavalliset muoviset päät. Hinta alkaen 11,07 EUR. |
Kylpyhuoneen remontin yhteydessä, jossa ratkaiset samalla myös ammeen tai suihkunurkan, kannattaa hoitaa myös vesilukko. Vaikka vesilukko ei suoraan liity pyyhekuivaimen toimintaan, käytännössä se kuuluu lähes aina samaan tilaukseen ja samaan asennusprojektiin, joten mainitsemme sen myös tässä:
![]() |
Vesilukko vaňový automat s prepadom, kromi – jos remontoit kylpyhuonetta ja samalla uusitte kylpyammeen, tämä automaattinen vesilukko prepadolla on varma valinta, jota ammattilaiset usein suosittelevat yhdessä pyyhekuivaimen asennuksen kanssa samassa vaiheessa. Kromipinta sopii useimpiin moderneihin hanoihin ja sisustuselementteihin. Hinta alkaen 102,08 €. |
Käyttökustannukset – paljonko pyyhekuivain todella maksaa
Jotta saat paremman käsityksen, lasketaan yhteen sähköisen pyyhekuivaimen kulutus, jonka teho on 300 W ja joka on käytössä keskimäärin 4 tuntia päivässä (esimerkiksi 2 tuntia aamulla ja 2 tuntia illalla, ajastimen avulla):
- Päivän kulutus: 300 W × 4 h = 1,2 kWh
- Sähkön hinta on noin 0,15 €/kWh: 1,2 kWh × 0,15 € ≈ 0,18 €/päivä
- 150 päivän lämmityskauden aikana (kun pyyhekuivainta käytetään eniten): noin 27 € kaudessa
- Lopuuden noin 215 päivän aikana vuodessa, kun käyttö on vähäisempää (esim. 2 h päivässä): vielä noin 14 € vuodessa
- Arvioitu kokonaisvuosikustannus: noin 41 €
Vesikiertoiseen lämmitykseen liitetyn pyyhekuivaimen kohdalla tilanne on erilainen – lämmityskauden aikana lisäkustannus on vain pieni osa kokonaislämmityskustannuksista (lämpö, joka muutenkin "karkaisi" lämmityskattilasta taloon, mutta osa siitä ohjataan pyyhekuivaimelle), käytännössä muutaman euron lisäkustannus kaudessa. Kesäaikaan täysin vesikiertoinen pyyhekuivain ilman sähkövastusta ei lämmitä ollenkaan, kun taas yhdistelmäversio toimii sähköllä samalla tavalla kuin täysin sähköinen malli.
Seuraava kuvaaja tiivistää edellä mainitut arvioidut vuosikustannukset kolmelle eri mallille – täysin sähköinen pyyhekuivain (300 W, edellä mainittu skenaario), vesikiertoinen pyyhekuivain lämmityskaudella (arvio muutamasta eurosta jo maksettaviin lämmityskustannuksiin) ja yhdistelmäpyyhekuivain (vesikäyttö lämmityskaudella ja sähköinen käyttö kesäaikaan).
Edellä mainitut arvot ovat suuntaa antavia mallilaskelmia tietyillä syöttöparametreilla (teho, käyttöaika, sähkön hinta) – todellinen kulutuksesi vaihtelee sen mukaan, kuinka usein ja kuinka kauan pyyhekuivainta käytät, mikä on sähkön hinta ja miten termostaatti on asetettu. Ne kuitenkin palvelevat hyvin eri tyyppien kustannusten vertailussa.
Yleiset virheet valinnassa ja asennuksessa
Alimitoitettu teho
Yleisin valitus, jonka kanssa käytännössä kohtaamme, on "pyyhekuivain lämmittää, mutta pyyhe ei kuivu". Lähes aina kyseessä on alimitoitettu teho huoneen koon tai samanaikaisesti kuivattavien tekstiilien määrän huomioon ottamatta – ratkaisuna on joko tehokkaampi malli tai toisen pienemmän pyyhekuivaimen hankinta.
Sijoittaminen liian kauas kosteen lähteestä
Jos pyyhekuivain sijoitetaan vastakkaiselle puolelle huonetta kuin suihku tai kylpyamme, ilmavirta pyyhekuivaimen ympärillä ei pysty kuljettamaan kosteaa ilmaa lähteestä, jolloin kuivausvaikutus on heikompi kuin se voisi olla. Ihannetapauksessa pyyhekuivain sijoitetaan siten, että luonnollinen lämpimän ilman virtaus kulkee kosteen lähteestä ulos huoneesta tai ainakin ilmanvaihtoaukkoon.
Aliarvioitu kotelointiluokka (IP) sähköisissä malleissa
Riittämättömän kotelointiluokan valinta annettuun vyöhykkeeseen ei ole vain normien vastaista, vaan myös todellinen turvallisuusriski. Jos olet epävarma siitä, mihin vyöhykkeeseen pyyhekuivain sijoitetaan, kysy sähköasentajalta ennen ostoa, älä sen jälkeen.
Puuttuvat sulkuventtiilit vesiliitännässä
Jos vesikiertoinen pyyhekuivain liitetään putkistoon ilman sulkuventtiilejä, kaikki tuleva huolto (tiivisteen vaihto, ilmanpoisto, koko pyyhekuivaimen vaihto) vaatii koko lämmitysjärjestelmän tyhjentämistä. Laadukkaisiin kulmaventtiileihin, joissa on sulkuominaisuus, kannattaa investoida – se maksaa itsensä takaisin ensimmäisen tarvittavan toimenpiteen yhteydessä.
Aliarvioitu paine piirissä
Erityisesti kerrostaloissa, joissa on oma kattilahuone tai lämmönvaihdin, lämmityspiirin paine voi olla korkeampi kuin mitä pyyhekuivaimen yleinen mitoitus sallii. Tällöin tarvitaan paineenalennusventtiili, joka alentaa paineen turvalliselle tasolle ennen kuin se saavuttaa pyyhekuivaimen.
Pyyhekuivaimen huolto
Huolto on molemmissa tyypeissä suhteellisen helppoa, mutta se eroaa yksityiskohdiltaan:
- Sähköiset pyyhekuivaimet: tarkista säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa) syöttöjohdon ja pistokkeen kunto ja tarvittaessa teetä laitteen tarkastus. Puhdista pinta pehmeällä liinalla, älä koskaan hankaavilla aineilla, jotka voivat vahingoittaa pintakäsittelyä (kromi, valkoinen lakka).
- Vesikiertoisten pyyhekuivaimien: kerran vuodessa, mieluiten lämmityskauden alussa, tarkista pyyhekuivaimen ilmanpoisto (ilmakupla yläosassa näkyy kylmänä kohtana, vaikka muu osa pyyhekuivaimesta on lämmin). Tarkista myös liitosten tiiviys venttiilien ja liitosletkun kohdalta.
- Molemmat tyypit: pidä pyyhekuivaimen ympäristö esteettömänä (älä ripusta liian monta kerrosta tekstiilejä kerralla, jotka estävät ilman kiertoa), pyyhi pöly säännöllisesti, joka voi tarttua lämpimään pintaan.
Yhteenveto – kumman tyypin valita
Jos kylpyhuonetta käytetään intensiivisesti ympäri vuoden myös kesällä ja haluat riippumattomuuden lämmityskaudesta, sähköinen pyyhekuivain on yksinkertaisempi ja edullisempi hankinta, mutta käyttökustannukset ovat korkeammat, mutta silti kohtuulliset. Jos sinulla on jo vesikiertoinen lämmitys tai suunnittelet sitä ja haluat edullisimman käytön lämmityskaudella, vesikiertoinen pyyhekuivain on taloudellisempi valinta, mutta ei toimi kesäaikaan. Yhdistelmäpyyhekuivain on kompromissi niille, jotka haluavat lämpimän pyyhekuivaimen ympäri vuoden riippumatta siitä, lämmittääkö vai ei – korkeamman hankintainvestoinnin ja monimutkaisemman asennuksen kustannuksella kahdella liitännällä.
Usein kysytyt kysymykset
Voinko asentaa sähköisen pyyhekuivaimen itse?
Taitava tee-se-itse -ihminen pystyy kiinnittämään pyyhekuivaimen seinään (ankkuripultit, tulpat). Sähköliitännät veden läheisyydessä tulisi kuitenkin aina tehdä pätevän sähköasentajan toimesta, joka varmistaa vaatimustenmukaisuuden turvallisuusvyöhykkeiden ja kosteiden tilojen normien kanssa – tämä on suora sähköiskun vaara virheellisessä asennuksessa.
Voiko vesikiertoista pyyhekuivainta käyttää myös kesällä?
Täysin vesikiertoinen pyyhekuivain ilman sähkövastusta ei lämmitä kesäaikaan, koska putkistossa ei ole lämmintä vettä. Ratkaisuna on joko hankkia yhdistelmäpyyhekuivain, jossa on sähkövastus, tai hankkia erillinen pieni sähköinen pyyhekuivain vain kesäkuukausiksi.
Kuinka paljon tehoa tarvitsen pyyhekuivaimelle tavalliseen kylpyhuoneeseen?
Tavalliseen, noin 4–8 neliömetrin kylpyhuoneeseen ja 2–3 henkilön talouteen riittää yleensä 300–500 watin teho. Tarkempi teholaskelma ottaa huomioon myös kuinka monta pyyhettä kuivataan kerralla ja haluatko pyyhekuivaimen myös lisälämmönlähteeksi.
Tarvitaanko paineenalennusventtiiliä jokaisessa vesikiertoisessa pyyhekuivaimessa?
Ei aina – se riippuu lämmitysjärjestelmäsi todellisesta paineesta ja pyyhekuivaimen rungon kestämästä maksimipaineesta (tarkista valmistajan teknisistä tiedoista). Jos paine järjestelmässä on ylärajalla tai sen yläpuolella, paineenalennusventtiili on tarpeen – muuten sitä ei välttämättä tarvita.
Kuinka usein vesikiertoista pyyhekuivainta pitää ilmata?
Suosittelemme tarkistamaan sen ainakin kerran vuodessa, mieluiten lämmityskauden alussa, ja aina aina kun lämmitysjärjestelmään on tehty muutoksia (esim. veden lisääminen, muun lämpöpatterin vaihto), sillä silloin järjestelmään pääsee helposti ilmaa.
Kannattaako hankkia yhdistelmäpyyhekuivain, jos minulla on jo vesikiertoinen lämmitys?
Jos lämmin pyyhe riittää sinulle vain lämmityskauden aikana, vesikiertoinen pyyhekuivain on edullisempi ja yksinkertaisempi vaihtoehto. Yhdistelmäpyyhekuivain kannattaa hankkia erityisesti silloin, kun haluat saman mukavuuden (lämmin ja kuiva pyyhe) myös kesällä ilman, että sinun tarvitsee hankkia erillistä sähkömalli.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Näin valitset kylpyhuonehanat
- Pesualtaat, kylpyammeet ja suihkunurkat – miten valitset oikeat?
- Kylpyhuonehanan asennus – ohje
- Kylpyhuoneen saniteettitarvikkeiden ja hanan huolto
Koko kylpyhuonevarusteiden valikoiman löydät pääkategoriasta Kylpyhuone, saniteetti, hanat.
Onko sinulla kysyttävää tästä aiheesta?
Etkö tiedä mitä valita tai tarvitsetko apua kodin tilanteeseen? Ota yhteyttä – autamme mielellämme.



