Eshop roka 2025 s vykurovacou technikou

Kaasuvuodonilmaisin solenoidiventtiilillä vs erillinen ilmaisin: mitä valita

Miksi tämä kysymys on keskeinen kaasuvuodonilmaisimen valinnassa

Kun asiakas harkitsee kaasuvuodonilmaisimen ostoa, hän keskittyy usein vain siihen, toimiiko laite ja onko se sertifioitu. Käytännössä vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin päätös, joka tehdään ennen kuin edes aletaan katsoa tiettyä mallia – eli onko hälyttimellä vain varoittaa (äänimerkillä ja valolla) vai myös toimia aktiivisesti ja sulkea kaasun syöttö fyysisesti solenoidiventtiilin avulla. Tämä päätös vaikuttaa merkittävästi järjestelmän turvallisuuteen, hintaan, asennuksen vaativuuteen ja siihen, mitä tapahtuu, kun huoneessa ei ole ketään läsnä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme molempia konsepteja syvällisesti – miten ne toimivat, mitkä ovat niiden edut ja rajoitukset, missä tyyppisissä tiloissa niitä käytetään, miten ne liitetään ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota valinnassa. Perustamme tiedot käytännön kokemuksiin asennuksista asunnoissa, omakotitaloissa, kattilahuoneissa, ravintoloissa ja teollisuustiloissa.

Kaasuvuodonilmaisimen toimintaperiaate – yhteinen perusta

Riippumatta siitä, onko kyseessä erillinen hälytin vai hälytin, jossa on venttiili, fysikaalinen kaasunilmaisun periaate on sama. Laitteessa on anturi (yleensä puolijohde- tai katalyyttinen), joka reagoi palavan kaasun läsnäoloon ilmassa. Kun kaasun pitoisuus ylittää asetetun kynnysarvon (yleensä noin 10 % alhaisesta räjähdysrajasta, eli LEL), elektroniikka arvioi tilan hälytystilaksi.

Tästä hetkestä lähtien molempien tyyppisten hälyttimien polut eroavat toisistaan:

  • Erilainen hälytin käynnistää akustisen ja valomaisen hälytyksen, tai lähettää signaalin ulkoiselle relelähtöön (esim. EPS-järjestelmään, kodin automaatioon tai GSM-moduuliin), mutta ei tee mitään kaasun syöttöön.
  • Hälytin, jossa on solenoidiventtiili lähettää lisäksi komennon sulkea sähkömagneettinen venttiili, joka on asennettu putkistoon, mikä katkaisee fyysisesti kaasun syötön tilaan.

Kuvio periaatteesta – ero hälytykseen reagoinnissa

Kaasuvuodon havaitseminen (anturi ylittää LEL-kynnyksen) Erilainen hälytin vain hälytys + valo Venttiilillä hälytys + kaasun syöttö suljetaan Jos kukaan ei ole läsnä: Erilainen = kaasu jatkuu vuotamaan Venttiilillä = vuoto automaattisesti lopetetaan

Tämä ero saattaa kuulostaa paperilla banaalilta, mutta käytännössä se ratkaisee, pääseekö räjähtävä kaasupitoisuus kertymään asumattomassa huoneessa vai ratkaiseeko ongelma automaattisesti ennen kuin kukaan edes tietää vuotamisesta.

Erilainen kaasuvuodonilmaisija – mitä se tarjoaa ja missä se on järkevää

Erilainen hälytin, kuten esimerkiksi AVANSA 100M -kaasuvuodonilmaisija, on laite, joka on tarkoitettu pääasiassa varoittamaan. Kun asetettu pitoisuus ylitetään, se käynnistää voimakkaan akustisen hälytyssireenin (yleensä noin 85–100 dB lähellä laitetta) ja vilkkuvan LED-valon. Monet mallit sisältävät myös jännitteettömän relelähtöön, joka voidaan liittää ulkoiseen laitteeseen – esimerkiksi olemassa olevaan solenoidiventtiiliin, joka on osa jo toteutettua kaasujärjestelmää, EPS-keskusyksikköön tai GSM/Wi-Fi-moduuliin tekstiviestin tai ilmoituksen lähettämiseksi.

Erilaisen hälyttimen edut

  • Alempi hankintahinta – et maksa solenoidiventtiilistä, jota et ehkä tarvitse.
  • Yksinkertaisempi asennus – riittää vain liittää virransyöttö (230 V tai 12/24 V mallista riippuen), ei tarvitse puuttua putkistoon.
  • Sopii tiloihin, joissa tila on jatkuvasti henkilökunnan käytössä, joka pystyy reagoimaan hälytykseen välittömästi (esim. henkilökunnalla varustettu kattilahuone, ravintolan keittiö toiminnan aikana).
  • Voidaan täydentää myöhemmin ulkoisella venttiilillä relelähtöön kautta, jos myöhemmin ilmenee tarve automaattiselle sulkemiselle.

Haittoja ja riskejä

  • Ilman ihmisen väliintuloa kaasuvuoto ei pysähdy – jos kukaan ei ole läsnä tai hälytystä ei kuulla (esim. yöllä, kellarissa, kaukaisessa kattilahuoneessa), kaasu vuotaa edelleen.
  • Virransyötön häiriöissä tai käyttöhenkilöstön poissa ollessa voi käydä niin, että hälytys jää reagoimatta pitkäksi aikaa.
  • Tiloissa, joissa ei ole jatkuvaa henkilökuntaa (lomamökit, varastot, henkilökunnattomat tekniset tilat), pelkkä varoitusratkaisu on riittämätön todellisen turvallisuuden kannalta.

Kaasuvuodonilmaisija, jossa on solenoidiventtiili – aktiivinen suojaus

Ratkaisut kuten AVANSA 100M -kaasuvuodonilmaisija + G1/2" DN15 -solenoidiventtiili, AVANSA 100M + G3/4" DN20 -solenoidiventtiili tai AVANSA 100M + G1" DN25 -solenoidiventtiili yhdistävät detektiolaitteen suoraan kaasujohtoon asennetun sähkömagneettiventtiilin kanssa. Heti kun hälytin arvioi hälytystilan, se lähettää komennon ja venttiili sulkeutuu – kaasun syöttö suojattuun vyöhykkeeseen katkeaa fyysisesti, riippumatta siitä, onko huoneessa läsnä ihmistä.

Kuinka solenoidiventtiili toimii tässä kokoonpanossa

Solenoidiventtiili on normaalitilassa avoinna (eli normaalisti suljettu, kun virransyöttö katkeaa, eli turvallisuussulkeutuu sähkökatkon tai hälytyksen yhteydessä – tarkka käyttäytyminen riippuu venttiilin tyypistä, yleensä käytetään venttiiliä, joka sulkeutuu automaattisesti sähkökatkon yhteydessä). Tämä tarkoittaa kaksinkertaista suojausta: sulkeutuu sekä kaasuvuodon havaitsemisen yhteydessä että sähkökatkon yhteydessä, mikä on turvallisuuden kannalta toivottavaa käyttäytymistä – järjestelmä kallistuu turvallisuuden puolelle kaikissa häiriötilanteissa (ns. fail-safe -periaate).

Kaasuvuodonilmaisijan, jossa on solenoidiventtiili, liitoskaavio

Kaasuputki Solenoidiventtiili Lähde Kaasuvuodonilmaisija (anturi + hälytys) ohjausviesti Hälytyksen yhteydessä: venttiili sulkeutuu, kaasun syöttö katkeaa Sähkökatkon yhteydessä: venttiili sulkeutuu automaattisesti (fail-safe)

Kondensaatioventtiilillä varustetun ilmaisimen edut

  • Aktiivinen suojaus ilman ihmisen väliintuloa – toimii myös tyhjissä tiloissa, yöllä, loman aikana.
  • Vikasietoinen toiminta sähkökatkon sattuessa.
  • Vastaa monien kattilahuoneiden ja teknisten tilojen projektien vaatimuksia, joissa vaaditaan kaasun syötön automaattinen pysäytys vian sattuessa.
  • Kokonaisratkaisu "laatikosta" – ilmaisija ja venttiili on valmistettu toimivana kokonaisuutena, ei tarvitse ratkaista eri toimittajien komponenttien yhteensopivuutta.

Haitat ja mihin on syytä kiinnittää huomiota

  • Korkeampi hankintahinta verrattuna erilliseen ilmaisimeen.
  • Monimutkaisempi asennus – venttiili asennetaan suoraan putkistoon, mikä vaatii kaasun sulkemisen, työn tiivisteillä (useimmiten hamppu lankaa tiivisteellä tai teflon teippiä kierteen tyypistä riippuen) ja sen jälkeisen paineenkestokokeen.
  • On valittava oikea venttiilin halkaisija (DN), joka vastaa olemassa olevan putken halkaisijaa ja kaasun virtausta – väärin mitoitettu venttiili voi aiheuttaa hyväksymättömän painehäviön.
  • Kaasun syötön sulkeminen voi aiheuttaa toiminnan keskeytyksiä väärän hälytyksen sattuessa (esim. kattilan sammuminen), joten on tärkeää olla laadukas anturi, jolla on minimoitu väärän hälytyksen riski – tästä aiheesta kerrotaan tarkemmin kaasuantureiden yleisten vikojen ja väärän hälytyksen artikkelissa.

Kokonaisuuksien vertailu selkeässä taulukossa

KriteeriErilainen ilmaisijaIlmaisija + kondensaatioventtiili
Reaktio hälytykseenÄäni + valoÄäni + valo + kaasun syötön sulkeminen
Toimii ilman henkilökuntaaEi (turvallisuus riippuu ihmisen reaktiosta)Kyllä, automaattisesti
Vaikutus putkistoonEi tarvitaKyllä, venttiilin asennus putkistoon
HankintahintaAlempiKorkeampi
Asennuksen vaativuusMatalaKeskitasoinen tai korkeampi (kaasualan asiantuntija)
Vikasietoisuus sähkökatkon sattuessaEiKyllä (sopivan venttiilityypin kanssa)
Tyypillinen käyttöHenkilökunnan kanssa toimivat tilat, täydentävä ratkaisuKattilahuoneet, tyhjät tilat, korkean riskin toiminnot

Milloin riittää erillinen ilmaisija – käytännön tilanteita

Kokemuksiemme perusteella erillinen ilmaisija on useimmiten osoittautunut toimivaksi näissä tilanteissa:

  • Ravintolan keittiö tai julkisen ruokailun toimipiste aukioloaikana, jossa on aina henkilökuntaa, joka pystyy reagoimaan välittömästi – sammuttamaan pääsulkuventtiilin, tuulettamaan tilan ja kutsumaan huoltomiehen.
  • Koti tai perheasunto, jossa omistaja haluaa halvemman ratkaisun ja on valmis luottamaan siihen, että kaasuvuodon sattuessa on paikalla ja pystyy toimimaan manuaalisesti (sulkemalla pääkaasun sulkuventtiilin kaasumittarin yhteydessä).
  • Lisäsignaali tiloissa, joissa kaasun automaattinen sulkeminen on jo ratkaistu keskitetysti toisella järjestelmällä (esim. yksi keskitetty sulkuventtiili koko rakennukselle) ja ilmaisimesta on hyötyä vain lisäsignaalina henkilökunnalle tai olemassa olevan EPS-järjestelmän liittämiseen.

Käytännön esimerkki: pienessä leipomossa, jossa on maakaasukäyttöiset uunit, asensimme AVANSA 100M -kaasuilmaisimen ilman venttiiliä, koska toiminta oli jatkuvaa henkilökunnan kanssa ja sijoittaja oli jo asentanut erillisen keskitetyn kaasun pääsulkuventtiilin rakennuksen pääsyöttöön. Tässä tapauksessa oli järkevää säästää komponentin hinnassa ja luottaa henkilökuntaan.

Milloin kannattaa ehdottomasti valita ilmaisija kondensaatioventtiilillä

Toisaalta on useita tilanteita, joissa en suosittelisi erillistä ilmaisijaa ilman venttiiliä:

  • Kattilahuoneet ilman jatkuvaa henkilökuntaa – maakaasukäyttöiset kattilahuoneet asuinrakennuksissa, toimistorakennuksissa tai teollisuuskiinteistöissä, joissa ei ole henkilökuntaa tilassa 24 tuntia vuorokaudessa. Tällöin automaattinen kaasun syötön sulkeminen on käytännössä välttämätöntä ja monissa tapauksissa myös projektin tai normin vaatimus.
  • Loma-asunnot ja mökit, joissa omistaja ei ole paikalla suurimman osan vuodesta ja kaasuvuoto (esim. kaasujakelujärjestelmästä kaasukattilaan tai lämminvesivaraajaan) voisi jäädä huomaamatta viikkoja.
  • Varastot ja tekniset tilat, joissa henkilökunta liikkuu vain satunnaisesti.
  • Korkean riskin tilat – esimerkiksi autotallit kaasusäiliöillä, LPG-kattilahuoneet (propaani-butaani), joissa suuremman kaasutiheyden vuoksi kaasu voi kertyä lattialle ja räjähdysriski on suurempi.
  • Yötoiminta ilman henkilökuntaa – ravintolat ja toimipisteet, jotka sulkevat ovensa yöllä ja jättävät keittiön vartioimatta, mutta kaasujakelujärjestelmät pysyvät paineistettuina.

Käytännön esimerkki: kun remontoimme asuintalon kattilahuonetta, jossa oli kaksi kondensoivaa kaasukattilaa, ratkaisimme AVANSA 100M -kaasuilmaisimen kondensaatioventtiilillä G1/2" DN15 suoraan syöttöön yksittäisiin kattiloihin, koska kattilahuone oli ilman jatkuvaa henkilökuntaa ja tarkastaja projektidokumentaatiossa vaati automaattisen kaasun syötön pysäytyksen kaasuvuodon sattuessa. Suuremmassa pääputken halkaisijassa (esim. yhteinen kattilahuone, jossa on suurempi teho ja suurempi putki) valitaan venttiili G3/4" tai G1", riippuen kaasun todellisesta virtauksesta ja putken mitoituksesta – tästä aiheesta kerrotaan tarkemmin kaasun oikean kondensaatioventtiilin valinnasta ilmaisimeen.

Ilmaisimen sijoittaminen kaasun tyypin mukaan – miksi se vaikuttaa myös ratkaisun valintaan

Riippumatta siitä, valitsetko erillisen tai aktiivisen järjestelmän venttiilillä, koko ratkaisun toimivuus riippuu anturin oikeasta sijoittamisesta. Maakaasu on ilmaa kevyempää ja nousee ylöspäin, joten anturi asennetaan huoneen yläosaan, lähellä kattoa. Propaani-butaani on ilmaa raskaampaa ja kertyy lattialle, joten anturi sijoitetaan matalalle, yleensä alle 30 cm lattiasta.

Anturin sijoittamiskaavio kaasun tyypin mukaan

Maakaasu (kevyempi kuin ilma) Anturi katossa Lattia Propaani-butaani (raskaampi kuin ilma) Anturi lattialla Lattia

Tämä periaate pätee sekä erillisiin ilmaisimiin että venttiilillä varustettuihin malleihin – venttiili reagoi vain siihen, mitä anturi sille kertoo, ja väärin sijoitettu anturi voi hälyttää huomattavalla viiveellä tai ei ollenkaan. Yksityiskohtaiset ohjeet asennuskorkeuden ja kaasulähteestä etäisyyden laskemiseen löytyvät kaasuilmaisimen sijoittamisesta ja asennuskorkeudesta kaasun tyypin mukaan.

Asennusprosessi – mikä eroaa venttiilillä varustetussa ratkaisussa

Erillisen ilmaisijan asennus on yksinkertaista – kiinnitys seinään tai kattoon oikeassa korkeudessa, virransyöttö (230 V pistorasiasta tai kiinteä liitos, mahdollisesti 12/24 V) ja tarvittaessa ulkoisen laitteen liittämiseen tarkoitetun relelähtöliitännän liittäminen. Yleensä tämä on työ, jonka pystyy suorittamaan taitava sähköasentaja tai kokenut harrastaja, tietenkin valmistajan ohjeita noudattaen.

Kun ratkaisu sisältää magneettiventtiilin, asennus on monimutkaisempi ja sen tulisi suorittaa työntekijä, jolla on lupa kaasulaitteiden asennustöihin:

Magneettiventtiilillä varustetun detektorin asennus vaiheittain

1. Sulkeminen pääputkistosta 2. Asennus venttiilin putkistoon 3. Asennus ja liittäminen anturiin 4. Yhdistäminen detektori-venttiili 5. Tiiviystesti liitosten tiiviydelle 6. Toimintatesti hälytyksen toiminnalle 7. Merkintä dokumentaatioon

Asennuksen jälkeen suoritetaan aina tiiviystesti (esim. vaahtoavalla liuoksella tai painetestillä) ja toimintatesti – hälytyksen simulointi, jossa varmistetaan, että venttiili todella sulkee kaasun syötön vaaditussa ajassa (yleensä muutamassa sekunnissa vuodon havaitsemisesta). Täydelliset yksityiskohtaiset ohjeet asennukseen sisältäen liitäntäkotelot löytyvät erillisestä artikkelista kaasuvuodonilmaisimen asennuksesta ja liittämisestä magneettiventtiilillä.

Lainsäädäntö ja tekniset standardit – milloin venttiili on pakollinen

Suomessa kaasulaitteiden suunnittelussa noudatetaan standardeja SFS-EN ja kaasutekniikan teknisiä määräyksiä (KTM), jotka monissa tapauksissa vaativat tietyn tehoisten kattilahuoneiden tai ilmanvalvonnan osalta automaattisen kaasun syötön sulkemisen vuodon havaitsemisen tai paineen laskun/nousun yhteydessä. Tarkat vaatimukset riippuvat kattilahuoneen tehosta, kohteen tyypistä (asuinrakennus, teollisuustila, julkinen rakennus) sekä siitä, onko kyseessä uudisrakennus vai saneeraus.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnittelija tai kaasulaitteiden tarkastusteknikko usein suoraan määrää kaasuvuodonilmaisimen automaattiventtiilillä osana kattilahuoneen turvarakennetta. Suosittelemme siksi suuremmissa toteutuksissa (asuinrakennusten kattilahuoneet, kaupalliset kohteet) konsultoimaan vaatimuksia suunnittelijan kanssa jo ennen ostoa, jotta vältetään tilanne, jossa joudutaan jälkikäteen ostamaan venttiili, joka olisi voitu tilata suoraan osana kokonaispakettia.

Oikean tyyppisen ja läpimittaisen magneettiventtiilin valinta

Automaattista sulkemista valittaessa on valittava oikea venttiilin läpimitta (DN) olemassa olevan putkiston läpimitan ja vaadittavan kaasuvirtauksen mukaan. Tarjolla on kolme yleistä vaihtoehtoa:

  • G1/2" DN15 – sopii pienempiin laitoksiin ja putkistoihin, joissa on pienempi virtaus, tyypillisesti kotitalouksien kattilat ja pienet laitteet.
  • G3/4" DN20 – keskikokoinen vaihtoehto, yleinen valinta suurempiin kotitalouksien kattilahuoneisiin tai pienempiin tuotantotiloihin.
  • G1" DN25 – suurempi vaihtoehto korkeammille virtauksille, tyypillisesti asuinkerrostalojen yhteiset kattilahuoneet tai teollisuuskäyttö suurempitehoisilla laitteilla.

Väärä mitoitettu venttiili voi aiheuttaa hyväksyttävän painehäviön ja laitteiden riittämättömän suorituskyvyn, kun taas liian suuri venttiili nostaa hintaa tarpeettomasti ja vaikeuttaa asennusta pienemmissä putkistoissa. Yksityiskohtainen laskentamenetelmä ja valinta putkiston läpimitan mukaan käsitellään artikkelissa oikean magneettiventtiilin valinnasta kaasuvuodonilmaisimelle.

AVANSA 100M vs AVANSA 150MC – ero tässä yhteydessä

Lisäksi kysymys "venttiilillä vai ilman" on harkittava itse ilmaisinyksikköä. Perus Kaasuvuodonilmaisin AVANSA 100M on tarkoitettu tavallisiin kotitalous- ja pienempiin tuotantoympäristöihin. Edistyneempi AVANSA 150MC -ilmaisin tarjoaa laajennetut ominaisuudet (esim. erilaisen signaalinkäsittelyn, erilaiset lähtöliitännät) ja sopii erityisesti, jos vaaditaan kestävämpää ratkaisua tai erityistä liittämistä olemassa olevaan tekniikkaan. Kaikkien AVANSA-sarjan mallien yksityiskohtainen vertailu ja suositeltu käyttö löytyy erillisestä artikkelista, joka vertailee AVANSA 100M, 150MC ja 200M.

Käytännön esimerkkejä toimeksiannoista

Asuntokerrostalon kaasukattilalla varustettu asunto

Tavallinen skenaario – kotitalous kaasukattilalla lämmitykseen ja veden lämmitykseen. Jos asunto on jatkuvasti asutettu ja omistaja haluaa perustason suojan, yleensä riittää erillinen AVANSA 100M -kaasuvuodonilmaisin, joka sijoitetaan keittiöön tai kattilan lähelle. Jos kuitenkin kyseessä on asunto, jossa omistaja viettää usein aikaa poissa kotoa (esim. työmatkat, toinen asunto), suosittelemme harkitsemaan ratkaisua venttiilillä, jotta mahdollinen vuoto voidaan pysäyttää automaattisesti myös ilman omistajan läsnäoloa.

Perheentalo, jossa oma kattilahuone kellarissa

Kellarikattilahuoneet ovat tyypillisiä kaasuvuodon esiintymispaikkoja tiivisteiden vanhenemisen tai putkiston vaurioitumisen yhteydessä. Koska kellariin yleensä mennään vain satunnaisesti, suosittelemme näissä tapauksissa lähes aina yhdistelmää ilmaisimesta ja magneettiventtiilistä, esimerkiksi AVANSA 100M + G1/2" DN15 venttiili, joka pystyy automaattisesti sulkemaan syötön ennen kuin joku edes pääsee kellariin.

Asuinkerrostalon yhteinen lämmitysjärjestelmä

Suuremmissa kattilahuoneissa, joissa on suurempi teho ja suurempi putkiston läpimitta, valitaan yleensä suuremman läpimitan venttiili, esimerkiksi AVANSA 100M + G1" DN25 venttiili. Tällöin automaattinen sulkeminen on käytännössä aina osa projektidokumentaatiota ja sitä vaatii myös tarkastusteknikko.

Ravintolan keittiö, jossa yövalaistus

Kattilahuoneessa on henkilökuntaa työaikana, joten periaatteessa riittäisi yksittäinen hälytin. Koska keittiö kuitenkin sulkeutuu yöksi ja kaasujohdot pysyvät paineistettuina, suosittelemme yhdistettyä ratkaisua venttiilillä – jos vuoto tapahtuu suljettuna aikana, syöttö katkeaa automaattisesti, mikä estää kaasun kertymisen aamun tuloon.

Tehdashalli kaasupolttimilla

Suuremmat teollisuustilat, joissa on useita laitteita (polttimet, kuivausrummut), asennetaan usein useita hälyttimiä kerralla. Jokainen voi ohjata erillistä venttiiliä omalla haarallaan tai kaikki yhdessä sulkevat suuremman läpimitan pääsyöttöventtiilin. Tämä konfiguraatio vaatii huolellisen suunnittelun ja ylittää yleensä yksinkertaisen "tee se itse" -asennuksen.

Kustannukset ja investoinnin takaisinmaksuaika

Ratkaisu solenoidiventtiilillä on hankintahinnaltaan kalliimpi kuin yksittäinen hälytin – ero on kymmenissä euroissa riippuen venttiilin koosta. Tätä investointia ei pidä verrata pelkästään hälyttimen hintaan, vaan mahdollisiin vahinkoihin, jos kaasuvuotoa ei korjata – omaisuuden vaurioituminen räjähdyksessä, terveysriskit ja vakuutusongelmat (vakuutusyhtiöt tutkivat usein, onko kaasuräjähdyksen aiheuttamassa vahingossa noudatettu suunnitteluasiakirjoja ja turvatoimia). Kattilahuoneissa ja ilman henkilökuntaa olevilla alueilla pidämme venttiilin investointia perusteltuna, vaikka se lisää alkukustannuksia kymmenillä euroilla.

Molempien ratkaisujen huolto ja toiminnan tarkistus

Riippumatta siitä, minkä ratkaisun valitset, hälyttimen anturi on rajallinen käyttöiältään (yleensä useita vuosia riippuen anturista ja valmistajasta) ja vaatii säännöllistä toiminnan tarkistusta. Venttiiliratkaisussa on lisäksi tarkistettava säännöllisesti, että venttiili liikkuu ja sulkeutuu – mekaaniset komponentit voivat ajan myötä "jähmettyä" yhteen asentoon, erityisesti pitkäaikaisessa käyttämättömyydessä. Suosittelemme suorittamaan kerran vuodessa koko ketjun anturi-elektroniikka-venttiili toiminnan tarkistuksen, ei pelkästään anturin tarkistusta. Yksityiskohtaisen huolto-, puhdistus- ja kalibrointiohjelman löydät artikkelista antureiden huollosta, kalibroinnista ja käyttöiästä.

Usein kysyttyä

Voiko olemassa olevaan erilliseen hälyttimeen myöhemmin lisätä solenoidiventtiilin?

Useimmissa tapauksissa kyllä, jos hälyttimellä on nollajännitteinen relelähtö, joka on tarkoitettu ulkoisen laitteen ohjaamiseen. On kuitenkin tarkistettava lähtön ja venttiilin yhteensopivuus ja varmistettava venttiilin ammattimainen asennus putkistoon, mukaan lukien tiiviystarkastus. Yleensä on yksinkertaisempaa ja luotettavampaa valita suoraan valmistajan virtaviivainen paketti, jossa komponentit on säädetty toimivaksi kokonaisuudeksi.

Sulkeutuuko solenoidiventtiili myös ennen itse venttiiliä tapahtuvasta kaasuvuodosta (esim. pääsulkuventtiilistä)?

Ei, venttiili pystyy sulkemaan vain sen haaran, johon se on fyysisesti asennettu. Jos vuoto tapahtuu venttiilin asennuspaikan edessä (esim. suoraan pääsyöttöputkessa), on asennettava turvatoimi myös sinne tai ratkaistava tilanne manuaalisella pääsulkuventtiilillä.

Pitäisikö solenoidiventtiilin aina olla tyyppiä, joka sulkeutuu sähkökatkoksen yhteydessä?

Turvallisuuden kannalta suositellaan yksiselitteisesti fail-safe -mallia, eli venttiiliä, joka sulkeutuu automaattisesti sähkökatkon yhteydessä. Juuri tämä käyttäytyminen varmistaa, että kaasun syöttö pysyy turvallisesti katkaistuna, eikä päinvastoin auki ilman valvontaa.

Onko tavallisessa asunnossa pakollista käyttää hälytintä solenoidiventtiilillä?

Useimmissa asunnoissa ei ole laillista velvoitetta automaattiselle sulkemiselle, vaan se on enemmän suositus turvallisuuden lisäämiseksi. Kattilahuoneissa ja ilman henkilökuntaa olevilla teknisillä alueilla se kuitenkin usein edellytetään voimassa olevista normeista ja suunnitteluasiakirjoista – tarkat vaatimukset on aina konsultoitava suunnittelijan tai kaasun tarkastajan kanssa.

Kuinka nopeasti venttiili pystyy sulkemaan kaasun syötön vuodon havaitsemisen jälkeen?

Yleensä se on sekunteja siitä hetkestä, kun elektroniikka arvioi hälytystilan. Tarkka aika riippuu tietystä mallista ja anturin asetetusta herkkyydestä – korkeampi herkkyys tarkoittaa nopeampaa reagointia, mutta samalla hieman suurempaa väärän hälytyksen riskiä, jos anturi ei ole oikein sijoitettu tai ylläpidetty.

Kannattaako venttiiliratkaisu myös pienempään asuntoon, jossa on vain yksi kaasukattila?

Pienessä, jatkuvasti asutussa asunnossa, jossa on yksinkertainen laite (esim. vain kaasukattila ilman uunia), riittää yleensä yksittäinen hälytin, koska pitkäaikaisen ratkaisemattoman vuodon riski on pienempi asukkaiden läsnäolon vuoksi. Jos kuitenkin kyseessä on satunnaisesti käytetty asunto tai herkempi tilanne (lapset, vanhukset tai terveydellisesti heikommassa asemassa olevat asukkaat), suosittelemme harkitsemaan yhdistettyä ratkaisua suuremman varmuuden vuoksi.

Yhteenveto – miten päättää

Valinta erillisen hälyttimen ja solenoidiventtiilillä varustetun hälyttimen välillä ei ole kysymys siitä, mikä on yleisesti parempi, vaan siitä, mikä riski on kyseisessä tilassa todellinen ja kuka (tai mikä) pystyy reagoimaan hälytykseen. Siellä, missä tila on jatkuvasti miehitetty ja henkilökunta pystyy toimimaan välittömästi, voi yksittäinen hälytin kuten AVANSA 100M olla riittävä ja taloudellisesti edullinen ratkaisu. Siellä, missä tila ei ole jatkuvasti miehitetty, on kyseessä kattilahuone, varasto, vapaa-ajan asunto tai yövuorolla oleva toiminta, suosittelemme yksiselitteisesti investoimaan täydelliseen ratkaisuun solenoidiventtiilillä, joka pystyy reagoimaan itse ilman ihmisen väliintuloa. Kun valitset tietyn venttiilin koon ja hälyttimen mallin, kannattaa konsultoida asiantuntijaa tai käyttää muita artikkeleita tässä tietokeskuksessa, jotka käsittelevät valintaa kaasun tyypin, sijainnin ja asennuksen mukaan.

Onko sinulla kysymyksiä tästä aiheesta?

Etkö osaa päättää tai käsittelet erityistilannetta kotonasi? Kirjoita meille – autamme mielellämme.
Vytvořil Shoptet | Design Shoptak.cz.